Tammikuussa 2025 Tiina K., 44-vuotias toimitussihteeri Pirkanmaalaisessa alueellisessa sanomalehdessä, sai sähköpostiviestin: "Kutsumme sinut YT-neuvottelujen kuulemistilaisuuteen." Kahdeksantoista vuotta samassa talossa, kolme kertaa muutosneuvottelujen läpi selvinnyt — nyt vuoro oli ehkä tullut myös hänelle. Tarina siitä, miten TES:n tuntemus ja oikea-aikainen toiminta muuttivat lopputuloksen.
Tilanne: alueellisen median pahin aalto
Tiina työskenteli Pirkanmaan Lehden toimitussihteerinä. Vuonna 2025 lehden omistajaryhmä, alueellinen mediakonserni, ilmoitti kustannusleikkauksista. Digipuolen kasvu ei kompensoinut printtilevkin laskua tarpeeksi, ja toimituksesta tuli lähteä seitsemän henkilöä kahdestakymmenestä.
Vastaava tilanne tapahtui monessa muussakin suomalaisessa toimituksessa. Journalistiliiton seurannassa vuosina 2020–2025 toimituksellista henkilöstöä vähennettiin yli 2 000 henkilöllä Suomessa (Journalistiliitto, jäsentutkimus 2025). Alueellinen media kärsi eniten — mainostulot vähenivät jopa 35 % verrattuna 2015-tasoon.
Mikä teki Tiinan tilanteesta erityisen: Hänellä oli 18 vuoden työsuhde, mikä tarkoitti TES:n mukaan 6 kuukauden irtisanomisaikaa. Lain mukainen minimi olisi ollut 6 kuukautta (TSL 6:3 § yli 12 vuoden työsuhteessa) — ja TES vastasi tässä lakiminimin. Mutta Tiinalla oli TES:n muita etuja puolellaan, joista monet työnantaja yritti sivuuttaa.
Ongelma: mitä työnantaja jätti kertomatta
YT-neuvottelujen alussa Tiina sai työnantajan tarjouksen: irtisanominen 6 kuukauden irtisanomisajalla, lomakorvaus ja "hyvä tahto" kertakorvauksena 2 000 €.
Tiina oli jo hyväksymässä tarjouksen, kun Journalistiliiton luottamusmies Pekka — pienessä toimituksessa pitkäaikainen kolleega — pyysi häntä odottamaan ja tutustumaan TES:ään tarkemmin.
Mitä luottamusmies löysi:
Lomarahaa ei oltu lisätty lomakorvaukseen — Tiinalla oli 12 pitämätöntä lomapäivää, jonka lomakorvaus oli noin 1 750 €. TES § 15 velvoittaa lisäämään lomakorvaukseen 50 % lomarahaa → lisää 875 €, jota työnantaja ei ollut laskenut mukaan
Ylityösaldo puuttui lopputilistä — Tiinan 6 kuukauden tasoitusjaksolla oli kertynyt 22 tuntia ylityösaldoa. Tuntipalkka oli 19,80 € ja 50 %:n korotuksella kyse oli noin 654 €:sta
Tekijänoikeusmateriaali ei ollut siirretty — Tiinalla oli 3 vuotta vanhempia juttuarkistoissa olevia artikkeleita, joita lehti aikoi digitaalisesti jälkijulkaista "parhaiden juttujen" koostesarjassa. TES § 14 mukaan yli 3 vuotta vanhan materiaalin käyttö edellyttää erillistä sopimusta — uudelleenjulkaisuoikeus ei sisältynyt lopputilisopimukseen
Puuttuvien erien yhteismäärä: 875 + 654 = 1 529 € — eikä tekijänoikeuskysymys ollut lainkaan käsitelty.
Askeleet: miten Tiina toimi oikein
Tiina ja luottamusmies Pekka tekivät seuraavat askeleet järjestyksessä:
1. Kirjallinen reklamaatio työnantajalle (päivä 3 YT:n päätöksestä)
He lähettivät työnantajalle kirjallisen selvityspyynnön, jossa pyydettiin tarkentamaan lopputilin laskentaperiaatteet ja erityisesti:
- Lomakorvauksen ja lomarahan yhdistelmälaskelma
- Ylityösaldon vahvistus kirjallisena
- Tekijänoikeusarkistojuttujen käsittely
Tärkeää: kirjallinen pyyntö käynnistää viiden vuoden vanhentumisajan — se on todiste siitä, että vaatimus on esitetty.
2. Yhteydenotto Journalistiliiton lakimiespalveluun (päivä 5)
Journalistiliitto antoi Tiinalle maksuttoman lakimieskonsultaation puhelimitse. Lakimies vahvisti:
- Lomarahan osuus lopputilissä on TES:n mukainen ehdoton oikeus
- Ylityösaldo on kirjanpitovelvollisuuden nojalla todistettavissa pyytämällä kirjallinen ote
- Tekijänoikeuskysymys kannattaa neuvotella erikseen ja sopia kirjallisesti
3. Neuvottelutilaisuus työnantajan kanssa (päivä 12)
Kolmannessa neuvottelussa Tiina ja luottamusmies esittivät tarkan laskelmat puuttuvista eristä. Työnantajan HR-johtaja myönsi laskentavirheen lomakorvauksen osalta ja ylityösaldon osalta nopeasti. Tekijänoikeuskysymys vaati vielä erillisen sopimuksen, jossa Tiinalle maksettiin 400 € korvauksena kahden jutun jälkijulkaisuoikeudesta.
4. Lopputulos: parannettu sopimus
Lopullinen lopputilisopimus sisälsi:
- Alkuperäinen tarjous: 2 000 € "hyvä tahto" + lomakorvaus (väärin laskettu) + lopputilin
- Korjattu sopimus: + 875 € (lomarahan osuus) + 654 € (ylityösaldo) + 400 € (tekijänoikeudet) = yhteensä 1 929 € enemmän kuin alkuperäinen tarjous
Tulokset: mitä Tiina sai lisää
Konkreettiset tulokset TES-tietämyksestä ja oikea-aikaisesta toiminnasta:
Tiina löysi uuden vakituisen toimitussihteerin paikan kolmen kuukauden sisällä irtisanomisajan päätyttyä. Irtisanomisaikana hän käytti työllistymisvapaansa ja osallistui digitaalisen toimituksen koulutukseen, jonka Journalistiliitto järjesti.
Mitä tapahtui toimituksessa: Myös kaksi muuta irtisanottua toimittajaa neuvottelivat luottamusmiehen avustuksella paremmat lopputilit. Yhteensä toimituksen toimittajat saivat lisäkorvauksia noin 5 400 € enemmän kuin alkuperäiset tarjoukset sisälsivät.

Oppitunnit: mitä tästä tapauksesta voi oppia
Tiinan tapaus on tyypillinen — ei poikkeuksellinen. Journalistiliiton neuvontapalvelu käsittelee vastaavia tilanteita useita kertoja kuukaudessa. Yleisimmät virheet, joita toimittajat tekevät YT-tilanteessa:
Virhe 1: Hyväksyminen ilman tarkistamista
Tiina oli jo hyväksymässä tarjouksen. Alkuperäinen tarjous kuulosti "kohtuulliselta" — 2 000 € kertakorvaus tuntui hyvältä. Mutta hyvän kuuloisesta tarjouksesta puuttui lähes 2 000 €.
Oppi: Älä koskaan hyväksy irtisanomissopimusta ilman TES-tarkistusta ja luottamusmiehen tai liiton konsultaatiota.
Virhe 2: Lomarahan unohtaminen
Lähes puolet toimittajista ei tiedä, että lopputilisopimukseen kuuluu lomarahan osuus (50 % lomakorvauksesta). Tämä on vakiintunut TES-oikeus, ei neuvotteluvarainen etu.
Oppi: Pyydä aina kirjallinen erittely, jossa lomakorvaus ja lomaraha on laskettu erikseen.
Virhe 3: Ylityösaldon sivuuttaminen
"Meillä ei ole ylitöitä" on yleinen työnantajan väite, mutta toimitussihteeri, joka tekee pitkiä lehtivuoroja, kerää lähes varmasti saldoa — elleivät tasoitusjärjestelyt toimi täydellisesti.
Oppi: Pyydä kirjallinen ylityösaldoraportti heti, kun YT-neuvottelut alkavat. Tämä on Työaikalain (32 §) mukainen oikeutesi.
Virhe 4: Tekijänoikeusarkiston unohtaminen
Harvempi toimittaja ajattelee tekijänoikeuksia irtisanomisen yhteydessä — mutta vanhoilla artikkeleilla voi olla digitaalista arvoa, erityisesti jos lehti suunnittelee maksumuurijulkaisemista.
Oppi: Tarkista, onko juttuarkhivostasi materiaalia, jota työnantaja aikoo käyttää. TES § 14:n 3 vuoden raja on selkeä suoja.
Laajempi konteksti: media-alan rakennemuutos jatkuu
Tiinan tapaus ei ole poikkeus — se on signaali alan laajemmasta suuntauksesta. Suomen mediamaisema on muuttunut pysyvästi.
Satakunnan Kansaan liittyvä tilanne vuonna 2026 on esimerkki siitä, miten alueelliset mediayhtiöt kamppailevat taloudellisten haasteiden kanssa. Paikallisjournalismin tulevaisuus on puhututtanut poliittista kenttää: valtion lehdistötuki on kasvanut, mutta ei riitä kompensoimaan mainostulojen romahdusta.
Journalistiliiton palkkatutkimus 2025 osoitti, että viestintäalalla irtisanomiset ovat kasvaneet 40 % verrattuna 2020-tasoon — mutta samaan aikaan alan freelance-toimittajien määrä on kasvanut 25 %. Rakennemuutos ei siis poista työtä kokonaan, mutta muuttaa työn luonnetta: vakituinen työsuhde antaa tielle ja projektiluonteiset, lyhyemmät toimeksiannot yleistyvät.
TES 2025–2027 vastaa tähän haasteeseen kahdella tavalla:
- Freelance-minimipalkkiosuositukset ovat entistä selkeämmät
- Etätyöoikeus kirjattiin sopimukseen — helpottamaan freelancerien ja osa-aikatyöntekijöiden asemaa
Viestintäalan TES 2025–2027 dossier antaa kokonaisperiaatteen, jonka puitteissa Tiinan kaltaiset tapaukset ratkaistaan. Dossieri käsittelee kukin osa-alue yksityiskohtaisesti — palkat, ylityöt, lomat, työsuhdeturva.
Vastuuvapauslauseke: Tässä artikkelissa esitelty tapaus on yhdistelty esimerkki useista tapauksista yksityisyyden suojaamiseksi. Oikeudellisissa kysymyksissä ota aina yhteyttä Journalistiliittoon tai lakimieheen.
Mitä Tiinan tarina opettaa HR-johtajille
Tiinan tapaus ei ole vain hyvä uutinen toimittajalle — se on myös osoitus HR-johtajien ja työnantajien virheistä, jotka ovat kalliita sekä taloudellisesti että luottamuksen kannalta.
Pirkanmaan Lehden HR-johtaja myönsi jälkeenpäin haastattelussa, että laskentavirhe syntyi kiireestä ja siitä, ettei lomarahan osuutta lopputilissä tunneta hyvin edes kokeneilla HR-ammattilaisilla. "TES on monimutkainen sopimus, ja irtisanomistilanteet ovat aina kuormittavia — virheet ovat inhimillisiä. Mutta ne olisi voitu välttää paremmalla prosessilla", hän totesi.
HR:lle käytännön neuvoja:
- Käytä aina kirjallista laskurin tarkistustaulukkoa lopputilia laskiessa (lomakorvaus + lomaraha + ylityösaldo + mahdolliset muut saatavat)
- Pyydä palkanlaskijaa tarkistamaan kaikki erät ennen tarjouksen tekemistä
- Informoi toimittajaa avoimesti laskennan perusteista — avoimuus vähentää riitoja
- Tarkista onko tekijänoikeusarkistokysymyksiä ennen kuin irtisanomissopimusta allekirjoitetaan
Mediayhtiöissä on tyypillisesti käytössä irtisanomistilanteiden prosessimanuaali — mutta Journalistiliiton erityismääräykset (lomaraha, tekijänoikeus) eivät aina ole siinä mukana. Medialiitto tarjoaa jäsenyrityksille neuvontaa juuri näissä kysymyksissä.

Rakennemuutokseen varautuminen: proaktiivinen toiminta
Tiinan tapaus opettaa myös ennakoinnin tärkeyttä. Moni toimittaja reagoi YT-tilanteeseen vasta, kun se on jo käynnistynyt. Proaktiivisempi lähestymistapa voisi näyttää tältä:
Ennen YT-neuvotteluja (vuosittain):
- Tarkista TES:n vähimmäisehdot omaan työsopimukseensa verrattuna
- Pidä yllä omaa ylityökirjanpitoa — älä luota pelkästään työnantajan järjestelmään
- Varmista, että kertyneet lomapäivät on kirjattu oikein
Jos kuulet huhuja YT:stä:
- Ota heti yhteyttä luottamusmieheen
- Pyydä kirjallinen vahvistus ylityösaldostasi
- Käy läpi työsopimuksesi ja tarkista lomakorvausperusteet
YT-ilmoituksen jälkeen:
- Älä hyväksy mitään ennen kuin liitto on tarkistanut
- Dokumentoi kaikki neuvottelut kirjallisesti
- Käytä työllistymisvapaasi aktiivisesti uuden työn löytämiseen
Yle, Satakunnan Kansa ja 2026: rakennemuutos vauhdittuu
Vuosi 2026 on tuonut uusia merkkejä siitä, että media-alan rakennemuutos ei hidastu. Yleisradion 66 miljoonan euron rahoitusleikkaukset ja alueellisten mediayhtiöiden uudet sopeutumiset jatkuvat. Journalistiliiton ennuste vuodelle 2026–2027 on synkkä: Ylen rahoitusleikkaukset vaikuttavat paitsi Ylen omaan henkilöstöön myös alan kilpailukuvaan.
Viestintäalan TES 2025–2027 on kuitenkin yksi vakauttava tekijä muutoksessa: se antaa selkeät raamit sekä työnantajalle että toimittajalle rakennemuutostilanteiden hallintaan. TES ei estä irtisanomisia — mutta se varmistaa, että irtisanomistilanteessa jokaiselle maksetaan oikeutettu osuus.
Tiinan tarina on lohdullinen juuri tässä mielessä: oikeat tiedot ja luottamusmiestuki antoivat hänelle reaalisen taloudellisen hyödyn ja vahvistivat hänen neuvotteluasemaansa tilanteessa, jossa vallanepätasapaino on tyypillisesti työnantajan puolella. Niin toimii hyvin neuvoteltava TES käytännössä.
Yhteenveto: neljä oppituntia Tiinan tarinasta
Tiinan tapaus tiivistyy neljään ydinoppiin, jotka ovat käytännöllisiä jokaiselle media-alalla työskenteleville:
Oppi 1: TES-tietämys on konkreettista rahaa. Pelkkä yleinen tieto "meillä on hyvä TES" ei riitä — tarkat pykälät (lomaraha, ylityösaldo, tekijänoikeus) pitää osata vaatia oikeaan aikaan.
Oppi 2: Luottamusmies on tärkein yksittäinen resurssisi YT-tilanteessa. Pekka (Tiinan luottamusmies) piti aikataulun, tunsi TES:n ja kommunikoi rauhallisesti työnantajan kanssa. Ilman häntä Tiina olisi hyväksynyt puutteellisen tarjouksen.
Oppi 3: Journalistiliitto on maksuton lakiasiaintoimisto jäsenilleen. Oikea-aikainen konsultaatio pelasti Tiinalle rahaa ja antoi varmuutta neuvotteluihin. Tämä on yksi suomalaisen ammattiyhdistysliikkeen konkreettisimmista jäseneduista.
Oppi 4: Dokumentointi on irtisanomistilanteen tärkein työkalu. Kirjallinen reklamaatio, ylityösaldon pyytäminen kirjallisena ja kaikki neuvottelut sähköpostilla dokumentoituna — nämä kaikki rakentavat todistusaineistoa, jota tarvitaan jos riita menee pidemmälle.
Viestintäalan TES 2025–2027 antaa raamit, mutta raamat hyödyttävät vain niitä, jotka osaavat niitä käyttää. Tiinan tarina on esimerkki siitä, mitä tapahtuu, kun toimittaja, luottamusmies ja liitto toimivat yhdessä.






