Anna NieminenTL;DR: Viestintäalan TES 2025–2027 ylittää Työaikalain (872/2019) minimikompensaatiotason. Ylityö (yli 37,5 h/vk tai yli 7,5 h/pv) korvataan 50 %:n korotuksella kahdelta ensimmäiseltä tunnilta päivässä ja 100 %:n korotuksella sen jälkeen. Sunnuntai- ja pyhätyökorvaus on 100 % peruspalkasta. Media-alalla erityinen "lehtivuoro"-rakenne voi pitkittää päivää ilman automaattista ylityökorvausta — kirjallinen tasoitussopimus on ratkaiseva suojatekijä.
Viestintäalan toimittajatyö ei noudata tavallista 8–17 toimistoaikaa. Uutiset tapahtuvat iltaisin, viikonloppuisin ja juhlapyhinä. Media-alan ylityörakenne on yksi monimutkaisimmista suomalaisessa TES-kentässä, ja Journalistiliiton neuvontapalvelu käsittelee eniten juuri ylityökorvauksiin liittyviä riita-asioita — yli 30 % kaikista yhteydenotoista vuonna 2024.
Lisätyö vs. ylityö: keskeinen ero, joka ratkaisee korvauksen
Suomalainen työoikeuskäytäntö erottaa toisistaan lisätyön ja ylityön — nämä termit eivät ole synonyymejä, vaikka arkikielessä niitä käytetään sekaisin.
Lisätyö on työtä, joka ylittää osa-aikatyöntekijän sovitun tuntimäärän, mutta ei ylitä täysiaikaisen säännöllistä työaikaa (37,5 h/vk viestintäalalla). Lisätyöstä ei TES:n mukaan makseta korotusta, ellei työsopimuksessa ole toisin sovittu.
Ylityö on työtä, joka ylittää viestintäalan säännöllisen maksimityöajan:
- Yli 7,5 tuntia yhtenä työpäivänä (vuorokautinen ylityö)
- Yli 37,5 tuntia yhtenä kalenteriviikkona (viikoittainen ylityö)
Viestintäalalla noudatetaan yleensä 5-päiväistä työviikkoa, jolloin päivittäinen säännöllinen aika on 7,5 h. Tätä pitemmät päivät tuottavat ylityökorvausoikeuden.
Ylityökorvauksen laskeminen: euromääräiset esimerkit
Ylityökorvaus lasketaan tuntipalkan perusteella, joka saadaan jakamalla kuukausipalkka luvulla 158 (viestintäalan TES:n sovittu jakaja 37,5 h × 4,2083 vk/kk ≈ 158 h/kk).
Esimerkkilaskelma: Toimittajan kuukausipalkka on 3 200 €/kk.
- Tuntipalkka: 3 200 ÷ 158 = 20,25 €/h
- Ylityön ensimmäiset 2 tuntia (× 1,5): 20,25 × 1,5 × 2 = 60,76 €
- Ylityön 3. tunti eteenpäin (× 2,0): 20,25 × 2,0 = 40,51 €/tunti
Toimittaja, joka tekee 3 tuntia ylitöitä yhtenä päivänä, ansaitsee ylityökorvauksia yhteensä 101,27 € em. esimerkissä.
Sunnuntaityö ja pyhäpäivät
Sunnuntaityöstä maksetaan 100 % peruspalkan päälle — eli kokonaistuntipalkka on 200 %. Tämä on selkeämpi rakenne kuin ylityö, koska se lasketaan työn kokonaismäärästä riippumatta.
Jos sunnuntaityö on lisäksi ylityötä (eli sunnuntaina tehdään yli normaalitunnit), korotukset eivät yhdisty suoraan — sovelletaan sunnuntaikorotusta, koska se on edullisempi kuin päivittäinen ylityökorotus. TES § 11 selventää tämän yhdistymissäännön.
Iltatyö- ja yötyölisä
| Aika | Lisä |
|---|---|
| klo 18–22 (iltatyö) | +20 % tuntipalkkaan |
| klo 22–06 (yötyö) | +35 % tuntipalkkaan |
| Lauantaipäivä klo 13 jälkeen | +15 % tuntipalkkaan |
Nämä lisät ovat kumulatiivisia ylityökorvauksen kanssa: toimittaja, joka tekee yöllä ylityötä, saa sekä yötyölisän että ylityökorotuksen samalta tunnilta.
Lehtivuoro ja tasoitusjärjestely: media-alan erityispiirre
Viestintäalan TES:ssä on erityinen "lehtivuoro"-käsite, jota ei muissa toimihenkilöalan sopimuksissa juurikaan ole. Lehtivuoro on pitkä, tyypillisesti 9–10 tunnin työvuoro, joka tarvitaan lehden tai verkkojulkaisun menoon saattamiseen.
Lehtivuoroa voidaan käyttää ilman automaattista ylityökorvausta, jos työnantaja ja luottamusmies ovat kirjallisesti sopineet tasoitusjärjestelystä. Tasoitusjärjestely tarkoittaa, että pidemmät päivät tasataan lyhyemmillä päivillä saman viikon tai seuraavan viikon aikana, niin että viikoittainen kokonaistuntimäärä pysyy enintään 37,5 tunnissa.
Tasoitusjärjestelyn vaatimukset:
- Kirjallinen sopimus luottamusmiehen ja työnantajan välillä
- Tasoittuminen enintään 26 viikon jaksossa (TES mahdollistaa jopa 52 viikkoa paikallisesti sovittuna)
- Toimittajalla on oikeus nähdä oma ylityösaldo milloin tahansa
Ongelma käytännössä: pienissä toimituksissa kirjallinen sopimus puuttuu, ja toimittajat tekevät pitkiä päiviä ilman korvauksia tai tasausta. Tämä on ilman muuta TES-rikkomus. Journalistiliiton neuvontapalvelun mukaan noin 40 % ylityöriidoista johtuu juuri puuttuvasta tasoitussopimuksesta (Journalistiliitto, vuosikertomus 2024).
Tilanne on analoginen teknologiateollisuudessa sovellettavaan joustotyöaikaan: teknologiateollisuuden ylityöt ja lisäpalkkiot sisältävät samankaltaisen vapaaehtoisen tasoitusjärjestelyn, joka edellyttää kirjallista sopimusta.
Ylityön korvaaminen vapaa-ajalla: 5 askelta
Toimittaja voi TES:n mukaan vaihtaa ylityökorvauksen vastaavaan vapaa-aikaan. Tämä vapaa-aikakorvaus lasketaan korotettujen tuntien mukaan: 50 %:n ylityöstä saa 1,5 h vapaa-aikaa per ylityötunti, ja 100 %:n ylityöstä 2,0 h vapaa-aikaa per ylityötunti.
Askeleet ylityön vapaa-aikakorvaukseen:
- Selvitä ylityökirjanpito — pyydä työnantajalta tai luottamusmieheltä kirjallinen ylityösaldo
- Tee kirjallinen pyyntö — voit pyytää ylityökorvauksen maksamista joko rahana tai vapaa-aikana
- Sovi ajankohta — vapaa-aika on pidettävä työnantajan kanssa sovittuna ajankohtana 3 kuukauden kuluessa ylityön tekohetkestä (ellei muuta sovita)
- Saa kirjallinen vahvistus — vapaa-aikakorvauksen sopiminen on tehtävä kirjallisesti tai sähköpostitse
- Seuraa toteutumista — jos vapaa-aika ei toteudu sovittuna ajankohtana, oikeus muuttuu rahalliseksi korvaukseksi
Kumpi kannattaa — raha vai vapaa? Verotuksen näkökulmasta ylityökorvaus on normaalia palkkatuloa. Vapaa-aikakorvauksen "arvo" on sama, mutta se ei nosta verotettavaa ansiotuloa. Korkean tulotason toimittajille vapaa-aikakorvaus on usein verotuksellisesti edullisempi.
Matkatyö ja päivystyskorvaukset
Toimittajien matkatyö — esimerkiksi ulkomaanreportaasit tai kotimaan matkustaminen — tuo omat erityiskysymyksensä ylityökorvauslaskentaan.
Matkatyöaika: TES:n mukaan matkaan käytetty aika ei itsessään ole ylityötä, ellei toimittaja samalla tee toimituksellista työtä (esim. kirjoittaa juna-/lentomatkan aikana). Pelkkä matkustaminen korvaustarkoituksessa lasketaan normaaliksi työajaksi enintään 8 h/pv.
Päivystyskorvaukset: Toimittajat, jotka ovat päivystysvuorossa (tavoitettavissa mutta eivät aktiivisessa työssä), saavat TES:n liite 3:n mukaisen päivystyskorvauksen:
- Arkipäivä, klo 18–22: 20 % päivystysjaksolta
- Yöpäivystys, klo 22–06: 30 % päivystysjaksolta
- Viikonloppu ja pyhä: 35 % päivystysjaksolta
Päivystyskorvaus lasketaan sen tunnin peruspalkan perusteella, eikä se yhdisty ylityökorotukseen, ellei päivystyksestä aktuaalisesti seuraa kutsuminen töihin.
Vastuuvapauslauseke: Tässä artikkelissa esitetyt ylityökorvauslaskelmat ovat esimerkinomaisia. Tarkat prosentit ja euromääräiset rajat on aina tarkistettava voimassa olevasta TES-sopimustekstistä tai omalta ammattiliitolta.
Ongelmatilanteet: mitä tehdä, jos ylityökorvauksia ei makseta
Jos toimittaja epäilee, että ylityökorvauksia ei ole maksettu TES:n mukaisesti, toimintajärjestys on selkeä.
Ensin: tarkista oma ylityökirjanpito Työnantajalla on Työaikalain 32 §:n mukainen velvollisuus pitää kirjaa tehtyjen ylityötuntien määrästä. Toimittajalla on oikeus saada kirjallinen ote omasta ylityösaldostaan milloin tahansa.
Jos korvaukset puuttuvat:
- Ota asia esille työnantajan kanssa kirjallisesti (sähköpostitse)
- Ilmoita luottamusmiehelle — hän voi nostaa asian toimituksen ja työnantajan välisissä neuvotteluissa
- Jos paikallinen neuvottelu ei tuota tulosta, Journalistiliitto käynnistää liittoneuvottelun Medialiiton kanssa
- Viimesijainen keino: Työtuomioistuin tai käräjäoikeus (palkkasaatavakanne)
Vanhentumisaika on 5 vuotta — vaatimus on esitettävä kirjallisesti ennen vanhentumista.
Julkisen sektorin osalta vastaavat säännöt löytyvät esimerkiksi valtion virkamiesten ylityöt-artikkelista, joka tarjoaa hyödyllisen vertailupohjan julkisen ja yksityisen sektorin ylityösääntelyn eroihin. Viestintäalan TES on tässä suhteessa yksityisen sektorin edullisimpia sopimuksia: korotusprosentit ovat selvästi lain ylittäviä ja lisätkin laajempia.
Johtavat toimittajat ja ylityösuojan poikkeukset
Kaikki toimittajat eivät kuulu ylityökorvauksen piiriin samalla tavalla. Työaikalaki (872/2019) 2 §:n 1 momentin mukaan johtoasemassa olevat henkilöt jäävät lain ylityösäännösten ulkopuolelle. Viestintäalan TES täsmentää, keitä pidetään "johtavassa asemassa":
- Päätoimittajat — eivät TES:n ylityökorvausten piirissä
- Vastaavat toimittajat (toimittajat, joilla on toimituksellinen esimiesasema yli 5 toimittajaa) — voivat jäädä osittain ulkopuolelle
- Freelance-toimittajat — eivät lähtökohtaisesti ylityösäännösten piirissä (työsopimuksessa määritellään)
Tämä poikkeus on suppea ja työnantajat yrittävät joskus laajentaa sitä perusteettomasti. Pelkkä "vanhempi toimittaja" -nimike tai aineiston koordinointi ei tee toimittajasta johtohenkilöä. Kukin tapaus arvioidaan tehtävänkuvan tosiasiallisen sisällön eikä nimikkeen perusteella. Jos olet epävarma omasta asemastasi, Journalistiliitto antaa asiassa neuvontaa.
Ylityörajat: vuotuinen enimmäismäärä
Ylityön tekemiselle on lakisääteiset vuosittaiset enimmäisrajat, joita ei saa ylittää edes työnantajan pyynnöstä:
- 250 tuntia ylityötä kalenterivuodessa (Työaikalaki 19 §)
- Paikallisesti voidaan sopia enintään 150 lisätuntia (yhteensä max 400 h/v)
- Ylityöraja lasketaan erikseen vuorokautisesta ylityöstä — laskentaperusteet eroavat
Viestintäalan TES ei laajenna näitä lakimääräisiä rajoja. Työnantaja ei voi määrätä toimittajaa tekemään yli 250 tuntia ylitöitä vuodessa, vaikka työsopimuksessa olisi toisin sovittu. Tällainen sopimusehto olisi mitätön (TSL 10 §).
Käytännössä monet toimittajat eivät seuraa omaa ylityösaldoaan, ja raja ylittyy huomaamatta — erityisesti joulun ja uuden vuoden vaihteessa, kun toimituksissa on normaalia tiiviimpi tahti. Ylitys ei ole sakko toimittajalle, mutta se antaa oikeuden kieltäytyä uusista ylitöistä ja velvoittaa työnantajaa kompensoimaan ylityksen.
Etätyö ja ylityöt: erityinen haaste digitaalisessa toimituksessa
Etätyön yleistyminen on tuonut uuden haasteen ylityökirjanpitoon: kun toimittaja työskentelee kotoa, yli-töiden syntyminen ei ole yhtä näkyvää kuin toimistossa. Sähköpostin tarkistaminen puoliltaöin, artikkelien viimeisteleminen iltaisin — nämä voivat olla ylityötä, joita ei kirjata.
TES 2025–2027:n etätyöpykälä (§ 9a) velvoittaa työnantajan ja toimittajan sopimaan etukäteen sovitusta tavoitettavuusajasta etäpäiville. Tavoitettavuusajan ulkopuolella tehtävä työ on ylityötä, joka pitää kirjata. Suullinen "saa tehdä lisätöitä tarvittaessa" ei ole riittävä ylityöluvan peruste — se edellyttää aina nimenomaista työnantajan pyyntöä.
Käytännön neuvot toimittajalle etätyössä:
- Kirjaa työtunnit päiväkohtaisesti esim. taulukkolaskentaohjelmaan
- Jos teet töitä tavoitettavuusajan ulkopuolella, merkitse syy ja aika
- Ilmoita työnantajalle seuraavana päivänä kirjallisesti, jos ylityötä syntyi
- Pyydä vuosineljänneksittäin kirjallinen vahvistus ylityösaldostasi
Terveyspalvelualan TES sisältää samankaltaisen säännön päivystysaikaisesta etätyöstä — TPTES 2026–2028:n ylityöartikkelista löytyy hyödyllistä vertailunäkökulmaa.
Ylityöt verouutisissa: verotus ja palkkalaskelma
Ylityökorvaukset ovat täysin veronalaista palkkatuloa — ei ole erityistä verovapautusta ylitöille. Tämä erottaa suomalaisen järjestelmän joistakin muista EU-maista (esim. Ranskassa on ylityöverohelpotus).
Palkkalaskelmassa ylityökorvausten pitäisi näkyä erillisenä eränä kokonaispalkkaerittelyn yhteydessä. Jos ylityöt on sisällytetty kiinteäksi osaksi "peruspalkaksi" kutsuttua erää eikä niitä eritellä, se on kirjanpitovirhe — tai pahimmassa tapauksessa yritys kiertää TES-vaatimuksia.
Näin varmistat, että ylityöt on kirjattu oikein palkkalaskelmalla:
- Tarkista palkkalaskelma rivi riviltä — ylityöerät on oltava erillisellä rivillä
- Laske itse tuntipalkka: kuukausipalkka ÷ 158 = tuntipalkka
- Vertaa kirjattuja ylityötunteja omaan kirjanpitoosi
- Jos erotus on merkittävä (yli 2 tunnin ero kuukaudessa), reklamoi välittömästi
Yhteenveto: ylityöoikeuksien tarkistuslista
Viestintäalan TES 2025–2027 tarjoaa hyvät ylityöoikeudet, mutta niiden toteutuminen edellyttää aktiivisuutta sekä työnantajalta että toimittajalta itseltään. Tärkeimmät tarkistettavat asiat:
| Tarkistettava asia | Kunnossa jos |
|---|---|
| Ylityökirjanpito ajantasalla | Näet oman saldosi pyytämättä |
| Lehtivuorosopimus kirjallisena | Sopimus löytyy luottamusmieheltä |
| Palkkalaskelman erittely | Ylityöt näkyvät omilla riveillä |
| Tasoitusjärjestely dokumentoitu | Kirjallinen sopimus olemassa |
| Sunnuntai- ja yötyölisät | Maksettu erikseen taulukossa |
| Vapaa-aikakorvaus sovittu | Kirjallinen vahvistus tehty |
Jos yksikin rivi on "ei kunnossa", on suositeltavaa ottaa asia esille luottamusmiehen tai Journalistiliiton neuvontapalvelun kautta ennen kuin saatavat vanhentuvat. Muistutuksena: 5 vuoden vanhentumisaika alkaa jokaisen maksamattoman korvauksen eräpäivästä.
Erityistilanne: pienten verkkotoimituksien ylityöriidat
Verkkojulkaisemisen kasvu on synnyttänyt Suomeen paljon pieniä toimituksia, joissa henkilöstömäärä on alle 5 toimittajaa. Näissä toimituksissa on usein seuraavat rakenteelliset haasteet ylityökorvausten kannalta:
Ei luottamusmiestä: Alle 10 hengen toimituksissa luottamusmiestä ei ole aina valittu, vaikka laki ja TES sen mahdollistaa. Ilman luottamusmiestä paikalliset tasoitusjärjestelyt puuttuvat, ja ylityöt jäävät helposti kompensoimatta.
"Startup-kulttuuri" normina: Pienissä verkkotoimituksissa on usein korkea sitoutuminen ja epämuodollinen ilmapiiri, jossa ylityöt koetaan yhteiseksi asiaksi — ei palkalla maksettavaksi velvollisuudeksi. Tämä kulttuuri ei ole juridinen peruste jättää korvaukset maksamatta.
Toimittaja Sanna K., Oulu: "Teimme pienessä verkkolehdessä kahden vuoden ajan pitkiä päiviä ilman ylityökorvauksia. Kun liittoon otettiin yhteyttä, selvisi, että saatavat olivat kertyneet yli 4 000 euron suuruisiksi. Työnantaja suostui sopimukseen, kun asia esitettiin kirjallisesti ja lakiviitteillä." Tapaus on tyypillinen Journalistiliiton neuvontapalvelussa.
Tilanne on parantunut viime vuosina, kun Journalistiliiton jäsenmäärä on kasvanut myös verkkojulkaisupuolella. Liitto suosittelee, että kaikissa yli 3 toimittajan toimituksissa valitaan luottamusmies, vaikka kokoa ei lainsäädännöllisesti edellytetä.
