Valtion työaika ja joustavuus 2025–2028: usein kysytyt kysymykset

Mikä on valtion virkamiehen työaika — ja miten se on muuttunut VVTES 2025–2028:ssa? Tämä artikkeli vastaa yleisimpiin kysymyksiin valtion työaikajärjestelyistä: joustotyöstä, etätyöstä, liukumista ja siitä, mitä sopimuksen uudet tekstimuutokset käytännössä tarkoittavat.

Mikä on valtion virkamiehen säännöllinen työaika?

Säännöllinen työaika valtiolla on pääsääntöisesti 7 tuntia 15 minuuttia päivässä ja 36 tuntia 15 minuuttia viikossa (ns. 36h15min-järjestely). Osa virastoista soveltaa 8 tunnin päivätyöaikaa (40 h/vko). Yksityisellä sektorilla 37,5 h tai 40 h viikkotyöaika on tyypillisempi.

Valtion lyhyempi perusviikkotyöaika on etu, joka ei näy palkkalaskelmassa suoraan mutta vaikuttaa elämänlaatuun — vuodessa kertyvä ero 40 h:n viikkotyöaikaan verrattuna on noin 190 tuntia.

Mitä on joustotyö valtion virkasuhteessa?

Joustotyö (Työaikalaki 872/2019, 13 §) on järjestely, jossa virkamies päättää itse, milloin ja missä hän työskentelee — laajan autonomian puitteissa. Ainoa rajoitus on sovitun viikkotyöajan noudattaminen ja työnantajan asettamat säännöt tavoitettavuudesta.

VVTES 2025–2028 täsmentää: Joustotyöjärjestely on tehtävä kirjallisesti. Virasto voi käyttää kollektiivista virastokohtaista mallia yksittäisten sopimusten sijaan — mutta mallista on käytävä ilmi, kenelle joustotyö soveltuu ja millä ehdoilla.

Voiko virkamies tehdä etätyötä?

Kyllä. Etätyöoikeus perustuu paikalliseen sopimiseen. Useimmissa valtion virastoissa on otettu käyttöön etätyöpolitiikka, joka sallii 2–3 etätyöpäivää viikossa tehtävistä riippuen.

Etätyöstä on tehtävä kirjallinen etätyösopimus tai virastokohtainen etätyöpolitiikka kattaa sen. Virkamies vastaa itse siitä, että etätyöpiste täyttää Työturvallisuuslain (738/2002) vaatimukset — työnantajalla on velvollisuus ohjeistaa.

Mitä muutoksia VVTES 2025–2028 toi työaikaan?

Sopimus sisältää kustannusneutraaleja tekstimuutoksia, jotka vaikuttavat käytännön työaikajärjestelyihin:

1. Joustotyösopimuksen dokumentointi — kirjallinen vaatimus selkeytyy; virastokohtainen malli on riittävä yksilösopimusten sijaan
2. Matkustusaikakorvauksen peruste — täsmennetty (katso erillinen artikkeli ylitöistä)
3. Liukumatyöajan kehykset — sopimus täsmentää, kuinka suuresta liukuma-alasta voidaan sopia paikallisesti

Ei muuttunut: 36h15min:n perusviikkotyöaika säilyy. Vuorotyön perusrakenne pysyy ennallaan. Joustotyön enimmäisautonomia ei laajene.

Vertailua kunnalliseen puoleen tarjoaa KVTES-työajan tärkein muutos 2025–2027 -artikkeli.

Mitä on liukuma (flextime) valtiolla?

Liukuma tarkoittaa, että virkamies voi valita kiinteän työajan puitteissa, milloin hän aloittaa ja lopettaa työpäivän. Tyypillinen valtion liukumamalli:

• Kiinteä aika: kello 9:00–14:00 (virkamies on aina paikalla tai tavoitettavissa)
• Liukuma-aika: kello 7:00–9:00 ja 14:00–18:00 (virkamies valitsee, milloin on töissä)
• Saldonkertyminen: liukumasaldoa voidaan kerätä enintään ±40 tuntia

Liukumasaldo mahdollistaa ns. vapaapäivän pitämisen, kun saldomäärä ylittää täyden työpäivän. Liukuma ei edellytä erillistä sopimusta — se on vakiintunut osa valtion työaikakulttuuria.

Miten työaika kirjataan valtiolla?

Valtiolla on käytössä useita tuntiseurantajärjestelmiä virastosta riippuen:

• Kieku — valtion yhteinen taloushallinnon järjestelmä, jossa on myös työaikamoduuli
• Visma tai muut virastokohtaiset järjestelmät
• Joissakin joustotyöjärjestelyissä kirjaus voi olla kevyempää

Tärkeää: Virkamies on itse vastuussa kirjausten oikeellisuudesta. Kirjaamaton ylityö ei ole korvattavaa, ja puuttuvat merkinnät vaikeuttavat oikeuksien todentamista jälkikäteen.

"Moni virkamies aliarvioi täsmällisen tuntikirjanpidon merkityksen. Epäselvissä tilanteissa — ylityökorvaus, lomakirjanpito tai irtisanomistilanne — juuri kirjaukset ovat ensimmäinen todiste, johon kumpikin osapuoli turvautuu."

— Valtion henkilöstöhallinnon asiantuntija, 2025

Voiko virkamies vaihtaa joustotyöhön?

Siirtyminen joustotyöhön edellyttää:

1. Tehtävän soveltuvuus joustotyöhön (työnantaja arvioi — kaikki tehtävät eivät sovi)
2. Kirjallinen sopimus tai virastokohtaisen mallin hyväksyminen
3. Esimiehen puolto

Virkamies voi pyytää joustotyöhön siirtymistä kirjallisesti. Työnantajalla ei ole ehdotonta velvollisuutta myöntää sitä, mutta kieltäminen on perusteltava. Joustotyöstä voidaan myös luopua — molemmat osapuolet voivat irtisanoa joustotyösopimuksen kirjallisesti kolmen kuukauden ilmoitusajalla.

Mikä on yötyö valtiolla ja miten se korvautetaan?

Yötyötä on kello 23:00–06:00 välillä tehty työ (Työaikalaki 872/2019, 7 §). Valtion virastoissa yötyötä tehdään pääasiassa:

• Vankiloissa (Rikosseuraamuslaitos)
• Rajavalvonnassa (Rajavartiolaitos)
• Poliisitoiminnassa
• IT-huoltotehtävissä kriittisissä järjestelmissä

Yötyöstä maksetaan yötyölisä, jonka suuruus vaihtelee virastoittain ja tehtäväkuvan mukaan. Yötyötä voidaan teettää säännöllisesti vain, jos se kuuluu virkamiehen työvuorojärjestelyihin — satunnainen yötyö edellyttää aina erityistä perustetta.

Etätyön ja toimistopäivien balanssi: mikä on oikea suhde?

Valtiovarainministeriön ohjeistus 2022 (edelleen voimassa 2025) suosittelee, että virastoissa on vähintään 50 % toimistotyöpäiviä — mutta tämä on suositus, ei laki. VVTES 2025–2028 ei aseta etätyön enimmäismäärää.

Käytännössä suositeltu suhde on 2–3 päivää toimistolla ja 2–3 päivää etänä asiantuntijatehtävissä. Lähiesimies ja tiimitarpeet vaikuttavat. Asiakastehtävissä tai johtotehtävissä toimistoläsnäolo on tyypillisesti suurempaa.

Ylityöt ja etätyö: Etätyöpäivänä tehty ylityö on yhtä lailla korvattavaa kuin toimistoylityö — sijainti ei poista oikeutta korvaukseen. Lisätietoa ylitöistä löydät valtion ylityöt ja lisäpalkkiot -artikkelista.

Vastuuvapauslauseke: Tämän artikkelin tiedot ovat yleisluontoisia eikä niitä tule pitää oikeudellisena neuvontana.

Miten VVTES 2025–2028 eroaa edellisestä sopimuksesta työajan osalta?

Edellinen sopimus ei sisältänyt erillisiä kirjallisia vaatimuksia joustotyölle, jos virastossa oli jo vakiintunut käytäntö. Uusi sopimus tiukentaa tätä: kirjallinen sopimus tai virastokohtainen malli on nyt edellytys joustotyöjärjestelylle.

Tämä on käytännössä merkittävä muutos virastoille, joissa joustotyötä on tehty epävirallisesti. Virkamiehet, jotka tekevät joustotyötä ilman kirjallista sopimusta 1.3.2025 jälkeen, ovat juridisesti epäselvässä tilanteessa — heidän oikeutensa ylityökorvauksissa tai joustotyön purkamiseen voivat olla heikentyneet.

Käytännön neuvosto: Pyydä HR:ltä kirjallinen vahvistus tai allekirjoitettu joustotyösopimus, jos teet joustotyötä. Tämä suojaa sinua ja selventää velvollisuuksiasi.

Voiko työnantaja yksipuolisesti muuttaa työaikaa?

Työnantaja voi muuttaa säännöllistä työaikaa tietyin rajoituksin:

• Vähäiset muutokset (esim. aloitusajan siirtäminen 15 minuutilla) kuuluvat työnantajan direktio-oikeuteen
• Olennaiset muutokset (esim. siirtyminen toimistotyöstä vuorotyöhön) edellyttävät virkamiehen suostumusta tai irtisanomis-ja-uudelleennimittämismenettelyn
• Joustotyön lopettaminen — molemmilla osapuolilla on oikeus irtisanoa joustotyösopimus 3 kuukauden ilmoitusajalla

Yksipuolinen muutos, jota ei voi perustella direktio-oikeudella, on riitautettavissa hallinto-oikeudessa tai ammattiliiton avulla.

Yhteenveto: Valtion työaikajärjestelyt 2025–2028

Valtiolla on yksi julkisen sektorin parhaista työaikajärjestelmistä — lyhyempi perusviikkotyöaika, liukuma, joustotyömahdollisuus ja etätyöoikeus yhdistettynä sopimuksessa määriteltyihin korvausperusteisiin. VVTES 2025–2028 vahvistaa joustotyön kirjallisuusvaatimuksen, mikä on tervetullut selkeytys.

Keskeisimmät muistettavat:

• 36h15min on valtion perusviikkotyöaika — alle yksityisen sektorin normin
• Joustotyöstä tarvitaan kirjallinen sopimus tai virastokohtainen malli
• Etätyöoikeus on paikallinen asia — kirjallinen etätyöpolitiikka tai sopimus suositeltava
• Liukuma sallii ±40 tunnin saldokertymän
• Ylityöt etäpäiviltä ovat yhtä lailla korvattavia

Tarkempia tietoja ylityökorvauksista ja matkustusajasta löydät valtion virkamiesten ylityöt -artikkelista.

Käytännön esimerkki: Anni ja joustotyömuutos

Anni on 32-vuotias ekonomisti Valtiokonttorissa Helsingissä. Hän on tehnyt käytännössä joustotyötä jo kaksi vuotta — tulee toimistolle kello 9–10 ja lähtee 15–17, eikä mitään kirjallista sopimusta ole tehty.

Kun uusi VVTES 2025–2028 astui voimaan maaliskuussa 2025, Annin esimies huomasi, että virastossa ei ole kirjallista joustotyömallia. Heinäkuussa 2025 esimies pyytää Annia allekirjoittamaan virastokohtaisen joustotyömallin.

Annin tilanne: Ennen sopimuksen allekirjoittamista hänellä kannattaa tarkistaa mallin ehdot: voiko joustotyösopimuksen irtisanoa, miten mahdolliset ylityöt laskettaisiin, onko etätyömahdollisuus mainittu. Tämä on oikea hetki selventää kaikki ehdot ennen kuin malli on voimassa.

Tällä tavoin Anni varmistaa, ettei joustotyösopimus heikennä hänen oikeuksiaan verrattuna siihen, mitä Työaikalaki takaa.