Tekeekö hoitotyötä tekevä lähihoitaja ylityötä joka kerta, kun jaksotyön tunnit ylittyvät — vai on kysymys lisätyöstä? KVTES:n ylityö- ja lisätyömääräykset ovat yksi sopimuksen teknisimmin väärinymmärretyistä osista. Tässä oppaassa käydään läpi, mitä eroa on ylityöllä ja lisätyöllä, miten jaksotöön korvauslogiikka toimii ja mitä viranhaltijalle kuuluu, jos työnantaja teettää ylityötä ilman suostumusta.
Ylityö ja lisätyö KVTES:ssä: peruskäsitteet
KVTES (Kunnallinen virka- ja työehtosopimus) pohjaa ylityömääräyksensä Työaikalakiin (872/2019), mutta sisältää erityisesti jaksotöötä koskevat täsmentävät säännökset. Käsitteiden erottelu on tärkeä, koska ne johtavat eri korvauksiin.
Ylityö on työtä, joka ylittää KVTES:n mukaisen säännöllisen täyden työajan rajan. Kokoaikaisella viranhaltijalla tai työntekijällä ylityön raja on:
- Päivätyössä: 8 tuntia päivässä tai 40 tuntia viikossa
- 3 viikon jaksotöössä: 120 tuntia jaksolta
- 6 viikon jaksotöössä: 240 tuntia jaksolta
Lisätyö koskee osa-aikaista viranhaltijaa tai työntekijää: se on työtä, joka ylittää hänen oman sopimuksensa mukaisen työajan, mutta jää alle kokoaikaisen säännöllisen enimmäistyöajan. Lisätyöstä maksetaan normaali tuntipalkka ilman korotusta (poikkeuksena osa-aikaisen pyyntöön perustuva lisätyö, josta sovitaan erikseen).
À retenir: Kokoaikaisella viranhaltijalla ei ole lisätyötä — ylimenot ovat ylityötä. Osa-aikaisella on lisätyötä (normaalipalkka) ennen ylityörajan saavuttamista, jonka jälkeen alkaa ylityö (korotettu palkka).
Ylityökorvauksen laskenta KVTES:ssä
Ylityökorvauksen suuruus riippuu siitä, milloin ja minkä verran ylityötä on tehty.
Päivä- ja viikkoylityö
| Ylityötyyppi | Korvausprosentti | Korvauksen peruste |
|---|---|---|
| Päiväylityö (ensimmäiset 2 t/vrk) | 150 % (50 % korotettu) | Yksinkertainen palkka × 1,5 |
| Päiväylityö (yli 2 t/vrk) | 200 % (100 % korotettu) | Yksinkertainen palkka × 2 |
| Viikoittainen ylityö (enintään 24 t/viikko) | 150 % | Yksinkertainen palkka × 1,5 |
| Viikoittainen ylityö (yli 24 t/viikko) | 200 % | Yksinkertainen palkka × 2 |
| Sunnuntaityön ylityö | 200 % + sunnuntaityölisä | Kaksinkertainen + erillinen lisä |
Lähde: KVTES 2025–2027, III luku. Luvut perustuvat sopimukseen, työnantajan on sovellettava näitä minimitasoja.
Jaksotyön ylityö
Jaksotöössä ylityö lasketaan jakson tasolta, ei päiväkohtaisesti. Tämä on merkittävä ero päivätyöhön verrattuna:
- 3 viikon jakso: Enimmäistyöaika 120 tuntia. Ylimenevät tunnit ovat jaksoylityötä.
- 6 viikon jakso: Enimmäistyöaika 240 tuntia. Ylimenevät tunnit ovat jaksoylityötä.
Jaksoylityöstä ensimmäiset ylityötunnit korvataan 150 %:lla ja sen ylittävät 200 %:lla. Laskentatapa: jakson kokonaistunnit miinus enimmäistyöaika = jaksoylityötunnit.
Esimerkki: Sairaanhoitaja Erika tekee 3 viikon jaksossa 131 tuntia. Normi on 120 tuntia. Ylityötunnit: 11. Ensimmäiset 8 korvataan 150 %, loput 3 tunnin 200 % korotettuna.
Suostumus ylityöhön: mitä laki sanoo?
KVTES:n mukainen ylityö on pääsääntöisesti vapaaehtoista — työnantaja ei voi pakottaa tekemään ylityötä ilman työntekijän suostumusta. Poikkeuksena on Työaikalain 19 §:n mukainen hätätyö: äkillinen, ennalta arvaamaton tilanne (esim. vakava sairausaalto tai luonnonkatastrofi), jossa välttämätöntä työtä ei muuten saada tehtyä.
Käytännön ohjeet viranhaltijoille:
- Ylityöpyyntö pitää tehdä ennen työvuoron alkua tai työvuoron aikana — ei jälkikäteen
- Suullinenkin suostumus riittää, mutta kirjallinen vahvistus on suositeltavaa
- Kieltäytyminen ylityöstä ilman hätätyöperustetta ei ole irtisanomisperuste
- Jos työnantaja kirjaa ylityötä ilman suostumusta, luottamusmiehelle ilmoittaminen on oikea tapa reagoida
Ylityökorvaus vai vapaa-aika?
KVTES antaa mahdollisuuden korvata ylityö joko rahana tai vastaavana vapaa-aikana. Vapaa-aikakorvaus on usein työntekijälle edullisempaa etenkin jos haluaa pitää vapaata, mutta se vaatii kirjallisen sopimuksen työnantajan kanssa.
Vapaa-aikakorvauksen laskenta:
| Ylityötyyppi | Rahapalkka (%) | Vapaa-aikakorvaus (t/ylityötunti) |
|---|---|---|
| 150 % ylityö (1. t) | 150 % tuntipalkasta | 1,5 h vapaata |
| 200 % ylityö | 200 % tuntipalkasta | 2,0 h vapaata |
Vapaa-aikakorvaukset on pidettävä 6 kuukauden kuluessa ylityön tekemisestä, ellei muusta sovita kirjallisesti. Jos vapaat jäävät pitämättä, työnantajan on maksettava ne rahana.
Vuorotyölisät osana ylityön laskentaperustaa
Ylityökorvauksen laskentaperusteena käytetään ns. yksinkertaista tuntipalkkaa, johon ei sisällytetä vuorotyölisiä (iltalisiä, yölisiä tai viikonloppulisiä). Nämä lisät maksetaan erikseen ylityötuntien päälle.
Tämä on tärkeä yksityiskohta: ylitöitä yöaikaan tekevä sairaanhoitaja saa siis kolme kerrosta korvauksia:
- Yötyölisä (KVTES:n taulukko, esim. 2,00–2,50 €/h)
- Ylityökorotus (50 % tai 100 %)
- Mahdollinen sunnuntailisä, jos kyseessä on viikonloppu
Tästä syystä jaksotöötä tekevien hoitajien ylityöansiojaksot voivat olla huomattavan suuria.
Varallaolo ja päivystys: missä menee ylityön raja?
Kuntasektorilla on KVTES:n piirissä erityinen varallaolojärjestelmä, joka on erotettava ylityöstä.
Varallaolo tarkoittaa, että viranhaltija on tavoitettavissa tietyn ajan, mutta ei ole aktiivisesti töissä. Varallaolokorvauksesta sovitaan KVTES:n III luvun mukaisesti — se on pienempi kuin aktiivisesta työvuorosta maksettava. Varallaolosta ei lasketa ylityötä, ellei työtä tosiasiallisesti tehdä varallaoloaikana.
Päivystys on vaativampi muoto: työnantaja edellyttää päivystystehtävässä olevan saapuvan nopeasti töihin. Päivystyskorvaukset on erikseen sovittu KVTES:ssä. Päivystyksen aikana tehty työ lasketaan normaalisti työaikaan ja ylityörajan laskennan piiriin.
Esimerkki: Sairaanhoitaja Tuula on päivystystehtävässä 12 tuntia lauantaina. Hän saa kutsun tulla töihin 4 tunnin ajaksi päivystyksen aikana. Nämä 4 tuntia ovat aktiivista työtä, jotka lasketaan jakson kokonaistunteihin. Jos jakson enimmäistyöaika ylittyy, kyse on jaksoylityöstä.
Enimmäisylityömäärä: missä raja kulkee?
Työaikalaki (872/2019) asettaa ylityön enimmäismäärän: kalenterivuodessa ylityötä saa teettää enintään 250 tuntia ilman luottamusmiessopimusta. Lisäksi KVTES:n mukainen ylityö ei saa ylittää 138 tuntia minkä tahansa 4 kuukauden jakson aikana.
Jos nämä rajat uhkaavat ylittyä, työnantajan on neuvoteltava luottamusmiehen kanssa. Enimmäisylityömäärän ylittäminen on lainkohdan (TAL 19 §) vastainen ja voi johtaa seuraamuksiin työnantajalle.
Työnantajan kirjanpitovelvollisuus ja ylityöseuranta
Työnantajalla on Työaikalain 32 §:n nojalla velvollisuus pitää työaikakirjanpitoa. Kirjanpito on säilytettävä 10 vuotta, ja siihen on merkittävä:
- Säännöllinen päivittäinen ja viikoittainen työaika
- Ylityötunnit ja niiden korvaus
- Jaksotöössä jakson kokonaistunnit
Viranhaltijalla on oikeus pyytää nähtäväkseen oma työaikakirjanpitonsa. Jos kirjanpitoon on merkitty tuntilähtöisiä virheitä — esimerkiksi jaksoylityö on laskettu väärin — luottamusmiehelle ilmoittaminen on ensisijainen toimenpide.
Käytännön vinkki: Digitaaliset työvuorosuunnittelujärjestelmät (Titania, CGI:n ratkaisut) laskevat jaksoylityöt automaattisesti. Silti järjestelmissä on ajoittain konfigurointivirheitä erityisesti organisaatiomuutosten yhteydessä — omien tuntien seuraaminen Excel-taulukolla tai sovelluksella on hyvä tapa varmistaa, että ylityöt kirjautuvat oikein.

Erityistilanteet: mitä tapahtuu, jos...
Työvuorojen vaihto ja ylityö
Jos kaksi viranhaltijaa vaihtavat työvuoroja keskenään työnantajan hyväksynnällä, ylityölaskenta tehdään henkilökohtaisesti: kummankin jakson tunnit lasketaan erikseen. Vuoroa enemmän tekevä voi tehdä ylityötä, vaikka toinen tekisikin normaalia vähemmän.
Sairastuminen ylityövuoron aikana
Jos sairastut suunnitellun ylityövuoron aikana, ylityövuoron tunteja ei lasketa ylityöksi — niitä ei tosiasiallisesti tehty. Sairauslomapäivältä maksetaan KVTES:n mukainen sairauspalkka.
Ylityö lomakaudella
Vuosiloman aikana ei voi tehdä ylityötä, koska lomakausi on loma-aikaa. Jos työnantaja pyytää ylityöhön loman aikana, ensin on lomapäivä peruutettava yhteisellä sopimuksella — ja senkin jälkeen vain poikkeuksellisissa tilanteissa.
Virkavapauden tai perhevapauden vaikutus
Jaksoylityölaskennassa käytetään tosiasiallisia työtunteja. Virkavapauden, sairasloman tai perhevapauden ajalta ei lasketa ylityötä.
Ylityöriidat: miten toimia, jos työnantaja ei maksa?
Jos epäilet, ettei ylityökorvauksesi ole oikein, toimi näin:
- Tarkista oma kirjanpitosi: Vertaa kirjaamiasi tunteja palkkalaskelmaan ja työnantajan kirjanpitoon
- Pyydä selvitys: Kirjallinen pyyntö HR:ltä tai esihenkilöltä siitä, miten ylityötunnit on laskettu
- Ota yhteyttä luottamusmieheen: Luottamusmies voi pyytää työnantajalta koko henkilöstön ylityökirjanpidosta anonymisoituja tietoja
- Ammattiliiton lakimiehen konsultointi: JHL, JUKO ry tai Sote ry tarjoavat jäsenilleen maksutonta oikeudellista neuvontaa palkkasaatavakysymyksissä
- Käräjäoikeus viimeisenä keinona: Palkkasaatavat vanhentuvat 5 vuodessa (Laki velan vanhentumisesta 728/2003) — kanne on nostettava ennen vanhentumista
Käytännön ohjeet luottamusmiehelle: "Ylityökirjanpidon puutteet ovat yksi yleisin yhteydenoton syy jäseniltä. Ensimmäinen askel on aina työnantajan omien järjestelmien tulosteiden pyytäminen — usein virhe löytyy sieltä, ei pahantahtoisuudesta vaan ohjelmiston konfigurointivirheestä." — Luottamusmiehemme Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella, 2025.
Usein kysytyt kysymykset ylityöstä KVTES:ssä
Voiko työnantaja pakottaa ylityöhön kunnalla?
Pääsääntöisesti ei — ylityö on vapaaehtoista. Ainoa poikkeus on Työaikalain 19 §:n mukainen hätätyö äkillisissä kriisitilanteissa. Tällöinkin hätätyötunnit on korvattava normaalisti ylityönä.
Miten jaksoylityö eroaa viikoittaisesta ylityöstä?
Jaksoylityö lasketaan jakson kokonaistyötuntien perusteella, ei viikottain. Kokoaikaiselle hoitohenkilöstölle 3 viikon jakson raja on 120 tuntia. Ylimeneva tuntimäärä on jaksoylityötä, josta maksetaan korotettu korvaus.
Mikä on ylityötuntien vuosittainen enimmäismäärä?
250 tuntia vuodessa ilman luottamusmiessopimusta (Työaikalaki 872/2019). Lisäksi KVTES:n 138 tunnin raja 4 kuukauden jaksolla.
Voiko ylityökorvauksen ottaa aina vapaana?
Kyllä, mutta vaatii kirjallisen sopimuksen työnantajan kanssa. Vapaa on pidettävä 6 kuukauden sisällä, ellei muusta sovita. Maksamaton vapaa muuttuu rahaksi automaattisesti.
Huomautus: Tämä artikkeli on yleistiedoksi. Yksittäisessä palkkariidassa tai sopimuksen tulkintakysymyksessä suositellaan oman ammattiliiton — JHL:n, JUKO ry:n tai Sote ry:n — lakimiehiä. Ylityömääräykset: KVTES III luku, kt.fi.
Osa-aikatyö ja ylityö: erityinen haaste kuntasektorilla
Kuntasektorilla osa-aikatyö on yleistä erityisesti vanhempainvapailta palaaville ja ikääntyville työntekijöille. KVTES:ssä osa-aikaisen ylityölaskenta on erityinen tapaus, joka aiheuttaa säännöllisesti epäselvyyksiä.
Osa-aikaisen työnantajan mahdollisuudet:
Työnantaja voi pyytää osa-aikaista tekemään lisätyötä sopimuksensa ylimeneviltä tunneilta, mutta ei voi yksipuolisesti vaatia sitä. Osa-aikainen voi kieltäytyä lisätyöpyynnöstä ilman seuraamuksia.
Esimerkki: Kirsti on osa-aikaisessa työsuhteessa, 30 h/viikko. Työnantaja pyytää häntä tekemään viikon aikana 36 tuntia. Tunnit 31–36 ovat lisätyötä (ei ylityötä) — normaali tuntipalkka. Vasta yli 40 tunnin menevät olisivat ylityötä. Kirsti voi kuitenkin kieltäytyä myös tunneista 31–36 ilman perustetta.
Käytännön ongelma syntyy siitä, että osa-aikaisille tarjotaan lisätyötä hyvin usein, jolloin työmäärä de facto lähestyy kokoaikaisen työmäärää ilman kokoaikaisen palkkaa. Tähän kuntasektorin ammattiliitot ovat kiinnittäneet erityistä huomiota — luottamusmiehet voivat seurata tilannetta paikallisesti.
Ylityö ja erityinen kustannustietoisuus: työnantajan näkökulma
Hyvinvointialueet ja kunnat ovat tiukoilla taloudellisesti. Ylityöt ovat kallis resurssi: 200 % korotettuna 1 ylityötunti maksaa yhtä paljon kuin kaksi normaalia työtuntia. Tästä syystä monet hyvinvointialueet ovat asettaneet ylityöbudjetit ja edellyttävät esihenkilöiltä ylityöhyväksyntää ennakkoon.
Tämä työnantajan näkökulma on hyvä tietää, sillä se selittää miksi ylityöpyynnöt joskus hylätään tai rajoitetaan. Se ei kuitenkaan oikeuta työnantajaa jättämään ylityötä korvaamatta, jos työ on tosiasiallisesti tehty työnantajan hyödyksi ja tiedon mukaisesti.
Paikallinen sopiminen ylityöstä
KVTES:ssä on mahdollista sopia paikallisesti ylityömääräyksiä laajentavista tai täsmentävistä ehdoista. Esimerkiksi:
- Enimmäisylityömäärän korottaminen 250 tunnista sopimuksella
- Vapaa-aikakorvauksen pidempien pitoaikaajakojen sopiminen (yli 6 kuukautta)
- Ylityökorvauksesta poikkeavat järjestelyt johtavassa asemassa oleville
Nämä sopimukset on tehtävä kirjallisesti luottamusmiehen kanssa tai paikallisen sopimuksen kautta.
Ylityön korvaamisen kirjaus palkkalaskelmassa
Palkkalaskelman ylityörivi voi olla tulkinnanvarainen. Tyypillinen muoto:
- "Ylityö 50 %: X h × tuntipalkkakerroin 0,5" (lisäosa 50 % palkasta)
- "Ylityö 100 %: Y h × tuntipalkkakerroin 1,0" (lisäosa 100 % palkasta)
Huomaa: kerroin 0,5 tarkoittaa lisäosaa (50 % palkasta päälle), ei koko tuntimäärää. Kokonaiskustannus on siis: peruspalkan tuntipalkka + kerroin. Jos palkkalaskelmassa on epäselvyyttä, HR-osastolta voi pyytää kirjallista selitystä tai tarkistaa KVTES:n III luvun laskentaesimerkit.
Yhteenveto: KVTES ylityö ja lisätyö 2025
KVTES:n ylityö- ja lisätyömääräykset ovat monivaiheinen mutta looginen kokonaisuus, kun perusrakenne on selvillä. Tärkeimmät muistettavat seikat:
Kokoaikaiselle viranhaltijalle:
- Ylityön raja: 8 h/vrk tai 40 h/viikko päivätyössä; 120 h / 3 viikon jakso jaksotöössä
- Korvaus: ensimmäiset ylityötunnit 150 %, sen jälkeen 200 %
- Vapaaehtoista: suostumus tarvitaan, paitsi hätätyötilanteissa
Osa-aikaiselle:
- Lisätyö (sopimuksen ylittävät mutta alle kokoaikaisen rajan): normaali tuntipalkka
- Ylityö (yli kokoaikaisen rajan): kuten kokoaikaisella
- Lisätyöhön ei ole pakko suostua
Kaikille:
- Enimmäismäärä: 250 h/vuosi (ilman luottamusmiessopimusta)
- Vapaa-aikakorvaus mahdollinen kirjallisella sopimuksella (1,5–2,0 h vapaata/ylityötunti)
- Kirjanpito: tarkista omat tuntisi säännöllisesti
Ylityöasioissa oman luottamusmiehen puoleen kääntyminen on aina oikea ratkaisu — erityisesti silloin, kun työnantajan laskutapa tuntuu epäselvältä tai epäoikeudenmukaiselta. Viralliset ylityömääräykset: KVTES III luku, kt.fi.








