Valtion palkat ja palkankorotukset virkamiehille 2025–2028: täydellinen opas

Valtion virka- ja työehtosopimus 2025–2028 nostaa valtion henkilöstön palkkoja yhteensä 7,8 prosenttia kolmessa erässä sopimuskauden aikana. Tässä artikkelissa käydään läpi jokainen korotuserä, miten korotukset lasketaan, mikä on virastoerä ja mitä tehdä, jos palkankorotus ei näy palkkalaskelmassa.

Olennaisimmat tiedot tiivistettynä: Ensimmäinen +2,4 % korotus on tullut voimaan 1.7.2025, toinen +3,0 % tulee voimaan 1.10.2026 ja kolmas +2,4 % voimaan 1.8.2027. Yleiskorotusten lisäksi jokaiseen virastoon jaetaan 0,9 % virastoerä, jonka jakoperusteista päättää virasto yhteistyössä henkilöstön kanssa.

Valtion palkkausjärjestelmän rakenne

Valtion virkamiesten ja työntekijöiden palkka koostuu useammasta osasta. Sopimuksen piirissä olevan henkilön kokonaispalkka voi sisältää:

Tehtäväkohtainen palkka (TK-palkka)

Tehtäväkohtainen palkka on palkan perusosa, joka määräytyy viran tai toimen vaativuuden mukaan. Jokainen tehtävä sijoitetaan vaativuustasolle, jolle on määritelty palkkaväli. Esimerkiksi hallinnollisessa asiantuntijatehtävässä TK-palkka voi olla 2 800–3 600 € kuukaudessa, kun taas johtavassa virkamiestehtävässä 4 500–6 000 €.

Henkilökohtainen lisä (HK-lisä)

Henkilökohtainen lisä perustuu yksilölliseen suoriutumiseen, pätevyyteen ja työkokemukseen. Se voidaan myöntää joko prosenttiosuutena TK-palkasta tai kiinteänä euromääränä. HK-lisä on harkintavarainen — työnantaja myöntää sen, mutta sen perusteet on dokumentoitava.

Kokemuslisät ja palvelusaikalisät

Vanhat kokemuslisät on poistettu useimmista valtion sopimuksista, mutta osa virastoista on säilyttänyt palvelusaikaan perustuvat lisät aiempien sopimusten pohjalta. Jos olet ollut virkamiehessä ennen vuotta 2010, sinulla saattaa olla säilytettyjä etuja, joita uudet sopimukset eivät voi poistaa suoraan.

Lisät ja korvaukset

Palkkaan voidaan lisätä muun muassa:

• Vuoro- ja yötyökorvaukset
• Pätevyyskorvaukset (esim. lakimies tai lääkäri tietyssä tehtävässä)
• Tehtäväkohtaiset lisät erityistehtävistä

Kolme korotuserää: aikataulu ja laskenta käytännössä

Sopimuksen palkkavara on jaettu kolmeen yleiskorotuseräksi. Jokainen erä lasketaan sen hetkisestä peruspalkasta — ne ovat kumulatiivisia, mutta eivät kohtele aiempia korotuksia korotuksen perustana erikseen.

Miten korotuksen euromäärä lasketaan?

Korotusprosentti lasketaan TK-palkasta ja HK-lisästä yhdessä. Oletetaan, että palkka on 3 200 € kuukaudessa ennen ensimmäistä korotusta:

Voimaantulopäivä	Korotusprosentti	Korotus € (esim. 3 200 €)	Uusi palkka
1.7.2025	+2,4 %	+76,80 €	3 276,80 €
1.10.2026	+3,0 %	+98,30 €	3 375,10 €
1.8.2027	+2,4 %	+81,00 €	3 456,10 €
Yhteensä	+7,8 % (yht.)	+256,10 €	3 456,10 €

Esimerkkilaskelma — todellinen euromäärä riippuu tehtäväkohtaisesta palkasta.

Takautuvat vaikutukset

Korotukset eivät ole takautuvia. Jos korotuksen voimaantulohetkellä olet virkavapaalla, äitiys- tai isyysvapaalla tai sairauslomalla, korotus astuisi voimaan heti, kun palaat töihin. Korotus ei katoa — se siirtyy ensimmäiseen täyteen palkkakuukauteen.

Määräaikaiset virkasuhteet

Myös määräaikaisessa virkasuhteessa olevia koskee yleiskorotus, jos virkasuhde on korotuksen voimaantulohetkellä voimassa. Jos määräaikainen suhde päättyy ennen heinäkuuta 2025, et saa ensimmäistä korotusta — vaikka sinut uudelleen nimitettäisiin myöhemmin samaan virastoon.

Virastoerä 0,9 %: mitä se tarkoittaa sinulle?

Virastoerä on palkkavaraa, jonka virasto jakaa oman harkintansa mukaan — työnantajalla on enemmän vapautta sen suuntaamisessa kuin yleiskorotuksessa. Virastoerä on 0,9 % virastokohtaisesta palkkasummasta, ja se voidaan käyttää esimerkiksi:

• Tehtäväkohtaisen palkan korottamiseen tietyissä tehtävissä (esim. rekrytointivaikeudet)
• Henkilökohtaisen lisän korottamiseen erittäin hyvin suoriutuville
• Palkkatasa-arvon korjaukseen — jos virastossa on selittämättömiä palkkaeroja, virastoerä on hyvä työkalu niiden tasaamiseen

Miten virastoerän jaosta päätetään?

Virastoerän jakamisesta neuvotellaan paikallisesti virastossa. Menettely vaihtelee virastoittain, mutta tyypillinen prosessi on:

1. Virastonjohto tai HR-osasto tekee ehdotuksen jakovaihtoehdoista
2. Paikallinen luottamusmies tai henkilöstön edustaja osallistuu neuvotteluihin
3. Virasto tekee lopullisen päätöksen

À retenir: Virastoerää ei automaattisesti jaeta kaikille tasapuolisesti. Jos epäilet, ettei sinulle ole myönnetty osaa siitä johdonmukaisilla perusteilla, pyydä kirjallinen selvitys jakoperusteista luottamusmiehen avulla.

Milloin virastoerä otetaan käyttöön?

Sopimus ei määrää tarkkaa ajankohtaa virastoerän käyttöönotolle. Virastot voivat ottaa sen käyttöön milloin tahansa sopimuskauden aikana, mutta yleensä se jaetaan ensimmäisen tai toisen yleiskorotuksen yhteydessä — eli lähellä heinäkuuta 2025 tai lokakuuta 2026.

Vertailukohteena: Kunnallisen KVTES:n yhteydessä virastoerää vastaava järjestelyvara on myös jaettu paikallisesti — KVTES:n palkat ja korotukset 2025–2027 tarjoaa vertailupohjan erän suuruudesta.

Tehtäväkohtaisen palkan arviointi ja henkilökohtainen lisä

Tehtäväkohtainen palkka ei ole kiveen hakattu — se voidaan tarkistaa, jos tehtävänkuva muuttuu olennaisesti. Monet virkamiehet eivät tiedä, että heillä on oikeus pyytää tehtävänsä uudelleenarviointi.

Milloin TK-palkkaa voidaan tarkistaa?

TK-palkan muutos edellyttää tyypillisesti:

• Oleellinen muutos tehtävänkuvassa (esim. uusi vastuualue, johtovastuu)
• Viraston rakennemuutos, joka muuttaa tehtävien vaativuutta
• Osoitettu palkkaepätasa-arvo suhteessa samantasoisiin tehtäviin virastossa

Miten pyytää arviointia? Esitä kirjallinen pyyntö lähiesimiehelle tai HR:lle. Liitä mukaan ajantasainen tehtäväkuvaus. Pyydä kirjallinen vastaus määräajassa (suositus: 30 päivää).

Henkilökohtainen lisä suoriutumisen perusteella

HK-lisä on tulosperustainen lisä. Sen myöntäminen edellyttää, että esimies dokumentoi suoriutumisen arviointiperusteet. Perusteettoman epäämisen voi riitauttaa ammattiliittonsa kautta.

"Henkilökohtainen lisä on valtion palkkausjärjestelmässä tehokas motivointiväline, mutta sen vaikuttavuus edellyttää läpinäkyvää arviointikriteeristöä. Ilman dokumentoituja perusteita lisän kiistäminen tai myöntämättä jättäminen on oikeudellisesti epävarma ratkaisu."

— Julkisalan työoikeuden asiantuntija, Ammattiliitto Pro 2025

Miten tarkistaa, onko palkka oikein?

Palkanlaskentavirheitä tapahtuu myös valtiosektorilla. Tässä on käytännön tarkistuslista jokaiselle, kun korotus astuu voimaan:

1. Tarkista heinäkuun 2025 palkkalaskelma — onko peruspalkka noussut 2,4 prosenttia verrattuna kesäkuuhun 2025?
2. Vertaa vanhaan palkkaerittelyn peruspalkka-riviin — korotus lasketaan TK-palkasta ja HK-lisästä yhdessä, ei muista lisistä
3. Pyydä palkkalaskelma PDF-muodossa virastosi Kieku- tai Mepco-järjestelmästä (tai vastaavasta)
4. Laske itse: (vanha palkka × 1,024) pitäisi vastata uutta palkkaa
5. Ota yhteyttä palkanlaskentaan välittömästi, jos luvut eivät täsmää

Palkanlaskentajärjestelmät valtiolla

Useimmissa virastoissa palkanlaskenta toimii joko Kieku-järjestelmässä (Palkeet, valtion yhteiset taloushallinnon palvelut) tai virastokohtaisessa järjestelmässä. Kaikissa tapauksissa palkanlaskennan vastuu on virastolla — virkamies ei ole vastuussa virheen syntymisestä.

Virhe palkassa — mitä tehdä?

Palkanlaskentavirhe on oikaistava viivytyksettä. Jos virasto ei oikaise palkkaa 30 päivän kuluessa reklamaatiosta:

• Ota yhteyttä ammattiliiton lakimieheen
• Harkitse kirjallista muistutusta työnantajalle
• Viimeisenä keinona: kantelu aluehallintovirastoon (AVI) Työsopimuslain (TSL 55/2001) 13 luvun nojalla

Palkan vaikutus eläkkeen kertymiseen

Valtion virkamiehillä eläke karttuu Kevan (Kuntien eläkevakuutus) kautta. Toisin kuin yksityisellä sektorilla, valtion eläkejärjestelmässä on joitain erityispiirteitä.

Karttumaprosentti valtiolla

Julkisella sektorilla (Keva) eläkettä karttuu pääsääntöisesti samoilla prosenttimäärillä kuin TyEL-järjestelmässä — 1,5 % vuodessa 17–52-vuotiaille ja 1,9 % vuodessa 53–62-vuotiaille.

Tärkeä yksityiskohta: Koska palkankorotukset kasvattavat eläkkeen laskentaperustetta (ansioita sopimuskauden aikana), 7,8 % korotusvara vaikuttaa suoraan eläkekertymän kasvuun sopimuskauden ajalta.

Esimerkkilaskelma eläkevaikutuksesta

Virkamies, joka on 45-vuotias ja ansaitsee 3 200 €/kk:

• Ennen korotuksia: eläkekertymä 1,5 % × 3 200 € × 12 kk = 576 € / vuosi
• Vuonna 2027 (kaikki korotukset voimassa): 1,5 % × 3 456 € × 12 kk = 622 € / vuosi
• Lisäkertymä per vuosi korotusten jälkeen: noin 46 €

Pidemmällä aikavälillä tämä korostuu: 20 vuoden palvelussa lisäkertymä muodostaa merkittävän eron kuukausieläkkeeseen.

Vertailu muihin julkisen sektorin sopimuksiin

Valtion VVTES:n 7,8 % sopimuskauden kokonaisvara on samalla linjalla muiden julkisen sektorin sopimusten kanssa. Vertailu auttaa ymmärtämään, onko sopimus kilpailukykyinen.

Sopimus	Sopimuskausi	Kokonaispalkkakorotus
Valtion VVTES	2025–2028 (3 v)	7,8 %
KVTES (kunta)	2025–2027	~5,5 %
Teknologiateollisuus	2024–2026 (2 v)	~5,5 %
Kaupan TES	2025–2028 (3 v)	~6,5 %

Vertailuluvut ovat suuntaa-antavia; yksittäiset sopimukset sisältävät myös kertakorvauksia ja tekstimuutoksia.

Valtion sopimus nousee hieman yksityisen sektorin tyypillisestä tasosta, mutta kolmivuotisen sopimuskauden hinta on se, että erätahti on hitaampi — palkka ei nouse yhtä nopeasti kuin kaksivuotisessa sopimuksessa.

Yksityiskohtaisempi analyysi teknologiateollisuuden sopimuksesta löytyy palkka- ja palkankorotukset teknologiateollisuudessa -artikkelista.

Palkkaluokitus ja tehtävänimikkeet: mitä numerot tarkoittavat?

Valtion palkkausjärjestelmässä tehtävät on luokiteltu vaativuustasoluokkiin. Taso määräytyy tehtävänkuvauksen arvioinnin perusteella — ei yksinomaan nimikkeellä. Esimerkiksi nimikkeen "asiantuntija" alla voi olla hyvin erilaisia vaativuustasoja riippuen tehtävän todellisesta sisällöstä.

Miten vaativuustaso vaikuttaa palkkaan?

Jokainen virasto käyttää omaa taulukkoa, jossa on sovittu palkkaväli kullekin vaativuustasolle. Tyypillinen rakenne on:

• Taso 1–3: Rutiininomainen työ, palkkaväli noin 1 900–2 600 €
• Taso 4–6: Asiantuntijatyö, palkkaväli noin 2 600–4 000 €
• Taso 7–9: Vaativat asiantuntija- tai esimiestehtävät, palkkaväli noin 3 500–5 500 €
• Taso 10+: Johtotehtävät, palkkaväli noin 4 500–7 000 €

Tasot ja palkkavälit vaihtelevat virastoittain. Kirjallinen taulukkosi on sisällytettävä virkamääräykseesi tai siitä pitäisi olla saatavilla HR-osastolta.

Palkkaneuvottelu nimittämisen yhteydessä

Uuteen virkaan nimitettäessä TK-palkka asetetaan yleensä palkkavälin alarajaan tai hieman sen yläpuolelle. Sinulla on oikeus neuvotella — erityisesti jos sinulla on erityisosaamista, relevanttia työkokemusta tai kilpailevia tarjouksia yksityiseltä sektorilta.

Palkkatasa-arvo valtiolla

Valtiolla on lakisääteinen velvollisuus seurata ja edistää palkkatasa-arvoa Tasa-arvolain (609/1986) nojalla. Virastojen täytyy tehdä tasa-arvosuunnitelma ja palkkakartoitus vähintään kolmen vuoden välein.

Mitä palkkakartoitus tarkoittaa käytännössä?

Palkkakartoitus vertaa saman tason tehtävissä työskentelevien palkkaeroja sukupuolen mukaan. Jos kartoitus paljastaa selittämättömiä palkkaeroja, virastolla on velvollisuus korjata ne.

Valtion palkkakartoitukset ovat julkisesti saatavilla — virkamies voi pyytää omaa virastoaan toimittamaan kartoituksen tulokset tarkistettavaksi. Jos olet naispuolinen virkamies ja epäilet ansaitsevasi vähemmän kuin samantasoisessa tehtävässä olevat miespuoliset kollegasi, pyydä kartoituksen tiedot ja ota tarvittaessa yhteyttä tasa-arvovaltuutetun toimistoon.

Usein kysytyt kysymykset palkankorotuksista valtiolla

Saanko palkankorotuksen myös jos olen osa-aikaisessa virkasuhteessa?

Kyllä. Yleiskorotus prosentteina lasketaan sen hetkisestä palkasta — osa-aikainen virkamies saa prosentuaalisesti saman korotuksen kuin kokoaikainen, mutta euromäärältään pienempi korotus heijastaa osa-aikaisen palkkatasoa.

Voiko palkankorotus jäädä saamatta?

Yleiskorotus on ehdoton oikeus — siihen ei tarvita työnantajan erillistä päätöstä. Virastoerä sen sijaan on harkintavarainen, ja sen saa vain, jos virasto päättää myöntää sen tietyille tehtäville tai henkilöille.

Miten toimin, jos virasto väittää, ettei yleiskorotus koske minua?

Yleiskorotus koskee kaikkia sopimuksen piirissä olevia. Jos virasto väittää muuta, pyydä kirjallinen perustelu. Toimita asia välittömästi ammattiliittosi lakimiehelle — kyseessä on sopimuksen vastainen menettely.

Onko palkankorotuksesta maksettava lisää veroa?

Palkka on normaalin veroasteikon mukaan verotettavaa ansiotuloa. Korotus ei muuta verotusperustetta — se vain kasvattaa bruttoansiota, joka verotetaan normaalisti. Progressiivisen veroasteikon vuoksi suurituloisimmilla nettovaikutus on pienempi prosentuaalisesti.

Mitä jos olen äitiyslomalla heinäkuussa 2025?

Äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaalla olevaan virkamieheen sovelletaan korotusta vapaana olon ajalta laskennallisesti. Palkka nousee, kun palaat töihin, ja maksamaton erotus maksetaan takautuvasti vapaan ajalta, mikäli virastolla on velvollisuus maksaa täyttä palkkaa vapaan aikana.

Vastuuvapauslauseke: Tämän artikkelin tiedot ovat yleisluontoisia eikä niitä tule pitää oikeudellisena neuvontana. Yksilölliseen palkkatilanteeseesi liittyvissä kysymyksissä ota yhteyttä ammattiliittosi lakimieheen tai asianajajaan.

Lomaraha ja lomakorvaus: palkan lisätekijät

Lomaraha (myös "lomapalkkalisa" tai "lomaraha") on osa valtion palkkausjärjestelmää, vaikka sitä ei aina hahmoteta osana varsinaista palkkarakennetta.

Lomarahan laskentaperuste

Lomaraha lasketaan prosenttiosuutena lomapalkasta. Valtion sopimuksessa lomarahan suuruus on pääsääntöisesti 50 % vuosilomapalkasta. Esimerkiksi: jos lomapalkka on 3 200 €/kk ja otat 25 lomapäivää, lomapalkkasi on 25 × (3 200 / 25) = 3 200 €, ja lomarahasi on 50 % × 3 200 = 1 600 €.

Lomarahan maksuajankohta vaihtelee virastoittain — se voidaan maksaa loman alkaessa tai vuodelta vain kerran. Tarkista virastosi käytäntö HR-osastolta.

Palkankorotuksen vaikutus lomarahaan

Koska lomaraha lasketaan lomapalkasta, joka perustuu kuukausipalkkaan, jokainen palkankorotus kasvattaa automaattisesti myös lomarahaa. Kaikki kolme korotuserää siis lisäävät paitsi kuukausipalkkaa myös lomavapaan aikaista kokonaisansiota.

Lomakorvaus työsuhteen päättyessä

Jos virkasuhde päättyy ennen kuin olet pitänyt ansaitsemasi lomat, sinulle maksetaan lomakorvaus Vuosilomalain (162/2005) 17 §:n nojalla. Lomakorvaus perustuu työsuhteen päätyttyä pitämättömien lomapäivien määrään × päiväpalkka.

Palkkauksen erityistilanteet valtiolla

Osa virkamiehistä kohtaa tilanteita, joihin sopimuksen yleissäännöt eivät suoraan vastaa. Tässä käydään läpi yleisimpiä erityistilanteita.

Virkamiehen siirtyminen virastosta toiseen

Kun virkamies siirtyy valtion sisällä virastosta toiseen, TK-palkka määräytyy uuden viraston tehtäväkohtaisen palkan mukaan. Tärkeä tieto: Tehtäväkohtainen palkka ei automaattisesti siirry virastosta toiseen. Voit menettää palkkaetuja siirtymisen yhteydessä, erityisesti jos uusi tehtävä on vaativuusluokitukseltaan alempana.

Ennen siirtymistä neuvottele aina kirjallisesti uudesta palkasta. Pyydä viralliset palkkaehdot kirjallisena virkamääräyksessä tai työsopimuksessa ennen kuin allekirjoitat.

Ylennys viran sisällä

Jos tehtäväsi vaativuus kasvaa oleellisesti — esimerkiksi vastuualueen laajentumisen tai uuden projektijohtajuuden myötä — sinulla on oikeus pyytää TK-palkan uudelleenarviointi. Pelkkä työmäärän kasvu ei riitä, vaan vaativuuden on muututtava laadullisesti.

Projektikohtainen lisä

Jotkut virastot myöntävät projektikohtaisen lisän tietyistä erityistehtävistä. Tällainen lisä ei ole automaattisesti pysyvä — se voidaan myöntää projektin ajaksi ja se päättyy projektin päätyttyä. Sovi lisän luonteesta ja kestosta aina kirjallisesti.

Palkankorotus ja rekrytoinnin tukeminen

Virastoerää voidaan kohdentaa myös rekrytointivaikeuksien ratkaisemiseen. Jos virastolle on vaikea rekrytoida tietyn alan osaajia — esimerkiksi IT-asiantuntijoita tai lääkäreitä — virasto voi käyttää virastoerää kohdistamalla sen kyseisen tehtäväryhmän palkkaan kilpailukyvyn parantamiseksi.

Valtion palkka vs. yksityinen sektori: kilpailukyky 2026

Usein kysytty kysymys kuuluu: "Ansaitsenko valtiolla enemmän vai vähemmän kuin yksityisellä?" Vastaus riippuu tehtävästä ja alasta.

Missä valtio on kilpailukykyinen?

Valtion palkkaus on tyypillisesti kilpailukykyistä tai jopa edullista seuraavilla aloilla:

• Oikeuslaitos ja perustuslailliset elimet — tuomarit, notaarit, syyttäjät
• Puolustusvoimat ja Rajavartiolaitos — ammattiupseerit ja erikoistehtävät
• Poliisi — kenttätehtävistä johtotehtäviin
• Koulutus — yliopistojen hallinto ja opetushenkilöstö johtotehtävissä

Missä valtio on heikompi?

• IT ja teknologia — ohjelmistokehittäjät, data-analyytikot, kyberturvallisuusasiantuntijat. Valtion palkkahaarukka ei yleensä pysty kilpailemaan suurten teknologiayritysten tarjouksissa.
• Talousjohto — valtio maksaa talousjohtajille ja CFO-tason tekijöille selvästi vähemmän kuin listatut yhtiöt
• Kansainvälinen asiantuntijatyö — ulkoministeriön tai VM:n kansainvälisissä tehtävissä palkkaero kasvaa suhteessa monikansallisiin organisaatioihin

Miksi jotkut valitsevat valtion palkasta huolimatta?

Valtiolla on kilpailuetuja, joita ei suoraan näe palkkalaskelmassa:

• Eläketurva (Keva vs. TyEL on lähes sama, mutta Keva-järjestelmä on vakaa)
• Työsuhteen pysyvyys ja irtisanomissuoja
• Lomat ja muut vapaat ovat tyypillisesti yksityistä sektoria paremmat
• Etätyömahdollisuudet ovat paraneet erityisesti asiantuntijatehtävissä
• Merkityksellisyys ja julkinen tehtävä motivoivat monia

Tulevat muutokset palkkauksessa sopimuskauden aikana

Sopimuksen kolmivuotinen kausi 2025–2028 ei ole täysin staattinen — tiettyjä asioita voidaan tarkistaa tai täydentää sopimuskauden aikana.

Paikallinen sopiminen palkoista

Vaikka yleiskorotukset on sovittu kiinteiksi, paikallinen sopiminen sallii joitain joustoja. Virasto voi neuvotella paikallisesti esimerkiksi tehtäväkuvausten tarkistuksesta tai palkkavälimuutoksista tiettyihin tehtäväryhmiin. Näihin muutoksiin tarvitaan aina paikallinen sopimus työnantajan ja luottamusmiehen välillä.

Sopimuskauden aikainen reklamaatio- ja tulkintamenettely

Jos sopimuksen soveltamisesta syntyy erimielisyys — esimerkiksi siitä, miten tietty lisä lasketaan — asia voidaan viedä paikalliseen neuvotteluun. Jos ratkaisu ei löydy paikallisesti, asia siirtyy valtakunnalliseen neuvotteluun sopijaosapuolten välillä. Prosessi on hidas, mutta se on olemassa oikeusturvan takaamiseksi.

Inflaatioriskin hallinta kolmen vuoden sopimuksessa

Pitkä sopimuskausi on riski ostovoimalle, mikäli inflaatio kiihtyy odotettua enemmän. Suomen sopimuksissa ei ole automaattista inflaatiokorjausmekanismia — toisin kuin esimerkiksi joissain muissa EU-maissa. Tämä tarkoittaa, että jos inflaatio nousee yli 7,8 prosentin vuosien 2025–2028 aikana, valtion virkamiesten reaalipalkka laskee. Tämä riski on hyväksyttävä kolmivuotisen sopimuksen solmimisen hintana.

HR:n tehtävät palkkakorotusten implementoinnissa

Virastojen henkilöstöhallinnolla on keskeinen rooli sopimuksen toimeenpanossa. HR-osaston on varmistettava, että korotukset otetaan käyttöön oikeisiin aikoihin ja oikeille henkilöille.

Tarkistuslista HR-ammattilaiselle

Ennen korotuksia (1–2 kuukautta ennen):

• Tarkista palkanlaskentajärjestelmän (Kieku, Mepco, tms.) asetukset
• Varmista, että kaikki palvelussuhdetyypit on kartoitettu — myös osa-aikaiset ja määräaikaiset
• Tiedota henkilöstöä tulevista korotuksista kirjallisesti

Korotuksen jälkeen (heinäkuun 2025 jälkeen):

• Tarkista satunnaisotos palkkalaskelmista — onko korotus laskettu oikein kaikille?
• Tallenna korotusten kirjaustosite virastosi arkistoon
• Valmistaudu yhteydenottoihin niiltä, joiden korotus puuttuu

Virastoerän jakaminen:

• Kutsu luottamusmiehet jakoneuvotteluun ajoissa
• Dokumentoi jakoperusteet ja päätös kirjallisesti
• Säilytä dokumentaatio vähintään 6 vuotta (Kirjanpitolain vaatimus)

Palkkakartoitus osana tasavertaisuusvelvoitetta

Tasa-arvolaki (609/1986) velvoittaa yli 30 henkilöä työllistävät virastot tekemään palkkakartoituksen tasa-arvosuunnittelun yhteydessä. Kartoituksessa vertaillaan saman vaativuustason tehtävissä työskentelevien palkkoja sukupuolen mukaan. Jos korotusten jälkeen ilmenee uusia palkkaeroja, ne on kirjattava ja korjattava seuraavaan suunnittelukierrokseen mennessä.

Palkkatietojen läpinäkyvyys: oikeus tietoon

Euroopan unionin palkka­läpinäkyvyysdirektiivi (2023/970/EU) velvoittaa jäsenvaltiot ottamaan käyttöön uusia mekanismeja palkkatietojen läpinäkyvyydelle. Suomen on toimeenpantava direktiivi viimeistään vuoteen 2026 mennessä. Tämä tarkoittaa käytännössä, että:

• Työnantajalla on velvollisuus kertoa palkkaväli jo ilmoituksessa ennen rekrytointia
• Työntekijällä on oikeus saada tietoa saman työnantajan saman tehtäväluokan palkkojen jakaumasta
• Palkkakartoitusten tulosten on oltava saatavilla henkilöstölle

Valtion virastoille tämä direktiivi on erityisen ajankohtainen, koska tehtäväkohtaisten palkkojen ja virastoerän jaon perusteet ovat tähän asti olleet vaihtelevasti saatavissa. Direktiivin myötä läpinäkyvyys kasvaa — mikä on etu etenkin palkkatasa-arvotyölle.

À retenir: Jos koet palkka-asiassasi läpinäkyvyyden puutteita — esimerkiksi et saa tietoa, millä perustein virastoerä on jaettu — voit vedota sekä Tasa-arvolain (609/1986) velvoitteisiin että EU-direktiivin 2023/970/EU vaatimuksiin. Nämä oikeudet ovat voimassa vaikka kansallinen toimeenpanolaki ei vielä olisikaan täysin voimassa, koska direktiivit voidaan tietyissä tapauksissa vedota suoraan.

Yhteenveto: valtion palkka 2025–2028 lyhyesti

Valtion virka- ja työehtosopimus 2025–2028 tarjoaa selkeän kolmivuotisen korotuspolun, jossa jokainen virkamies tietää etukäteen, milloin ja kuinka paljon palkka nousee. Tämä ennustettavuus on arvokas — se mahdollistaa oman taloussuunnittelun pitemmälle.

Keskeisimmät asiat pähkinänkuoressa:

1. Kolme ehdotonta yleiskorotusta: +2,4 % (1.7.2025), +3,0 % (1.10.2026), +2,4 % (1.8.2027)
2. Virastoerä 0,9 % on harkintavarainen — seuraa, miten oma virastosi sen jakaa
3. Tehtäväkohtainen palkka voidaan pyytää uudelleenarviointiin, jos tehtävänkuva muuttuu oleellisesti
4. Palkanlaskentavirhe tulee reklamoida välittömästi kirjallisesti
5. Eläkekertymä kasvaa automaattisesti korotusten myötä Keva-järjestelmässä
6. Palkkatasa-arvo on oikeudellinen velvoite — palkkakartoitus on virastolle pakollinen

Sopimuksen koko teksti on saatavilla Valtiovarainministeriön sivuilla (vm.fi). Lisätietoa palkkatasosta kunnallisella puolella löydät KVTES-palkkoja käsittelevästä artikkelista.

Viranomaislähteet ja lisätietoa

Palkkaukseen liittyvä lainsäädäntö ja sopimustekstit löytyvät seuraavista lähteistä:

• Valtiovarainministeriö — sopimukset: vm.fi/sopimukset
• JUKO ry — neuvottelutuloksen tiedote: juko.fi
• Finlex — lakikokoelma: Työsopimuslaki (55/2001), Tasa-arvolaki (609/1986), Vuosilomalaki (162/2005)
• Keva — eläkelaskuri: keva.fi — voit laskea oman eläke-ennusteesi laskurin avulla
• Tasa-arvovaltuutettu: tasa-arvo.fi — palkkatasa-arvoon liittyvät kyselyt

Jos palkkausasiasi vaatii oikeudellista neuvontaa, ota ensisijaisesti yhteyttä oman ammattiliittosi — JUKO:n, Ammattiliitto Pron tai JHL:n — lakimiespalveluun. Liittoon kuuluvilla on oikeus maksuttomaan oikeudelliseen neuvontaan henkilöstöä koskevissa asioissa.

Käytännön esimerkkejä palkankorotuksen vaikutuksesta

Konkreettiset esimerkit auttavat ymmärtämään, mitä sopimuksen 7,8 % tarkoittaa eri palkkatasoilla.

Esimerkki 1: Nuori asiantuntija, palkka 2 800 € (taso 4)

• 1.7.2025: +67,20 € → 2 867,20 €
• 1.10.2026: +86,02 € → 2 953,22 €
• 1.8.2027: +70,88 € → 3 024,10 €
• Nettokorotus bruttona koko kaudella: +224,10 €/kk

Esimerkki 2: Kokenut erikoisasiantuntija, palkka 4 200 € (taso 7)

• 1.7.2025: +100,80 € → 4 300,80 €
• 1.10.2026: +129,02 € → 4 429,82 €
• 1.8.2027: +106,32 € → 4 536,14 €
• Nettokorotus bruttona koko kaudella: +336,14 €/kk

Esimerkki 3: Johtava virkamies, palkka 6 500 € (taso 10+)

• 1.7.2025: +156,00 € → 6 656,00 €
• 1.10.2026: +199,68 € → 6 855,68 €
• 1.8.2027: +164,54 € → 7 020,22 €
• Nettokorotus bruttona koko kaudella: +520,22 €/kk

Huomaa: nämä luvut eivät sisällä virastoerää (0,9 %), joka voi lisätä korotuksen henkilöstä ja virastosta riippuen. Luvut ovat suuntaa-antavia — oman palkanlaskentasi tulos saattaa pyöristyä eri tavoin.

Kaikki yllä olevat laskelmat perustuvat julkisesti saatavilla oleviin sopimustietoihin (JUKO ry, 2025) ja Valtiovarainministeriön vahvistamaan neuvottelutulokseen (vm.fi, 2025).

Nämä esimerkit osoittavat, että absoluuttinen euromäärä kasvaa palkan mukana — prosentuaalisesti kaikki saavat saman korotuksen, mutta euromääräisesti korkeapalkkainen hyötyy enemmän. Tämä on tarkoituksenmukainen rakenne: sopimus ei pyri tasaamaan palkkaeroja, vaan ylläpitämään kunkin palkkaryhmän suhteellista asemaa.