Anna NieminenValtion lomat vai yksityisen sektorin lomat — kummalla on paremmat ehdot? Vastaus riippuu kolmesta tekijästä: palvelusvuosien määrästä, sopimuksen erityismääräyksistä ja siitä, verratanko lakiminimiä vai todellista sopimustasoa. Tässä artikkelissa vertaillaan valtion VVTES 2025–2028 -sopimuksen lomaetuja kunnalliseen KVTES:iin ja yksityisen sektorin tyypillisiin lomakäytäntöihin — sekä selvitetään, mitä Vuosilomalaki (162/2005) tarkoittaa käytännössä.
Vuosilomalaki vs. VVTES: kumpi on virkamiehellenormatiivisesti sitova?
Vuosilomalaki (162/2005) on pakottavaa oikeutta ja asettaa loman vähimmäistason kaikille palkansaajille. Valtion virkaehtosopimus voi poiketa laista vain työntekijän eduksi. Käytännössä:
- Vuosilomalaissa minimiloma on 2,5 päivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta, eli enimmillään 30 arkipäivää
- VVTES 2025–2028 myöntää pidemmät lomat pitkille palvelusajoille lain minimin päälle
- Ristiriitatilanteessa sovelletaan edullisemmuusperiaatetta: virkamies saa lain tai sopimuksen mukaisen ehdoista sen, joka on hänelle parempi
À retenir: Laki on pohja — sopimus on katto joka nostaa sitä. Kumpikaan ei voi leikata loman alapuolelle.
Lomapäivien kertyminen valtiolla
Valtiolla loma kertyy lomanmääräytymisvuoden (1.4.–31.3.) mukaan. Jokainen täysi lomanmääräytymiskuukausi kerryttää:
| Palvelusvuodet | Lomapäivä/kuukausi | Koko vuoden loma |
|---|---|---|
| Alle 1 vuosi | 2 päivää | 24 arkipäivää |
| 1–4 vuotta | 2,5 päivää | 30 arkipäivää |
| 5+ vuotta | 3 päivää | 36 arkipäivää (valtion etu!) |
Lähde: VVTES 2025–2028 ja Vuosilomalaki 162/2005
Yksityisellä sektorilla 3 päivää/kuukausi on harvinainen etu — useimmat TES:t antavat 2,5 päivää/kuukausi riippumatta palvelusvuosista. Valtiolla yli 5 vuoden palvelusvuosi tuo yhden lisälomaviikon verrattuna yksityiseen sektoriin.
Vertailu: Valtion VVTES vs. kunnallinen KVTES
Julkinen sektori jakautuu kahteen pääjärjestelmään: valtioon ja kuntiin. Niiden lomaedut ovat samankaltaisia mutta sisältävät eroja.
Valtion ja kuntien lomaedut ovat hyvin lähellä toisiaan. Tarkempi vertailu kunnallisen sopimuksen lomasäännöistä löytyy KVTES vuosiloma vs Vuosilomalaki -artikkelista.
Merkittävin ero valtion ja kunnan välillä ei ole lomapäivissä vaan loman ajoittamisessa: valtiolla virkamiehellä on hieman enemmän joustavuutta loman ajoituksessa, erityisesti joustotyöjärjestelyn puitteissa.
Lomaraha valtiolla: 50 % lomapalkan päälle
Lomaraha on erillinen etu, jota ei ole Vuosilomalaissa pakottavana velvoitteena — se perustuu virkaehtosopimukseen.
Valtiolla lomaraha on 50 % vuosilomapalkasta. Toisin sanoen: jos pitää 30 arkipäivää lomaa ja kuukausipalkka on 3 500 €, lomapalkka on noin 3 500 € (kuukausi), ja lomaraha on 1 750 €. Yhteensä loman aikaiset ansiot ovat 3 500 + 1 750 = 5 250 €.
Milloin lomaraha maksetaan?
Lomarahan maksuajankohta vaihtelee virastoittain. Tyypillisimpiä käytäntöjä:
- Loman alkaessa (yhteisesti koko kesälomakaudelle)
- Kuukausipalkan yhteydessä loman aikana
- Kerran vuodessa tietyssä kuukaudessa (esim. kesäkuu)
Tarkista oman virastosi käytäntö HR:ltä.
Lomarahajärjestelmä vs. yksityinen sektori
Yksityisellä sektorilla lomaraha on myös yleinen, mutta sen suuruus vaihtelee sopimuksesta riippuen 50–100 % välillä. Kaupan alalla 50 % on tyypillinen — sama kuin valtiolla. Joillakin yksityisillä aloilla ei lomarahaa makseta lainkaan sopimuksen puitteissa.
Erityisvapaat: mitä valtion sopimus tarjoaa yli lain?
Vuosiloma on vain osa vapaajärjestelmää. Valtion virkaehtosopimus sisältää myös erityisvapaita, jotka ylittävät lain vähimmäisvaatimukset.
Palkallinen sairausloma
Valtiolla palkallinen sairausloma on huomattavasti pidempi kuin lain minimi. Vuosilomalaki ei sinänsä sääntele sairauslomaa — se kuuluu Työsopimuslakiin (TSL 55/2001, 2 luku 11 §). Valtion sopimuksen mukaan palkallinen sairausloma jatkuu tyypillisesti kuudesta kahteentoista kuukauteen palvelusajasta riippuen, kun TSL:n mukainen minimimaksupäivä on vain yksi kuukausi.
Perhevapaiden aikainen palkka
Valtiolla äitiysrahakaudelta maksetaan täyttä palkkaa ensimmäiseltä 105 arkipäivältä — tämä on sopimukseen perustuva etu, jota ei löydy kaikilta yksityisen sektorin sopimuksilta. Vuosilomaoikeus myös karttuu perhevapaiden ajalta.
Erityissyistä myönnettävä palkallinen vapaa
Virkaehtosopimus mahdollistaa palkallisen vapaan myöntämisen erikseen sovituissa tilanteissa, kuten:
- Oma tai lähiomaisen häät (1–3 päivää)
- Hautajaiset (1–3 päivää)
- Muutto (1 päivä)
- Omaisen vakava sairaus (harkintavaraisesti)
Nämä vapaat ovat työnantajan harkintavaraisia, mutta vakiintunut käytäntö valtiolla on myöntää ne kirjallisesta pyynnöstä.
Loman pitäminen: käytännön oikeudet ja rajoitukset
Vuosilomalaki antaa työnantajalle oikeuden määrätä loman ajankohta, mutta rajoitetusti. Valtion käytäntö on pääosin:
- Kesäloma (4 viikkoa / 24 arkipäivää) pidetään kesäkuun 2. – syyskuun 30. välisenä aikana, ellei toisin sovita
- Loput lomapäivät (talviloma) pidetään lokakuun 1. – toukokuun 31. välisenä aikana
- Loman ajankohta ilmoitetaan hyvissä ajoin — yleensä 2 kuukautta ennen loman alkua
- Yksipuolinen loman peruuttaminen työnantajan toimesta on sallittu vain pakottavista syistä ja virkamiehelle on korvattava siitä aiheutuneet kustannukset
Virkamiehen oikeus kesälomaan
Vuosilomalaissa (162/2005) on vahva presumptio, että kesäloma annetaan kesällä. Jos työnantaja haluaa siirtää loman kesäkauden ulkopuolelle, se vaatii perustellun syyn ja yleensä virkamiehen suostumuksen.
Käytännön neuvo: Jos loman ajankohdasta on erimielisyyttä, kirjaa oma toivomuksesi kirjallisesti hyvissä ajoin. Jos työnantaja kieltäytyy ilman perusteltua syytä, ota yhteyttä luottamusmieheen tai liittoon.
Verdict: Valtion lomaedut ovat erittäin kilpailukykyiset — erityisesti yli 5 vuoden palvelusajalla 36 arkipäivää on parempi kuin yksityisen sektorin tyypillinen 30 päivää. Lomaraha, palkallinen sairausloma ja perhevapaakäytännöt vahvistavat kokonaisuutta entisestään.
Vastuuvapauslauseke: Tämän artikkelin tiedot ovat yleisluontoisia eikä niitä tule pitää oikeudellisena neuvontana.
Lomakorvaus työsuhteen päättyessä
Kun virkasuhde päättyy, pitämättömistä lomapäivistä maksetaan lomakorvaus. Tämä on tärkeä oikeus, jota ei aina tunneta.
Lomakorvauksen laskenta
Lomakorvaus = pitämättömät lomapäivät × päiväpalkka
Päiväpalkka lasketaan: kuukausipalkka × 12 / (työvuoden kokonaispäivät, tyypillisesti 260–365 päivää sovellettavasta laskentakaavasta riippuen).
Esimerkki: Jos virkasuhde päättyy elokuussa ja sinulla on 15 pitämätöntä lomapäivää, lomakorvaus on 15 × (3 200 € × 12 / 260) ≈ 15 × 147,69 € = 2 215 €.
Milloin lomakorvaus maksetaan?
Lomakorvaus maksetaan viimeisen palkan yhteydessä virkasuhteen päättyessä. Jos se puuttuu, reklamoi välittömästi — lomakorvaussaatava vanhenee pääsäännön mukaan 2 vuodessa (TSL 13 luku 9 §).
Säästövapaa ja loman siirtäminen
Valtion sopimus mahdollistaa lomapäivien säästämisen ja siirtämisen säästövapaana pidettäväksi.
Säästövapaa
Säästövapaaksi voidaan siirtää enintään 18 lomapäivää (6 arkipäivää kesäloman yli menevästä osasta). Säästetyt päivät voidaan pitää sopimuksen mukaan myöhemmin — tyypillisesti enintään viiden vuoden kuluessa siirtämisestä.
Miksi säästövapaa on hyödyllinen? Erityisesti asiantuntijoille, jotka suunnittelevat pidempiä matkoja tai opintovapaita, säästövapaa mahdollistaa usean viikon yhtenäisen vapaan.
Loman siirtäminen sairauden takia
Vuosilomalaki (162/2005, 25 §) turvaa oikeuden siirtää loma, jos virkamies sairastuu juuri ennen lomaa tai loman aikana. Virkamies voi vaatia loman siirtämistä sairastuneiden päivien verran, jos sairaus alkaa ennen loman alkua tai sen aikana.
Valtiolla tähän sovellettava käytäntö on vakiintunut: sairastuneet päivät korvautuvat sairauslomana, ja loma siirtyy myöhemmin pidettäväksi.
Loma ja osa-aikainen virkasuhde
Osa-aikaisessa virkasuhteessa lomaedut eroavat hieman kokoaikaisesta, mutta oikeudet ovat suhteessa samanlaiset.
Lomapäivien kertyminen osa-aikaiselle
Lomapäivien kertymä ei pienene suhteessa tehtyihin tunteihin — osa-aikainen virkamies saa saman määrän lomapäiviä kuin kokoaikainen samanlaisella palvelusajalla. Sen sijaan loma-ajan palkka on osa-aikaisen palkan mukainen.
Esimerkki: 60 % osa-aikainen virkamies, jolla on 5+ vuoden palvelusvuosi, saa 36 lomapäivää — mutta loma-ajan palkka on 60 % kokoaikaisesta lomapalkasta.
Lomaraha osa-aikaisella
Lomaraha lasketaan osa-aikaisen lomapalkasta samalla tavalla kuin kokoaikaisella — 50 % lomapalkasta. Absoluuttinen euromäärä on pienempi, mutta prosentuaalinen etu on sama.
Mitä muuttui VVTES 2025–2028:ssa lomaehtojen osalta?
Sopimus ei tuo merkittäviä muutoksia peruslomajärjestelmään, mutta tarkennetaan eräitä yksityiskohtia:
- Etätyöjakson aikainen loma: Sopimus täsmentää, että loman ajankohta ei muutu sen perusteella, missä virkamies työskentelee — etätyöpaikalla lomaa ei voi korvata normaalina työpäivänä
- Säästövapaan käyttö: Täsmennetään, että säästövapaasta on ilmoitettava työnantajalle kirjallisesti vähintään 2 kuukautta etukäteen
Nämä täsmennykset ovat teknisiä, mutta ne parantavat selkeyttä tilanteissa, joissa työn ja vapaan raja on hämärtynyt etätyön yleistymisen myötä.
Yhteenveto lomavertailusta: VVTES vs. muut sektorit
Valtion virkaehtosopimus 2025–2028 tarjoaa lomaedut, jotka ovat:
- Paremmat kuin yksityinen sektori erityisesti yli 5 vuoden palvelusvuosilla (36 arkipäivää vs. 30 arkipäivää)
- Vertailukelpoisia kunnallisen KVTES:n kanssa — saman tasoiset lomapäivät
- Lomaraha samalla tasolla kuin suurimmalla osalla julkisen ja yksityisen sektorin sopimuksista
Ainut vertailukohta, jossa valtio ei erotu edukseen, on loman ajoittaminen — suurimmassa osassa nykyaikaisista TES:istä joustomahdollisuudet ovat kasvaneet, mutta valtion virastokohtaiset käytännöt vaihtelevat.
Kuljetus- ja logistiikka-alan lomakäytäntöjä on käsitelty omassa artikkelissaan, mikä tarjoaa kontrastin täysin erilaisen alan lomaehtoihin.
Jokaisen valtion virkamiehen kannattaa tarkistaa oman virastansa lomakäytäntö HR-portaalista tai pyytää viimeinen lomalasku eriteltynä. Lomaoikeuksien tunteminen on paitsi taloudellisesti järkevää myös työkyvyn ylläpitämisen kannalta oleellista — täysimääräinen vuosiloma on oikeus, ei etuus.
