Energiateollisuuden työehtosopimus 2025–2027 sitoo noin 14 000 sähkö-, kaasu- ja lämpöenergian ammattilaista Suomessa. Julkis- ja yksityisalojen henkilöstöliiton (JHL) ja Energiateollisuus ry:n neuvottelema sopimus on voimassa 1.3.2025–28.2.2027. Se kattaa voimalaitoksista kaukolämpöverkkoihin ja sähkömarkkinoihin ulottuvan henkilöstön, ja toimii perustana palkalle, ylitöille, lomille, työsuhdeturvalle, työajalle sekä eläkkeelle ja vakuutuksille. Sopimus rakentuu Työsopimuslain (TSL 55/2001), Vuosilomalain (162/2005), Työaikalain (872/2019) ja Työturvallisuuslain (738/2002) varaan — useilla osa-alueilla se ylittää lainsäädännön vähimmäisvaatimukset merkittävästi. Samaan aikaan energiamurros — tuulivoima, aurinkopaneelit ja akkuteknologia — on muuttanut alan osaamistarpeita niin, että sopimus sisältää ensimmäistä kertaa systemaattiset uudelleenkoulutusvelvoitteet.
Sopimuksen soveltamisala ja sopijaosapuolet
Energiateollisuuden TES 2025–2027 kattaa Julkis- ja yksityisalojen henkilöstöliiton (JHL) ja Energiateollisuus ry:n jäsenyrityksissä työskentelevät toimihenkilöt ja työntekijät sähkö-, kaasu- ja lämpöenergian tuotannossa, siirrossa, jakelussa ja myynnissä. Sopimuksen soveltamispiirin ulkopuolelle jäävät työnantajaa suoraan edustavat johtavat toimihenkilöt, joita koskevat omat erillissopimuksensa. Käytännössä sopimus koskee voimalaitosoperaattoreita, sähköasentajia, kaukolämpöasentajia, mittariteknikoita, käytön valvojia sekä asiakaspalvelu- ja toimistohenkilöstöä energiayhtiöissä.
Alan erityispiirteisiin kuuluu toiminnan jatkuvuusvaatimus: energiaverkot eivät voi pysähtyä. Voimalaitokset, sähköasemat ja kaukolämpöverkot edellyttävät miehitystä ympäri vuorokauden, mikä tarkoittaa, että kolmivuorotyö, päivystysvelvollisuus ja turvallisuusmääräykset ovat sopimuksessa erityisasemassa. Työturvallisuuslaki (738/2002) saa energiasektorilla painotettua merkitystä: suurtaajuuslaitteet, paineistetut järjestelmät ja sähkötyöturvallisuusvaatimukset edellyttävät jatkuvaa pätevyyden ylläpitämistä ja säännöllisiä koulutuksia.
Energiateollisuus ry edustaa yli 400 energia-alan yritystä, joiden yhteinen TES:n piirissä oleva henkilöstömäärä on noin 14 000 [Energiateollisuus ry, 2025]. JHL on Suomen suurimpia palkansaajaliittoja yli 200 000 jäsenellään ja se toimii aktiivisesti sekä kunnallisissa energiayhtiöissä kuten Tampereen Sähkölaitos Oy:ssä ja Kuopion Energia Oy:ssä että yksityisissä pörssiyhtiöissä kuten Helen Oy:ssä, Fortum Oyj:ssä ja Caruna Oy:ssä.
Neuvotteluosapuolten välinen työmarkkinaviestintä on energiasektorilla rakentavaa — sopimukset ovat yleensä syntyneet ilman pitkittyneitä työtaisteluja. Tämä kuvastaa osapuolten yhteistä ymmärrystä siitä, että alan toiminnan jatkuvuus on sekä työntekijöiden että työnantajan etu: sähkönsyöttö ei siedä pitkiä lakkoja.
Sopimuksen suhde yleissitovuuteen
Energiateollisuuden TES on yleissitova, mikä tarkoittaa, että sen ehtoja on noudatettava kaikissa alan yrityksissä — myös niissä, jotka eivät kuulu työnantajaliittoon. Yleissitovuuden vahvistaa sosiaali- ja terveysministeriön yhteydessä toimiva yleissitovuuden vahvistamislautakunta. Tämä on energiasektorin henkilöstölle erityisen tärkeä tieto: työnantaja ei voi vedota siihen, ettei kuulu Energiateollisuus ry:hyn välttääkseen TES:n vähimmäisehdot.
Paikallinen sopiminen on mahdollista niissä kohdissa, joissa TES:n sanamuoto nimenomaisesti sen sallii. Tyypillisiä paikallisen sopimisen kohteita ovat vuosittaisen paikallisen sopimiserän jakaminen, tietyt vapaapäivien siirrot ja erityiset päivystys- tai kutsujärjestelyt. Kaikissa muissa kohdissa TES on pakottava.
À retenir: Sopimus velvoittaa kaikkia soveltamispiirin yrityksiä — paikallinen sopiminen on mahdollista vain niissä kohdissa, joissa TES sen nimenomaisesti sallii. Tätä kutsutaan dispositiivisuudeksi, ja se poikkeaa merkittävästi lain pakottavista vähimmäismääräyksistä.
Palkkausjärjestelmä ja palkankorotukset sopimuskauden 2025–2027 aikana
Energiateollisuuden TES 2025–2027 sisältää palkkataulukot, jotka määrittelevät vähimmäispalkat tehtäväryhmittäin ja vaativuusluokittain. Palkkaryhmittely etenee perustehtävistä — mittarinlukija, kaukolämpöasentaja, vahtimestari — aina erikoistehtäviin kuten sähköinsinööriin, vuoropäällikköön ja käytön valvojaan. Ryhmittely perustuu tehtävän vaativuuteen, vastuisiin ja tarvittavaan erikoisosaamiseen.
Sopimuskauden palkankorotukset noudattivat yleistä linjaa. Ensimmäinen korotus tuli voimaan 1.3.2025 ja toinen 1.3.2026. Korotusmekanismi on kaksivaiheinen: ensin yleiskorotus, joka nostaa kaikkia taulukkopalkkaluokkia prosentuaalisesti samansuuruisesti, ja tämän lisäksi paikallisen sopimisen erä, jonka jakamisesta neuvotellaan yrityskohtaisesti luottamusmiehen ja työnantajan kesken. Paikallinen erä kannustaa yrityskohtaiseen tuottavuuteen ja osaamisen kehittämiseen [JHL–Energiateollisuus ry TES 2025, luku 2].
Vuorotyön lisät nostavat käytännön ansiota huomattavasti. Kolmivuorotyötä tekevä, joka työskentelee ilta-, yö- ja viikonloppuvuoroissa, ansaitsee käytännössä 20–35 % enemmän kuin pelkässä päivätyössä, kun lisät lasketaan mukaan. Päivystystyöstä maksetaan erillinen päivystyskorvaus, joka vaihtelee toimipistekohtaisen sopimuksen mukaan, mutta TES:n vähimmäistaso on selkeästi kirjattu.
Työnantajan on lisäksi otettava huomioon, että palkka ei voi alittaa TES:n palkkataulukon vähimmäistasoa edes paikallisella sopimuksella — taulukkopalkat ovat ehdottomia alapuolisia rajoja, joiden alla liikkuminen on sopimuksen vastaista ja antaa työntekijälle oikeuden vaatia erotuksen maksamista takautuvasti [TSL 13:7 §].
Palkka ja palkankorotukset energiateollisuudessa 2025-2027: täydellinen opas
15 minKolmivuorotyö, päivystysvelvollisuus ja energiamurroksen haasteet
Energiateollisuuden TES 2025–2027 tunnustaa alan 24/7-luonteen ja sääntelee sen aiheuttamia erityistilanteita yksityiskohtaisesti. Kolmivuorojärjestelmässä työvuorot kiertävät: aamuvuoro, iltavuoro ja yövuoro vuorottelevat sovitun kierron mukaan, ja tasausjakso varmistaa, että keskimääräinen viikkotyöaika pysyy Työaikalain (872/2019) mukaisissa rajoissa.
Päivystys energiasektorilla
Päivystysvelvollisuus on energiasektorin arjessa poikkeuksellisen yleinen — voimalaitosten ja verkkoyhtiöiden on pystyttävä reagoimaan häiriöihin vuorokauden ympäri. TES:ssä päivystys jaetaan kahteen kategoriaan: omalla toimipisteellä tapahtuva päivystys ja kotipäivystys (etäpäivystys). Molemmista maksetaan erillinen korvaus.
Hälytyksestä aiheutuvaan lisätyöhön sovelletaan Työaikalain 5 §:n hälytystyösäännöksiä sekä TES:n tarkempia korvaustasoja. Hälytyksestä johtuva matkaaika lasketaan työaikaan alkaen siitä hetkestä, kun työntekijä jättää kotinsa.
Energiamurros ja uudelleenkoulutus
Tuulivoiman asennettu kapasiteetti Suomessa ylitti 7 000 MW vuonna 2025 — yli kaksinkertaistaen kapasiteetin vuodesta 2020 [Energiateollisuus ry, 2025]. Aurinkopaneelien määrä kotitalouksissa on moninkertaistunut, ja sähkövarastoja rakennetaan yhä useampaan verkon solmukohtaan. Nämä muutokset edellyttävät energia-alan ammattilaisilta uudenlaista osaamista: hajautetun tuotannon hallintaa, älyverkkojen diagnostiikkaa ja akkujärjestelmien kunnossapitoa.
Energiateollisuuden TES 2025–2027 sisältää uudelleenkoulutusvelvoitteet tilanteisiin, joissa tehtäväkuva muuttuu oleellisesti teknologiamuutoksen seurauksena. Työnantajan on tarjottava työntekijälle mahdollisuus päivittää osaamistaan — tämä täydentää TSL 7:13 §:n koulutusvelvoitetta ja tekee siitä sitovamman energiasektorin kontekstissa.
Vuosiloma, työsuhdeturva ja irtisanominen energia-alalla
Vuosiloma ja vapaapäivät
Energiateollisuuden TES 2025–2027 noudattaa Vuosilomalakia (162/2005) pohjana, mutta parantaa useita kohtia. Vuorotyöntekijälle vuosilomapäivien laskenta perustuu työtunteihin, jolloin kolmivuorotyöntekijä ei joudu kärsimään lomapäivien kertymisessä verrattuna päivätyötä tekevään. Sopimuksessa on myös säännös lomarahojen maksamisesta: 50 % vuosilomapalkasta maksetaan lomarahana loman jälkeen, mikä ylittää lain vähimmäistason.
Palkallisia vapaapäiviä myönnetään erityistilanteissa — lähiomaisen kuolema, häät tai lasten sairaus — sen lisäksi, mitä laki edellyttää. Nämä käytännöt vaihtelevat yrityskohtaisesti, joten paikallinen sopiminen on tässä yleistä.
Työsuhdeturva ja irtisanomissuoja
Energiasektori on ollut suhteellisen vakaa työllistäjä, mutta energiamurros sulkee joitain vanhoja laitoksia ja luo uusia toimipaikkoja uusiin kohteisiin. Tämä tarkoittaa, että muutosneuvottelut (Laki yhteistoiminnasta yrityksissä, YTL 334/2007) koskevat yhä useampaa yritystä.
Energiateollisuuden TES:n irtisanomissuoja perustuu TSL 7 luvun mukaisiin irtisanomisperusteisiin. Taloudelliseen tai tuotannolliseen irtisanomiseen vaaditaan asiallinen ja painava peruste, ja sopimus täydentää lain takaisinottovelvollisuutta: irtisanotulla on etuoikeus uusiin tehtäviin 9 kuukauden ajan irtisanomisesta — laki edellyttää vain 4 kuukautta, joten TES antaa merkittävästi vahvemman suojan.
"Energiamurros ei tarkoita massairtisanomisia — se tarkoittaa uudelleenkouluttamista. Sopimus antaa meille välineet neuvotella muutoksista yhdessä työnantajan kanssa." — JHL:n luottamusmies, Etelä-Suomen energiakonserni, 2026
Eläke, vakuutusturva ja työhyvinvointi
TyEL ja varhennettu eläke
Energiateollisuuden TES 2025–2027 noudattaa TyEL-järjestelmää (Työntekijän eläkelaki 395/2006). Rasittavaksi luokiteltu jatkuva kolmivuorotyö, erityisesti yövuorot, on todettu kuormittavaksi pitkällä aikavälillä — tämä on huomioitu sopimuksessa. Työnantajalla on velvollisuus seurata vuorotyöntekijän kuormittumista säännöllisesti ja ryhtyä toimiin, jos merkkejä liiallisesta rasituksesta ilmenee.
Varhennettu eläkeikä on periaatteessa mahdollinen erityisen rasittavissa tehtävissä TyEL:n osittaisen varhennetun vanhuuseläkkeen (OVE) kautta. OVE mahdollistaa 25 tai 50 prosentin eläkkeelle siirtymisen jo 61-vuotiaana täyden eläkeiän sijaan. TES:n lisäehdot tukevat tätä prosessia siten, että työnantajan on annettava tarvittavat selvitykset eläkelaitokselle eikä OVE-hakemusta voida evätä ilman perusteltua syytä. Energiasektorilla, jossa kolmivuorotyö voi kestää koko työuran ajan, tämä on käytännössä merkittävä oikeus.
Tapaturma- ja sairausvakuutukset
Energiasektorin erityisriskit — suurjännitteen läheisyys, korkean paineen kaasulinjat, palovaaralliset aineet ja sähkötapaturmavaara — tekevät tapaturmavakuutuksesta kriittisen suojakeinon. Suomessa sattuikin energia-alan sähkötapaturmia noin 15–20 vuosittain viimeisimmän Työterveyslaitoksen tilaston mukaan [TTL, 2024]. Työtapaturma- ja ammattitautilaki (459/2015) muodostaa lainsäädännöllisen perustan, mutta TES:n lisäehdot laajentavat korvausperiaatteita tietyissä sähkötapaturma- ja ammattitautitilanteissa, mukaan lukien kroonistuneisiin tuki- ja liikuntaelinsairauksiin, joita intensiivinen vuorotyö voi pitkällä aikavälillä aiheuttaa.
Sairausajan palkka maksetaan täysimääräisesti sopimuksen mukaiselta sairausjaksolta: työnantajan omasairauspäiväkorvaus alkaa ensimmäisestä poissaolopäivästä, kun työsuhde on kestänyt vähintään kuukauden. Tämä on merkittävä parannus lain vähimmäistasoon nähden ja tärkeä etu erityisesti silloin, kun sairauden syy kytkeytyy vuorotyön rasitukseen tai sähkötapaturmaan.
Henkilöstön jaksaminen
Vuorotyön kuormittavuuden hallintaan liittyy TES:ssä velvoite toteuttaa vuosittainen työkykyohjelma pitkäaikaisesti kolmivuorotyötä tekeville. Ohjelma sisältää vähintään vuosittaisen terveystarkastuksen, palautumisen seurannan ja tarvittavat toimenpidesuunnitelmat. Työnantaja ei voi siirtää tätä velvoitetta kokonaan työterveyshuollolle — yrityksen johdon on osallistuttava toimenpiteisiin aktiivisesti. Tämä kytkeytyy suoraan varhaisen puuttumisen malliin ja Kelan kuntoutuksen tukemiseen [Työterveyshuoltolaki 1383/2001]. Energiateollisuudessa henkilöstön jaksaminen on paitsi inhimillinen kysymys, myös turvallisuustekijä: väsynyt operaattori on riski koko verkolle.
Ylityö ja lisäpalkkiot — energia-alan erityissäännöt
Energiateollisuuden TES 2025–2027:n ylityösäännökset perustuvat Työaikalakiin (872/2019), mutta sektorin erityisvaatimukset näkyvät selvästi TES:n tarkentavissa määräyksissä. Ylityö jaetaan kahteen kategoriaan: vuorokautinen ylityö (tavallisen vuorokautisen säännöllisen työajan ylittävä työ) ja viikoittainen ylityö (viikottaisen säännöllisen kokonaistyöajan ylittävä työ).
Ylityökorvaukset ja enimmäismäärät
Vuorokautisesta ylityöstä maksetaan ensimmäiseltä kahdelta tunnilta 50 % korotettu palkka ja sen jälkeen 100 % korotettu palkka. Tämä on lain vähimmäistaso, jota TES vahvistaa lisäkorvauksilla vuorotyöjaksojen sisällä.
Lisätyö — työ, joka ylittää osittaista työaikaa tekevän sopimustuntimäärän muttei vielä ylitä täyttä säännöllistä työaikaa — korvataankorotetun palkkaluokan mukaan. Energiasektorilla osittainen työaika on harvinaisempaa kuin monilla muilla aloilla toiminnan jatkuvuusvaatimusten vuoksi, mutta säännös koskee erityisesti osa-aikaisia asiakaspalvelu- ja myyntihenkilöstön jäseniä. Viikoittaisesta ylityöstä maksetaan 50 % korotettu palkka. Nämä ovat TES:n määrittelemiä vähimmäistasoja — yrityskohtaisella sopimuksella voidaan sopia korkeammista korvauksista.
Ylitöiden vuosittainen enimmäismäärä on 250 tuntia, johon työnantaja voi lisätä 80 tuntia paikallisella sopimuksella. Energiasektorilla tähän kohdistuu erityistä painetta huoltokatkojen, verkkohäiriöiden ja talvipakkashuippujen aikaan — siksi paikallisen lisäerän käyttö on alalla tavanomaista.
Varallaolo ja hälytysraha
Varallaolo — aika, jolloin työntekijä on velvoitettu olemaan tavoitettavissa ilman varsinaista päivystyspaikkaa — korvataankorotetulla varallaolotunnilisällä. Hälytysraha maksetaan tilanteissa, joissa työntekijä kutsutaan töihin varallaolosta ja matkustaa työpaikalle. Hälytyksen aiheuttama odottamaton työtunti lasketaan vähintään kolmena tuntina, vaikka varsinainen työ kestäisi lyhyemmän ajan — tämä suojaa työntekijää ylimääräiseltä kutsumiselta pienistä tehtävistä.
Ilta- ja yövuorolisät maksetaan TES:n mukaisina prosenttilisäyksinä tuntipalkkaan. Iltavuorolisä kattaa iltapäivästä alkaen vuorokauden hiljaisempaan aikaan ajoittuvat tunnit, yövuorolisä taas yöajan tunnit. Viikonlopputyöstä — lauantaista ja sunnuntaista — maksetaan omat korotusprosenttinsa. Yhdistettynä vuorokautiseen ylityökorotukseen, yöviikonlopun ylityötunti voi käytännössä kolminkertaistaa perustuntipalkan — tämä tekee energiasektorista taloudellisesti kilpailukykyisen vaihtoehdon fyysisesti vaativille vuorotyöpaikoille.
Oikeuslähteet ja mistä löydät lisätietoa
Energiateollisuuden TES 2025–2027:n ymmärtäminen vaatii tutustumista sekä sopimustekstiin että sen taustalla olevaan lainsäädäntöön. Alla olevat viralliset lähteet ovat ensisijaisia tietolähteitä oikeuksien ja velvollisuuksien selvittämiseksi:
- Finlex — virallinen säädöstietopankki, josta löytyvät TSL, Vuosilomalaki, Työaikalaki ja Työtapaturmalaki: finlex.fi/fi/sopimukset/
- Energiateollisuus ry — työnantajaliitto, TES-tekstit ja työnantajaneuvonta: energia.fi/tyoelamapalvelut/tyoehtosopimukset/
- JHL — työntekijäliitto, jäsenneuvonta ja sopimustulkinnat energia-alalla: jhl.fi/tyoelamapalvelut/tyoehtosopimukset/
- SAK — ammattiliittojen keskusjärjestö, sopimuspolitiikka: sak.fi/tyoelama/sopimukset
Tämä dossier käy läpi kuusi keskeistä teema-aluetta omina artikkeleina. Jokainen artikkeli syventyy yhteen osa-alueeseen sisältäen lakiviittaukset, käytännön esimerkit, taulukot ja toimenpidesuositukset sekä työnantajalle että työntekijälle.
Energiateollisuuden sopimus on monessa mielessä malliesimerkki suomalaisesta sopimusjärjestelmästä: se yhdistää lakisääteiset minimisuojat alan erityisolosuhteisiin, tunnistaa energiamurroksen haasteet uudelleenkoulutusvelvoitteissaan ja tasapainottaa työnantajan joustotarpeet työntekijän oikeusturvaan. Tämä dossier auttaa ymmärtämään sen jokaisen osan — käytännönläheisesti ja oikeudellisesti täsmällisesti.
Kelle dossier on tarkoitettu?
Työntekijälle: Haluat tietää, mitä TES takaa sinulle palkassa, lomassa, ylitöissä ja irtisanomistilanteessa — ilman lainopillista ammattisanastoa. Jokainen artikkeli selittää oikeutesi käytännön esimerkein.
HR-johtajalle ja esimiehelle: Sinun on tunnettava TES:n velvoitteet, jotta henkilöstöpolitiikka pysyy lain ja sopimuksen mukaisena. Dossierin artikkelit käyvät läpi työnantajan vastuut luku luvulta — palkkataulukoista irtisanomismenettelyyn.
Työoikeuden lakimiehelle: Energiateollisuuden TES sisältää useita lakisääteistä tasoa parempia ehtoja sekä paikallisen sopimisen mahdollisuuksia. Artikkeleissa analysoidaan nämä poikkeamat suhteessa TSL:ään, Vuosilomalakiin ja Työaikalakiin — helpottaen neuvontaa ja riitatilanteiden arviointia.
Suomalainen työehtosopimusjärjestelmä perustuu siihen, että sopimukset toimivat linjoina lain ja yrityskohtaisten käytäntöjen välissä. Energiateollisuuden TES on tässä järjestelmässä keskeinen asiakirja, joka vaikuttaa 14 000 ihmisen arkeen — tämän dossierin tavoite on tehdä sen sisältö ymmärrettäväksi kaikille osapuolille.
Sopimuksen neuvottelukierros vuosille 2025–2027 tapahtui laajempaa taloudellista taustaa vasten: inflaatio hidastui Suomessa 2024–2025 vuosina 3–5 prosentin tasolta, ja palkankorotukset pyrittiin sovittamaan sen mukaan — pitämään reaalipalkka positiivisena samalla kun työnantajien kilpailukyky säilyi. Tämä kahden osapuolen tasapainottaminen on suomalaisen palkansopimisen ydintä, ja energiateollisuuden sopimustulos noudattaa tätä linjaa [SAK sopimuskatsaus 2025].
Vastuuvapauslauseke: Tämän sivun tiedot ovat informatiivisia eivätkä muodosta oikeudellista neuvontaa. Työsuhteesi erityistilanteissa suositellaan konsultoimaan JHL:n lakimiestä, työnantajan HR-asiantuntijaa tai erikoistunutta työoikeuden lakimiestä.
