Valtion virkamiesten ylityöt ja lisäpalkkiot 2025–2028: matkustusaika ja korvaukset

Valtion virka- ja työehtosopimus 2025–2028 sisältää merkittäviä täsmennyksiä matkustusaikakorvauksiin — ja nämä muutokset koskevat erityisesti virkamiehiä, jotka matkustavat työn vuoksi normaalin työaikansa ulkopuolella. Monelle on epäselvää, mitä ylityöstä todellisuudessa maksetaan, milloin lisätyö eroaa ylityöstä ja miten matkustusaika lasketaan korvauksen piiriin. Tässä oppaassa käydään läpi kaikki nämä kysymykset Työaikalain (872/2019) ja sopimuksen uusien määräysten valossa.

Ylityön määritelmä valtion virkasuhteessa

Ylityö on työtä, joka tehdään säännöllisen työajan ylittävältä osalta työnantajan suostumuksella tai pyynnöstä. Valtion virkasuhteissa säännöllinen työaika on Työaikalain (872/2019) 3 §:n mukaisesti 8 tuntia päivässä tai 40 tuntia viikossa, ellei paikallisesti ole sovittu muusta järjestelystä.

Lisätyö vs. ylityö — kriittinen ero

Valtion sopimuksessa erotetaan toisistaan:

• Lisätyö: Työtä osa-aikaiselle yli sovitun työajan, mutta alle säännöllisen enimmäisajan (40 h/vko tai 8 h/pv). Korvaus on normaali tuntipalkka ilman korotusta, ellei paikallisesti ole sovittu muusta.
• Ylityö: Työtä yli 40 h/vko tai yli 8 h/pv säännöllisessä 8-tuntisessa päivätyössä. Ylityöstä maksetaan korotusosa.

Ero on merkittävä: jos teet pidennetyn päivän mutta et ylitä 40 tuntia viikossa, kyseessä on lisätyö — ei ylityö. Monelle virkamiehelle tämä tulee yllätyksenä.

Ylityökorvauksen laskenta: prosenttiosuudet ja vapaa-aika

Valtion sopimuksessa ylityökorvauksen perustasot noudattavat Työaikalakia:

Ylityötyyppi	Korvaus
Päivittäinen ylityö (ensimmäiset 2 h yli 8 h/pv)	150 % tuntipalkasta
Päivittäinen ylityö (seuraavat tunnit)	200 % tuntipalkasta
Viikoittainen ylityö (yli 40 h/vko)	150 %
Sunnuntaityö	200 % normaalin korvauksen päälle
Pyhäpäivät	200 % normaalin korvauksen päälle

Peruslähde: Työaikalaki 872/2019, 25 § ja VVTES 2025–2028.

Ylityö vapaana tai rahana?

Ylityö voidaan sopimuksen mukaan korvata:

1. Rahana korotusosan kera (kuten taulukossa)
2. Vastaavana vapaa-aikana normaalina työaikana — eli 1,5 tunnin vapaa ensimmäiseltä korotustunnilta, 2 tunnin vapaa sen jälkeen

Valinta on ensisijaisesti työnantajan, mutta paikallisesti voidaan sopia käytännöistä. Monet virastot antavat virkamiehen itse valita, mikä on suositeltavaa kirjata selkeästi.

Matkustusaikakorvaukset VVTES 2025–2028: uudistetut säännöt

Yksi sopimuksen konkreettisimmista tekstimuutoksista koskee matkustusaikakorvauksia. Aikaisemmin soveltaminen oli virastoittain vaihtelevaa ja epäselvää — uusi sopimus täsmentää tilannetta.

Mitä matkustusaika tarkoittaa korvauksen kannalta?

Matkustusaika on matka-aika, joka ei ole varsinaista työskentelyaikaa mutta liittyy virkamatkoihin. Se ei lähtökohtaisesti ole työaikaa Työaikalain (872/2019) 4 §:n mukaan, mutta VVTES 2025–2028 täsmentää korvauksen perusteet:

Korvattava matkustusaika:

• Virkamatkaan liittyvä matkustus, joka tapahtuu normaalin työajan ulkopuolella
• Matkustus, joka alkaa ennen säännöllistä työaikaa tai jatkuu sen jälkeen
• Yömatkat, joissa matkustus ajoittuu tavanomaisen nukkumisajan ulkopuolelle

Ei korvattavaa:

• Tavanomainen kodin ja työn välinen matka
• Matka-aika, joka sisältyy jo sovittuun työaikaan

Korvauksen suuruus

Matkustusaikakorvauksesta sovitaan virastokohtaisesti tai suoraan sopimuksessa. Tyypillinen peruskorvaus on 50–100 % tuntipalkasta. VVTES 2025–2028 täsmentää, että matkustusaikakorvauksesta on tehtävä kirjallinen paikallinen sopimus tai virasto voi viitata sopimuksen oletusarvoon.

"Matkustusaikakorvaus on ollut yksi yleisimmistä kiistakysymyksistä valtion virkamiehillä. Uusi sopimus ei ratkaise kaikkia tulkintaongelmia, mutta se luo selkeämmän lähtökohdan paikalliselle sopimiselle."

— Valtion henkilöstöhallinnon asiantuntija, 2025

Vertailuksi: KVTES:n ylityö- ja lisätyömääräykset on käsitelty yksityiskohtaisesti KVTES ylityö ja lisätyö kunnalla -artikkelissa.

Yö-, lauantai- ja sunnuntaityökorvaukset valtiolla

Vuorotyötä tai epäsäännöllistä työaikaa tekevät virkamiehet ovat oikeutettuja lisäkorvauksiin.

Yötyökorvaus

Yötyötä on Työaikalain (872/2019) 7 §:n mukaan kello 23:00–06:00 välillä tehty työ. Valtion sopimuksessa yötyöstä maksetaan korotus, jonka suuruus voi vaihdella 15–30 % virastokohtaisesti. Virastot, joissa on merkittävää yötyötä (poliisi, rajavartiolaitos, vankilat), soveltavat yleensä erillisiä lisälisiä.

Lauantaityö

Lauantaityö ei ole automaattisesti ylityötä, ellei se ylitä viikkotyöajan enimmäismäärää. Jos kuitenkin säännöllinen viikkotyöaika on maanantai–perjantai eikä lauantaityötä ole sovittu säännölliseen työaikaan, siitä maksetaan yleensä lisäkorvaus.

Sunnuntaityö

Sunnuntaityöstä maksetaan Työaikalain (872/2019) 33 §:n nojalla 100 % korotus normaaliin palkkaan verrattuna — eli kokonaispalkka on kaksinkertainen normaaliin nähden. Sunnuntaityö on aina erittäin vahvasti suojattu lainsäädännöllä.

Ylityön kirjaaminen: miten varmistaa korvaus

Ylityön kirjaaminen on virkamiehen oma vastuulla — ilman dokumentaatiota korvausta on vaikea saada jälkikäteen.

Vaiheittainen ohje ylityön ilmoittamiseen

1. Varmista, että ylityötä on pyydetty tai suostumus saatu etukäteen — ilman työnantajan aloitetta tai suostumusta ylityö ei ole lähtökohtaisesti korvattavaa
2. Kirjaa tunnit välittömästi virastosi tuntiseurantajärjestelmään (Kieku, Teams-kalenteri, sähköpostiviesti esimiehelle)
3. Pyydä hyväksyntä esimieheltä kirjallisesti — suullinen hyväksyntä voi riittää, mutta kirjallinen on parempi todiste
4. Tarkista palkkalaskelma seuraavalta kuukaudelta — korvauksen pitäisi näkyä erillisellä rivillä
5. Reklamoi viipymättä, jos korvaus puuttuu

Mitä jos esimies kieltäytyy hyväksymästä ylityötä?

Jos esimies kieltäytyy hyväksymästä jo tehtyä ylityötä ilman perusteltua syytä, ota yhteyttä ammattiliittoosi. Työnantajalla on velvollisuus korvata ylityö, vaikka se olisi tehty ilman etukäteistä lupaa, jos työnantaja on hyötynyt siitä (KKO:n vakiintunut oikeuskäytäntö).

Miten ylityöt on hoidettu kuljetus- ja logistiikka-alalla? Vertailua löydät kuljetus- ja logistiikka-alan ylityöt -artikkelista.

Ylityökorvausten enimmäismäärät ja rajoitukset

Ylityön tekemisessä on myös laissa säädetty enimmäismäärä. Tämä suojelee virkamiestä liialliselta rasittumiselta.

Ylityön enimmäismäärät

Työaikalain (872/2019) 18 §:n mukaan ylityötä saa teettää enintään 138 tuntia neljän kuukauden jaksossa ja 250 tuntia kalenterivuodessa. Lisäksi virkaehtosopimusmääräykset voivat asettaa virastokohtaisia lisärajoituksia.

Jos ylityön enimmäismäärä ylittyy, työnantaja voi pyytää kirjallisesti sovittua pidennettyä enimmäismäärää — mutta virkamies voi kieltäytyä ilman seuraamuksia.

Erityistilanteet: johtotehtävät

Johtavassa asemassa olevat (ns. "johtava asema" Työaikalain merkityksessä) voidaan jättää Työaikalain ylityörajoitusten ulkopuolelle. Tämä koskee kuitenkin vain aitoa johtavaa asemaa — nimike ei riitä.

Usein kysytyt kysymykset ylitöistä valtiolla

Onko virkamiehillä rajaton oikeus ylityökorvaukseen?

Ei. Ylityökorvaus edellyttää, että ylityö on tehty työnantajan suostumuksella tai pyynnöstä. Omaehtoisesti tehty ylityö — josta ei ole sovittu — ei ole automaattisesti korvattavaa, vaikka työn tarve olisikin ollut todellinen.

Voiko virkamies kieltäytyä ylitöistä?

Kyllä, rajoitetusti. Työnantaja ei voi pakottaa tekemään ylitöitä ilman virkamiehen suostumusta. Kieltäytyminen yksittäisestä ylityöpyynnöstä henkilökohtaisen tilanteen vuoksi on Työaikalain (872/2019) 17 §:n nojalla sallittua.

Mitä tapahtuu ylityötunneille, joita ei ole maksettu tai korvattu vapaana?

Ne vanhenevat. Ylityökorvauksen vanhentumisaika on TSL:n (55/2001) 13 luvun 9 §:n mukaisesti 2 vuotta työsuhteen päättymisestä tai 5 vuotta, jos työsuhde jatkuu. Kirjaamaton ylityö vanhentuu nopeammin, koska todistaminen on vaikeaa.

Vastuuvapauslauseke: Tämän artikkelin tiedot ovat yleisluontoisia eikä niitä tule pitää oikeudellisena neuvontana. Yksilöllisessä tilanteessasi ota yhteyttä ammattiliiton lakimieheen.

Varallaolokorvaus: odottelu on myös työtä

Varallaolo tarkoittaa tilannetta, jossa virkamies on velvoitettu olemaan työnantajan tavoitettavissa ja valmiudessa töihin kutsuttaessa. Varallaolo ei ole varsinaista työaikaa, mutta se ei ole myöskään vapaa-aikaa.

Milloin varallaolokorvaukseen on oikeus?

Varallaolokorvaukseen on oikeus, kun:

• Työnantaja on nimenomaisesti velvoittanut virkamiehen olemaan varallaolossa
• Virkamies ei voi vapaasti käyttää aikaansa kuten tavallisella vapaa-ajalla
• Varallaolo on dokumentoitu ja suunniteltu etukäteen

Varallaolokorvaus on usein 50 % tuntipalkasta — jos kuitenkin varallaolo muuttuu aktiiviseksi työksi (esim. hälytys), korvaus muuttuu normaaliksi ylityökorvaukseksi.

Päivystys vs. varallaolo

Päivystys (esim. lääkärillä) on aktiivisempaa kuin varallaolo — päivystyksessä ollaan fyysisesti paikalla tai välittömässä valmiudessa. Päivystyskorvauksista sovitaan tyypillisesti virastokohtaisesti tai alan sopimuksissa erikseen.

Joustotyö ja ylityö: erityinen yhdistelmä

Joustotyöjärjestelyssä (Työaikalaki 872/2019, 13 §) virkamies päättää itse pitkälti, milloin hän työskentelee. Tämä luo erityisen tilanteen ylityön osalta.

Onko joustotyössä ylityöoikeutta?

Joustotyössä olevalla virkamiehellä on rajoitetumpi oikeus ylityökorvaukseen. Koska työaika on joustava, yksittäiset pitkät päivät eivät automaattisesti generoi ylityökorvausta — sen sijaan seurantajakson kokonaistyöaika ratkaisee.

Käytännössä: jos sovittu viikkotyöaika on 37,5 h ja seurantajakson aikana tunnit ylittävät sen 40 tunnilla, nämä 40 tuntia ovat ylityötä.

Tärkeä huomio: Joustotyösopimukset on dokumentoitava kirjallisesti VVTES 2025–2028 mukaisesti. Ilman kirjallista sopimusta joustotyöjärjestely ei ole sopimuksen mukainen, ja työnantaja ei voi vedota siihen ylityökorvauksen rajoittamisperusteena.

Palkanlaskennan tarkistus: ylityörivit palkkalaskelmassa

Kun ylityökorvaus näkyy palkkalaskelmassa, sen pitäisi olla eritelty omalle rivilleen. Yleisiä rivinimiä ovat:

• "Ylityökorvaus 50 %" — päivittäinen tai viikoittainen ylityö, ensimmäinen osa
• "Ylityökorvaus 100 %" — korotettu ylityö
• "Matkustusaikakorvaus" — erikseen kirjattu matka-ajan korvaus
• "Sunnuntaityökorvaus" — sunnuntailisä
• "Varallaolo" — varallaolokorvaus

Jos palkkalaskelmassa on vain summarivillä oleva luku ilman erittelyä, pyydä HR:ltä kirjallinen erittely.

Virhe palkanlaskennassa — mitä kirjataan reklamaatioon?

Reklamaatiokirjeessä kannattaa mainita:

1. Päivä ja kellonaika, jolloin ylityö tehtiin
2. Suostumus tai pyyntö, jolla ylityö hyväksyttiin
3. Ylityötuntien määrä (dokumentoitu kirjauksista)
4. Odotettu euromäärä laskennallisesti
5. Pyyntö: "Pyydän oikaisemaan palkanlaskennan ja maksamaan puuttuvan korvauksen 14 päivän kuluessa."

Yhteenveto: ylityöoikeudet valtion virkamiehelle 2025–2028

Valtion virka- ja työehtosopimus 2025–2028 ei radikaalisti muuta ylityökorvausten perusrakennetta, mutta se selkeyttää matkustusaikakorvauksia ja joustotyöjärjestelyjen dokumentointivaatimuksia. Keskeisimmät muistettavat asiat:

1. Ylityö vs. lisätyö — varmista, ylittyykö 8 h/pv tai 40 h/vko ennen kuin vaadit ylityökorvausta
2. Matkustusaika — sopimus täsmentää korvausperusteet normaalin työajan ulkopuolisesta matkustuksesta; varmista virastosi käytäntö kirjallisesti
3. Joustotyö — kirjallinen sopimus on edellytys; ilman sitä olet heikommassa asemassa
4. Kirjaa kaikki — dokumentointi on ainoa tapa todistaa ylityö jälkikäteen
5. Reklamoi ajoissa — korvausvaatimukset vanhenevat

Dossierissa on tarkempi analyysi sopimuksen muista osa-alueista: palkat ja palkankorotukset, ylityöt (tämä artikkeli), lomaedut, irtisanomissuoja, työaika ja eläke.

Virallinen sopimusteksti: vm.fi — henkilöstöhallinnon asiakirjat.

Käytännön skenaario: Mikael ja matkustusaikaongelma

Mikael on 38-vuotias erikoisasiantuntija Liikenne- ja viestintävirasto Traficomissa Helsingissä. Hänen säännöllinen työaikansa on 7:30–15:45 (7,5 h/pv, 37,5 h/vko). Kesäkuussa 2025 hänelle tulee virkamatkoja Ouluun kahtena eri viikkona.

Tilanne 1: Mikael matkustaa junalla Ouluun sunnuntai-iltana, juna lähtee klo 18:00, perillä klo 22:15. Matka-aika on 4 h 15 min — kokonaan hänen normaalin vapaa-aikansa ulkopuolella.

VVTES 2025–2028 mukainen oikeus: Matkustusaikakorvaus 4,25 tunnilta. Korvauksen suuruus riippuu virastokohtaisesta sopimuksesta — jos virastoerä on 50 %, kyseessä on 0,5 × tuntipalkka × 4,25.

Jos Mikaelin tuntipalkka on 3 600 € / 160 h = 22,50 €, matkustusaikakorvaus on 0,5 × 22,50 × 4,25 = 47,81 €.

Tilanne 2: Paluumatka maanantai-iltana, juna klo 17:00, perillä Helsingissä klo 21:15. Matka alkaa jo normaalin työajan jälkeen (15:45). Matka-aikaa on 4 h 15 min.

Sama logiikka: korvaus 4,25 tunnilta × (sovittu %) × tuntipalkka.

Mikaelin havainto: Ennen sopimuksen tekstimuutosta hänen virastonsa ei ollut varma, soveltuuko matkustusaikakorvaus sunnuntai-illalle. Uuden sopimuksen nojalla asia on selkeä — sunnuntainen vapaa-ajan matkustus virkamatkoilla on korvattavaa.

Muutokset vuosien 2023–2025 sopimukseen verrattuna

Edelliseen sopimuskauteen verrattuna VVTES 2025–2028 tuo seuraavat muutokset ylityö- ja korvausasioihin:

Selkeytykset:

• Matkustusaikakorvauksen perusmalli on nyt kirjattu selkeämmin sopimustekstiin
• Joustotyösopimusten dokumentointivelvollisuus on tarkennettu
• Luottamusmiesten ajankäyttöoikeus ylityö- ja lisätyövalvontaan on selkeytetty

Ei muuttunut:

• Ylityökorvausten prosenttimäärät (150 %/200 %) pysyvät samoina
• Ylityön enimmäismäärät ovat ennallaan
• Sunnuntaityökorvaus pysyy 200 %:na

Vaikka muutokset eivät ole dramaattisia, käytännön vaikutukset virkamiehille ovat konkreettiset — erityisesti niille, jotka tekevät paljon virkamatkoja. Arviolta 15–20 % valtion 76 000 virkamiehestä tekee säännöllisesti virkamatkoja, joihin matkustusaikakorvaus soveltuu. Uusi, selkeämpi ohjeistus tarkoittaa, että oikeus korvaukseen on helpompi toteennäyttää.

Yhteenvetona: VVTES 2025–2028:n ylityö- ja lisäpalkkiomääräykset tukeutuvat vahvasti Työaikalakiin, mutta tuovat lisää selkeyttä erityisesti matkustusaikaan ja joustotyöhön. Virkamiehille suositus on yksinkertainen: kirjaa tunnit, pyydä hyväksynnät kirjallisesti ja reklamoi heti, jos korvaus puuttuu. Työnantajille sopimus antaa selkeämmät kehykset paikalliselle sopimiselle.

Lisätietoa aiheesta löydät myös ammattiliiton julkaisuista. JUKO ry, Ammattiliitto Pro ja JHL tarjoavat jäsenilleen maksutonta neuvontaa ylityö- ja lisätyökysymyksissä. Ennen kuin ryhdyt kiistaan työnantajan kanssa, on viisainta konsultoida liittoa — heillä on paras tieto virastokohtaisista käytännöistä ja aiemmasta oikeuskäytännöstä.