Anna NieminenTeknologiateollisuuden ylempien toimihenkilöiden TES 2024-2026 määrittää palkankorotusten rungon noin 30 000 insinöörille, ohjelmistokehittäjälle ja asiantuntijalle. Sopimus koostuu yleiskorotuksesta, yrityskohtaisesta erästä ja henkilökohtaisista korotuksista — kolmesta kerroksesta, joista jokainen vaikuttaa eri tavalla. Tässä artikkelissa käymme läpi täsmälliset palkankorotusmekanismit, palkkajärjestelmän rakenne, paikallisen sopimisen rajat sekä sen, miten ylempi toimihenkilö voi konkreettisesti edistää omaa palkkakehitystään.
Palkankorotusten rakenne TES 2024-2026 mukaan
Ylempien toimihenkilöiden palkankorotukset teknologiateollisuudessa koostuvat kolmesta osasta, jotka eroavat toisistaan toteutustavan ja jakoperusteiden osalta.
Yleiskorotus: kaikille sama pohja
Yleiskorotus on sopimuskauden tärkein elementti — se nostaa kaikkien sopimuksen piirissä olevien ylempien toimihenkilöiden palkkaa samalla prosenttiosuudella riippumatta henkilökohtaisesta suoriutumisesta. Korotusprosentti on sidottu teknologiateollisuuden yleiseen merkkisopimukseen, jonka Teollisuusliitto ja Teknologiateollisuus ry ovat ensin neuvotelleet.
Sopimuskauden 2024-2026 aikana yleiskorotukset ajoittuvat:
- 1.11.2024: Ensimmäinen yleiskorotus astuu voimaan — sopimuksen voimaantulopäivä
- 1.11.2025: Toinen yleiskorotus toiselle sopimuskaudelle
Tarkkoihin prosenttilukuihin pääset YTN ry:n virallisesta sopimustekstistä osoitteessa www.ytn.fi/tyoehtosopimukset/, jossa tekstin tulkinnassa on otettava huomioon neuvotteluosapuolten kirjaamat soveltamisohjeet.
Yrityskohtainen erä: joustoa paikalliseen tarpeeseen
Yleiskorotuksen lisäksi TES sisältää yrityskohtaisen erän, joka on prosenttiosuus palkkasummasta. Tämän erän jakamisesta päättää kunkin yrityksen johto yhteistyössä luottamushenkilön kanssa. Jakoperusteet vaihtelevat:
- Suoritusperusteinen jako: korotus sidotaan yksilölliseen suoritusarviointiin tai kehityskeskustelussa sovittuihin tavoitteisiin
- Vastuuperusteinen jako: korotus seuraa toimenkuvan laajentumista tai vastuun kasvua
- Markkinakorjaus: korjataan yksittäisten henkilöiden palkat vastaamaan markkina-arvoa
Keskeistä: Yrityskohtainen erä ei jakaudu automaattisesti tasan — se voidaan kohdistaa strategisesti. Henkilöt, jotka ovat aktiivisesti neuvotelleet palkkansa markkinatasolle, saavat usein suuremman osan erästä.
Henkilökohtainen palkka: lattia, ei katto
Ylempien toimihenkilöiden TES ei sisällä varsinaisia taulukkopalkkoja, toisin kuin esimerkiksi teknologiateollisuuden yleinen sopimus. Palkka perustuu:
- Tehtävän vaativuuteen ja laajuuteen
- Henkilön osaamiseen, kokemukseen ja suoriutumiseen
- Toimialan ja alueen palkkatason mukaiseen markkinahintaan
Tästä syystä kaksi samanlaista tittelihenkilöä voivat ansaita merkittävästi eri palkkoja — ja molemmat voivat olla täysin TES:n mukaisia.
Palkkajärjestelmä teknologiateollisuuden ylemmille toimihenkilöille
Teknologiateollisuuden yrityksissä ylempien toimihenkilöiden palkkajärjestelmä on tyypillisesti henkilökohtainen — palkan rakenne voi sisältää kiinteän kuukausipalkan lisäksi muuttuvan komponentin.
Kiinteä kuukausipalkka
Kiinteä palkka on työsopimuksessa sovittu kuukausittain maksettava korvaus. Se kattaa tavanomaiset työtunnit ja on sopimuskauden minimitasoksi laskettava peruste, johon yleiskorotus kohdistuu.
Esimerkkejä tyypillisistä palkkatasoista teknologiateollisuuden ylemmillä toimihenkilöillä (maantieteelliset vaihtelut huomioiden):
Lähde: Tekniikan Akateemiset TEK, palkkatutkimus 2024; YTN ry palkkatilastot 2024
Tulospalkkio ja bonus
Tulospalkkio on erillinen, työsopimuksessa tai palkkaliiteen kirjattu muuttuva osa. Se voi olla:
- Yksilöllinen bonus: sidottu henkilökohtaisiin tavoitteisiin (KPI:t, projektin onnistuminen)
- Tiimibonuus: jaetaan tiimin suorituksen mukaan
- Yritysbonus: perustuu koko yrityksen taloudelliseen menestykseen
Tulospalkkiot eivät ole TES:n velvoittama elementti — ne ovat paikallisen tai yksilöllisen sopimisen tulos. Teknologiateollisuudessa bonukset ovat kuitenkin yleisiä: Tekniikan Akateemiset TEK:n palkkatutkimuksen mukaan yli 60 % teknologiateollisuuden ylemmistä toimihenkilöistä saa jonkinlaisen tulossidonnaisen palkan lisäksi muuttuvan korvauksen [TEK palkkatutkimus, 2024].
Paikallinen sopiminen palkankorotuksissa: mitä voidaan neuvotella?
TES 2024-2026 mahdollistaa merkittävän paikallisen sopimisen erityisesti yrityskohtaisen erän jakamisen osalta. Tämä on ylempien toimihenkilöiden kannalta tärkeä neuvottelupiste.
Paikallisen sopimisen edellytykset palkkaneuvotteluissa
Paikallinen sopiminen vaatii aina luottamushenkilön tai koko henkilöstön edustajan osallistumisen. Yrityskohtaisen erän jakamisessa luottamushenkilöllä on oikeus tarkastaa, että erä on jaettu TES:n periaatteiden mukaisesti — eli ei mielivaltaisesti tai syrjivästi.
Neuvottelupöytään kelpaamattomia asioita:
- Lakisääteisten minimiehtojen alittaminen (Vuosilomalaki, TSL, Työaikalaki)
- Syrjivät jakoperusteet (sukupuoli, ikä, ammattiliiton jäsenyys)
- Salainen jako ilman luottamushenkilön mahdollisuutta tarkistaa kokonaisuus
Neuvottelupöytään sopivia asioita:
- Yrityskohtaisen erän jaon kriteerit ja painotukset
- Bonus- ja tulospalkkiorakenteet
- Yksilöllisen korotuksen suuruus poikkeuksellisen suorituksen perusteella
- Korotuksen kohdentaminen tietyille ryhmille rekrytointikilpailun takia
Miten toimii palkankorotus käytännössä — esimerkki
Mikko, 34, ohjelmistoarkkitehti, Tampere. Kuukausipalkka 5 800 €.
- Yleiskorotus 2.5 %: Mikko saa automaattisesti +145 € → uusi palkka 5 945 €
- Yrityskohtainen erä (1.5 % palkkasummasta koko tiimille): Tiimissä 8 henkilöä. Esimies ehdottaa, luottamushenkilö hyväksyy jakoperusteet
- Mikon osuus: Projektijohtaminen arvioidaan erinomaiseksi → +200 € → uusi palkka 6 145 €
- Bonustavoite saavutettu: Mikkolla on 15 % bonustavoite kuukausipalkasta → +922 € vuosipalkkioon
Lopputulos: Mikon kokonaisansio kasvaa korotuskierroksella noin 5,9 % ilman bonuksia ja selvästi enemmän, jos bonustavoite saavutetaan.
Palkkaneuvottelu ylemmän toimihenkilön näkökulmasta
Ylempien toimihenkilöiden TES asettaa palkkaneuvottelulle reunaehdot, mutta yksilöllinen palkkataso määräytyy usein enemmän neuvottelutaitojen, markkinatietouden ja suoriutumisen perusteella kuin sopimuksen minimiehtojen kautta. Tässä luvussa käymme läpi käytännön neuvottelustrategian.
Valmistautuminen palkkaneuvotteluun
Ennen kehityskeskustelua tai palkkaneuvottelua kannattaa kerätä seuraavat tiedot:
1. Markkinatiedot Tutki oman toimialan palkkataso. Luotettavimpia lähteitä ovat:
- TEK:n palkkatutkimus (Tekniikan Akateemiset, julkaistaan vuosittain)
- YTN ry:n palkkatilastot (jäsenille saatavilla kirjautumisen jälkeen)
- Glassdoor ja Salary.fi (julkinen, vapaaehtoinen ilmoittaminen — suuntaa antava)
- LinkedIn Salary Insights (kansainvälinen, huomioitava paikallinen ero)
2. Oma suoritusraportti Dokumentoi 12 kuukauden aikana:
- Projektit ja niiden liiketaloudellinen arvo tai vaikutus
- Uudet vastuut tai toimenkuvan laajentuminen
- Asiantuntijarooli tiimin ulkopuolella (mentorointi, koulutukset, rekrytointi)
- Konkreettiset luvut aina kun mahdollista
3. Sopimuksen korotukset Tarkista yleiskorotuksen suuruus ja voimaantulopäivä TES-tekstistä tai YTN ry:n viestinnästä. Näin tiedät lähtötilanteen ennen neuvottelua.
Neuvotteluprosessi askel askeleelta
- Pyydä tapaaminen — älä odota, että esimies aloittaa. Pyydä erillinen palkkakeskustelu kehityskeskustelun lisäksi.
- Esitä markkinaperuste — "Olen tutkinut vastaavien roolien palkkatasoa, ja markkinataso on X–Y €"
- Esitä suoritusperuste — "Viimeisten 12 kuukauden aikana olen johtanut X-projektin, joka tuotti Y arvoa yritykselle"
- Pyydä selkeää vastausta — "Mikä on nykyinen palkkani suhteessa markkinaan ja yrityksen sisäiseen palkkarakenteeseen?"
- Dokumentoi sopiminen — Palkkaneuvottelun tulos tulee kirjata sähköpostiviestillä tai työsopimuksen muutoksena
"Ylempien toimihenkilöiden suurin virhe palkkaneuvotteluissa on odottaa, että työnantaja tunnistaa osaamisen automaattisesti. TES antaa korotuksen, mutta henkilökohtainen palkka rakentuu aktiivisesta neuvottelusta." — YTN ry:n neuvontapalvelu, Palkkaopas 2024
Palkka-avoimuus ja tasa-arvo: TES:n vaatimukset
Teknologiateollisuuden ylempien toimihenkilöiden TES 2024-2026 sisältää palkka-avoimuuteen ja tasa-arvoon liittyviä kirjauksia, jotka perustuvat sekä Suomen lainsäädäntöön että EU-tason sääntelyyn.
Tasa-arvolain vaatimukset palkoille
Tasa-arvolaki (609/1986) kieltää sukupuoleen perustuvan syrjinnän palkoissa. Teknologiateollisuudessa sukupuolten välinen palkkaero on alan mittakaavassa pienentynyt, mutta ei hävinnyt: Tilastokeskuksen mukaan naisten palkka on teknologiateollisuuden ylemmissä toimihenkilöissä keskimäärin 85–92 % miesten palkasta, kun verrataan samoja tehtäviä [Tilastokeskus, Palkkarakenne 2023].
EU:n palkka-avoimuusdirektiivi 2023–2026
EU:n palkka-avoimuusdirektiivi (2023/970/EU) tulee asteittain voimaan vuoteen 2026 mennessä. Se velvoittaa työnantajia:
- Kertomaan hakijalle palkka-asteikon tai -viitteen ennen haastattelua
- Ilmoittamaan sukupuolipalkkaero julkisesti, jos se ylittää 5 %
- Antamaan jokaisen työntekijän tutustua omaan palkka-asemaansa suhteessa kollegoihin
Direktiivin kansallinen toimeenpano on Suomessa työn alla. Se vahvistaa merkittävästi palkan läpinäkyvyyttä — myös ylempien toimihenkilöiden kohdalla, joiden palkat ovat perinteisesti olleet luottamuksellisia.
Keskeistä HR-johtajille: Direktiivi tulee muuttamaan sitä, miten palkkarakenne voidaan perustella yrityksen sisäisesti. Alkaminen palkkastruktuurin dokumentoinnilla nyt — ennen direktiivin täyttä voimaanastumista — on viisas liike.
Valtion palkat ja palkankorotukset virkamiehille 2025-2028 tarjoaa vertailukohdan julkisen sektorin palkkakehityksestä, jota teknologiateollisuuden ylempiä toimihenkilöitä kiinnostaa kilpailutilanteen ymmärtämiseksi.
Palkkakehityksen osatekijät: osaaminen, kokemus ja markkinatilanne
Ylempiä toimihenkilöitä kohtaavat palkkaneuvottelussa kolme keskeistä ulottuvuutta, jotka vaikuttavat lopputulokseen — osaaminen, kokemus ja markkinatilanne. Nämä ovat TES:n soveltamisen ulkopuolella, mutta ne määrittävät, kuinka paljon sopimuksen minimitasoa voidaan ylittää.
Osaaminen ja erikoistuminen
Teknologiateollisuudessa tietyillä osaamisalueilla on selvä palkkalisä verrattuna yleisosaajaan:
Erikoisosaamisen palkkalisä on markkinalähtöinen — TES ei aseta erikoisosaamiselle minimikorvauksia. Tämä tarkoittaa, että yksilö, joka ei aktiivisesti neuvottele osaamisensa markkinaarvoa vastaavaa palkkaa, jää jälkeen.
Kokemus ja vastuun kasvu
TES tunnustaa kokemuksen merkityksen sen kautta, että sopimuksen mukainen palkka on minimi — ja kokemus perustelee minitason ylittämistä. Käytännössä palkkaprosentin kasvu hidastuu voimakkaasti työsuhteen jälkipuoliskolle, ellei ylempi toimihenkilö aktiivisesti neuvottele vastuunsa kasvua vastaavia korotuksia.
Toimialan yleisenä heuristiikkana pätee:
- 0–3 vuotta: Voimakas palkankehitys (kokemusmarkkinan muutos nopea)
- 3–7 vuotta: Tasainen nousu — asiantuntijatason rakentaminen
- 7+ vuotta: Kasvu tasaantuu, ellei rooli muutu tai erikoistuminen syvenee
Markkina- ja suhdannetilanne 2024–2026
Teknologiateollisuus on käynyt 2023–2025 merkittäviä rakennemuutoksia, joissa irtisanomiset ovat vaikuttaneet myös ylempien toimihenkilöiden palkkapaineisiin. Toisaalta osaajapula tietyillä aloilla — erityisesti tekoälyssä, kyberturvallisuudessa ja sulautetuissa järjestelmissä — on pitänyt palkat korkeina niille, jotka kyseistä osaamista hallitsevat.
YTN ry:n mukaan TES:n mukainen yleiskorotus ei kata inflaatiokorjausta täysimääräisesti kaikilla toimialoilla tai palkkatasoilla. Siksi yrityskohtainen erä ja henkilökohtainen neuvottelu ovat tärkeitä elementtejä reaalipalkkatason ylläpidossa [YTN ry, Palkkaopas 2024].
Miten TES suhteessa muihin teknologiateollisuuden sopimuksiin?
Teknologiateollisuuden ylempien toimihenkilöiden TES on yksi kolmesta rinnakkaisesta sopimuksesta samalla toimialalla. Niiden vertailu auttaa ymmärtämään, miksi sopimuksen mukainen palkka voi olla merkittävästi korkeampi kuin samaa yritystä koskeva toinen sopimus.
| Sopimus | Kohderyhmä | Palkkarakenne |
|---|---|---|
| Ylempien toimihenkilöiden TES (YTN) | Insinöörit, asiantuntijat, esimiehet | Henkilökohtainen, ei taulukoita |
| Teknologiateollisuuden yleinen sopimus (Teollisuusliitto) | Koneasentajat, käyttöhenkilöt | Palkkaryhmät, taulukot |
| Toimihenkilöiden sopimus (Pro) | Toimihenkilöt, suunnittelijat | Tehtäväryhmät, suuntaa-antavat taulukot |
Ylempien toimihenkilöiden sopimus on näistä kolmesta joustavin — ei taulukkopalkkoja, laaja paikallinen sopiminen, henkilökohtaisen palkan korostaminen. Tämä on sekä mahdollisuus että riski: mahdollisuus on korkeampi palkka, riski on se, että ilman neuvottelutaitoja voi jäädä alle markkinatason.
Palkka ja palkankorotukset teknologiateollisuudessa 2024-2026 käsittelee yleisen sopimuksen palkankorotuksia, mikä tarjoaa suoran vertailukohdan ylempien toimihenkilöiden sopimukseen.
Verotus ja nettopalkka: mitä palkankorotuksesta jää käteen?
Palkankorotus ei näy täysimääräisenä nettotuloissa, koska progressiivinen tuloveroasteikko leikkaa osan bruttopalkasta. Ylemmillä toimihenkilöillä — joiden palkat sijoittuvat usein 4 000–8 000 €/kk välille — marginaaliveroprosentti vaihtelee noin 40–55 % välillä riippuen kokonaistuloista ja kotikunnasta.
Käytännön esimerkki verojen vaikutuksesta
| Korotusprosentti | Brutto-korotus/kk | Vero-osuus (est. 45%) | Netto-lisäys/kk |
|---|---|---|---|
| 2 % (4 500 €/kk) | +90 € | −41 € | +49 € |
| 3 % (5 500 €/kk) | +165 € | −74 € | +91 € |
| 4 % (6 500 €/kk) | +260 € | −117 € | +143 € |
| 5 % (8 000 €/kk) | +400 € | −180 € | +220 € |
Arvio — todellinen veroaste riippuu sivutuloista, vähennyksistä ja kotikunnasta. Laske oma arvio Verohallinnon verokorttilaskurilla vero.fi.
Palkankorotuksen reaalinen arvo riippuu myös inflaatiosta. TES 2024-2026 korotukset on neuvoteltu inflaatio-odotukset huomioiden — joskin inflaation todellinen kehitys voi joko parantaa tai heikentää reaalipalkkatasoa riippumatta sopimuskirjauksista.
Usein kysytyt kysymykset palkasta ja palkankorotuksista
Onko minulla oikeus palkankorotukseen TES:n mukaan joka vuosi? Kyllä — yleiskorotus astuu voimaan automaattisesti TES:n määrittämänä päivänä, ellei sopimusta ole yrityksen tasolla muutettu tai paikallisesti sovittu toisin. Työnantajalla ei ole oikeutta kieltäytyä yleiskorotuksesta yksipuolisella päätöksellä.
Voiko yritys jättää yrityskohtaisen erän jakamatta? Ei. Yrityskohtainen erä on TES:n osa — työnantajalla on velvollisuus jakaa se. Jakamatta jättäminen on sopimuksen rikkominen, johon YTN ry voi ottaa kantaa. Jos epäilet tätä, ota yhteys luottamushenkilöön.
Mitä teen, jos koen, että palkkani on alle markkinatason? Ensimmäinen askel on vertailu: TEK:n palkkatutkimus, YTN ry:n palkkatilastot tai avoimen haun ilmoitukset. Toisena askeleena on avoin palkkakeskustelu esimiehen kanssa. Jos tilanne ei korjaudu, voit pyytää YTN ry:n neuvontapalvelulta apua.
Onko tulospalkkio osa TES:n mukaista palkkaa? Ei automaattisesti. Tulospalkkio on erillinen sopimus työnantajan ja työntekijän välillä. Se ei laske yleiskorotuksen perusteena, ellei työsopimuksessa nimenomaisesti niin sovita.
Mistä löydän vertailupalkkatietoa omalle alalleni? Parhaita lähteitä: TEK (Tekniikan Akateemiset) palkkatutkimus, YTN ry:n jäsenille suunnatut palkkatilastot, sekä alan rekrytointiyritysten palkkabarometrit (esim. Robert Half, Michael Page). Käytä useaa lähdettä — yksittäinen luku voi olla harhaanjohtava.
Huomio: Tässä artikkelissa esitetyt tiedot perustuvat sopimustekstiin ja julkisiin lähteisiin. Palkkatasoon liittyvissä erimielisyyksissä ota yhteys YTN ry:n lakimieheen tai oman liittosi neuvontaan.
Palkkaneuvottelun checklist: 10 askelta ennen seuraavaa kehityskeskustelua
Tämä tarkistuslista auttaa ylempää toimihenkilöä valmistautumaan palkkaneuvotteluun strukturoidusti.
- Tarkista TES:n mukainen yleiskorotusaikataulu — Milloin seuraava korotus astuu voimaan? Voit pyytää luottamushenkilöä tai HR:ää vahvistamaan.
- Laske nykyinen kuukausipalkkasi bruttona — Etsi työsopimuksestasi tai palkkalaskelmastasi.
- Tutki markkinapalkka — TEK, YTN, LinkedIn Salary tai alan rekrytointisivut.
- Laadi suoritusyhteenveto — Kirjaa 5–10 konkreettista saavutusta viimeiseltä 12 kuukaudelta.
- Kartoita toimenkuvan muutokset — Oletko ottanut uusia vastuita, joita ei ole kirjattu työsopimukseen?
- Tunnista neuvotteluvipusi — Onko sinulla kilpailutarjous? Erikoisosaamista? Kriittinen projekti?
- Aseta realistinen pyyntö — Markkinaperustelu + suoritusperustelu = paras yhdistelmä.
- Harjoittele avauslause — "Haluaisin käydä palkkaneuvottelun kehityskeskustelun lisäksi."
- Pyydä kirjallinen vastaus — Neuvottelutulos tulee dokumentoida.
- Hae apua liiton neuvonnasta — Jos tunnet epävarmuutta tai erimielisyyttä, YTN ry:n lakimiespalvelu on jäsenille ilmainen.
Aktiivinen palkkaneuvottelu on teknologiateollisuuden ylemmälle toimihenkilölle ammattitaidon osa — TES antaa perustan, mutta palkkakehitys rakennetaan oman aloitteellisuuden päälle.
Huomio: Tämän artikkelin sisältö on tarkoitettu yleistiedoksi eikä muodosta oikeudellista neuvontaa. Palkkaerimielisyyksissä ota yhteys YTN ry:hyn, Tekniikan Akateemisiin (TEK) tai omaan ammattiliittoosi.
Palkkaero eri kaupunkien ja alueiden välillä Suomessa
Teknologiateollisuuden ylempien toimihenkilöiden palkat vaihtelevat Suomen eri kaupungeissa. Vaikka TES asettaa valtakunnalliset minimikorotukset, markkinataso heijastaa paikallista kysynnän ja tarjonnan suhdetta.
Alueellinen palkkavertailu (ylemmät toimihenkilöt, teknologiateollisuus)
| Alue | Tyypillinen palkkataso (kokenut asiantuntija) | Suhde Helsinkiin |
|---|---|---|
| Helsinki ja Espoo | 5 500–8 500 €/kk | Vertailukohta (100%) |
| Tampere | 5 000–7 800 €/kk | noin 90–95% |
| Oulu | 4 800–7 200 €/kk | noin 85–92% |
| Jyväskylä | 4 500–6 800 €/kk | noin 82–88% |
| Turku | 4 700–7 000 €/kk | noin 85–90% |
Lähde: TEK palkkatutkimus 2024, Salary.fi 2024. Vaihteluvälit ovat suuntaa antavia — yksilölliset erot voivat olla merkittäviä.
Palkkaero johtuu elinkustannuksista, kilpailusta osaajista ja yritysten koon vaihtelusta alueittain. Tampereella on vahva teknologiakeskittymä (Nokia, Wärtsilä, Sandvik, monet kasvuyritykset), joka pitää palkkatasoa lähellä pääkaupunkiseudun tasoa. Oulussa vahvuus on erityisesti 5G ja elektroniikkateollisuus.
Etätyön vaikutus: Yleistynyt etätyö on tasoittanut alueellisia palkkaeroja — teknologiayritykset Tampereelta tai Oulusta voivat nyt rekrytoida Helsingistä, nostamalla paikallista palkkatarvetta. Vastaavasti helsinkiläinen voi hakea tamperelaiseen yritykseen ilman muuttamista. TES pätee kaikkialla Suomessa — ei alueellisia sopimuksia.
Lomaraha ja sen laskeminen ylemmille toimihenkilöille
Lomaraha on usein ylemmille toimihenkilöille epäselvä elementti — se ei ole pelkästään "puolet lomarahasta", kuten joskus ajatellaan.
Lomarahan laskentakaava TES:n mukaan
Teknologiateollisuuden ylempien toimihenkilöiden TES:n mukainen lomaraha on 50 % pidettävästä vuosilomapalkasta. Tämä tarkoittaa:
Vuosilomapalkka = (Kuukausipalkka / 25) × lomapäivien lukumäärä
Lomaraha = 50 % × vuosilomapalkka
Esimerkkilaskelma:
- Kuukausipalkka: 6 000 €
- Lomapäivät: 30 päivää (pitkä työsuhde)
- Vuosilomapalkka: (6 000 / 25) × 30 = 7 200 €
- Lomaraha: 50 % × 7 200 € = 3 600 €
Lomaraha maksetaan yleensä lomakuukauden palkanmaksun yhteydessä — tyypillisesti kesäkuussa tai heinäkuussa. Maksuajankohta voidaan sopia paikallisesti, joten yritykset voivat jakaa lomarahan useammalle kuukaudelle tai maksaa sen eri aikaan.
Miten palkankorotus vaikuttaa lomarahaan? Suoraan — korkeampi kuukausipalkka nostaa automaattisesti lomarahaa, koska se lasketaan prosenttiosuutena lomarahapalkasta. Näin ollen yleiskorotus vaikuttaa myös lomarahaan, ei pelkästään kuukausipalkkaan.
Sairausajan palkka: miten se liittyy palkkatasoon?
Sairausajan palkka on kiinteästi sidottu ylemmän toimihenkilön kuukausipalkkaan, mikä tekee palkkaneuvottelusta myös sairaussuojakysymyksen.
Teknologiateollisuuden ylempien toimihenkilöiden TES takaa:
- Enintään 12 viikkoa täyttä palkkaa sairauslomalla
- Tämän jälkeen Kela maksaa sairauspäivärahaa, joka on huomattavasti pienempi kuin täysi palkka
Sairauspäiväraha (Kela) lasketaan vuositulojen perusteella. Vuoden 2024 tasossa enimmäissairauspäiväraha on noin 147 €/päivä [Kela, 2024]. Jos ylempi toimihenkilö ansaitsee 7 000 €/kk eli noin 315 €/arkipäivä, siirtymä Kelan korvattavuudelle tarkoittaa merkittävää tulon pudotusta — 53 %. Tästä syystä lisäeläke- ja sairausvakuutukset ovat erityisen tärkeitä ylemmille toimihenkilöille.
TES:n mukainen sairausajan palkkaturva on parannus lain minimiin nähden (TSL 55/2001, 2 luku 11 §:n mukainen 9 päivää täyttä palkkaa) — mutta 12 viikkoa täyttä palkkaa voi olla riittämätön pitkän sairastumisen tilanteessa.
Palkan ja korotuksen dokumentointi: työnantajan velvollisuudet
Työnantajalla on lakisääteinen velvollisuus dokumentoida palkka ja palkankorotukset. Ylemmille toimihenkilöille tämä on erityisen tärkeää, koska henkilökohtainen palkkaneuvottelu on yleistä eikä palkanmaksu aina perustu selkeään taulukkorakenteeseen.
Mitä työnantajan tulee antaa kirjallisesti?
Työsopimuslain (TSL 55/2001, 2 luku 4 §) mukaan työnantajan on annettava kirjallinen selvitys keskeisistä työehdoista, jos työsuhde kestää yli kuukauden. Tähän kuuluu:
- Palkan määrä ja palkanmaksuperuste
- Palkanmaksukausi ja -päivä
- Irtisanomisaika
Palkankorotus on työsopimuksen muutos — se kannattaa kirjata kirjallisesti joko työsopimuksen lisäsopimuksena tai vahvistuskirjeenä sähköpostitse. Suullinen korotuslupauspäätös on oikeudellisesti haastava näyttää toteen.
Palkkalaskelma ja sen tarkistaminen
Ylempi toimihenkilö saa yleensä sähköisen palkkalaskelman kuukausittain. Palkkalaskelmasta tulee tarkistaa:
- Bruttopalkka vastaa sovittua
- Yleiskorotus on toteutunut oikeana päivänä
- Lomaraha on maksettu oikein
- Vähennykset (verot, TyEL, työttömyysvakuutus) ovat oikein
Virhe palkanlaskennassa on varsin yleistä — TEK:n neuvontaan tulee vuosittain satoja kyselyitä alipalkatuista ylemmistä toimihenkilöistä. Eniten virheitä esiintyy yleiskorotuksen toimeenpanossa, lomarahan laskennassa ja sairausajan palkan laskemisessa.
Ylityöt ja lisäpalkkiot teknologiateollisuudessa käsittelee tarkemmin ylityökorvauksia, jotka ovat toinen yleinen virhelähde palkanlaskennassa.
Kokonaisuudessaan palkan ja palkankorotusten ymmärtäminen on ylemmälle toimihenkilölle paitsi taloudellinen kysymys, myös ammatillinen. TES 2024-2026 tarjoaa perustan — mutta palkkataso, jolla se tapahtuu, on henkilön omien neuvottelujen ja markkinoiden tulos.
Teknologiateollisuuden ylempien toimihenkilöiden palkka 2026: mitä odottaa?
Sopimuskausi 2024-2026 päättyy 31.10.2026, ja jo nyt on hyvä tarkastella, mitä seuraava sopimuskausi voi tuoda palkkoihin.
Inflaatio ja reaalipalkkakehitys: Vuosien 2024–2025 aikana inflaatio on laskenut Euroopassa 2–3 % tasolle. Suomessa Tilastokeskuksen elinkustannusindeksi on kasvanut vuodessa noin 2–3 % [Tilastokeskus, 2025]. Yleiskorotukset, jotka ylittävät inflaation, parantavat reaalipalkkaa — ali-inflaatioiset korotukset tarkoittavat reaalista palkan laskua.
Teknologia-alan erityistilanne 2025–2026: Tekoälybuumi on lisännyt erikoisosaajien kysyntää samalla, kun yleinen IT-ala on käynyt irtisanomiskierroksen. Tuleva sopimuskierros käytäneen tekoälyn, etätyön ja tuottavuusvaikutusten ympärillä — näillä on suora vaikutus siihen, miten palkkaneuvottelut menevät.
Paikallinen sopiminen laajenee: Suomen hallituksen linjauksena on laajentaa paikallista sopimista. YTN neuvottelee tästä asemastaan — se, kuinka paljon TES 2026-eteenpäin sallii paikallisen sopimisen, vaikuttaa siihen, kuinka suuri osa palkankorotuksista siirtyy yritystasolle määräytymään.
Ylemmälle toimihenkilölle tämä tarkoittaa: pysyminen ajan tasalla TES-kehityksestä, osallistuminen luottamushenkilövaaleihin ja aktiivinen seuraaminen YTN ry:n viestintäkanavilla — www.ytn.fi — ovat konkreettisia tapoja vaikuttaa oman palkkansa tulevaisuuteen.
Yhteenveto: palkka ylemmille toimihenkilöille TES 2024-2026 kontekstissa
Teknologiateollisuuden ylempien toimihenkilöiden TES 2024-2026 on palkkaneuvottelun kartta, ei määrämittainen reitti. Se asettaa yleiskorotuksen, yrityskohtaisen erän ja palkan minimitason, mutta jättää henkilökohtaisen palkan markkinoiden ja neuvottelujen varaan.
Paras tulos palkkaneuvottelussa syntyy yhdistämällä markkinatieto, dokumentoitu suoritushistoria ja TES:n antama selkäranka. Tämä dossieri tarjoaa lisätietoa muista ylempien toimihenkilöiden TES:n osa-alueista — ylitöistä lomiin, irtisanomisesta eläkkeeseen.
