Sanna VirtanenTL;DR: Viestintäalan TES 2025–2027 sisältää kaksi palkankorotusta: +1,5 % (yleiskorotus) + 0,5 % (paikallinen erä) 1.3.2025 sekä +2,0 % 1.3.2026. Toimittajien taulukkopalkat ovat 2 430–3 420 €/kk työkokemuksesta ja vaativuudesta riippuen. Henkilökohtainen palkanosa (HKP) kasvattaa todellista ansiotasoa tyypillisesti 8–15 %. Palkka ei voi olla taulukkopalkkaa pienempi — alijäämä on korjattava välittömästi.
Viestintäalan TES (Viestinnän Keskusliitto — Journalistiliitto — Medialiitto, IDCC: viestintäala) määrittelee vähimmäispalkat ja palkankorotusmekaniikan noin 12 000 media-alan ammattilaiselle Suomessa. Sopimus on voimassa 1.2.2025–31.1.2027 (Journalistiliitto, sopimusteksti 2025). Palkkarakenne koostuu taulukkopalkan (perusosa) ja henkilökohtaisen palkanosan (HKP) yhdistelmästä, jonka varaan rakennetaan kaikki prosentuaaliset korotukset.
Palkkarakenne ja vaativuusluokat: miten taulukkopalkat määräytyvät
Viestintäalan TES:n palkkataulukko perustuu vaativuusluokitukseen (VL 1–5) ja kokemusvuosiin (0–3 v / 3–8 v / yli 8 v). Vaativuusluokka määräytyy tehtävänkuvan perusteella — ei pelkästään nimikkeen perusteella. Saman "toimittaja"-nimikkeen alla voi olla VL 2:n uutistoimittaja ja VL 4:n erikoistoimittaja-analyytikko.
Toimittajien taulukkopalkat 1.3.2025 jälkeen (yleiskorotuksen jälkeen)
| Vaativuusluokka | 0–3 v kokemus | 3–8 v kokemus | Yli 8 v kokemus |
|---|---|---|---|
| VL 2 (perustoimittaja) | 2 430 €/kk | 2 620 €/kk | 2 780 €/kk |
| VL 3 (erikoistoimittaja) | 2 680 €/kk | 2 860 €/kk | 3 050 €/kk |
| VL 4 (vanhempi toimittaja) | 2 980 €/kk | 3 200 €/kk | 3 420 €/kk |
| VL 5 (päätoimittaja/johtava) | 3 450 €/kk | 3 700 €/kk | 4 100 €/kk |
Lähde: Viestintäalan TES 2025–2027, palkkataulukko liite 1. Luvut ovat taulukkopalkan osia — henkilökohtainen palkanosa lisätään päälle.
Toimitussihteerit ja sisällöntuottajat
Toimitussihteerien ja verkkosisällöntuottajien palkkataulukko seuraa samaa VL-rakennetta. Käytännössä toimitussihteeri sijoittuu yleensä VL 2–3:een ja vanhempi toimitussihteeri VL 3–4:ään. Digitaalisen median sisällöntuottajia koskevat samat taulukot, vaikka TES ei erikseen mainitse nimikettä — soveltamisala määräytyy tehtävänkuvan eikä nimikkeen perusteella.
Tärkeä yksityiskohta: Työnantaja ei voi yksipuolisesti alentaa vaativuusluokkaa organisaatiomuutoksen yhteydessä, ellei tehtäväkuva todellisuudessa muutu yksinkertaisemmaksi. Tuomioistuimet ovat soveltaneet tätä periaatetta useissa Journalistiliiton jäsenten riita-asioissa 2020-luvulla.
Palkankorotukset 2025–2026: yleiskorotus ja paikallinen erä
TES 2025–2027 sisältää kaksiosaisen palkkaratkaisun. Rakenne on linjassa vientiteollisuuden ns. "malliratkaisu"-periaatteen kanssa, jota suurin osa suomalaisista yksityisalan TES-sopimuksista seuraa.
Ensimmäinen korotus: 1.3.2025
Kaikki Viestintäalan TES:n piirissä olevat saivat 1.3.2025 alkaen:
- Yleiskorotus 1,5 % — lasketaan koko palkasta (taulukkopalkka + HKP yhteensä)
- Paikallinen erä 0,5 % — jaetaan toimituksessa luottamusmiehen ja työnantajan sopimalla tavalla; jos sopimukseen ei päästä, erä maksetaan tasajakona kaikille
Yhteensä ensimmäinen korotus on siis 2,0 % niille, joiden toimituksessa paikallinen erä jaetaan tasaisesti.
Toinen korotus: 1.3.2026
Toinen yleiskorotus on 2,0 %, ja se lasketaan korotuksen jälkeisestä palkasta (eli kertautuva vaikutus on hieman yli 4 % koko kaudelle). Paikallista erää ei ole toisessa korotuksessa — se on pelkkä yleiskorotus.
Paikallinen erä: kenelle ja miten
Paikallisen erän (0,5 %) jakotapa neuvotellaan ennen 28.2.2025. Jos sopimusta ei synny 3 viikon neuvottelujen jälkeen, erä jaetaan tasan kaikille taulukon mukaan. Paikallinen erä voidaan kohdentaa:
- Osaamiseen tai vaativuuden kasvuun (useimmiten käytetty tapa)
- Tasa-arvon edistämiseen (palkkakuilu kurominen)
- Yhtä suurena euromääränä kaikille
Luottamusmiehen rooli tässä neuvottelussa on merkittävä — osassa toimituksista paikallinen erä on historiallisesti jäänyt kokonaan tasajakoon, koska luottamusmiestä ei ole tai neuvottelut eivät tuota tulosta.
Henkilökohtainen palkanosa (HKP): rakenne ja korottaminen
Henkilökohtainen palkanosa (HKP) on osa kokonaispalkasta, joka on sovittu yksilöllisesti työnantajan ja työntekijän välillä ja ylittää taulukkopalkan. TES:n piirissä olevilla toimittajilla HKP on Journalistiliiton tilastojen mukaan keskimäärin 11–14 % kokonaispalkasta (Journalistiliitto, palkkatutkimus 2024).
HKP:n määräytyminen ja korottamisperusteet
TES ei määrittele HKP:n minimitasoa — se on työsopimuksessa sovittu lisäosa. Tyypillisiä perusteita HKP:lle ovat:
- Erikoisosaaminen: vieraiden kielten taito, erityisaiheen asiantuntemus (talous, oikeus, tiede)
- Lisävastuut: toimitussihteerin tehtävien hoitaminen varsinaisen toimittajantyön ohella
- Kokemus ja tulokset: pitkäaikainen toimittajantyö, palkittu journalismi
- Henkilökohtainen sopimus: usein käytetty houkutin rekrytoinnissa tai suoriutumisperusteinen bonus
HKP ja prosentuaaliset korotukset: kriittinen yksityiskohta
Kun TES:n mukainen prosentuaalinen korotus lasketaan, sen perusta on koko palkka — siis taulukkopalkka + HKP yhteensä. Tämä tarkoittaa, että HKP:ta ei pidetä erikseen paikallaan vaan koko palkka kohoaa samassa suhteessa.
Esimerkki: Toimittajalla on taulukko 3 050 €/kk + HKP 350 €/kk = 3 400 €/kk kokonaispalkka. Korotus 2,0 % = 68 €/kk. Uusi palkka: 3 468 €/kk. Taulukkopalkka nousee 3 050 → 3 111 €/kk ja HKP pysyy erikseen sovittuna eränä (vähennetty erotuksena: 3 468 − 3 111 = 357 €/kk).
Tämä on yleinen epäselvyyden lähde: osa työnantajista on virheellisesti nostanut vain taulukkopalkkaa ja jättänyt HKP:n ennalleen, jolloin kokonaispalkka on noussut vähemmän kuin TES edellyttäisi.
À retenir: Vuosittainen TES-korotus lasketaan kokonaispalkasta, ei pelkästä taulukkopalkan osasta. Jos työnantajasi on nostanut vain taulukon, sinulla on oikeus pyytää korjausta takautuvasti.
Sairausajan palkka ja muut palkkaedut
Viestintäalan TES:n mukainen sairausajan palkanmaksuvelvoite on laajempi kuin Työsopimuslain (55/2001) 2 luvun 11 §:n mukainen minimitaso.
| Työsuhteen kesto | TSL:n minimi (sairausajan palkka) | TES:n etu (viestintäala) |
|---|---|---|
| Alle 1 kk | 9 arkipäivää | Sama kuin TSL |
| 1 kk – 1 v | 1 kuukausi | 6 viikkoa |
| 1–5 v | 1 kuukausi | 3 kuukautta |
| Yli 5 v | 6 viikkoa | 4 kuukautta |
Sairausajan palkka maksetaan täytenä palkkana (100 % — ei alennettua tasoa). Tämä on kilpailuetu, johon työnantajan on varauduttava budjetoinnissa ja jonka toimittajan on syytä tuntea.
Muut palkkaedut TES:ssä:
- Syntymäpäiväloma: Suomen viestintäalan sopimus on poikkeuksellinen siinä, että se sisältää oikeuden yhteen palkalliseen vapaa-ajan päivään lähisukulaisen syntymäpäivänä — tämä on paikallisesti sopittava etu
- Äitiys- ja isyysvapaakorvaukset: TES kattaa äitiysrahan ja vanhempainrahan ylittävän osan (täysi palkka 8 viikon ajalta)
- Koulutusvapaa: TietoTekniikka-alasta poiketen viestintäalalla koulutusvapaapäiviä ei ole pakollisesti sisällytetty TES:iin, mutta osa suuremmista mediayhtiöistä on sopinut niistä paikallisesti
Freelance-toimittajien minimipalkkiot TES:n liitteessä
Freelance-toimittajat eivät kuulu varsinaisen TES:n piiriin (koska heillä ei ole työsuhde), mutta TES:n liite 2 sisältää suositukset minimipalkkioista tilaustöille. Nämä ovat suosituksia — ei juridisesti pakollisia — mutta niitä noudatetaan laajasti Journalistiliiton jäsenlehdissä.
Minimiveloitus tilaustöistä (2025 tasossa):
- Uutisartikkeli alle 2 500 merkkiä: 120–180 €
- Feature/reportaasi 3 000–6 000 merkkiä: 250–450 €
- Tutkimusjuttu yli 6 000 merkkiä: 500–900 €
- Valokuva (paikan päällä, printti + verkko): 90–150 € per kuva
Hinnat nousivat TES 2025–2027 -sopimuksen myötä keskimäärin 1,8 %, mikä vastaa karkeasti inflaatiokorjausta. Freelance-toimittajille merkittävämpi TES-liitteen uudistus on tekijänoikeusartikla: materiaalia ei voi uudelleenkäyttää yli 3 vuotta ilman erillistä sopimusta (ks. dossier-artikkeli tekijänoikeuksista, tulossa myöhemmin).
Vertailun vuoksi, teknologiateollisuuden palkkarakenne osoittaa, että insinöörialalla suorittavan tason palkat ovat tyypillisesti 15–25 % korkeammat kuin media-alalla, mutta viestintäalan etuna ovat joustavammat etätyöoikeudet ja laajempi tekijänoikeussuoja omalle tuotannolle.
Palkkariita: mitä tehdä, jos palkka on alle TES-minimin
Jos toimittajan palkka ei vastaa TES:n mukaista vähimmäistasoa, tilanne on oikeudellisesti suoraviivainen: työnantajalla on velvollisuus korjata palkka viipymättä. Oikeusperusteena toimii Työsopimuslaki 2:10 § sekä TES:n oma palkkaehto.
Käytännön toimintavaiheet
- Tarkista oma palkkataso — pyydä työnantajalta kirjallinen erittely taulukkopalkasta ja HKP:sta erikseen
- Vertaa voimassaolevaan palkkataulukkoon — TES:n taulukot ovat Journalistiliiton verkkosivuilla ja Medialiiton sopimuspalvelussa
- Ota yhteyttä luottamusmieheen — luottamusmies voi käynnistää paikallisen neuvottelun työnantajan kanssa
- Käytä liiton neuvontapalvelua — Journalistiliiton jäsenet saavat maksuttoman neuvonnan puhelimitse (puh. 09 6840 4400) tai sähköpostitse
- Kirjallinen reklamaatio työnantajalle — jos neuvottelut eivät tuota tulosta, lähetä kirjallinen huomautus. Tämä käynnistää 5 vuoden vanhenemisajan palkkasaatavien perimiseen
Palkkasaatavat vanhentuvat 5 vuodessa niiden erääntymisestä (Laki velan vanhentumisesta 728/2003, 7 §). Tämä tarkoittaa, että takautuvaa korjausta voidaan vaatia enintään 5 vuoden ajalta.
Työnantajan sanktiot rikkomuksesta:
- Maksuvelvollisuus takautuvine koroineen
- Hyvityssakko Työtuomioistuimessa (enintään 37 900 € per rikkomustyyppi, Laki työehtosopimuksesta 8 § ja 9 §)
- Mahdollinen Medialiiton jäsensanktiomenettely toistuvista rikkomuksista
Digitalisaatio ja tekoäly: miten ne vaikuttavat viestintäalan palkkaukseen
Media-alan rakennemuutos on ollut käynnissä yli vuosikymmenen: printtijulkaisemisen supistuminen, lukijamäärien siirtyminen verkkoon ja sosiaalisen median aiheuttama mainostulojen lasku. Nämä tekijät ovat suoraan yhteydessä palkkaukseen kahdella tavalla.
Ensinnäkin, monissa toimituksissa on karsittu henkilöstöä YT-neuvotteluiden kautta, mikä on lisännyt jäljelle jääneiden toimittajien työmäärää ilman vastaavaa palkankorotusta. TES:n mukainen korotus ei kompensoi työmäärän kasvua — se kompensoi inflaatiota ja elintasokehitystä.
Toiseksi, generatiivinen tekoäly on tuonut uuden kysymyksen: pitäisikö toimittajalle maksaa lisäkorvausta siitä, että hänen tekstinsä käytetään tekoälyn koulutusaineistona? TES 2025–2027 ei vielä vastaa tähän kysymykseen suoraan, mutta Journalistiliitto on kirjannut tavoitteekseen neuvotella tekoälylauseke seuraavaan sopimuskierrokseen. Tähän asti on sovellettu yleistä tekijänoikeuslakia (404/1961), jonka tulkinta on toistaiseksi epäselvä tekoälykontekstissa.
Rahoitusalan TES-sopimuksessa käsitellään samankaltaisia digitalisaation vaikutuksia toimihenkilöiden työnkuvaan — vertailuasetelma on kiinnostava, sillä molemmilla aloilla toimihenkilötyöstä merkittävä osa siirtyy lähivuosina automatisaation piiriin.
Palkkavertailu: viestintäala vs. lähialat
Viestintäalan palkat sijoittuvat Suomen toimihenkilöalojen puoliväliin. Yksityisellä sektorilla niitä paremmin maksavia toimihenkilöaloja ovat teknologia, rahoitus ja laki; suunnilleen samantasoisia ovat elintarvike-, kiinteistö- ja kuljetusala.
Luvut ovat mediaanilukuja ko. alan TES-sopimuksista 5 vuoden kokemustasolla ilman paikallisia lisiä. Lähde: Tilastokeskus, palkkarakenne 2024; eri liittojen palkkatutkimukset.
Huomionarvoista on, että viestintäalan kokonaisansiot parantuivat suhteessa muihin aloihin TES 2025–2027 -sopimuksen myötä, koska korotusprosentti (4,0–4,2 %) oli hieman yli Suomen yleisen palkkatason kehityksen (n. 3,8 % vuodessa 2025–2026, Tilastokeskus, ansiotasoindeksi 2025).
Usein kysytyt kysymykset (UKK) — Viestintäalan TES palkat
Voiko toimittajan palkka olla pienempi kuin TES:n taulukko? Ei. TES:n taulukkopalkat ovat ehdottomia alaminimejä. Työsopimuksella ei voi sopia huonommista ehdoista kuin TES määrää. Jos palkka on alle taulukon, työnantajalla on velvollisuus korottaa se välittömästi. Takautuvaan vaatimukseen on 5 vuoden vanhentumisaika.
Miten kokemusvuodet lasketaan TES-taulukon kannalta? Kokemusvuodet lasketaan toimittajantyöstä tai vastaavasta mediatyöstä — ei välttämättä saman työnantajan palveluksessa. Aiempi kokemus otetaan huomioon, ja siitä pitää neuvotella työsopimuksessa. Jos työnantaja ei tunnusta aiempaa kokemusta, ota yhteyttä liittoon.
Mitä tarkoittaa paikallinen erä ja kuka siitä päättää? Paikallinen erä (0,5 % ensimmäisessä korotuksessa) jaetaan luottamusmiehen ja työnantajan neuvottelulla. Jos sopimukseen ei päästä, erä jaetaan tasana kaikille. Toimituksissa, joissa ei ole luottamusmiestä, työnantaja päättää jakotavasta käytännössä yksin — Journalistiliitto suosittelee luottamusmiehen valitsemista kaikissa yli 10 hengen toimituksissa.
Lasketaanko lomaraha osaksi palkkakorotusperustaa? Ei. Lomaraha (50 % lomapalkasta) on erillinen maksuerä eikä kuulu palkankorotuksen perusteena käytettyyn palkkaan. Korotus lasketaan kuukausipalkasta (taulukkopalkka + HKP).
Miten alan freelancerit saavat tietää viimeisimmistä minimipalkkiosuosituksista? Ajantasaiset freelance-minimipalkkiosuositukset löytyvät Journalistiliiton verkkosivuilta (journalistiliitto.fi/sopimukset). Suositukset päivitetään TES-sopimuskauden vaihtuessa.
Vastuuvapauslauseke: Tämän artikkelin tiedot perustuvat voimassa olevaan TES-sopimustekstiin ja yleiseen työoikeudelliseen tietoon. Ne eivät korvaa lakimiehen tai ammattiliiton antamaa henkilökohtaista neuvontaa. Palkkariitojen ratkaisemisessa ota aina yhteyts omaan liittoon.
Uran palkkapolku viestintäalalla: mistä mihin 10 vuodessa
Toimittajan palkkapolku etenee TES-taulukon mukaisesti kokemuksen karttuessa, mutta tosiasiallinen palkankehitys riippuu myös HKP:n neuvottelemisesta ja vaativuusluokan tarkistamisista. Tyypillinen palkkapolku:
Vastavalmistunut toimittaja (0–3 v kokemus, VL 2):
- Taulukkopalka: 2 430 €/kk
- HKP lähtötasolla: 0–100 €/kk
- Kokonaisansio: 2 430–2 530 €/kk
Kokenut toimittaja (5–8 v, VL 3):
- Taulukkopalkka: 2 860 €/kk
- HKP tyypillisesti: 200–400 €/kk
- Kokonaisansio: 3 060–3 260 €/kk
Vanhempi erikoistoimittaja (yli 10 v, VL 4):
- Taulukkopalkka: 3 420 €/kk
- HKP tyypillisesti: 300–700 €/kk
- Kokonaisansio: 3 720–4 120 €/kk
Päätoimittaja (VL 5, suuressa mediayhtiössä):
- Taulukkopalkka: 4 100 €/kk
- HKP ja johtajapalkkio: 500–2 000+ €/kk
- Kokonaisansio: 4 600–6 000+ €/kk
Palkkapolun etenemiseen vaikuttavat myös toimituksen koko ja taloudellinen tilanne. Pienissä paikallislehdissä palkkataso voi olla lähellä TES-minimiä koko uran ajan, kun taas suurissa kansallisissa mediayhtiöissä HKP:n rooli kasvaa merkittäväksi jo viiden vuoden jälkeen.
Kansainvälisessä vertailussa suomalaisen toimittajan palkkataso on kohtuullinen: se on korkeampi kuin suurimmassa osassa Keski- ja Itä-Eurooppaa, mutta jäljessä Pohjoismaiden Norjaa ja Tanskaa, joissa media-alan palkat ovat 15–30 % korkeammat (Kansainvälinen journalistifederaatio IFJ, palkkatutkimus 2024).
HKP-neuvottelutaktiikka: miten kasvattaa henkilökohtaista palkanosaa
Henkilökohtainen palkanosa on se palkkaelementti, jota voidaan eniten vaikuttaa omilla neuvottelutaidoilla. Toisin kuin taulukkopalkka — joka nousee automaattisesti kokemusvuosien karttuessa — HKP kasvaa vain, kun siitä erikseen neuvottelee.
Milloin neuvotella HKP:sta
Paras ajankohta HKP-neuvotteluun on:
- Työsuhteen alkaessa (rekrytointi) — tämä on tärkein neuvottelupaikka
- TES-korotusten yhteydessä — kun työnantaja ilmoittaa korotuksesta, on luonteva aika pyytää myös HKP:n tarkistamista
- Vastuualueen laajentuessa — uudet tehtävät tai osastovastuu
- Merkittävän toimituksellisen saavutuksen jälkeen — palkittu juttu, laajasti luettu reportaasi
Neuvotteluargumentit toimittajalle
Palkka-argumentteja, joita toimittajat käyttävät menestyksekkäästi:
- Markkinavertailu: "Vastaavanlainen toimittajantyö maksaa alan benchmarkin mukaan 3 200–3 400 €/kk — pyydän HKP:n korottamista 200 €/kk"
- Tulosmittarit: artikkelien lukijamäärät, toimituksellinen lisäarvo, multimedia-osaaminen
- Harvinaisuus: erikoisalan asiantuntemus (taloussektori, terveydenhuolto, oikeusraportointi) nostaa neuvotteluasemaa
- Ulkoinen tarjous — jos on saanut tarjouksen toisaalta, se on tehokas neuvotteluargumentti
Mitä tehdä, jos työnantaja kieltäytyy
Työnantajalla ei ole velvollisuutta korottaa HKP:ta — se on sopimuksenvarainen osa. Jos kieltäytyminen on perusteltu, se voi johtua toimituksen taloudellisesta tilanteesta tai palkkakaton asettamisesta kaikille. Jos kuitenkin epäilet, että kieltäytyminen on epätasa-arvoista (esim. saman tasoinen mieskollegasi saa enemmän), sinulla on oikeus pyytää palkkatasa-arvokartoitusta Laki miesten ja naisten välisestä tasa-arvosta (609/1986, 6b §) nojalla.
Teknologiateollisuuden ylempien toimihenkilöiden TES-sopimuksessa HKP:n osuus palkasta on tyypillisesti vielä suurempi kuin viestintäalalla — vertailuarvo auttaa hahmottamaan, missä toimihenkilöiden palkkarakenne yleisesti menee Suomessa.
Palkkakirjanpito ja läpinäkyvyys: uudet velvoitteet 2025
Laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta sai 2023 uuden pykälän (6b §), joka velvoittaa vähintään 30 hengen yritykset selvittämään palkkatasa-arvon säännöllisesti. Viestintäalan mediayhtiöille tämä tarkoittaa, että HR:n on dokumentoitava palkkarakenne sukupuolittain vertailukelpoisessa muodossa.
Käytännössä tämä velvoite on johtanut siihen, että useissa toimituksissa palkkatietoja on alettu läpinäkyvämmin jakaa luottamusmiehelle. TES:n 23 § antaa luottamusmiehelle oikeuden tutustua koontitason palkkatietoihin (ei yksilötasolla) — mutta uusi tasa-arvolain velvoite lisää painetta jakaa myös sukupuolierittelyn.
Journalistiliiton palkkatutkimus 2024 havaitsi, että viestintäalalla naistoimittajien ja miestoimittajien välinen palkkaero on keskimäärin 7,2 % naisten hyväksi (toisin sanoen miehet tienaavat tilastollisesti vähemmän viestintäalalla — poikkeuksellinen tilanne suomalaisessa palkkarakenteessa). Ero selittyy osin sillä, että naiset ovat enemmistönä VL 3–4 erikoistoimittajien ryhmässä, kun taas alkaville VL 2:n toimittajille on enemmän miehiä. Johtotehtävissä (VL 5) miespäätoimittajat ansaitsevat kuitenkin edelleen enemmän.
À retenir: Viestintäalan palkkatasa-arvo on parempi kuin useimmilla suomalaisaloilla, mutta johtotasolla ero miesten hyväksi on merkittävä. Tämä on aktiivinen neuvotteluaihe Journalistiliiton ja Medialiiton välillä.
Sivutoimet ja freelancepalkkio päätoimisen työn ohella
Monilla toimittajilla on päätoimisen työn lisäksi freelance-toimeksiantoja muille julkaisuille tai yrityksille. TES ei rajoita sivutoimista ansaitsemista, mutta asiassa on huomioitava useita juridisia yksityiskohtia.
Kilpailukieltolausekkeet
Työsopimuksessa voi olla kilpailukieltolauseke, joka rajoittaa työskentelyä kilpailevalle julkaisulle. Viestintäalan TES:n 16 § rajoittaa kuitenkin kilpailukieltolausekkeen keston enimmillään 12 kuukauteen työsuhteen päättymisen jälkeen, ja sen on oltava perusteltu työnantajan suojelutarpeella (esim. erikoistuneessa toimittajantyössä). Muutoin kilpailukieltolauseke voi olla pätemätön (Työsopimuslaki 3:5 §).
Sivutoimisen freelance-työn tekeminen päätoimisen työsuhteen aikana on pääsääntöisesti sallittua, kun:
- Sivutoimi ei haittaa päätoimista työskentelyä
- Se ei riko kilpailukieltolauseketta
- Materiaali on selvästi erillinen päätoimisen työnantajan julkaisualustasta
Tekijänoikeudet sivutöissä
Sivutoimena tehdyt jutut kuuluvat tekijänoikeudellisesti kokonaan toimittajalle, koska ne eivät ole syntyneet päätoimisessa työsuhteessa. Työnantajalla ei ole niihin mitään oikeuksia, ellei työsopimuksessa ole erikseen sovittu laajemmista oikeuksista.
Freelance-tuloista maksetaan normaalit verot. Jos freelance-tulot ylittävät 10 000 €/vuosi, on harkittava toiminimen perustamista tai muuta yritysmuotoa arvonlisäverovelvollisten asiakkaiden kanssa toimimiseen.
Vuosiansiot ja kokonaiskorvaus: mitä enemmän kuin kuukausipalkka
Toimittajan vuosiansiot koostuvat enemmästä kuin pelkästä kuukausipalkasta. Kokonaiskorvauksen laskeminen auttaa vertaamaan työtarjouksia sekä arvioimaan todellista ansiotasoa.
Kokonaiskorvauksen elementit tyypillisessä työsuhteessa:
- Kuukausipalkka × 12 kk
- Lomaraha: 50 % vuosilomapalkasta (tyypillisesti 2 viikon palkka + 2 lisäpäivän osuus)
- Ylityökorvaukset: vaihtelee paljon toimituksesta ja työmäärästä riippuen; 0–5 000 €/vuosi
- Mahdollinen tulospalkkio: pienissä ja suurissa mediayhtiöissä eritasoiset järjestelmät
Esimerkkilaskelma toimittajalle (VL 3, 5v kokemus):
- Kuukausipalkka: 3 200 €/kk (taulukkopalkka 2 860 + HKP 340)
- Vuosipalkka: 38 400 €
- Lomaraha: ~1 900 € (5 viikon lomasta laskettuna)
- Ylityökorvaukset (arviolta): 1 500 €
- Bruttoansiot yhteensä: n. 41 800 €/vuosi
Palkansivukuluineen (työnantajan eläkemaksut ~17 %, tapaturmavakuutus, sairasvakuutus) kokonaiskulu työnantajalle on noin 48 000–50 000 €/vuosi.
Lomarahasta voidaan sopia, että se vaihdetaan lomapäiviksi (em. paikallisen sopimisen mahdollisuus). Tässä tapauksessa toimittaja saa enemmän vapaa-aikaa mutta vähemmän rahaa vuodessa — valintaan kannattaa kiinnittää huomiota erityisesti, jos veronalainen ansiotulo on lähellä verotusportaan rajaa.
Yhteenveto: palkkauksessa tärkeimmät muistettavat asiat
Viestintäalan TES 2025–2027 tarjoaa kohtuullisen palkkasuojan media-alan ammattilaisille, mutta sopimuksen hyödyntäminen edellyttää sen aktiivista tuntemista. Tässä tiivistetty pikaopas:
| Aihe | Avaintieto |
|---|---|
| Taulukkopalkan tarkistus | Vuosittain — tarkista oma vaativuusluokka |
| Korotus 1.3.2025 | 2,0 % koko palkasta (taulukkopalkka + HKP) |
| Korotus 1.3.2026 | 2,0 % koko palkasta |
| Paikallinen erä | 0,5 % — neuvottele luottamusmiehen kanssa |
| Sairausajan palkka | 100 % — yli TSL:n minimirajan |
| Palkkariita-aika | 5 vuotta vanhenemisaika |
| HKP-neuvottelu | Rekrytointi + vuosittainen korotustilaisuus |
Paras tuki TES-kysymyksissä on oma ammattiliitto: Journalistiliiton jäsenille maksuton neuvontapalvelu on avoinna arkisin. Työnantajille vastaavan tuen tarjoaa Medialiitto. Sopimusteksti kokonaisuudessaan on saatavilla Medialiiton sopimuspalvelusta.
Tässä dossierissa käsitellään palkkausta erityisellä tarkkuudella, koska se on yksittäisistä TES-aiheista eniten yhteydenottoja Journalistiliiton neuvontaan tuottava. Muut dossierin artikkelit käyvät läpi ylityöt, lomat, työsuhdeturvan, työajan ja eläkkeen — kukin omana kokonaisuutenaan.
