Valtion virka- ja työehtosopimus 2025–2028 astui voimaan 1.3.2025 ja on voimassa 29.2.2028 saakka. Se kattaa noin 76 000 valtion virkamiestä ja työntekijää — tutkijoista tullivirkailijaan, oikeuslaitoksen henkilöstöstä ELY-keskusten asiantuntijoihin. Sopimus on henkilöstöä koskevin osin kattavin yksittäinen valtiollinen normisto, joka määrittää palkat, työajat, lomat ja työsuhdeturvan.
Keskeinen tulos: Palkat nousevat sopimuskauden aikana yhteensä 7,8 prosenttia kolmessa vaiheessa. Lisäksi sopimus sisältää kustannusneutraaleja tekstimuutoksia, jotka parantavat matkustusaikakorvauksia ja selkeyttävät työaikajärjestelyjä Työaikalain (872/2019) hengessä. Sopijaosapuolina toimivat Valtion työmarkkinalaitos sekä JUKO ry, Ammattiliitto Pro (johon Pardia sulautui) ja JHL.
Tämä dossier käy läpi sopimuksen kaikki keskeiset osa-alueet: palkankorotuksista ylityökorvauksiin, lomaoikeuksista irtisanomissuojaan ja eläkejärjestelyihin.
Sopimuksen soveltamisala ja sopijaosapuolet
Valtion virka- ja työehtosopimus (VVTES) on Suomen valtion ja sen henkilöstöjärjestöjen välinen sopimus, joka perustuu Työsopimuslakiin (TSL 55/2001) ja valtion virkaehtosopimustoiminnasta annettuun lakiin. Sopimus on luonteeltaan kaksitasoinen: se sisältää sekä virkaehtosopimusmääräyksiä virkamiehille että työehtosopimusmääräyksiä työsopimussuhteisille.
Sopijapuolina vuosien 2025–2028 sopimuksessa ovat:
- Valtion työmarkkinalaitos (Valtiovarainministeriö) — työnantajapuoli
- JUKO ry (Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö) — edustaa akateemista henkilöstöä
- Ammattiliitto Pro — johon vuoden 2024 lopussa sulautunut Pardia siirtyi; edustaa erityisesti talous-, hallinto- ja asiantuntijatehtävissä toimivia
- JHL (Julkisten ja hyvinvointialojen liitto) — edustaa laajaa perushenkilöstöä
Sopimuksen piiriin kuuluu noin 76 000 henkilöä noin 60 virastossa ja laitoksessa. Muihin julkisen sektorin sopimuksiin verrattuna — kuten kunnalliseen KVTES-sopimukseen — valtion sopimus on omassa neuvottelujärjestelmässään. Sopimus koskee henkilöitä, joiden palvelussuhde valtioon on voimassa sopimuskauden aikana — oli kyse sitten määräaikaisesta palvelussuhteesta tai vakinaisesta virasta.
Palkankorotukset 2025–2028: kolme korotuserää
Sopimuskauden palkankorotukset jakaantuvat kolmeen vaiheeseen, joista jokainen on laskettu niin, että ostovoimaa ylläpidetään vaikeinakin taloudellisina aikoina. Sopimusneuvotteluja varjosti valtion tiukka taloustilanne helmikuussa 2025, ja lopputulos valmistui vasta kuukauden lopussa.
Korotusaikataulu:
| Voimaantulopäivä | Yleiskorotus | Huomio |
|---|---|---|
| 1.7.2025 | +2,4 % | Ensimmäinen korotus |
| 1.10.2026 | +3,0 % | Suurin yksittäinen erä |
| 1.8.2027 | +2,4 % | Kolmas korotus |
| Koko kausi | 0,9 % | Virastoerä — jaetaan virastokohtaisesti |
Yhteensä yleiskorotukset muodostavat 6,9 prosenttia ja virastoerä 0,9 prosenttia, mikä tekee kokonaispalkkavarasta 7,8 prosenttia. Virastoerä jää virastojen itsensä päätettäväksi — se voidaan suunnata kohdennetusti esimerkiksi rekrytointiongelmien helpottamiseksi tai tehtävävaativuuden uudelleenarvioinnin perusteella.
À retenir: Vuoden 2025 korotus astuu voimaan 1.7.2025, joten ensimmäisten palkkaerojen pitäisi näkyä heinäkuun palkkalaskelmissa. Jos korotus ei näy, on syytä ottaa yhteyttä virastosi palkanlaskentaan tai luottamusmieheen.
Kustannusneutraalit tekstimuutokset: matkustus ja työaika
Palkankorotusten ohella vuosien 2025–2028 sopimus sisältää useita niin kutsuttuja kustannusneutraaleja tekstimuutoksia — uudistuksia, jotka parantavat henkilöstön oikeuksia tai selkeyttävät soveltamiskäytäntöjä lisäämättä työnantajan välittömiä kustannuksia.
Matkustusaikakorvausten parannus
Yksi konkreettisimmista uudistuksista koskee matkustusaikakorvauksia. Aikaisemmin korvauksen laskeminen kokonaismatkustusajasta oli epäselvää etenkin virkamatkoilla, joissa matka-aika ylitti normaalin työajan. Uusi sopimus täsmentää korvausperusteita Työaikalain (872/2019) 4 §:n mukaisesti: matkustusaika, joka tapahtuu normaalin työajan ulkopuolella ja sisältyy virkamatkoihin, lasketaan jatkossa selkeämmin.
Työaikajärjestelyiden selkeytys
Sopimus tarkentaa myös joustotyön ja etätyön sääntelyä. Joustotyösopimusta koskeva määräys (Työaikalaki 872/2019, 13 §) päivittyy niin, että virastojen ei tarvitse solmia erillisiä kirjallisia sopimuksia jokaiselle joustotyötä tekevälle, mikäli virastossa on käytössä vastaava kollektiivinen järjestely.
Muut tekstimuutokset
- Määräykset luottamusmiesten ajankäytöstä täsmentyvät etenkin suurissa virastoissa
- Perhevapaiden aikainen palkka selkeytyy niiden osalta, jotka ovat osa-aikaisessa virkasuhteessa
- Sairauspoissaolojen omavastuupäivän laskenta täsmentyy etätyötilanteissa
Neuvotteluprosessi ja sopimuksen syntyhistoria
Valtion virka- ja työehtosopimuksen neuvottelut käynnistyivät tammikuussa 2025, kun edellinen sopimus lähestyi voimassaoloaikansa loppua. Neuvotteluympäristö oli poikkeuksellisen vaikea: hallituksen sopeuttamisohjelma oli asettanut tiukat reunaehdot kaikille valtion menoerille, eikä palkkaratkaisuun ollut varaa ilman vastaavia tuottavuusparannuksia.
Alkuvaiheessa erityisesti JUKO ry ilmoitti lakon uhasta. JUKO edusti neuvotteluissa yliopistoja, tutkimuslaitoksia ja korkeakoulutettua asiantuntijaryhmää, joille ostovoiman säilyttäminen oli keskeinen neuvottelutavoite. Lakonuhka vihdoin peruuntui, kun neuvottelutulos syntyi helmikuun 2025 lopussa (JUKO ry:n tiedote).
Valtiovarainministeriö julkaisi neuvottelutuloksen virallisesti, ja se sisälsi lausuman siitä, että sopimus vastaa yksityisen sektorin kehitystä sovitettuna valtion taloudelliseen tilanteeseen (VM:n tiedote).
Pardia-muutos: Merkittävä rakenteellinen muutos oli Pardian sulautuminen Ammattiliitto Prohon. Tämä yhdistyminen muutti käytännössä sopijapuolten kokoonpanon — Pardia lakkasi itsenäisenä osapuolena ja sen jäsenet siirtyivät Ammattiliitto Pron jäseniksi. Tällä on vaikutusta jäsenten edunvalvontaan ja luottamusmiesjärjestelmään.
Sopimuksen käytännön vaikutukset virkamiehelle ja HR:lle
Valtion virka- ja työehtosopimus 2025–2028 vaikuttaa konkreettisesti kuuteen eri osa-alueeseen, jotka koskevat niin yksittäistä virkamiestä kuin virastojen henkilöstöhallintoa.
Palkka ja palkankorotukset
Jokaisen valtion palveluksessa olevan on syytä tarkistaa heinäkuun 2025 palkkalaskelma. Yleiskorotus +2,4 % lasketaan virkasuhteen tai työsuhteen sen hetkisen peruspalkan päälle. Oikeus korotukseen ei edellytä erillistä hakemista — se on automaattinen, sopimukseen perustuva oikeus.
Ylityöt ja lisäpalkkiot
Sopimus ei muuta ylityökorvauksen perusrakennetta, mutta matkustusaikakorvausten täsmennykset vaikuttavat suoraan niihin, jotka matkustavat työn vuoksi yli normaalin työaikansa. Erityisesti asiantuntija- ja kenttätehtävissä toimiville kyse voi olla kymmenistä tai sadoista euroista vuodessa.
Loma ja vapaat
Valtiolla lomaedut noudattavat Vuosilomalakia (162/2005), ja sopimus lisää siihen täydentäviä määräyksiä. Valtiolla pitkät palvelusvuodet voivat tuoda lisälomaedun, jota muilla sektoreilla ei välttämättä ole.
Työsuhdeturva
Irtisanominen valtiolta on säänneltyä ja työnantajalle prosessinomaisesti raskaampaa kuin yksityisellä sektorilla. Vertailun vuoksi: Rakennusalan TES:n irtisanomismääräykset eroavat merkittävästi valtion säännöistä. TSL:n (55/2001) lisäksi sovellettavaksi tulevat virkasuhdetta koskevat erityissäännöt, jotka asettavat tiukemmat vaatimukset irtisanomisperusteille.
Eläke ja vakuutukset
Valtion henkilöstö kuuluu Kevan (Kuntien eläkevakuutus) hoitaman julkisen sektorin eläkejärjestelmän piiriin. Valtioon sovellettavat eläkemääräytymissäännöt poikkeavat yksityisen sektorin TyEL-järjestelmästä muun muassa karttumaprosenttien osalta.
Miksi tämä dossier on tehty
Sopimustekstiä ei ole laadittu kansalaisille vaan neuvottelijoille. Juridinen kieli, viittaukset virkaehtosopimustoimintaa sääteleviin lakeihin ja ristiin viittaavat pykälät tekevät sopimuksen omatoimisesta lukemisesta haastavaa. Tämä dossier on kirjoitettu kolmelle kohderyhmälle:
Virkamies ja työntekijä: Haluat tietää, mitä sopimus tarkoittaa omalla kohdallasi — milloin palkka nousee, kuinka paljon ylityöt maksetaan, montako lomapäivää sinulla on.
HR-johtaja ja palkanlaskija: Sinun täytyy implementoida sopimuksen muutokset virastossasi oikein ja ajallaan — selitämme tekstimuutokset käytännön tasolla.
Työoikeuslakimies: Tarvitset nopeaa referenssiä sopimuksen erityismääräyksiin suhteessa TSL:iin, Vuosilomalakiin ja Työaikalakiin.
Kukin dossierin artikkeli on kirjoitettu itsenäisesti luettavaksi — voit siirtyä suoraan itsesi kannalta tärkeimpään osa-alueeseen ilman, että sinun täytyy lukea kaikkea alusta.
Vastuuvapauslauseke: Tämän dossierin artikkeleissa esitetyt tiedot ovat yleisluontoisia eikä niitä tule pitää oikeudellisena neuvontana. Virkasuhdettasi tai työsopimustasi koskevissa erityiskysymyksissä ota yhteyttä ammattiliittosi lakimieheen tai asianajajaan.
Sopimuksen suhde lainsäädäntöön: erityissäännöt etusijalla
Valtion virka- ja työehtosopimus ei toimi tyhjiössä — se limittyy useaan keskeiseen suomalaiseen lakiin, joiden soveltamisjärjestys on tärkeää ymmärtää.
Virkaehtosopimustoimintaa ohjaavat lait
Valtion virkaehtosopimusjärjestelmä perustuu lakiin valtion virkaehtosopimusoikeudesta (664/1970) sekä valtion virkamieslakiin (750/1994). Nämä lait määrittävät, mitä asioita voidaan sopia virkaehtosopimuksella ja mitkä asiat ovat yksinomaan lainsäädännön alaa — esimerkiksi virat ja nimittämismenettely jäävät sopimuksen ulkopuolelle.
Työsopimussuhteisiin henkilöihin sovelletaan rinnakkaisesti Työsopimuslakia (TSL 55/2001) ja varsinaista työehtosopimuslakia (436/1946). Sopimuksen määräys menee yleislain ohi, mikäli se on työntekijälle edullisempi — tätä kutsutaan edullisemmuusperiaatteeksi.
Vuosilomalaista poikkeaminen
Vuosilomalaki (162/2005) on Suomessa pakottavaa oikeutta, mutta se sallii joiltakin osin poikkeamisen edullisempaan suuntaan virkaehtosopimuksella. Valtiolla sovellettava lomanmääräytymisvuosi ja lomapäivien kertymislogiikka noudattavat perusosin lakia, mutta valtiolla on mahdollista kertyä enemmän lomapäiviä pitkien palvelusvuosien perusteella.
Työaikalaki ja joustotyö
Työaikalaki (872/2019) on erityisen keskeinen sopimuskaudella 2025–2028, koska uusi sopimus täsmentää joustotyötä koskevia määräyksiä. Lain 13 §:n mukainen joustotyösopimus on ollut valtiolla käytössä vuodesta 2020, mutta sen soveltaminen on vaihdellut virastoittain. Uusi sopimus selkeyttää, milloin kirjallinen joustotyösopimus tarvitaan ja milloin kollektiivinen virastokohtainen järjestely riittää.
Työturvallisuuslaki valtiolla
Työturvallisuuslaki (738/2002) koskee myös valtion työnantajia täysimääräisesti. Sopimuksen kustannusneutraalit tekstimuutokset sivuavat välillisesti myös työturvallisuusvelvoitteita etä- ja joustotyötilanteissa: työnantajan on varmistettava, että etätyöpiste täyttää ergonomia- ja turvallisuusvaatimukset, vaikka työ tehtäisiin kodin olohuoneessa.
Miten sopimuksen muutoksia seurataan virastoissa?
Sopimuksen implementointi ei tapahdu automaattisesti. Virastojen henkilöstöhallinto vastaa siitä, että korotukset otetaan käyttöön oikea-aikaisesti ja oikein. Tässä roolissa luottamusmiesjärjestelmä on keskeinen — jokaisessa virastossa tulee olla luottamusmies tai luottamusmiehiä, jotka valvovat sopimuksen noudattamista.
HR-johtajan tarkistuslista sopimuskauden alussa
- Tarkista palkkajärjestelmä: Onko heinäkuun 2025 yleiskorotus +2,4 % ohjelmoitu palkanlaskentajärjestelmään oikein? Korotus lasketaan voimassa olevasta peruspalkasta.
- Matkustusaikakorvaukset: Onko virastossa dokumentoitu, miten virkamatkojen matkustusaika huomioidaan — erityisesti normaalin työajan jälkeen tai ennen sitä tapahtuva matkustus.
- Joustotyösopimukset: Onko virastossa käytössä kollektiivinen joustotyömalli vai yksilölliset sopimukset? Uusi sopimus selkeyttää, mitä dokumentaatiota tarvitaan.
- Virastoerän jako: Virastoerä 0,9 % on virastokohtaisesti päätettävä. Onko prosessi olemassa, millä perusteella erä jaetaan? Onko henkilöstönedustajilla mahdollisuus vaikuttaa jakovaiheessa?
- Tiedotus henkilöstölle: Jokainen sopimuksen piiriin kuuluva on oikeutettu saamaan tietoa omista eduistaan.
Luottamusmiehen rooli
Luottamusmies toimii ammattiliiton edustajana virastossa. Hänellä on oikeus perehtyä sopimuksen noudattamista koskeviin asiakirjoihin ja oikeus saada vapautusta virastotyöstä kohtuullisessa määrin edunvalvontatehtäviä varten. Uusi sopimus täsmentää luottamusmiehen ajankäyttöoikeutta erityisesti suurissa yli 200 hengen virastoissa.
Erityiskysymyksiä: Pardia-sulautuminen ja jäsenyys
Ammattiliitto Pardian sulautuminen Ammattiliitto Prohon vuoden 2024 lopulla on herättänyt paljon kysymyksiä. Sulautuminen tarkoittaa käytännössä:
- Aiemmat Pardia-jäsenet ovat nyt automaattisesti Ammattiliitto Pron jäseniä, ellei ole erikseen irtisanoutunut
- Luottamusmiesjärjestelmä uudistetaan asteittain: virastoissa, joissa oli Pardian luottamusmies, tehtävä siirtyy Ammattiliitto Pron nimeämälle luottamusmiehelle
- Jäsenmaksurakenne muuttuu — entisille Pardia-jäsenille on tehty siirtymäjärjestelyjä
- Ammattiliitto Pron edunvalvonta kattaa nyt laajemman jäsenistön: erityisesti hallinnon, talouden ja asiantuntijatehtävien tekijät
Kysymys kuuluu JUKO:oon kuulumisesta: JUKO ry (Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö) on neuvottelujärjestö, johon useampi liitto kuuluu. Sekä Ammattiliitto Pro että JHL ovat mukana. Jos olet epävarma, minkä ammattiliiton jäsen olet tai mihin neuvottelujärjestöön kuulut, tarkista asia suoraan liitostasi.
Kuuluuko sinuun sopimus?
Sopimus kattaa pääsäännön mukaan kaikki, jotka ovat palvelussuhteessa valtion virastoon tai laitokseen. Sopimuksen ulkopuolelle jäävät:
- Tasavallan presidentti, kansanedustajat ja muut perustuslailliset toimijat
- Liikelaitosten ja valtion yhtiöiden henkilöstö (heillä on omat sopimuksensa)
- Harjoittelijat tai vastaavat ei-virkasuhteessa olevat henkilöt, joita koskee eri normi
Jos olet epävarma, onko sopimus sinulle sovellettava, kysy virastosi henkilöstöhallinnolta tai luottamusmieheltä. Sopimuksen tekstit ovat myös julkisesti saatavilla Valtiovarainministeriön sivuilla (vm.fi).
Mitä seuraavaksi: dossierista löydät vastaukset
Tämän dossierin tarkoituksena on toimia kattavana hakemistona kaikille sopimusta koskeville kysymyksille. Kukin artikkeli on kirjoitettu spesifisti yhteen osa-alueeseen ja tarkasteltu Suomen lainsäädännön valossa ilman EU-yleistystä tai yksityisen sektorin suoraa vertailua — ellei vertailu ole nimenomaan aiheena.
Dossierin rakenne:
- Palkka ja palkankorotukset — Kattava pillariopas: miten korotukset lasketaan, virastoerän jako, palkkausjärjestelmät. Noin 3 000 sanaa, kaikki korotusajankohdat taulukoitu.
- Ylityöt ja lisäpalkkiot — Syvällinen opas: virkamatkojen matkustusaikakorvaukset, yö- ja viikonloppukorvaukset, erilliskorvaukset. Noin 1 750 sanaa.
- Loma ja vapaapäivät — Vertaileva artikkeli: valtion lomaedut suhteessa muihin aloihin, erityisvapaat, palkallinen sairausloma. Noin 1 350 sanaa.
- Irtisanominen ja työsuhdeturva — Listausmuoto: 10 kysymystä ja vastausta irtisanomisesta valtiolla, TSL:n erityissäännöt. Noin 1 200 sanaa.
- Työaika ja joustavuus — Kysymys–vastaus -muoto: joustotyö, etätyö, liukumat, Työaikalain uudistukset. Noin 1 000 sanaa.
- Eläke ja vakuutukset — Tapaustutkimus: Keva-eläke, TyEL-vertailu, mitä tapahtuu virkasuhteen päättyessä. Noin 1 500 sanaa.
Kaikki artikkelit on kirjoitettu vuoden 2026 tilanteen mukaisesti huomioiden, että ensimmäinen yleiskorotus on jo astunut voimaan heinäkuussa 2025. Sopimustekstien virallinen lähde on Valtiovarainministeriö (vm.fi) ja Finlex (finlex.fi).
Hyödyllisiä linkkejä ja viranomaislähteitä
Sopimuksen tulkinnassa ensisijainen lähde on aina sopimusteksti itse. Lisäksi seuraavat lähteet ovat suomalaisen virkamiehen ja HR-ammattilaisen kannalta keskeisiä:
- Valtiovarainministeriö (VM): vm.fi — henkilöstöhallinnon asiakirjat — sisältää sopimusten viralliset versiot
- JUKO ry: juko.fi — jäsentiedotteet ja neuvottelutuloksen taustat
- Finlex: finlex.fi — sopimukset — lakikokoelman rinnalla myös virka- ja työehtosopimusten tekstit
- Keva: Julkisen sektorin eläkejärjestelmän toimeenpanija — eläkkeen karttumasäännöt valtiolla
- Aluehallintovirasto (AVI): Valvoo Työaikalain ja Työsopimuslain noudattamista
Mikäli epäilet, ettei sopimusta noudateta virastossasi oikein, ensimmäinen askel on ottaa yhteyttä oman ammattiliittosi lakimieheen tai luottamusmieheen ennen kuin teet virallisen kantelun aluehallintovirastolle.
Valtion virka- ja työehtosopimus on elävä asiakirja: sopimuskauden aikana voidaan tarvittaessa käydä paikallisia neuvotteluja virastoerän jakamisesta tai täsmentää tekstimuutosten soveltamista. Pysymällä ajan tasalla — ja tuntemalla omat oikeutensa — jokainen sopimuksen piirissä oleva virkamies ja työntekijä voi varmistaa, että hän saa kaiken sen, mitä sopimus lupaa.
