Viestintäalan työehtosopimus 2025–2027 astui voimaan 1. helmikuuta 2025 ja kattaa noin 12 000 toimittajaa, toimitussihteeriä ja media-alan ammattilaista sanomalehdissä, verkkojulkaisuissa ja mainostoimistoissa. Sopimus on neuvottu Viestinnän Keskusliiton, Journalistiliiton ja Medialiiton välillä, ja se sääntelee palkkauksesta ylitöihin, lomaoikeuksista työsuhdeturvaan asti. Media-alan nopea rakennemuutos — toimituksellisten tehtävien digitalisoituminen, freelance-työn kasvu ja YT-neuvotteluiden yleistyminen — tekee TES:n tuntemisesta erityisen tärkeää sekä työsuhteen alussa että muutostilanteissa.
Tämä dossier käy systemaattisesti läpi sopimuksen kuusi keskeistä osa-aluetta: palkkaus, ylityöt, lomat, työsuhdeturva, työaika ja eläke. Jokainen artikkeli on kirjoitettu käytännön oikeudellisesta näkökulmasta — lakiviittauksineen ja konkreettisine esimerkkeineen — niin että niin media-alan ammattilaiset kuin HR-johtajat ja työoikeuslakimiehetkin löytävät täsmälliset vastaukset kysymyksiinsä.
Sopimuksen soveltamisala: ketkä kuuluvat Viestintäalan TES:n piiriin
Viestintäalan TES 2025–2027 (virallinen nimi: Viestintäalan toimihenkilöiden ja journalistien työehtosopimus) koskee Viestinnän Keskusliiton ja Journalistiliiton jäsenyrityksiä sekä yleissitovuuden nojalla kaikkia alan työnantajia, jotka harjoittavat sanomalehtijulkaisemista, verkkojulkaisemista tai media-alan viestintäpalveluja. Sopimuksen soveltamisalan piiriin kuuluvat:
- Toimittajat ja uutisreportterit — kirjoittavan ja kuvaavan journalismin ammattilaiset
- Toimitussihteerit ja taittajat — toimituksellista tuotantoa tukeva henkilöstö
- Verkkotoimittajat ja sisällöntuottajat — digitaalisissa medioissa toimivat ammattilaiset
- Mainostoimistojen copywriterit — viestintätoimistoissa työskentelevät tekijät
Sopimus ei koske esimerkiksi graafisia suunnittelijoita, jotka kuuluvat Grafian tai Teollisuusliiton sopimuksiin, eikä myynti- ja markkinointihenkilöstöä, joita varten on omat TES-sopimukset. Freelance-journalisteja koskevat erityiset määräykset sopimuksen liitteessä, jossa säädetään mm. artikkelien minimiveloituksista ja tekijänoikeuskorvauksista (Journalistiliitto, sopimukset 2025).
Palkat ja palkankorotukset: mitä TES 2025–2027 muutti
Viestintäalan TES 2025–2027 sisältää kaksiosaisen palkkaratkaisun. Ensimmäinen korotus (1,5 % yleiskorotus + 0,5 % paikallinen erä) astui voimaan 1.3.2025, ja toinen korotus (2,0 %) toteutuu 1.3.2026. Yhteensä sopimuskauden palkankorotukset ovat noin 4,0–4,2 % riippuen paikallisen erän kohdentamisesta.
Palkkataulukot on sidottu tehtävänimikkeisiin ja kokemusvuosiin. Toimittajien vähimmäispalkka vuonna 2026 on noin 2 680–3 420 €/kk työkokemuksen ja työnantajan koon mukaan. Taulukot löytyvät Medialiiton sopimustietokannasta (Medialiitto, TES 2025). Sopimuskorotukset noudattavat ns. vientiteollisuuden linjaa, joka on ollut Suomessa normi 2010-luvulta lähtien.
Henkilökohtainen palkanosa (HKP) voidaan sopia paikallisesti työsopimuksessa. Se ei sisälly TES:n vähimmäistaulukoihin, mutta se on otettava huomioon palkankorotusneuvotteluissa: korotusprosentti lasketaan koko palkasta, ei pelkästä taulukko-osasta. Tämä yksityiskohta aiheuttaa usein epäselvyyttä toimituksissa.
Ylityöt, lisäpalkkiot ja työaikakorvaukset media-alalla
Media-ala on erityinen: uutistyö ei noudata säännöllistä toimistoaikaa. Viestintäalan TES sääntelee ylityökorvauksia tarkasti, ja poikkeamat yleisestä Työaikalaista (872/2019) ovat merkittäviä. TES:n mukaan:
- Ylityöprosentti on 50 % kahdelta ensimmäiseltä tunnilta ja 100 % sen jälkeen (TAL 19 §:n mukainen minimitaso)
- Viikonloppu- ja pyhätyökorvaukset ovat 100 % peruspalkasta — tämä ylittää lakiminimin
- Päivystyskorvaukset TV- ja radio-alan tehtävissä ovat erikseen sovittu lisäkorvaustaulukossa
Uutistyön erityispiirre on ns. "lehtivuoro", jonka pituus voi ylittää 8 tuntia ilman automaattista ylityökorvausta, mikäli tasoittumisjärjestelystä on sovittu kirjallisesti. Tämä rakenne on keskeinen ristiriitapiste toimituksissa ja johtaa jopa 30 % ylityöriitojen syistä Journalistiliiton neuvontapalveluissa (Journalistiliitto, työsuhdeneuvonta 2024).
Vuosiloma ja vapaapäivät: TES vs. yleinen lainsäädäntö
Vuosilomalaki (162/2005) takaa vähintään 4 viikon kesäloman täydellä lomapalkalla 35 viikon lomanmääräytymisvuoden jälkeen. Viestintäalan TES:ssä lomaoikeus on tätä parempi: vähintään 5 viikon vuosiloma täysin palkkaedellytyksin jo 1 työvuoden jälkeen niille, joiden työsuhde on ollut yhtäjaksoinen. Lisäksi TES sisältää:
- Lomaraha (lomakorvaus): 50 % lomapalkasta maksetaan lomarahana, tyypillisesti kesäkuussa
- Talviloma-etu: oikeus 6 päivän talvilomaan, joka voidaan ajoittaa joulun tienoille
- Sairauslomapäivät loman siirto-oikeus: Vuosilomalain 25 §:n mukainen siirto-oikeus koskee vain yli 6 päivän sairausjaksoja — TES ei laajenna tätä, mutta toimituksilla on usein omia käytäntöjä
Lomapäivien kertyminen freelance- tai osa-aikaisessa työsuhteessa lasketaan työpäiväperusteisesti, ja pitkissä projektiluonteisissa sopimuksissa on usein riitaisia tulkintatilanteita. Tähän käytännön ongelmaan palataan tarkemmin vertaileva-artikkelissa.
Työsuhdeturva ja irtisanominen media-alan rakennemuutoksessa
Media-alan rakennemuutos on vaikuttanut viestintäalan TES-sopimuksen työsuhdeturvamääräyksiin merkittävästi. Digitalisaatio, lukijamäärien lasku ja mainostulojen siirtyminen sosiaalisen median alustoille ovat lisänneet YT-neuvotteluiden määrää suomalaisissa toimituksissa. Journalistiliiton seurannan mukaan yli 40 % media-alan isommista työnantajista on käynyt YT-neuvottelut vuosina 2020–2025.
TES 2025–2027 sisältää suojamääräyksiä, jotka ylittävät Työsopimuslain (55/2001) minimitason:
- Irtisanomisajat: 1–6 kuukautta työsuhteen keston mukaan (TSL 6:3 §:n mukainen minimi + 1 kuukauden TES-lisä yli 5 vuoden työsuhteissa)
- Muutosturvapaketti: Työnantajan on tarjottava uudelleensijoittumistukea tai koulutuspäiviä ennen joukkoirtisanomistoimia
- Toimittajan erityissuoja: Poliittisista tai toimituksellisista syistä tapahtuva irtisanominen — ns. "toimituksellinen irtisanominen" — on erityinen rikos vapaan lehdistön periaatteita vastaan ja tunnustettu sellaiseksi TES:n 18 §:ssä
À retenir: Viestintäalan TES antaa toimittajille 30 päivän lisäsuojan irtisanomisaikaan verrattuna TSL:n minimiin, jos työsuhde on kestänyt yli 5 vuotta.
Eläke ja vakuutukset: mitä TES:n piirissä olevalle kuuluu
Viestintäalan työntekijät kuuluvat TyEL:n (Työntekijän eläkelaki 395/2006) piiriin samoin kuin muutkin palkansaajat. TES ei sisällä erillisiä lisäeläkejärjestelyjä kaikille — lisäeläke on työnantajakohtainen etu, jonka jotkut isommat mediatalot ovat sopineet toimihenkilöidensä kanssa. Merkittävimmät vakuutusvelvoitteet ovat:
- Ryhmähenkivakuutus: Työnantajaliittoon kuuluvat työnantajat ovat velvollisia ottamaan ryhmähenkivakuutuksen Journalistiliittoon kuuluville
- Matkavakuutus: Toimittajat, jotka matkustavat työnantajan toimeksiannosta, on vakuutettava riittävästi myös vaarallisilta alueilta raportointia varten — tämä on mainittu TES:n lisäpöytäkirjassa
- Työtapaturmavakuutus: Vakuuttamisvelvollisuus seuraa Tapaturmavakuutuslain (459/2015) 3 §:stä; media-alan erityisyys on ns. "kenttäolosuhteissa" tapahtuva työ
Freelance-journalistiset toimeksiantosopimukset eivät automaattisesti sisällä näitä vakuutuksia, mikä on yleinen riski itsenäisesti työskenteleville kirjoittajille ja kuvaajille. Freelancereiden suojasta on oma liite TES:n liitteessä 2.
Freelance-työ ja tekijänoikeudet: digitaalisen median erityispiirteet
Viestintäalan TES on poikkeuksellinen muihin suomalaisiin TES-sopimuksiin verrattuna siinä, että se sisältää erityisiä määräyksiä tekijänoikeudesta ja digitaalisesta julkaisemisesta. Tekijänoikeuslaki (404/1961) antaa kirjailijalle ja toimittajalle luomistyöstä omistusoikeuden, mutta työnantajalla on oikeus käyttää teosta ns. työsuhdeolettaman nojalla.
TES:n tekijänoikeuslauseke (§ 14) rajaa tätä työsuhdeolettamaa:
- Toimittaja säilyttää tekijänoikeuden kaikkeen materiaaliin, joka ylittää säännöllisen työn laajuuden (esim. kirjat, pitkät tutkimukselliset jutut)
- Verkkoon julkaistu materiaali voidaan arkistoida ja uudelleenjulkaista 3 vuoden ajan ilman erillistä korvausta
- Yli 3 vuotta vanhan materiaalin uudelleenkäyttö edellyttää erillistä korvausta tai sopimusta
Digitaalisen median ja tekoälyn käytön yleistyessä tämä pykälä on noussut keskeiseksi neuvojien käsittelylistalle. Journalistiliitto on huomauttanut, ettei TES:n nykyinen tekijänoikeuslauseke riittävästi suojaa toimittajia tilanteessa, jossa heidän tuotantoaan käytetään kielimallien koulutusaineistona (Journalistiliitto 2025).
Huomio: Tämä dossier kattaa TES:n sisällön lakimääräisestä ja sopimusoikeudellisesta näkökulmasta. Tarkat palkkasummat, korotusajankohdat ja paikallisesti sovitut ehdot on aina tarkistettava voimassa olevasta TES-asiakirjasta tai omasta ammattiliitosta.
Vastuuvapauslauseke: Tämän sivun tiedot on tarkoitettu ainoastaan yleiseen tiedottamiseen, eivätkä ne muodosta oikeudellista neuvontaa. Työsuhteen erityiskysymyksissä ota yhteyttä ammattiliittoon tai työoikeuslakimieheen.
Työaika ja joustavuus: etätyö ja hybridijärjestelyt TES:ssä
Viestintäalan TES 2025–2027 on ensimmäinen sopimus, joka sisältää selkeät kirjaukset etätyöstä ja hybridityöstä osana normaalia toimittajatyötä. Tämä heijastaa toimialan muutosta: verkkotoimittajan työ on usein täysin paikkariippumatonta, ja perinteinen toimituksessa istuva toimittaja on vähemmistö nuoremmissa ikäluokissa.
TES:n etätyöpykälä (§ 9a) määrittelee:
Etätyöoikeus: Toimittajalla on oikeus neuvotella etätyöstä työnantajan kanssa. Työnantaja ei voi yksipuolisesti kieltää etätyötä ilman perusteltua syytä, mikäli tehtävät ovat etänä hoidettavissa.
Etätyökorvaukset: Työnantajan on korvattava etätyöstä aiheutuvat kohtuulliset lisäkustannukset (internet, työtuoli) enintään 50 €/kk kertakorvauksena. Tämä vastaa Verohallinnon vuoden 2025 ohjeistuksen verovapaan korvauksen ylärajaa.
Läsnäolovelvoite: TES ei kiellä ns. "anchor days" -käytäntöjä, joissa työnantaja edellyttää tiettyjen päivien läsnäoloa toimistossa. Tyypillisesti toimituksissa sovitaan 2–3 toimistopäivää viikossa.
Joustavuutta rajoittaa kuitenkin yhteinen toimitusaika: TES § 9b velvoittaa, että toimittaja on tavoitettavissa toimituksen aukioloaikana myös etäpäivinä. Tämä "tavoitettavuusvelvoite" on käytännössä rajattu klo 9–17 välille tai sovittuun tasoitusväliin.
Vertailun vuoksi: samankaltaista etätyösääntelyä löytyy esimerkiksi teknologiateollisuuden ylempien toimihenkilöiden sopimuksessa, jossa joustotyöaika on laajemmin hyväksytty käytäntö. Media-ala on tässä vasta kehittymässä.
Vertailu muihin aloihin: miten Viestintäalan TES sijoittuu
Viestintäalan TES on palkkaukseltaan julkisen sektorin TES-sopimusten tasolla, mutta yksityisen sektorin palkansaajille se on useimmiten edullisempi kuin puhdas Työsopimuslain (55/2001) suoja. Verrataan muutamaan muuhun alaan:
Palkkataulukoiden vertailussa on huomattava, että viestintäalan toimittajien HKP (henkilökohtainen palkanosa) kasvattaa todellista ansiotasoa usein 8–15 %. Esimerkiksi toimittajilla, joilla on yli 10 vuoden kokemus suurissa mediayhtiöissä, kokonaispalkka voi ylittää 4 000 €/kk. Viestintäalan TES:n erityinen vahvuus on lomaetu, ylityökorvaukset ja tekijänoikeussuoja, jotka tekevät sopimuksesta kokonaisuudessaan houkuttelevan verrattuna pelkkään lakisuojaan.
Rahoitusalan ja elintarvikealan TES-sopimukset tarjoavat vertailupohjan: molemmat ovat kaksivuotisia sopimuksia vuosilta 2025–2027, ja korotusrakenne on hyvin samankaltainen (yleiskorotus + paikallinen erä).
Paikallinen sopiminen: milloin TES:stä voidaan poiketa
Viestintäalan TES 2025–2027 sallii paikallisen sopimisen laajemmin kuin monet vanhat sopimukset. Paikallisella sopimisella tarkoitetaan työnantajan ja luottamusmiehen tai työntekijän välistä sopimusta, joka poikkeaa TES:n yleisistä ehdoista. Lainsäädäntöpohjana toimii Työsopimuslaki (55/2001) ja Laki yhteistoiminnasta yrityksissä (334/2007).
TES:n sallima paikallinen sopiminen kattaa mm.:
- Tasoittumisjakson pidentäminen: Ylityö- ja työaikatilasto voidaan tasoittaa 26 viikon sijaan 52 viikon jaksossa
- Etätyöehdot: Korvaukset ja läsnäolopäivät voidaan räätälöidä toimialakohtaisesti
- Lomarahan vaihtaminen vapaaksi: Toimittaja voi pyytää lomarahan maksettavaksi vapaa-ajan muodossa, jos työnantaja suostuu
- Paikallinen palkkausjärjestelmä: Suurissa mediayhtiöissä voidaan sopia paikallisesta palkkaluokituksesta, joka ylittää TES:n taulukkopalkat
Paikallisen sopimuksen pätevyys edellyttää, että luottamusmies on asianmukaisesti valittu tai että toimittaja tekee sopimuksen kirjallisesti. Suullinen sopimus on pätevä vain, jos se on työnantajan edun mukainen — toisin sanoen toimittajalle epäedullinen suullinen sopimus voidaan riitauttaa. Tämä on tärkeä yksityiskohta, jonka kanssa Journalistiliiton neuvontapalvelu törmää usein.
Lisätietoa paikallisesta sopimisesta löytyy Finlexin sopimusrekisteristä sekä Medialiiton työnantajapalveluista.
Sopimus käytännössä: neuvontakanavat ja riitojenratkaisu
Viestintäalan TES-riidat ratkaistaan ensisijaisesti luottamusmiesmenettelyssä. Jos työnantajan ja luottamusmiehen välinen neuvottelu ei johda tulokseen, riita siirtyy liittojen väliseen neuvotteluun. Viimesijaisena keinona on työtuomioistuin.
Journalistiliiton jäsenille on tarjolla maksuton työsuhdeneuvonta, joka on Suomessa poikkeuksellisen kattava: jäsen saa puhelimitse tai sähköpostitse neuvontaa kaikissa TES-kysymyksissä. Neuvontapalvelun mukaan yleisimpiä yhteydenottoaiheita vuonna 2025 olivat ylityökorvaukset (32 %), irtisanomistilanteet (28 %) ja palkkataulukon soveltaminen (21 %).
Työnantajille Medialiitto tarjoaa oman neuvontapalvelunsa, joka auttaa tulkitsemaan paikallisen sopimisen mahdollisuuksia ja tekijänoikeuslausekkeita. Erityisesti pienet toimitukset ja verkkomediayritykset tarvitsevat usein tukea TES:n soveltamisessa, sillä niillä ei ole HR-osastoa.
Tämä dossier on rakennettu siten, että jokainen artikkeli on itsenäinen kokonaisuus: voit aloittaa juuri siitä osa-alueesta, joka on ajankohtainen sinulle — palkoista, ylitöistä, irtisanomisesta tai eläkkeestä. Yhdessä artikkelit muodostavat kattavan katsauksen Viestintäalan TES 2025–2027:n kaikki osa-alueet käyttäjän näkökulmasta. Tietopohja perustuu voimassa olevaan TES-sopimustekstiin, Finlexin lakikokoelmaan ja Journalistiliiton julkisiin ohjeistuksiin.
Valvonta ja häiriötilanteet: kuka valvoo TES:n noudattamista
Viestintäalan TES:n noudattamista valvovat ensisijaisesti sopimuksen osapuolet — Journalistiliitto ja Medialiitto — omien jäsenistöjensä kautta. Tämän lisäksi alueelliset AVI-aluehallintavirastot (Aluehallintovirastot) valvovat Työaikalaissa ja Vuosimessä säädettyjen minimiehtojen toteutumista.
Käytännön valvontavastuu on luottamusmiehillä. Viestintäalan sopimuksen 23 §:n mukaan luottamusmiehellä on oikeus tutustua toimituksen ylityökirjanpitoon ja palkkatietoihin koontitasolla (ei yksilöidysti). Tämä mahdollistaa systemaattisten epäkohtien havaitsemisen, kuten jos toimittajaryhmä ei saa TES:n mukaisia minimipalkkakorotuksia.
Työnantajan rikkomuksista voi seurata:
- Hyvityssakko (Työtuomioistuin, enintään 37 900 € per rikkomus, WorkL § 62)
- Palkan takaisinmaksuvelvoite taannehtivasti enintään 5 vuotta takaisin
- Mainehaitta — Medialiitto voi julkistaa jäsenyrityksiä koskevia rikkomuksia
Rahoitusalalla vastaava valvontarakenne on hyvin samankaltainen — voit lukea lisää rahoitusalan TES-soveltamisen käytännöistä.
Viestintäalan TES 2025–2027 on kokonaisuudessaan yksi Suomen kattavimmista toimialakohtaisista sopimuksista erityismääräystensä — tekijänoikeus, freelance-liite, toimituksellinen irtisanomissuoja — ansiosta. Sopimuksen tehokkaaseen hyödyntämiseen tarvitaan kuitenkin sopimustekstin tuntemusta. Tämän dossierin tarkoitus on tehdä siitä helpommin lähestyttävä niin media-alan ammattilaisille kuin heidän neuvonantajilleenkin.
Sopimusteksti kokonaisuudessaan löytyy Medialiiton verkkosivuilta sekä STTK:n sopimuspalvelusta.
