Palkka ja palkankorotukset teknologiateollisuudessa 2024–2026

TL;DR: Teknologiateollisuuden TES 2024–2026 toi yleiskorotukset 3,5 % (1.11.2024) ja 2,0 % (1.11.2025). Lisäksi paikallinen neuvotteluerä (0,4–0,5 %) mahdollistaa suoritusperusteisen jakamisen. Taulukkopalkkojen alaraja on pakottava oikeus — sen alittaminen tuottaa viivästyskorkokertymän ja työsuhteen purkuperusteen. Tässä artikkelissa käymme läpi koko palkkajärjestelmän, korotusmekanismin ja käytännön laskennan esimerkkien avulla.

Teknologiateollisuuden palkkajärjestelmä: tehtäväluokituksesta peruspalkaan

Teknologiateollisuuden TES:n mukainen palkkajärjestelmä perustuu tehtäväluokitukseen, jossa jokainen toimihenkilö tai työntekijä sijoitetaan palkkaryhmään I–IX tehtävän vaativuuden perusteella. Luokituksen kriteereinä ovat:

1. Tiedollinen vaativuus: tehtävän edellyttämä koulutus ja tietopohja
2. Taidollinen vaativuus: käytännön osaaminen, koneet, ohjelmistot, menetelmät
3. Vastuu: vastuu tuloksista, henkilöistä tai omaisuudesta
4. Olosuhteet: työn fyysinen tai henkinen kuormittavuus, erikoisolosuhteet

Luokittelu tehdään kirjallisesti jokaisen työsuhteen alussa ja aina, kun pääasiallinen tehtäväsisältö muuttuu olennaisesti. TES-teksti on tässä yksiselitteinen: suullinen luokittelu ei sido työnantajaa.

Palkkaryhmä	Tehtäväkuvaus (esimerkkejä)	Taulukkopalkka (minimi, 2025)
I	Opastettava yksinkertainen työ	~1 900 €/kk
III	Ammattihenkilön itsenäinen työ	~2 200 €/kk
V	Vaativa tekninen tai asiantuntijatehtävä	~2 650 €/kk
VII	Erittäin vaativa asiantuntijatyö	~3 200 €/kk
IX	Korkein johtamis- tai erityisasiantuntijatehtävä	~3 800 €/kk

Tarkat taulukkopalkat löytyvät TES-liitteistä; yllä olevat ovat suuntaa-antavia arvoja [Teollisuusliitto ry, 2024].

Yleiskorotukset 2024–2026: prosentit, ajankohdat ja laskentaperuste

Sopimuskauden 2024–2026 yleiskorotukset on sovittu kahdessa erässä:

Laskentaperuste: Yleiskorotus lasketaan kuukausipalkan tai tuntipalkan kokonaismäärästä — ei pelkästä taulukkopalkasta. Tämä tarkoittaa, että myös henkilökohtainen lisä ja mahdolliset muut kiinteät palkanosat kasvavat korotuksen myötä.

Esimerkki 1: Konetekniikan asentaja, palkkaryhmä IV, kuukausipalkka 2 450 €.

• 1.11.2024: korotus 3,5 % → 2 450 × 1,035 = 2 535,75 €/kk
• 1.11.2025: korotus 2,0 % → 2 535,75 × 1,02 = 2 586,47 €/kk
• Kahden vuoden kumulatiivinen korotus: +5,57 % (noin 136 €/kk lisää)

Esimerkki 2: Ohjelmistoasiantuntija, palkkaryhmä VII, kuukausipalkka 4 100 €.

• 1.11.2024: 4 100 × 1,035 = 4 243,50 €/kk
• 1.11.2025: 4 243,50 × 1,02 = 4 328,37 €/kk
• Kahden vuoden kumulatiivinen lisä: +228,37 €/kk

Tärkeää: yleiskorotuksen tulee korottaa jokaisessa työsopimuksessa sovittua palkkaa. Jos työnantaja maksaa taulukkoa korkeampaa palkkaa, korotus sovelletaan silti koko palkasta — ei vain taulukkopalkasta.

Paikallinen erä: neuvottelumekanismi ja jakoperusteet

Yleiskorotuksen lisäksi teknologiateollisuuden TES:ssä on sovittu yrityskohtaisesta paikallisesta erästä, joka mahdollistaa korotuksen kohdentamisen suorituksen tai tehtävärakenteen mukaan.

Paikallisen erän neuvotteluprosessi

1. Neuvottelukutsu: Työnantajan on kutsuttava luottamusmies tai henkilöstöedustaja neuvotteluun viimeistään 1 kuukautta ennen sovittua korotuspäivää
2. Neuvottelun sisältö: Osapuolet sopivat jakoperusteista — voidaan jakaa tasan kaikille, suoritusperusteisesti tai kohdentaa tiettyihin palkkaryhmiin
3. Kirjallinen sopimus: Tulos kirjataan aina kirjallisesti. Suullinen sopimus on pätevä vain, jos molemmat osapuolet myöhemmin vahvistavat sen kirjallisesti
4. Jos neuvottelu ei johda sopimukseen: TES:n oletusmekanismi aktivoituu — paikallinen erä jaetaan tasan kaikille, joita se koskee

Paikallisen erän tyypilliset jakotavat

Tasajako: Jokainen TES-piiriin kuuluva työntekijä saa saman euromääräisen tai prosentuaalisen korotuksen. Yksinkertaisin toteuttaa, eikä edellytä suoritusarviointeja.

Suoritusperusteinen jako: Erä kohdennetaan niille, jotka ovat suoriutuneet erinomaisesti. Edellyttää dokumentoitua arviointiprosessia — muuten korotusten perustelut voivat joutua yhdenvertaisuuslain (1325/2014) tarkasteluun.

Tehtävärakenteeseen perustuva jako: Erä käytetään tiettyjen palkkaryhmien taulukkopalkkojen nostamiseen, jos ne ovat jääneet jälkeen markkinatasosta. Luottamusmies voi vaatia tähän perustiedot palkkatasosta [Yhteistoimintalaki 334/2007, 4 luku].

Tärkeä oikeudellinen huomio: Paikallinen erä on osa TES:n mukaista palkkaa. Se ei ole työnantajan harkintavallassa — TES velvoittaa sen maksamiseen sovitun mekanismin mukaisesti. Laiminlyönti tuottaa saman korvausvelvollisuuden kuin yleiskorotuksen laiminlyönti [TSL 55/2001, 2 luku, 13 §].

Muuttuvat palkanosat: lisät, korvaukset ja niiden laskenta

Teknologiateollisuudessa peruspalkan päälle maksetaan useita erillisiä lisiä, jotka perustuvat joko TES:iin tai paikalliseen sopimukseen.

Vuorolisät

Vuorotyö on yleistä metalliteollisuudessa. TES määrittelee vuorolisien minimitasot:

Vuoron tyyppi	Lisäprosentti
Iltavuoro (klo 18–22)	15 % tuntipalkasta
Yövuoro (klo 22–06)	30 % tuntipalkasta
Lauantaityö (normaali arkilauantai)	25 %
Sunnuntaityö	100 % (kaksinkertainen palkka)

Lähde: Teknologiateollisuuden TES, lisäkorvausmääräykset [Teollisuusliitto ry, 2024]

Olosuhdelisät

Teknologiateollisuudessa on tilanteita, joissa työn olosuhteet edellyttävät erityiskorvausta:

• Likatyölisä: Erityisen likaavassa tai epämiellyttävässä työssä, jossa suojavarusteista huolimatta altistuminen on tavanomaista korkeampaa
• Pölylisä: Poikkeuksellisesta pölylle altistumisesta (esim. hiontaprosessit metalliteollisuudessa)
• Kylmätyölisä: Työ alle +10 °C lämpötiloissa (kylmävarastot, ulkorakenteiden asennustyöt talvella)

Henkilökohtainen lisä

Henkilökohtainen lisä (HL) on työnantajan harkintaan perustuva palkanlisä, joka palkitsee yksilöllistä suoriutumista tai erityisosaamista. HL on osa sopimuksen mukaista palkkaa:

• Sitä ei voi yksipuolisesti poistaa tai alentaa ilman uutta työsopimusta tai yhteisesti sovittua perustetta
• HL kasvaa yleiskorotuksen myötä samoin kuin peruspalkka — se ei ole "jäädytetty" taso

Matkustusajan korvaukset

Teknologiateollisuuden TES:n päivitys 2024 täsmensi matkustusajan korvausmenettelyä. Kun työntekijä matkustaa työnantajan asialla säännöllisen työajan ulkopuolella, matkustusajasta maksetaan:

• Normaali tuntipalkka (peruspalkka ilman lisiä)
• Paikallisesti voidaan sopia kertakorvauksesta matkustusaikana

Etätyössä matkustusaikakäsite ei sovellu kotitoimistolta tehtävään etäyhteystyöhön — tämä oli vuoden 2024 TES-täsmennyksen merkittävin käytännön muutos.

Palkanmaksuvelvoite ja viivästysseuraukset

Palkanmaksu on työnantajan lakisääteinen velvollisuus (TSL 55/2001, 2 luku, 13 §). TES:n mukainen palkanmaksupäivä on yleensä kerran kuukaudessa — useimmissa teknologiateollisuuden yrityksissä kuukauden 15. tai viimeisenä päivänä.

Mitä tapahtuu, jos palkka maksetaan myöhässä?

• Viivästyskorko: Maksamatta jääneelle palkanosalle kertyy viivästyskorko lain mukaan (Korkolaki 633/1982, 4–5 §). Korko lasketaan eräpäivästä maksupäivään.
• Vahingonkorvaus: Jos myöhästyminen on toistuvaa tai se aiheuttaa mitattavaa taloudellista vahinkoa (esim. luottokorttivelka palkkapäivän viivästymisen takia), työntekijällä on oikeus vaatia lisäkorvausta
• Työsuhteen purkuperuste: Toistuvat tai merkittävät palkanmaksuongelmat voivat oikeuttaa työntekijän purkamaan työsuhteensa TSL 55/2001 8 luvun nojalla, jolloin työnantajalla on irtisanomisajan palkka- ja irtisanomiskorvausalvellisuus

À retenir — muista nämä:

• Yleiskorotus 3,5 % tuli voimaan 1.11.2024
• Yleiskorotus 2,0 % tulee voimaan 1.11.2025
• Korotus lasketaan koko palkasta (perus + HL + kiinteät lisät)
• Paikallinen erä on pakollinen — työnantaja ei voi jättää neuvottelematta
• Viivästynyt palkanmaksu kerryttää korkoa automaattisesti

Palkkaneuvottelut: työnantajan ja luottamusmiehen rooli

Teknologiateollisuuden TES:n mukainen palkkajärjestelmä edellyttää toimivaa yhteistyötä työnantajan ja luottamusmiehen välillä. Luottamusmies on henkilöstön valitsema edustaja, jolla on oikeus neuvotella paikallisesta erästä, edustaa yksittäistä työntekijää palkkariitattilanteissa ja pyytää palkkajärjestelmän läpinäkyvyyteen liittyviä tilastotietoja.

Palkkatietojen läpinäkyvyys

Yhteistoimintalaki (334/2007) velvoittaa työnantajaa antamaan luottamusmiehelle tarvittavat tiedot paikallisen erän neuvottelua varten. Käytännössä tämä tarkoittaa:

• Palkkaryhmittäinen tilasto nykyisistä palkkatasosta (anonymisoituna)
• Paikallisen erän kokonaissumma ja sen jakoperuste
• Mahdolliset poikkeamat aikaisemmista jakopäätöksistä

Työnantaja ei voi kieltäytyä antamasta näitä tietoja vedoten liikesalaisuuteen, jos ne ovat tarpeellisia TES-velvoitteen täyttämiseksi [Yhteistoimintalaki 334/2007, 4 luku, 17 §].

Henkilökohtainen palkkaneuvottelu

Yksilötasolla palkkaneuvottelua käydään yleensä kehityskeskusteluissa tai erillisessä palkkakeskustelussa. Suositukset:

• Valmistaudu datalla: Tutki alan palkkastatistiikat (esim. Teknologiateollisuus ry:n palkkatutkimus tai Tilastokeskuksen ansiotasoindeksi)
• Erittele saavutukset konkreettisesti: "Optimoin prosessin X, mikä vähensi hylkäysprosenttia 12 %" on vakuuttavampi kuin "olen tehnyt hyvää työtä"
• Pyydä kirjallista vahvistusta: Palkkaneuvottelussa saavutettu tulos kirjataan työsopimukseen tai sen liitteeseen ennen seuraavaa palkanmaksupäivää

Palkkajärjestelmän kehitys: digitalisaatio ja hybriditehtävät

Teknologiateollisuuden palkkajärjestelmä perustuu tehtäväluokitukseen, joka on kehitetty pääosin perinteistä valmistus- ja insinöörityötä varten. Digitalisaation myötä syntyneet hybriditehtävät haastavat tämän luokittelun.

Konkreettiset tulkintahaasteet 2024–2026:

• Tekoälyavusteinen työ: Kun koneistaja käyttää tekoälypohjaista laaduntarkastustoimintoa manuaalisen tarkastuksen sijaan, vaikuttaako tämä palkkaryhmäluokitukseen? TES ei suoraan vastaa tähän — tulkintakäytäntö muodostuu liittoneuvotteluissa.
• Data-analytiikkarooli tuotannossa: Tuotantoinsinööri, joka on lisäksi vastuussa tuotantodatan analytiikasta ja raportoinnista, voi kuulua palkkaryhmä V:n asemesta palkkaryhmä VII:ään — mutta vain, jos tehtäväkuvaus on kirjattu vastaavasti.
• Projektiluonteiset tehtävälaajennukset: Lyhytaikaiset projektilaajennukset (esim. 3–6 kk) eivät automaattisesti muuta pysyvää palkkaryhmäluokitusta. TES edellyttää pysyvää tehtävämuutosta palkkaryhmän nostamiseksi.

Suositus työnantajille: tarkista palkkaryhmäluokitukset vuosittain osana kehityskeskustelukokonaisuutta, erityisesti rooleissa, joissa digitaaliset työkalut ovat muuttaneet tehtävän sisältöä olennaisesti.

Palkkariita: miten edetä, jos palkanmaksua ei noudateta

Palkkariita voi syntyä monesta syystä: virheellinen palkkaryhmäluokitus, yleiskorotuksen laiminlyönti, lisien maksamatta jättäminen tai palkanmaksun viivästyminen. TES:n mukainen riidanratkaisujärjestys on:

1. Yritystason neuvottelu (1–2 viikkoa) Ota yhteyttä esimieheen tai HR:ään kirjallisesti. Selvitä, onko kyseessä laskuvirhe vai periaatteellinen erimielisyys palkkaryhmästä.

2. Luottamusmiehen tuki Luottamusmies voi tarkastaa palkkaerittelyn ja neuvotella työnantajan kanssa. Hän on velvollinen ottamaan asian käsittelyyn, jos kyseessä on TES-loukkaus.

3. Teollisuusliiton oikeusapu Liittoon kuuluvat jäsenet saavat lakimiehen avun palkkariitoihin. Teollisuusliiton palkat- ja lakiasioiden yksikkö arvioi asian ja voi nostaa kanteen yhtiötä vastaan.

4. Kanne käräjäoikeudessa Palkkakanne on nostettava 5 vuoden vanhenemisajan sisällä palkanmaksupäivästä (TSL 55/2001, 13 luku, 9 §). Summa ei raukea itsestään — työnantajan on vedottava vanhentumiseen erikseen.

Usein kysytyt kysymykset palkoista teknologiateollisuudessa

Mikä on teknologiateollisuuden pienin taulukkopalkka vuonna 2025?

Palkkaryhmän I mukainen taulukkominimipalkka on noin 1 900–1 950 €/kk yleiskorotuksen jälkeen. Tarkat luvut löytyvät TES-sopimusliitteestä, jonka Teollisuusliitto julkaisee verkkosivuillaan.

Voiko työnantaja laskea palkkaa TES:n korotuksen jälkeen?

Ei. Taulukkopalkka on alaraja — työnantaja ei voi alentaa palkkaa taulukkoa vastaavaan tasoon, jos se on aiemmin ollut korkeampi. Palkan alentaminen on mahdollista vain molemminpuolisella sopimuksella, ei yksipuolisella päätöksellä.

Mitä tapahtuu, jos yleiskorotus maksetaan vääränä ajankohtana?

Myöhästynyt korotus tarkoittaa korotuksen rästissä olevan summan maksamista korkoineen takautuvasti oikeasta korotuspäivästä alkaen. Korotus ei "siirry" — laskentapäivä on 1.11.2024 tai 1.11.2025, ei se päivä, jona työnantaja viimein maksaa.

Lasketaanko paikallinen erä ennen vai jälkeen yleiskorotuksen?

Paikallinen erä lasketaan yleensä yleiskorotuksen jälkeisestä palkasta, ellei paikallisesti erikseen sovita muusta. TES:n sanamuoto ei ota tähän yksiselitteistä kantaa, joten neuvotteluasiakirjaan kannattaa kirjata laskentahetki.

Tuleeko paikallinen erä kaikkiin palkkaryhmiin?

Lähtökohtaisesti kyllä — TES velvoittaa järjestämään neuvottelut kaikista palkkaryhmistä. Jakoperuste voi kuitenkin painottua eri ryhmiin paikallisella sopimuksella.

Huomio: Tässä artikkelissa esitetyt tiedot ovat yleistä ohjaavaa tietoa eivätkä muodosta oikeudellista neuvontaa. Palkkakysymyksissä ota yhteyttä Teollisuusliiton jäsenneuvontaan tai lakiasioita hoitavaan asianajajaan.

Palkka sairausloman ja perhevapaan aikana

Teknologiateollisuuden TES säätää palkanmaksusta poissaoloaikana tarkasti.

Sairausloma-ajan palkka

TES:n mukaan työnantaja maksaa täyden palkan sairausloman ajalta seuraavan kaavan mukaisesti:

• Alle 3 vuotta kestänyt työsuhde: täysi palkka enintään 4 viikolta
• 3–5 vuotta kestänyt työsuhde: täysi palkka enintään 5 viikolta
• Yli 5 vuotta kestänyt työsuhde: täysi palkka enintään 6 viikolta

Sen jälkeen Kansaneläkelaitos (Kela) maksaa sairauspäivärahaa, joka korvaa noin 70 % palkasta. Työnantajan sairausajan palkanmaksuvelvoite on selvästi TES:n lakiminimejä parempi — Työsopimuslaki (TSL 55/2001, 2 luku, 11 §) velvoittaa täyteen palkkaan enintään 9 arkipäiväksi.

Omavastuupäivä: Teknologiateollisuuden TES ei sisällä omavastuupäivää eli karenssipäivää. Tämä on merkittävä TES-etu — lakiminimissä omavastuupäivä on 1 päivä, ellei paikallisesti muuta sovita. TES:n piirissä palkka juoksee sairauden ensimmäisestä päivästä alkaen.

Perhevapaan aikainen palkka

Perhevapaauudistuksen (2022) myötä vanhempainvapaan rakenne muuttui merkittävästi. Teknologiateollisuuden TES täydentää lakisääteistä perhevapaajärjestelmää seuraavasti:

• Synnyttäjän raskausvapaa (40 pv ennen laskettua aikaa): Täysi palkka TES:n mukaan ensimmäisten 3 viikon ajalta — Kela maksaa sen jälkeen äitiysrahaa
• Isyysvapaa (18 pv): Täysi palkka TES:n mukaan isyysvapaan 6 ensimmäiseltä päivältä. Kela täydentää jäljelle jäävän ajan isyysrahalla.
• Vanhempainvapaa: TES ei laajenna Kelan vanhempainrahan päälle tulevaa työnantajan maksuosuutta pidemmälle kuin lakiminimissä on säädetty. Osa yrityksistä täydentää tätä vapaaehtoisesti.

Työsuhteen päättyessä maksettavat erät

Kun työsuhde päättyy — irtisanomisesta, irtisanoutumisesta tai purkautumisesta riippumatta — työnantajalla on velvollisuus maksaa useita erillisiä loppueriä. Nämä perustuvat sekä TES:iin että Vuosilomalakiin (162/2005).

Pitämättömät lomat: lomakorvaus

Pitämättömistä lomista maksetaan lomakorvaus. Se lasketaan Vuosilomalain 162/2005 mukaisen kaavan perusteella:

• Kuukausipalkkainen: Lomataulukon mukainen päivittäinen palkka × pitämättömien lomapäivien määrä
• Tuntipalkkainen: Lomapalkkaprosentti × ansiot lomakertymäajalta

Lomakorvaus on maksettava välittömästi viimeistään työsuhteen viimeisenä päivänä tai viimeistään 30 päivän kuluessa työsuhteen päättymisestä [Vuosilomalaki 162/2005, 17 §].

Lomaraha työsuhteen päättyessä

Lomaraha on 50 % lomapalkasta. Teknologiateollisuuden TES:n lomaraha maksetaan:

• Irtisanomistilanteessa: koko kalenterivuodelle kertynyt lomaraha, proratoituna irtisanomispäivään
• Irtisanoutumisessa: lähtökohtaisesti samoin, ellei paikallisesti muuta sovita

Irtisanomisajan palkka

Irtisanomisajan palkka on maksettava riippumatta siitä, vapautetaanko työntekijä irtisanomisaikana työnteosta vai ei. Jos työnantaja vapauttaa irtisanoutuneen heti tehtävistä mutta irtisanomisaika on 2 kuukautta, 2 kuukauden palkka on maksettava kokonaisuudessaan.

Erityistilanne — koeaikana tapahtuva irtisanominen: Koeaikana (teknologiateollisuudessa enintään 6 kuukautta [TSL 55/2001, 1 luku, 4 §]) irtisanomisaikaa ei sovelleta — työsuhde voidaan päättää heti. Tällöin pitämättömistä lomista maksetaan lomakorvaus normaalisti.

Palkkajärjestelmän tulevaisuus: vuoden 2026 jälkeen

Teknologiateollisuuden TES 2024–2026 on kaksivuotinen, mutta seuraavan kierroksen neuvottelut käynnistyvät syksyllä 2026. Alan palkkakehityksen suuntaviivoja muovaavat jo nyt kolme tekijää:

1. Inflaatio ja ostovoima Vuosien 2022–2024 inflaatiopiikki on osin tasaantunut, mutta ostovoimakorjaukset eivät ole täysin toteutuneet. Seuraavaan sopimuskauden neuvotteluissa Teollisuusliiton keskeinen vaatimus tulee todennäköisesti olemaan kumulatiivinen ostovoimapalautus.

2. Osaajapula ja kansainvälinen kilpailu Teknologiasektorin osaajapula Suomessa on rakenteellinen — erityisesti ohjelmistokehittäjät, elektroniikkasuunnittelijat ja datan analyytikot ovat kansainvälisten yritysten rekrytointikohteita. Palkkajärjestelmä joutuu sopeutumaan markkinapalkkatasoihin kilpaillakseen erityisesti Pohjoismaisilla ja saksalaisilla työnantajilla.

3. Tehtävärakenteen muutos Automaatio poistaa joitain palkkaryhmä I–III:n tehtäviä, mutta luo uusia tehtäviä palkkaryhmä VI–VIII:ssa. Tulevan sopimuskauden tehtäväluokitusuudistus tulee todennäköisesti päivittämään palkkaryhmäkriteerit vastaamaan digitaalisen tuotantoympäristön tehtäviä.

Suositus: Seuraa Teollisuusliiton tiedotteet ja Teknologiateollisuus ry:n verkkosivujen työsuhdeosio hyvissä ajoin ennen syksyä 2026 — neuvotteluprosessi käynnistyy jo kesällä 2026 linjauksilla.

Palkkaryhmäluokituksen rajatapaukset: tyypilliset riitakysymykset

Palkkaryhmäluokituksen oikeellisuus on teknologiateollisuudessa yleinen riidan aihe. Luottamusmies ja Teollisuusliiton oikeusasiamiehet käsittelevät vuosittain useita satoja tällaisia tapauksia. Alla on kolme tyypillistä rajatapausta ja niiden ratkaisuperusteet.

Tapaus 1: Asentaja, jonka tehtävä laajenee tarkastukseen

Tilanne: Koneenasentaja (palkkaryhmä IV) on ottanut hoitaakseen myös laaduntarkastuksen ja asiakkaan teknisen tuen tehtäviä. Tehtäväkuvaus ei ole päivitettynä.

TES-tulkinta: Tehtäväluokitus seuraa pääasiallista tehtäväsisältöä — jos yli 50 % ajasta kuluu laaduntarkastus- ja asiakastuenkin tehtävissä, luokitus tulisi nostaa palkkaryhmään V–VI. Kirjallinen päivitys on edellytys korotukselle.

Käytännön ratkaisu: Luottamusmies pyytää työnantajaa päivittämään tehtäväkuvauksen ja arvioimaan luokituksen. Jos työnantaja kieltäytyy, asia viedään liittoneuvotteluun.

Tapaus 2: Insinööri, joka toimii projektijohtajana ilman esimiespäätösvaltaa

Tilanne: Tuotantoinsinööri (palkkaryhmä VI) johtaa monivuotista investointiprojektia, johon osallistuu 8 henkilöä. Hänellä ei kuitenkaan ole muodollista esimiesasemaa eikä henkilöstöpäätösvaltaa.

TES-tulkinta: Projektijohtaminen ilman esimiesvaltaa ei automaattisesti nosta palkkaryhmää. Jos vastuu projektin tuloksesta ja ulkopuolisista sopimuksista on merkittävä, voidaan harkita palkkaryhmää VII. Ratkaiseva kysymys on: kenen vastuulla on projektin budjettiylitys tai asiakasreklamaatio?

Käytännön ratkaisu: Palkkaryhmäarviointi edellyttää tehtäväkuvauksen kirjallista analyysiä. Luottamusmies voi pyytää työnantajaa käymään TES:n mukaisen tehtäväarviointiprosessin läpi.

Tapaus 3: Etätyötä tekevä asiantuntija, jonka palkkaryhmä on asetettu fyysisen toimipisteen mukaan

Tilanne: Ohjelmistoarkkitehti tekee 100 % etätyötä Helsingistä, mutta työsopimus on tehty Oulun toimipisteen palkkaryhmä VII:n perusteella. Oulu-Espoo-palkkaero on noin 200 €/kk.

TES-tulkinta: Palkkaryhmä perustuu tehtäväsisältöön, ei sijaintiin. TES ei sisällä alueellista palkkadifferentiointia teknologiateollisuuden toimihenkilöille — kaikki palkkaryhmä VII:n tehtävät saavat saman taulukkominimin. Yrityskohtainen paikkalisä on mahdollinen paikallisella sopimuksella, mutta sitä ei voi käyttää taulukon alittamiseen.

Teknologiateollisuuden palkkajärjestelmä vs. muut toimialat

Teknologiateollisuuden TES:n palkkaratkaisuja verrataan jatkuvasti muihin päätoimialoihin, koska sopimus toimii Suomen palkkaperälasin asettajana.

Teknologiateollisuuden 3,5 prosentin korotus asettui selvästi toimialojen kärkeen, mikä vahvistaa sen roolin ns. normatiivisena sopimuksena. Muut alat neuvottelevat tavallisesti samansuuntaisia ratkaisuja, mutta eivät yleensä ylitä teknologiateollisuuden tasoa.

Miksi teknologiateollisuuden palkkaratkaisu on niin tärkeä?

Suomessa ei ole lakisääteistä yleissitovaa minimipalkkaa — vähimmäispalkat määritellään toimialakohtaisissa TES:ssä tai sovitaan työsopimuksissa. Teknologiateollisuuden TES toimii tosiasiallisena vertailukohteena muille aloille, koska se edustaa suurta vientiteollisuuden sektoria ja sen tulokset ovat julkisia. Tätä kutsutaan "kiky-linkiksi" tai "merkkisopimukseksi" — termi, joka viittaa sopimuksen asemaan palkkapolitiikan ankkurina.

Teollisuusliiton tutkimusten mukaan teknologiateollisuuden sopimuksen ensi vuoden palkankorotustaso siirtyy tyypillisesti seuraavan vuoden kuluessa myös muihin toimialoihin (Teollisuusliitto ry, analyysi 2024).

Käytännön palkkalaskelma: mitä palkkaerittelyn tulee sisältää

Jokaisella palkansaajalla on oikeus saada palkkalaskelma jokaiselta palkanmaksukaudelta [TSL 55/2001, 2 luku, 16 §]. Teknologiateollisuuden TES täsmentää, mitä laskelman tulee sisältää.

Palkkalaskelman pakolliset tiedot:

1. Bruttopalkka (peruspalkka + kiinteät lisät)
2. Mahdolliset muuttuvat erät: ylityökorvaukset, vuorolisät, olosuhdelisät
3. Veronalaiset luontoisedut (esim. auto- tai puhelinetu)
4. Pidätykset: ennakonpidätys, TyEL-maksu (7,4 %), työttömyysvakuutusmaksu (1,5 %), ammattiliittojäsenmaksu
5. Nettopalkka (maksettava summa)

Puutteellinen palkkalaskelma — esimerkiksi se, että vuorolisiä ei eritellä — on TES-rikkomus. Luottamusmies voi vaatia yritystä korjaamaan laskelmakäytännön.

Palkkaerittelyjen säilyttäminen: Työnantajan on säilytettävä palkkaerittelyarkisto 10 vuotta. Tämä koskee sekä digitaalisia että paperisia tietueita. Arkisto on tarpeen palkkariitatilanteiden selvittämiseksi ja verovalvontaa varten.

Digitaaliset palkka-alustat: Suurimmilla teknologiateollisuuden yrityksillä on käytössä SAP- tai Workday-pohjainen palkkahallinnointi, joka tuottaa palkkalaskelmat automaattisesti. Kuitenkin myös pk-yrityksissä TES:n edellyttämä erittelytarkkuus on toteutettava — yksinkertainen taulukkolaskelma ei riitä, jos se ei erittele kaikkia TES-mukaisia palkanosia.

Palkkatasa-arvo: naisten ja miesten palkkaerot teknologiateollisuudessa

Tasa-arvolaki (609/1986) velvoittaa työnantajan edistämään sukupuolten välistä palkkatasa-arvoa. Teknologiateollisuudessa nais-miespalkkasuhde on historiallisesti ollut noin 85–90 % (naisten palkka suhteessa miesten palkkaan saman palkkaryhmän sisällä). Osa tästä erosta selittyy tehtävärakenteen eroilla — miehet ovat yliedustettuina korkeimmissa palkkaryhmissä — mutta osa on selittämätöntä sukupuoleen perustuvaa vaihtelua.

Mitä teknologiateollisuuden TES edellyttää tasa-arvotyöltä?

• Palkkakartoitus on tehtävä vähintään joka toinen vuosi yhteistoimintalain mukaisesti yli 30 henkilön yrityksissä [Tasa-arvolaki 609/1986, 6a §]
• Palkkakartoituksen tulokset tulee jakaa henkilöstölle
• Jos kartoituksessa löydetään perusteettomia palkkaeroja, yrityksen on laadittava korjaussuunnitelma

TES:n mukainen tehtäväluokitusjärjestelmä palvelisi periaatteessa tasa-arvoa — sama palkkaryhmä = sama taulukkominimipalkka sukupuolesta riippumatta. Käytännössä kuitenkin henkilökohtaisen lisän jakautuminen epätasaisesti on yksi merkittävimmistä palkkaeron lähteistä myös teknologiateollisuudessa.

Luottamusmiehellä on oikeus saada yleistilastotiedot palkkaryhmien sukupuolijakaumasta (anonymisoituna) tasa-arvoseurantaa varten. Tiedon pyytämättä jättäminen on yleinen puute — ota asia esille luottamusmiehen kanssa, jos palkkakartoitusta ei ole tehty viimeisten kahden vuoden aikana.

Yhteenveto: palkkajärjestelmän hallinta 2024–2026

Teknologiateollisuuden palkkajärjestelmä on monitahoinen mutta johdonmukainen kokonaisuus. Sen hallinta edellyttää sekä TES-tekstin tuntemista että aktiivista yhteistyötä luottamusmiehen kanssa. Alla on tiivistetty vuosikello HR:lle ja työnantajille sopimuskauden ajalle.

Vuosikello 2024–2026:

Ajankohta	Toimenpide
Lokakuu 2024	Valmistele yleiskorotuksen laskenta — tarkista jokaisen TES-piiriin kuuluvan palkka
1.11.2024	Maksa yleiskorotus 3,5 % — palkkamuutos astuu voimaan
Marraskuu 2024	Kutsu luottamusmies paikallisen erän neuvotteluun (0,4 %)
Joulukuu 2024	Dokumentoi paikallinen erä ja maksa sovitun mukaisesti
Tammikuu 2025	Tee palkkakartoitus ja tasa-arvotarkastus
Lokakuu 2025	Valmistele 2. yleiskorotus (2,0 %)
1.11.2025	Maksa yleiskorotus 2,0 %
Marraskuu 2025	Kutsu luottamusmies paikallisen erän neuvotteluun (0,5 %)
Kevät 2026	Seuraa seuraavan TES-kierroksen linjauksia — neuvottelut alkavat syksyllä 2026

Noudattamalla tätä aikataulua työnantaja täyttää TES:n mukaiset velvollisuutensa systemaattisesti ja vähentää riitojen riskiä merkittävästi. Teollisuusliiton ja Teknologiateollisuus ry:n viralliset palvelu- ja neuvontakanavat ovat käytettävissä tulkintakysymyksissä koko sopimuskauden ajan.

Huomio: Tämä artikkeli on tarkoitettu yleiseen tiedottamiseen eikä muodosta oikeudellista neuvontaa. Yksittäisiä työsuhdetilanteita koskevissa kysymyksissä ota yhteyttä Teollisuusliiton jäsenneuvontaan tai pätevään työoikeuden asianajajaan.