Sanna VirtanenTL;DR: Energiateollisuuden TES 2025–2027 -sopimuksen mukaan vuorokautisesta ylityöstä maksetaan 50 % korotus kahdelta ensimmäiseltä tunnilta ja 100 % korotus sen jälkeen. Jatkuvassa vuorotyössä sovelletaan jaksojärjestelmää, joka muuttaa korvausportaita. Lisäksi alalla on vuorotyölisät, sunnuntaityökorvaukset sekä päivystys- ja hälytyslisät, jotka ovat erityisen merkityksellisiä energiainfrastruktuuria ylläpitäville työntekijöille. Tässä oppaassa käymme läpi kaikki ylityökorvausten ja lisäpalkkioiden laskentaperusteet Työaikalain (872/2019) ja TES:n pohjalta.
Ylityön määritelmä Energiateollisuuden TES:ssä
Ylityö on työtä, jota työntekijä tekee työnantajan aloitteesta säännöllisen työaikansa ylittävällä ajalla. Energiateollisuuden TES 2025–2027 perustuu Työaikalain (872/2019) määritelmiin, mutta alan erityispiirteet — jatkuva kolmivuorotyö ja päivystysvelvollisuus — tekevät ylityölaskennasta monitahoisempaa kuin yksivuorotyössä.
Lisätyö vai ylityö?
Osa-aikatyöntekijälle kertyy ensin lisätyötä, joka on sovitun osa-aikatyöajan ylittävää mutta enintään kokoaikaisen työajan mukaista työtä. Vasta kun kokoaikaisen työntekijän säännöllinen työaika ylittyy, syntyy ylityötä. Tällä erottelulla on merkitystä korvausten kannalta: lisätyöstä maksetaan normaali tuntipalkka ilman korotusta (tai sopimuksen mukainen korotus), kun taas ylityöstä maksetaan lain ja TES:n edellyttämä korotettu korvaus.
Jaksojärjestelmä energia-alassa
Energiateollisuudessa sovelletaan usein jaksojärjestelmää (Työaikalaki 872/2019, 12 §), koska alan sähkö- ja lämpöenergialaitokset toimivat ympäri vuorokauden. Kolmen viikon tasoittumisjakson säännöllinen enimmäistyöaika on 120 tuntia. Ylityötä syntyy, kun tämä raja ylittyy. Jaksoylityön korvausportaat eroavat päivittäisestä ylityölaskennasta, mistä kerrotaan tarkemmin seuraavassa luvussa.
Ylityökorvausten laskeminen: portaat ja kaava
Energiateollisuuden TES:n mukaiset ylityökorvaukset noudattavat Suomen Työaikalain 25 §:n mukaisia vähimmäistasoja, joihin sisältyy alan sopimuksessa tiettyjä parannuksia.
Vuorokautinen ylityö:
- Kaksi ensimmäistä ylityötuntia: peruspalkka + 50 % korotus = 150 % tuntipalkkaa
- Seuraavat ylityötunnit: peruspalkka + 100 % korotus = 200 % tuntipalkkaa
Viikoittainen ylityö (40 tunnin viikoittaisen rajan jälkeen, kun vuorokautisia ylityksiä ei ole):
- Kahdeksan ensimmäistä viikkoylityötuntia: peruspalkka + 50 %
- Lisätunnit sen jälkeen: peruspalkka + 100 %
Jaksojärjestelmässä (120 h / 3 viikkoa -rajan ylityttyä):
- 12 ensimmäistä jaksoylityötuntia: peruspalkka + 50 %
- Lisätunnit: peruspalkka + 100 %
Asiantuntijahuomio: "Energiaalalla on tyypillistä, että vuorotyöntekijälle kertyy ylityksiä jaksonlopun tasoittumisessa. JHL:n työehtoasiantuntija muistuttaa, että jaksoylityön korvausporras lasketaan koko jakson kertymästä — ei viikko kerrallaan." — JHL, Julkis- ja yksityisalojen henkilöstöliitto
Laskentaesimerkki: Energialaitoksen sähköasentaja Kimmo tekee normaalia kolmivuorotyötä. Tammikuussa hän tekee yhden päivän aikana 10 tuntia (säännöllinen 8 h + 2 h ylityö). Jos Kimmon tuntipalkka on 18,50 €/h, ylityökorvaus kahdelta ensimmäiseltä tunnilta on 18,50 € × 2 × 1,5 = 55,50 €. Mikäli ylitystä olisi ollut 4 tuntia, lisäksi 2 h × 18,50 € × 2 = 74,00 € → yhteensä 129,50 € ylityökorvausta.
Vuorotyön lisäpalkkiot energia-alalla
Jatkuvassa vuorotyössä — jota energiateollisuuden tuotanto- ja jakelutehtävissä yleisesti sovelletaan — maksetaan ylityökorvausten lisäksi useita erillisiä lisiä. Nämä korvaukset eivät kumuloidu ylityöhön vaan ovat itsenäisiä palkanosia.
Iltatyölisä ja yötyökorvaus
Iltatyölisä maksetaan klo 18.00–23.00 välisenä aikana tehdystä säännöllisestä työajasta. Yötyökorvaus (Työaikalaki 872/2019, 26 §) koskee klo 23.00–06.00 välillä tehtävää työtä. Energiateollisuuden TES:ssä nämä lisät on sovittu lain vähimmäistasoa paremmiksi, koska alalla 24/7-toiminta on pääsääntö — ei poikkeus.
Viikonloppu- ja pyhätyökorvaukset
Lauantaina tehdystä säännöllisestä työajasta maksetaan lauantailisä. Sunnuntaityökorvaus on Suomen Työaikalain 33 §:n mukaan vähintään kaksinkertainen (200 %) normaalipalkkaan nähden. Energiateollisuuden TES noudattaa tätä minimistandardia. Kun sunnuntaityöhön lisätään vielä ylityö, korvaukset kertautuvat: sunnuntain ylityö voi olla 2 × 1,5 = kolminkertainen peruspalkka.
Vuorovaihtokorvaus
Mikäli vuorojärjestystä muutetaan lyhyellä ilmoitusajalla (alle 7 vuorokautta ennen muutosta), työntekijälle maksetaan vuorovaihtokorvaus. Tämä suojaa erityisesti kolmivuorotyöntekijöiden lepotilanteita ja sosiaalista elämää.
Vertailun vuoksi: energia-alan ylityöt ja vuorotyölisät ovat rakenteeltaan samankaltaisia kuin kemian perusteollisuuden TES:n lisäpalkkiot, mutta energiaalalla päivystysrakenne on usein tiukempi.
Päivystyslisä ja hälytysjärjestelmä energiateollisuudessa
Energiateollisuuden erityispiirre on jatkuva sähkö- ja lämpöverkon ylläpitovelvollisuus. Tämä edellyttää päivystysvelvollisuutta (varallaolovelvollisuus) ja nopeaa hälytysvastetta. Energiateollisuuden TES 2025–2027 sisältää näitä tilanteita varten erityismääräykset.
Varallaolokorvaus (päivystyslisä)
Varallaolo tarkoittaa aikaa, jolloin työntekijän tulee olla tavoitettavissa ja valmis aloittamaan työ lyhyellä varoitusajalla, mutta hän voi muutoin olla kotonaan tai muualla. Varallaoloaika ei ole varsinaista työaikaa (Työaikalaki 872/2019, 4 §), mutta siitä maksetaan erillinen varallaolokorvaus. Korvaustaso on sovittu TES:ssä ja se vaihtelee sen mukaan, kuinka tiukasti työntekijä on sidottuna tavoitettavaksi (esim. 30 minuutin vasteaika vs. 2 tunnin vasteaika).
Hälytyslisä
Kun varallaoloaikana tapahtuva hälytys johtaa työn aloittamiseen, maksetaan hälytyslisä normaalikorvausten päälle. Jos työ aloitetaan kodin ulkopuolelta (lähtö kohteeseen yöaikaan), matka-aika voidaan laskea työaikaan. Hälytyslisällä korvataan erityisesti:
- Suunnittelematon työn aloittaminen levon tai vapaa-ajan keskeytymisestä
- Matkaan kuluva aika ja epämukavuus
- Psyykkinen rasitus kiireellisestä hälytyksestä
Hätätyömääräys
Erityistilanteissa (esim. laajamittainen sähkökatko tai verkkohäiriö) työnantaja voi Työaikalain 19 §:n nojalla teettää hätätyötä ylityötä koskevista rajoituksista poiketen. Hätätyökorvaukset noudattavat kuitenkin normaaleja ylityöprosentteja eikä niissä ole alennuksia. Hätätyöstä on ilmoitettava kirjallisesti aluehallintovirastolle (AVI) jälkikäteen.
Ylityökorvauksen vaihtaminen vapaa-ajaksi
Energiateollisuuden TES 2025–2027 mahdollistaa — kuten useimmat suomalaiset työehtosopimukset — ylityökorvauksen vaihtamisen vapaa-ajaksi rahakorvauksen sijaan. Tästä on kuitenkin sovittava nimenomaisesti työnantajan ja työntekijän kesken.
Vapaa-ajaksi vaihtaminen toimii näin:
- Työntekijä ilmaisee halunsa vaihtaa ylityökorvaus vapaa-ajaksi
- Työnantaja ja työntekijä sopivat vapaan ajankohdasta
- Vapaan pituus vastaa ylityötä vastaavaa korotettua tuntikorvausta:
- 2 h ylityötä (+50 %) = 3 h vapaata (2 × 1,5 = 3)
- 2 h ylityötä (+100 %) = 4 h vapaata (2 × 2 = 4)
- Vapaa on annettava viimeistään seuraavan tasoittumisjakson aikana
Vapaa-aikapankkijärjestelmä on käytännöllinen, kun ylityötä kertyy jaksoittain ja sen tasaaminen vapaiksi tukee työntekijöiden palautumista raskaassa vuorotyössä.
Tärkeää: Mikäli sopimukseen vapaa-ajasta ei päästä, työnantajalla on velvollisuus maksaa korvaus rahana.
Työnantajan velvollisuudet ja työaikakirjanpito
Työnantajalla on lakisääteinen velvollisuus pitää työaikakirjanpitoa (Työaikalaki 872/2019, 32 §). Tämä tarkoittaa, että jokaisen työntekijän tehdyt työtunnit, ylityötunnit ja lisäpalkkiot on kirjattava tarkasti. Energiateollisuudessa tämä korostuu, koska vuorotyön, päivystysten ja hälytystöiden seuranta on monitahoista.
Mitä kirjanpidossa tulee näkyä?
- Tehdyt työtunnit per vuorokausi ja viikko
- Ylityötunnit eriteltyinä (vuorokautinen / viikoittainen / jaksoylityö)
- Maksetut korvaukset ja niiden peruste
- Varallaoloajat ja hälytysvastaukset
- Vapaa-ajaksi vaihdetut ylityöt
Työntekijällä on oikeus tutustua omaan työaikakirjanpitoonsa milloin tahansa. Mikäli kirjanpidossa havaitaan virheitä tai puutteita, asiasta kannattaa ensin keskustella luottamusmiehen kanssa. Vakavissa tapauksissa valvonta kuuluu aluehallintoviraston (AVI) työsuojeluvalvonnalle.
Katso myös: Palkka ja palkankorotukset energiateollisuudessa 2025–2027 — täydentävä opas peruspalkkauksesta ja palkkatasoista.
À retenir — Muista nämä:
- Ylityöhön vaaditaan aina työnantajan pyyntö — omasta aloitteesta tehtyä ylityötä ei korvata automaattisesti
- Ylityön enimmäismäärä on 250 tuntia kalenterivuodessa (Työaikalaki 872/2019, 18 §); TES:llä voidaan sopia paikallisesti enintään 325 tuntiin
- Päivystysaika on varallaoloaikaa, ei työaikaa — mutta siitä maksetaan erillinen korvaus
Usein kysytyt kysymykset
Voinko kieltäytyä ylityöstä energiateollisuudessa?
Kyllä. Suomen Työaikalain 17 §:n mukaan ylityö edellyttää aina työntekijän suostumuksen. Kieltäytyminen yksittäisestä ylityöpyynnöstä ei ole peruste varoitukselle tai muille seuraamuksille. Poikkeuksena on Työaikalain 19 §:n mukainen hätätyö, johon osallistuminen voidaan edellyttää, jos se on välttämätöntä energiainfrastruktuurin turvaamiseksi.
Miten sunnuntaityö ja ylityö yhdistyvät energiateollisuudessa?
Sunnuntaityöstä maksetaan aina kaksinkertainen korvaus (200 %) Työaikalain 33 §:n nojalla. Jos sunnuntaityö on samalla ylityötä, korvaukset kertautuvat. Käytännössä sunnuntaina tehtävä ylityö voi olla 200 % × 1,5 = 300 % tai 200 % × 2 = 400 % normaalipalkasta ensimmäisten tuntien mukaan. Tämä tekee sunnuntaiylityöstä kalleimman korvattavan työmuodon.
Mitä tarkoittaa "paikallinen sopiminen" ylityörajoissa?
Energiateollisuuden TES 2025–2027 antaa mahdollisuuden sopia paikallisesti, eli yhtiön ja henkilöstön edustajan kesken, ylityön enimmäismäärän nostamisesta enintään 325 tuntiin vuodessa (laissa 250 h). Paikallinen sopimus on kirjattava ja sen on oltava luottamusmiehen hyväksymä. Ilman luottamusmiehen hyväksyntää lain 250 tunnin raja on sitova.
Avertissement: Tämän artikkelin tiedot perustuvat Energiateollisuuden TES 2025–2027 yleisiin periaatteisiin ja Suomen Työaikalakiin (872/2019). Yksittäiset sopimustulkinnat voivat vaihdella työpaikan paikallisten sopimusten mukaan. Tarkista aina tilanteeseesi sovellettavat ehdot omalta luottamusmieheltäsi tai JHL:stä (www.jhl.fi).
Ylityöpyyntöjen dokumentointi ja riitaisuustilanteet
Energiateollisuuden TES 2025–2027 -sopimuksen soveltamisessa syntyy ajoittain erimielisyyksiä erityisesti silloin, kun ylityöpyyntö on suullinen tai kun jaksojärjestelmän raja on epäselvä. Alla käymme läpi käytännön menettelytavat.
Kun ylityökorvauksesta on erimielisyyttä
Askel 1: Laske itse ylityötunnit ja tarkista palkkaerittelystä maksettu summa. Suomen laki velvoittaa työnantajan erittelemään palkanmaksussa ylityökorvaukset (Palkanmaksuasetus 1217/1998, 4 §).
Askel 2: Jos korvaus vaikuttaa väärin lasketulta, ota yhteys luottamusmieheen. Luottamusmies on ensisijainen neuvottelutaho TES:n soveltamisessa — hänellä on pääsy sopimusasiakirjoihin ja kokemus samankaltaisista tilanteista.
Askel 3: Mikäli asia ei ratkea luottamusmiehen kautta, JHL:n jäsenpalvelu (www.jhl.fi/jasenyys/jasenetuihin) tarjoaa henkilökohtaista neuvontaa. JHL-jäsenenä saat tarvittaessa lakimiehen avun työsuhteesi erimielisyystilanteissa.
Askel 4: Viimeisenä keinona on aluehallintoviraston (AVI) työsuojeluvalvonta. AVI voi tarkastaa työnantajan työaikakirjanpidon ja antaa hallinnollisen huomautuksen tai kehotuksen. AVI:n yhteystiedot löytyvät osoitteesta www.avi.fi.
Vanhenemisaika
Ylityökorvauksia koskeva kanne vanhentuu viiden vuoden kuluttua siitä, kun korvaus olisi pitänyt maksaa (Laki saatavien vanhentumisesta 728/2003, 7 §). Tämä tarkoittaa, että vanhojakin maksamattomia ylityökorvauksia voi periä, jos tapaus on osoitettavissa.
Vastaavasti paperiteollisuuden ylityökäytäntöjen kanssa yhtäläinen rakenne löytyy paperiteollisuuden TES:n ylityö- ja lisäpalkkio-ohjeesta, josta löytyy myös laskentaesimerkkejä vertailua varten.
Energiamurros ja muuttuvat osaamislisät
Energiateollisuuden TES 2025–2027 on laadittu aikana, jolloin ala käy läpi merkittävää energiamurrosta: tuulivoiman, aurinkoenergian ja akkuteknologian lisääntyminen tuo mukanaan uusia tehtäviä ja osaamisvaatimuksia. Tällä on suora vaikutus myös lisäpalkkioihin.
Uudelleenkoulutus ja osaamislisät
TES 2025–2027 sisältää määräyksiä uudelleenkoulutuskorvauksista tilanteissa, joissa työnantaja edellyttää uuden teknologian hallintaa. Koulutusajan palkka maksetaan täytenä, ja koulutuspäiviltä ei vähennetä mahdollisia vuorotyölisiä. Uutta teknologiaa — kuten älykkäiden sähköverkkojen (smart grid) ohjausjärjestelmien hallintaa — pidetään nykyisin osana alan ammatillisia perusvalmiuksia.
Etävalvontatehtävien erityispiirteet
Yhä useampi energia-alan työntekijä suorittaa valvontatyötä etänä tai kodin ohjauskeskuksesta. Energiateollisuuden TES sisältää etätyölisämääräyksiä erityisesti klo 20.00–07.00 välisenä aikana tehtävästä etävalvonnasta. Korvaus määräytyy sen mukaan, kuinka nopeasti työntekijän on tarvittaessa siirryttävä fyysiselle laitokselle.
Noin 14 000 työntekijää kuuluu Energiateollisuuden TES:n piiriin [Energiateollisuus ry, 2025]. Heistä merkittävä osa työskentelee vuorotyössä, jolloin ylityökorvaukset ja lisäpalkkiot muodostavat olennaisen osan kokonaisansioista — usein 15–25 % kuukausipalkasta säännöllisissä vuorotyötehtävissä.
Yhteenveto: tärkeimmät numerot ja oikeudet
Energiateollisuuden TES 2025–2027 -sopimuksen ylityö- ja lisäpalkkiorakenne on yksi alan keskeisimmistä työsuhde-eduista. Kolmivuorotyöntekijälle korvauksia voi kertyä useasta lähteestä samanaikaisesti: ylityökorotus, yölisä ja sunnuntailisä voivat yhdistyä yhden työvuoron sisällä.
Tiivistelmä tärkeimmistä korvausperusteista:
| Korvaustyyppi | Prosentti | Peruste |
|---|---|---|
| Vuorokautinen ylityö (2 h) | +50 % | Työaikalaki 872/2019, 25 § |
| Vuorokautinen ylityö (yli 2 h) | +100 % | Työaikalaki 872/2019, 25 § |
| Viikoittainen ylityö (8 h) | +50 % | Työaikalaki 872/2019, 25 § |
| Sunnuntaityö | +100 % | Työaikalaki 872/2019, 33 § |
| Hätätyö | Normaali ylityöprosentti | Työaikalaki 872/2019, 19 § |
Oikeuksistasi paras tietolähde on JHL:n työehtopalvelu ja TES:n viralliset sopimustekstit osoitteessa energia.fi/tyoelamapalvelut/tyoehtosopimukset/.
