Viestintäalan TES vs. Vuosilomalaki: lomat ja lomaraha vertailussa

Kumpi on tärkeämpi — Vuosilomalaki vai Viestintäalan TES — kun kyse on toimittajan lomaoikeuksista? Vastaus on: molemmat, mutta eri tavalla. Vuosilomalaki (162/2005) asettaa ehdottoman minimitason, jota TES ei voi alittaa. Viestintäalan TES 2025–2027 puolestaan laajentaa useita lain oikeuksia merkittävästi. Tässä artikkelissa käydään läpi konkreettinen vertailu: missä TES ylittää lain, missä ne ovat samalla tasolla ja missä toimittajan kannattaa erityisesti olla tarkkana.

Vuosilomalaki: mitä laki takaa jokaiselle toimittajalle

Vuosilomalaki (162/2005) on pakottavaa oikeutta — sitä ei voi sopimuksella heikentää. Se koskee kaikkia Suomessa työsuhteessa olevia henkilöitä riippumatta toimialasta tai työnantajasta.

Loman kertyminen lain mukaan:

• Alle vuoden työsuhde: 2 arkipäivää per täysi lomanmääräytymiskuukausi
• Yli vuoden työsuhde: 2,5 arkipäivää per täysi lomanmääräytymiskuukausi
• Lomanmääräytymisvuosi: 1.4.–31.3.
• Täysi lomanmääräytymiskuukausi: vähintään 14 työpäivää tai 35 työtuntia kuukaudessa

Käytännössä yli vuoden työsuhteessa oleva kokopäiväinen toimittaja kerää 30 arkipäivää (= 25 arkipäivää + 5 lauantaita) = 5 viikkoa lomaa lomanmääräytymisvuodessa.

Lomakausi ja ajoitus: Työnantaja päättää loman ajoituksen, mutta kesäloma (24 päivää) on pidettävä lomakauden (2.5.–30.9.) aikana, ja talviloma (6 päivää) on pidettävä 30.9.–30.4. välisenä aikana.

Viestintäalan TES: mitä sopimus lisää lain päälle

Viestintäalan TES 2025–2027 (§ 12–15) laajentaa useita lomaetuuksia Vuosilomalain minimistä. Alla kattava vertailutaulukko:

Lomaan liittyvä asia	Vuosilomalaki (162/2005)	Viestintäalan TES 2025–2027	TES vs. laki
Minim. loma, alle 1 v työsuhde	2 arkipv/kk = 24 arkipv	2,5 arkipv/kk jo 1 kk jälkeen	TES parempi
Minim. loma, yli 1 v työsuhde	2,5 arkipv/kk = 30 arkipv	2,5 arkipv/kk = 30 arkipv	Sama
Lomaraha	Ei lakisääteistä	50 % lomapalkasta	TES parempi
Sairaus loman aikana	Siirto-oikeus yli 6 pv sairauksille	Sama	Sama
Sairausloman lomakertymä	Kertyy rajoitetusti	Sama	Sama
Talviloman pituus	6 arkipäivää	6 arkipäivää	Sama
Äitiysvapaan lomakertymä	Rajoitettu (6 kk)	Rajoitettu (6 kk)	Sama
Lomakorvaus työsuhteen päättyessä	100 % kertymästä	100 % kertymästä + lomarahan osuus	TES parempi

Lähteet: Vuosilomalaki 162/2005; Viestintäalan TES 2025–2027, §§ 12–15.

Merkittävin ero on lomaraha — Vuosilomalaki ei tunne lainkaan lomarahan käsitettä. Se on puhtaasti TES-pohjainen etu, joka on neuvottelutulos. Viestintäalan 50 %:n lomarahakäytäntö vastaa useimpien suomalaisten yksityisalan sopimusten tasoa.

Lomaraha: miten se lasketaan ja milloin maksetaan

Lomaraha (tai "lomakorvaus", kuten jotkut työnantajat sitä kutsuvat) on TES:n mukainen lisäetu, jonka suuruus on 50 % lomapalkasta. Se maksetaan tyypillisesti ennen loman alkamista tai kesäkuussa.

Laskukaava: Jos toimittajan kuukausipalkka on 3 200 €/kk ja hänellä on 5 viikkoa lomaa:

• Lomapalkka: 3 200 × (25 arkipäivää ÷ 21,7 arkipäivää/kk) = 3 686 €
• Lomaraha: 3 686 × 50 % = 1 843 €
• Lomapalkan maksamisajankohta: ennen loman alkua
• Lomarahan maksaminen: kesäkuun palkanmaksun yhteydessä (tai työnantajasta riippuen ennen loman alkua)

Lomaraha on veronalaista tuloa — ei verovapautusta. Se kuitenkin jakautuu palkanlaskennassa kesäkuulle, mikä voi vaikuttaa progressiiviseen verotukseen, jos kesäkuun kokonaisansio nousee merkittävästi normaalitasoa korkeammaksi.

Lomaraha vai vapaa? TES mahdollistaa paikallisen sopimuksen, jossa lomaraha vaihdetaan lisälomapäiviksi (nk. lomarahavapaa). Tämä on mahdollista vain, jos työnantaja suostuu — se ei ole oikeus, vaan sopimuksenvarainen etu.

Erityistilanteet: freelance, osa-aikatyö ja perhevapaa

Freelance-toimittajien lomaoikeudet

Freelance-toimittajat eivät kuulu Vuosilomalain piiriin, koska heillä ei lähtökohtaisesti ole työsuhde. Sen sijaan TES:n liite 2 sisältää suosituksen, jonka mukaan freelance-toimeksiannossa voidaan sopia "loma-ajan palkkiosta" eli eräänlaisesta lomalisästä (8–10 % palkkiosta). Tämä suositus ei ole oikeudellisesti pakollinen freelancerille, mutta Journalistiliiton jäsenistä useimmat noudattavat sitä.

Osa-aikatyöntekijöiden loman kertyminen

Osa-aikainen toimittaja (esim. 60 %:n työsopimus) kerää lomaa suhteessa tehtyihin tuntipohjaisiin työpäiviin. Jos osa-aikatyöntekijä tekee alle 35 tuntia tai 14 päivää kuukaudessa, kyseistä kuukautta ei lasketa täytenä lomanmääräytymiskuukautena. Tämä voi merkittävästi vähentää kertynyttä lomaa.

Sähköistysalan TES vs. Vuosilomalaki -vertailu osoittaa, että osa-aikatyön lomakertymä on sama haaste useilla toimialoilla, eikä viestintäalan TES poikkea tässä yleisestä käytännöstä.

Perhevapaa ja lomakertymä

Vanhempainvapaan (äitiysvapaan, isyysvapaan) aikana loma kertyy Vuosilomalain 7 §:n nojalla enintään 6 kuukauden ajalta. Tämä tarkoittaa, että pitkällä vanhempainvapaalla lomaedut pienenevät. Viestintäalan TES ei laajenna tätä oikeutta — se seuraa lain minimiä.

Sairaus loman aikana: milloin loma siirtyy

Yksi tärkeimmistä lomaoikeuksista on oikeus siirtää loma, jos sairastuu loman aikana. Vuosilomalaki (25 §) ja TES ovat tässä samoilla linjoilla:

• 6 päivän odotusaika: Oikeus loman siirtämiseen alkaa vasta, kun sairaus on kestänyt 6 arkipäivää (ns. omavastuuaika)
• Ensimmäiset 6 sairaspäivää loman aikana eivät siirrä lomaa — ne ovat ns. "loma-ajan sairausjaksoa"
• Yli 6 päivän sairauden jälkeen loput loman aikaisesta sairausjaksosta voidaan siirtää

Tärkeä käytännön neuvo: Sairauden sattuessa loman aikana on välttämätöntä ilmoittaa työnantajalle viipymättä ja toimittaa lääkärintodistus. Ilman ilmoitusta loman siirto-oikeus saattaa raueta.

Vertailun vuoksi: teknologiateollisuudessa sovellettavat loma- ja vapaapäivämääräykset ovat identtiset — 6 päivän omavastuuaika on kansallinen standardi, ei ala-arvo.

Loman ajoittaminen: mitä toimittaja voi vaatia

Työnantajalla on oikeus päättää loman ajoituksesta, mutta tämä oikeus ei ole rajoittamaton:

1. Kesäloma 2.5.–30.9. — toimittajalla on oikeus saada vähintään 24 arkipäivän kesäloma lomakauden aikana
2. Loman aloituspäivä: ei voi olla sunnuntai tai pyhäpäivä
3. Ilmoitusaika: työnantajan on ilmoitettava loman ajankohdasta vähintään kuukausi ennen (tai TES:n mukainen pidempi aika, jos sovittu)
4. Kuuleminen: työnantajan on kuultava toimittajaa loman ajankohdasta ennen päätöstä

Jos työnantaja siirtää vahvistettua lomaa töitä varten lyhyellä varoitusajalla, toimittajalle on korvattava ylimääräiset kustannukset (esim. jo ostetut matkat). TES:n § 14 mainitsee tämän nimenomaisesti.

---

Vastuuvapauslauseke: Tämän artikkelin tiedot ovat informatiivisia. Yksittäisissä loma-asioissa ota yhteyttä Journalistiliittoon tai omaan lakimieheesi.

Lomakorvaus työsuhteen päättyessä

Kun työsuhde päättyy, toimittajalla on oikeus lomakorvaukseen kaikista pitämättömistä lomapäivistä. Lomakorvaus lasketaan samalla tavalla kuin lomapalkka: kertyneet lomapäivät × päiväpalkka.

Tärkeä TES-lisä: Viestintäalan TES 2025–2027 edellyttää, että työsuhteen päättyessä lomakorvaukseen lisätään myös lomarahan osuus (50 % lomakorvauksesta). Tämä on merkittävä parannus pelkkään Vuosilomalain tasoon nähden, joka ei tunne lomarahaa lainkaan.

Esimerkki: Toimittajalla on työsuhteen päättyessä 12 pitämätöntä lomapäivää, ja kuukausipalkka on 3 200 €/kk.

• Päiväpalkka: 3 200 ÷ 21,7 = 147,47 €/pv
• Lomakorvaus: 12 × 147,47 = 1 769,64 €
• Lomarahan osuus: 1 769,64 × 50 % = 884,82 €
• Yhteensä maksettava: 2 654,46 €

Lomakorvaus on maksettava työsuhteen päättymisenä päivänä tai seuraavan palkanmaksupäivänä. Maksamatta jättäminen on TES-rikkomus.

Käytännön muistilista: lomaoikeuksien tarkistus

Toimittajan kannattaa kerran vuodessa tarkistaa seuraavat asiat:

1. Lomakertymä: pyydä työnantajalta kirjallinen selvitys kertymästä
2. Lomaraha: varmista, että se on maksettu ennen loman alkua tai kesäkuun palkassa
3. Lomakirjanpito: tarkista, että pidetyt lomat on kirjattu oikein
4. Mahdolliset siirretyt lomat: varmista, että siirretyt lomat on merkitty ja ne voidaan pitää
5. Osa-aikatyö: tarkista, ettei lomakertymä ole laskettu virheellisesti viikoittaisten tuntien perusteella

Journalistiliitto tarjoaa jäsenilleen lomalaskelmapalvelun, jonka avulla voi tarkistaa, onko lomakertymä ja -palkka laskettu oikein. Palvelu on maksuton liiton jäsenille ja löytyy liiton verkkosivuilta (journalistiliitto.fi).

Yhteenveto: TES vai laki — kummalla on väliä käytännössä?

Toimittajalle tärkein päätelmä on selkeä: Vuosilomalaki on automaattinen pohjasuoja, TES lisää päälle merkittäviä etuja. Koska TES ei voi heikentää lakia, toimittajalle sovelletaan aina edullisempaa sääntöä. Tärkein TES-lisä on lomaraha (50 % lomapalkasta, noin 1 500–2 500 €/vuosi kokopäiväiselle toimittajalle), jonka saaminen edellyttää, että toimittaja kuuluu TES:n soveltamisalaan eli työskentelee Viestinnän Keskusliiton piirissä olevan työnantajan palveluksessa.

Käytännön neuvot lyhyesti:

• Tarkista vuosittain lomakertymäsi ja lomarahan maksaminen
• Säilytä työsopimus — siinä on usein tarkennettu lomaoikeuksia
• Ilmoita sairastapauksista välittömästi, myös loman aikana
• Ota yhteyttä liittoon epäselvissä tilanteissa — Journalistiliiton neuvontapalvelu on maksuton

Lomaedut ovat kokonaisansion merkittävä osa: 50 %:n lomaraha vastaa noin 8–10 % vuosiansioista. Sen huomioiminen palkkaneuvotteluissa on yhtä tärkeää kuin kuukausipalkasta neuvotteleminen.

Vertailutieto: muut alat ja lomaetujen taso

Viestintäalan TES:n lomaetujen arvioiminen suhteessa muihin aloihin auttaa ymmärtämään, kuinka kilpailukykyinen etu on kyseessä. Useimmissa suomalaisissa yksityisalan TES-sopimuksissa lomaraha on 50 % — sama kuin viestintäalalla. Tässä mielessä viestintäala on täsmälleen alan standardilla.

Ero muodostuu yksityiskohdissa:

• Lomakauden joustavuus: Joillakin aloilla (esim. rakennusala) kesäloman ajoitusta voidaan rajoittaa tuotannollisista syistä enemmän kuin viestintäalalla
• Sairauslomapäivät loman aikana: 6 päivän omavastuuaika on vakio — viestintäala ei ole tässä erityisen hyvä eikä huono
• Loma-ajan sivutyöoikeus: Viestintäalan TES ei rajoita toimittajaa tekemästä sivutöitä loman aikana, toisin kuin joillakin julkisen sektorin sopimuksilla on rajoituksia