Sanna VirtanenKVTES 2025–2027 toi mukanaan kaksi yleiskorotusta kaikille 330 000 sopimuksen piirissä olevalle kuntasektorin viranhaltijalle ja työntekijälle — ensimmäinen 1.6.2025 ja toinen 1.3.2026. Tämä artikkeli avaa KVTES:n koko palkkausjärjestelmän: miten tehtäväkohtainen palkka ja henkilökohtainen lisä muodostuvat, mitä yleiskorotukset tarkoittavat eri ammattiryhmille, miten paikalliset järjestelyerät toimivat ja kuinka palkka kehittyy kuntapalveluksessa. Tiedot perustuvat KT Kuntatyönantajien virallisiin palkkataulukoihin.
KVTES-palkkausjärjestelmän rakenne: kolme palkkaelementtiä
KVTES:n palkka ei ole yksinkertainen kiinteä summa — se rakentuu kolmesta erillisestä osasta, jotka yhdessä muodostavat kokonaiskuukausipalkan.
1. Tehtäväkohtainen palkka (TKP)
Tehtäväkohtainen palkka on palkan kivijalka. Se määräytyy tehtävän vaativuusarvioinnin perusteella KVTES:n viisiportaisella asteikolla (vaativuustasot I–V). Vaativuusarviointi tarkastelee neljää ulottuvuutta:
- Tehtävän edellyttämä osaaminen ja koulutustaso
- Työn laajuus ja vaikutukset
- Työn kuormittavuus (henkinen ja fyysinen)
- Vastuu ja asema organisaatiossa
Esimerkiksi sairaanhoitaja sijoittuu tyypillisesti vaativuustasolle III tai IV riippuen erikoistumisalasta ja lisätehtävistä. Lähihoitaja on yleensä tasolla II. Sosiaalityöntekijä (ylempi AMK tai maisteri) sijoittuu tasolle IV. Osastonhoitaja tai vastaava hoitaja voi olla tasolla V.
Työnantajalla — kunnalla tai hyvinvointialueella — on velvollisuus tarkistaa tehtäväkohtainen palkka, kun tehtävät muuttuvat olennaisesti. Jos uusia tai laajennettuja tehtäviä tehdään ilman TKP-korotusta, viranhaltijalla on oikeus vaatia arviointia uudelleen.
2. Henkilökohtainen lisä (HL)
Henkilökohtainen lisä perustuu suoriutumiseen ja osaamiseen. Se arvioidaan vuosittaisessa kehityskeskustelussa, ja työnantaja päättää sen suuruuden (0–50 % TKP:stä on tavanomainen haarukka). Henkilökohtainen lisä on harkinnanvarainen, mutta sen poistamiseen tai alentamiseen tarvitaan perusteet.
3. Erilliset korvaukset
Korvaukset kattavat epäsäännölliseen tai erityiseen työskentelyyn liittyvät lisät:
- Iltatyölisä: arkisin klo 18–22 tehdystä työstä
- Yötyölisä: klo 22–07 tehdystä työstä (KVTES:ssä selvästi Työaikalain minimia korkeampi)
- Viikonloppulisä: lauantaina ja sunnuntaina tehdystä työstä
- Arkipyhäkorvaus: juhlapyhinä tehdystä työstä
Nämä korvaukset muodostavat erityisesti vuorohoitotyötä tekeville sairaanhoitajille ja lähihoitajille merkittävän osan kokonaisansioista — usein 15–25 % kuukausipalkasta.
Tehtäväkohtaiset palkat ammattiryhmittäin 2025
Alla olevat luvut perustuvat KT Kuntatyönantajien julkaisemiin palkkataulukoihin. Tehtäväkohtainen peruspalkka vaihtelee hyvinvointialueittain paikallisten järjestelyerien ja rekrytointitilanteen mukaan.
Lähde: KT Kuntatyönantajat, palkkataulukot 1.6.2025 alkaen. Luvut ovat tehtäväkohtaisia peruspalkkoja ilman henkilökohtaista lisää, lisäpalkkioita tai korvauksia.
Työkokemuksen vaikutus: KVTES ei sisällä automaattisia vuosikorotuksia kokemusvuosien mukaan (toisin kuin jotkut yksityissektorin sopimukset). Sen sijaan tehtäväkohtainen palkka ja henkilökohtainen lisä voivat kasvaa osaamisen lisääntyessä ja tehtävien laajentuessa. Tämä tarkoittaa, että palkkaura KVTES:ssä on enemmän aktiivista neuvottelua vaativa kuin automaattinen.
Palkankorotukset 2025–2027: yleiskorotukset ja aikataulut
KVTES 2025–2027:n palkankorotukset koostuvat kahdesta yleiskorotuksesta, jotka toteutetaan sopimuskaudella. Sopimuksen neuvotteli KT Kuntatyönantajat yhdessä JUKO ry:n, JHL:n ja Sote ry:n kanssa tilanteessa, jossa kuntasektori kohtasi samanaikaisesti hyvinvointialueuudistuksen (2023) mukanaan tuomat rakenteet muutokset ja hoitohenkilöstön työvoimapulan.
Ensimmäinen yleiskorotus: 1.6.2025
Ensimmäinen yleiskorotus astui voimaan 1.6.2025 ja nostaa tehtäväkohtaista peruspalkkaa kaikilla KVTES:n piiriin kuuluvilla. Korotus kohdennetaan prosentuaalisesti kaikkiin tehtävätasoihin, eli euromääräisesti eniten hyötyvät korkeapalkkaisemmat tehtävät. Tarkka prosentti julkistettiin KT:n sopimusuutisessa.
Toinen yleiskorotus: 1.3.2026
Toinen yleiskorotus tulee voimaan maaliskuussa 2026, sopimuksen toisena vuonna. Tämä porrastettu rakenne oli tyypillinen koko julkisen sektorin vuoden 2025 sopimuskierrokselle.
Paikalliset järjestelyerät: kohdennettua palkitsemista
Sen lisäksi mitä yleiskorotukset tuovat, KVTES:ssä on paikallinen järjestelyerä. Tämä erä on prosentti tietystä laskennan perusteesta, ja se annetaan työnantajan (kunnan tai hyvinvointialueen) päätettäväksi. Paikallisesta järjestelyerästä neuvotellaan luottamusmiehen tai henkilöstön edustajan kanssa.
Käytännössä paikalliset järjestelyerät on käytetty mm.:
- Hoitoalan rekrytointivaikeuksien lieventämiseen (ns. rekrytointilisä tietyille ammattiryhmille)
- Tehtävävaativuusarviointien tarkistamiseen, kun tehtäväkuvat ovat laajentuneet
- Palkkaepojen korjaamiseen sukupuolten tasa-arvon näkökulmasta
- Palkkakilpailukyvyn parantamiseen alueilla, joilla yksityinen sektori tarjoaa parempaa palkkaa
Asiantuntijahuomio: "Paikalliset järjestelyerät ovat tärkein työkalu, jolla johtavat viranhaltijat ja HR voivat vastata rekrytointihaasteisiin ilman koko sopimuksen avaamista. Viisaasti kohdennettuna ne voivat olla merkittävä sitouttamistekijä." — HR-johtajan näkemys Länsi-Suomen hyvinvointialueelta, 2025.
Yleiskorotus vs. paikallinen järjestelyerä: mitä eroa?
| Ominaisuus | Yleiskorotus | Paikallinen järjestelyerä |
|---|---|---|
| Koskee | Kaikkia KVTES:n piirissä | Työnantajan päätöksellä kohdennettavia |
| Suuruus | Sovittu neuvottelupöydässä | Sovittu paikallisesti luottamusmiehen kanssa |
| Kohde | Tehtäväkohtainen palkka | TKP, HL tai erikseen nimettävä lisä |
| Ajankohta | Sopimuskauden alku ja puoliväli | Työnantajan harkinnan mukaan (tyypillisesti vuoden alussa) |
Miten palkkaohjelma on parantanut sote-alan palkkoja?
Kuntasektori on kamppaillut hoitohenkilöstön työvoimapulan kanssa jo ennen hyvinvointialueuudistusta. Tilastokeskuksen kunta-alan palkkatutkimuksen (2024) mukaan sairaanhoitajien ja lähihoitajien palkkataso on ollut selvästi yksityistä terveydenhuoltoa jäljessä — ero on ollut jopa 200–400 €/kk tehtävätasosta riippuen.
Vastauksena tähän ongelmaan KVTES:ssä otettiin käyttöön ns. palkkaohjelma aiemmilla sopimuskausilla, ja sen periaatteita on jatkettu 2025–2027. Palkkaohjelman tarkoituksena on:
- Nostaa tehtäväkohtaisen palkan minimiä alimmilla vaativuustasoilla, joilla palkkaero yksityissektoriin on suurin
- Parantaa rekrytointikyvykkyyttä erityisesti hoivakoteihin, päivystyspalveluihin ja erikoissairaanhoitoon
- Kaventaa sukupuolten välistä palkkaeroa — kunta-alan hoitohenkilöstö on naisvaltaista, mikä on historiallisesti ollut yhteydessä alhaisempaan palkkaukseen
Käytännön vaikutus lähihoitajille:
Mari (35 v.) työskentelee lähihoitajana vanhainkodissa Tampereella. Sopimuskauden 2025–2027 alkaessa hänen TKP:nsä tasolla II oli 2 380 €/kk. Ensimmäinen yleiskorotus 1.6.2025 nosti palkan noin 2 450 €:oon. Tämän lisäksi hänen yksikkönsä sai paikallista järjestelyerää 0,3 %, jota ohjattiin vuorotyötä tekeville. Käytännössä Marin kokonaispalkka (TKP + HL + vuorolisät) nousi noin 2 900 €:oon/kk, mikä ei ole kilpailukykyinen kaupungin lähisairaalan tarjoamaan 3 100 €:n pakettiin verrattuna, mutta lähentyi sitä.
Tämä kuvaa KVTES:n haasteen: yleiskorotukset nostavat palkkoja, mutta yksityisen ja julkisen sektorin välinen palkkaero säilyy, elleivät paikalliset järjestelyerät kohdennu strategisesti.
Yksityissektori vs. KVTES: palkkavertailu 2025
Kuntasektorin kilpailukyky työvoimamarkkinoilla riippuu siitä, kuinka palkat suhtautuvat yksityisen sosiaali- ja terveysalan työnantajiin. Alla oleva vertailu perustuu Tilastokeskuksen palkkatilastoihin (2024) ja Sosiaali- ja terveysministeriön raportointiin.
| Ammattiryhmä | KVTES 2025 (TKP+HL) | Yksityinen sektori 2024 | Ero |
|---|---|---|---|
| Sairaanhoitaja | n. 3 000–3 300 €/kk | n. 3 200–3 600 €/kk | −200 – −300 €/kk |
| Lähihoitaja | n. 2 500–2 750 €/kk | n. 2 600–2 900 €/kk | −100 – −150 €/kk |
| Sosiaalityöntekijä | n. 3 200–3 600 €/kk | n. 3 300–3 700 €/kk | ~tasavertainen |
| Toimistosihteeri | n. 2 200–2 500 €/kk | n. 2 400–2 700 €/kk | −150 – −200 €/kk |
Lähteet: Tilastokeskus, Kunta-alan palkkatutkimus 2024; Sosiaalialan työnantajien palkkasuositus 2024. Luvut sisältävät TKP:n ja henkilökohtaisen lisän, mutta eivät vuorolisiä tai ylityökorvauksia.
KVTES:n etu yksityissektoriin verrattuna näkyy kokonaispaketissa: parempi vuosilomaoikeus (jopa 38 päivää pitkään palvelleille), vakaampi eläketurva Kevan kautta, henkilöstöetuja ja virkasuhteen tuoma irtisanomissuoja. Palkassa kuntasektori on jäljessä, mutta kokonaiskompensaatiossa kuilu on pienempi.
Palkka-avoimuusvelvollisuus ja KVTES
Suomessa tuli voimaan EU:n palkka-avoimuusdirektiivin kansallinen täytäntöönpano, joka velvoittaa työnantajia ilmoittamaan palkkatietoja. KVTES:n kontekstissa tämä tarkoittaa, että hyvinvointialueet ovat velvollisia raportoimaan palkkatasa-arvotilanteesta henkilöstöryhmittäin.
KVTES:ssä palkka-avoimuus on jo osin rakenteistettua: tehtäväkohtaiset palkat on laadittu taulukoihin, jotka ovat julkisia ja kaikkien saatavilla KT:n verkkosivulla. Henkilökohtainen lisä on harkinnanvarainen komponentti, jossa palkkaerojen riski on suurin — tähän palkka-avoimuusvelvollisuus erityisesti pureutuu.
Palkkaohjelma ja hoitajapulan ratkaiseminen: realismia edistymisestä
Kuntasektori on tietoisesti pyrkinyt parantamaan erityisesti hoitohenkilöstön palkkoja viimeisen kymmenen vuoden aikana. Tulokset ovat ristiriitaiset: palkat ovat nousseet, mutta tarve on kasvanut nopeammin. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) arvioi 2024-raportissaan, että Suomi tarvitsee vuoteen 2030 mennessä 20 000–25 000 lisähoitajaa väestön ikääntyessä.
Kolme syytä, miksi pelkkä palkankorotus ei riitä:
- Työn kuormittavuus: Sairaanhoitajat ja lähihoitajat raportoivat työn fyysisestä ja henkisestä kuormittavuudesta johtuvan ylikuormituksen olevan merkittävämpi poistumaselitys kuin palkkataso [THL, 2024]
- Asumiskustannukset kasvukeskuksissa: Helsingissä ja Tampereella vuokrat ovat nousseet niin, että edes korotettu KVTES-palkka ei kata asumiskuluja riittävästi — nuoret ammattilaiset siirtyvät yksityissektorille tai muuttavat maaseudulle
- Koulutusputki liian pitkä: Lähihoitajan koulutus kestää 3 vuotta. Vaikka ala olisi kiinnostava, koulutusmäärän kasvattaminen välittömäksi vastaukseksi työvoimapulaan on mahdotonta
KVTES:n palkankorotukset ovat siis välttämätön mutta ei riittävä toimenpide. Ammattiliitoille — erityisesti Sote ry:lle ja JHL:lle — tämä tarkoittaa jatkuvaa neuvottelupainetta, jonka tavoitteena on saada sekä rakenteellinen palkkaohjelman jatkuminen että korvausjärjestelmän kehittäminen.
Kuinka neuvotella palkasta KVTES:ssä?
Viranhaltijalla ja työsuhteisella on mahdollisuus neuvotella erityisesti henkilökohtaisesta lisästä sekä tehtäväkohtaisen palkan tarkistamisesta tehtävämuutostilanteissa. Tässä käytännön ohje:
Tehtäväkohtaisen palkan tarkistaminen
- Tunnista muutos: Ovatko tehtäväsi laajentuneet tai muuttuneet olennaisesti? Onko sinulle siirretty uusia vastuita virallisessa tai epävirallisessa?
- Dokumentoi: Kirjoita tehtäväkuvaus, joka kattaa nykyiset tosialliset tehtäväsi — vertaa siihen, mitä työsopimuksessa tai viranhoitomääräyksessä lukee
- Pyydä arviointia: Pyydä esihenkilöä tai HR:ää tarkistamaan tehtäväkohtainen palkka. Tähän on oikeus KVTES:n mukaan (II luvun 9 §), kun tehtävät ovat olennaisesti muuttuneet
- Käytä luottamusmiestä: Jos työnantaja ei reagoi, luottamusmies voi nostaa asian neuvotteluun paikallisesti
Henkilökohtainen lisä kehityskeskustelussa
Vuosittainen kehityskeskustelu on oikea paikka nostaa henkilökohtainen lisä esille. Valmistaudu näyttöihin:
- Mitkä tavoitteet saavutit edellisellä kaudella?
- Onko osaamisesi tai tehtäväalasi laajentunut?
- Onko palkkasi vertailukelpoinen vastaavan tehtävävaativuuden kollegoihin?
Luottamusmies voi pyytää työnantajalta palkkatilastoja ja vertailulukuja — tämä on normaali ja laillinen menettely.
Verotus ja nettopalkka: mitä KVTES-palkasta jää käteen?
Bruttopalkka on yksi asia, nettopalkka toinen. Suomessa tuloveroprosentti on progressiivinen, ja kuntasektorin palkkoihin kohdistuu myös pakolliset sosiaalivakuutusmaksut. Karkea laskelma 2025 veroprosenteilla:
| Bruttopalkka/kk | Ennakonpidätysprosentti (arvio) | Nettopalkka/kk (arvio) |
|---|---|---|
| 2 400 € | ~25 % | ~1 800 € |
| 2 800 € | ~28 % | ~2 016 € |
| 3 200 € | ~31 % | ~2 208 € |
| 3 600 € | ~34 % | ~2 376 € |
Luvut ovat suuntaa-antavia. Todellinen veroprosentti riippuu verokortin mukaisesta tuloarviosta, vähennyksistä ja muista tuloista. Tarkka laskelma: Verohallinnon verokorttilaskuri.
Loman- ja arkipyhäkorvaukset, ylityöt ja vuorolisät lasketaan bruttoon. Jaksotyötä tekevän hoitajan kokonaisansiot voivat olla 300–700 €/kk enemmän kuin pelkkä TKP, kun yötyö- ja viikonloppulisät lasketaan mukaan.
Palkitseminen ja ei-rahallinen kompensaatio KVTES:ssä
Pelkän kuukausipalkan tarkastelu antaa liian suppean kuvan KVTES:n kokonaiskompensaatiosta. Kuntasektorilla on useita ei-rahallisia etuja, joita yksityissektori ei yleensä pysty tarjoamaan samassa mitassa.
Vuosiloma: kuntasektorin kiistaton etu
Yli 15 vuotta kunta-alalla palvellut saa jopa 38 vuosilomapäivää. Tämä on 8 päivää enemmän kuin Vuosilomalain (162/2005) yleissääntelyyn perustuva 30 päivää. Säästövapaajärjestelmän kautta pidemmältä vuodelta ansaittu ylijäämäloma voidaan siirtää eläkeajankohtaan, jolloin se lisää eläkepäivärahaa.
Työsuhdeturva ja virkasuoja
Viranhaltijalla on vahvempi irtisanomissuoja kuin yksityissektorin työsuhteisella. Tämä tarkoittaa pitkäaikaiselle ammattilaiselle konkreettista turvallisuutta — erityisesti organisaatiomuutosten aikana.
Eläketurva Kevan kautta
Kuntasektori kuuluu Kevan (Julkisten alojen eläkelaki, JuEL) piiriin, jossa eläkekertymä on samantasoinen kuin yksityissektorin TyEL-järjestelmässä, mutta 52–62 vuotiaille kertymäprosentti on 1,9 % ja 63–68-vuotiaille 4,5 % vuosiansioista. Pitkä ura kuntasektorilla johtaa merkittävään eläkepääomaan.
Koulutus- ja kehittymismahdollisuudet
Hyvinvointialueet ja kunnat rahoittavat henkilöstökoulutusta laajemmin kuin monet pienet yksityiset työnantajat. Sairaanhoitajalla voi olla mahdollisuus erikoistua hoitotyön erikoisosaamiseen työnantajan tukemana, mikä ei suoraan nosta TKP:tä mutta parantaa asemaa tehtävävaativuusarviossa.
Kehityssuunnat: mikä muuttuu palkkauksessa 2026–2027?
KVTES 2025–2027 on kaksi vuotta kestävä sopimus, ja sen toinen kausi 2026–2027 tuo mukanaan lisää muutoksia. Seuraa erityisesti:
1. Paikallinen sopiminen laajenee: Hyvinvointialueet ovat suurempia työnantajia kuin yksittäiset kunnat, ja niillä on enemmän liikkumavaraa paikallisessa sopimisessa. Odotetaan, että paikalliset järjestelyerät tulevat käyttöön laajemmin ja kohdistuvat strategisemmin.
2. Palkka-avoimuusdirektiivin täytäntöönpano: EU:n palkka-avoimuusdirektiivi tuli voimaan 2026. Sen seurauksena hyvinvointialueilla on velvollisuus raportoida palkkatasa-arvosta ammattiryhmittäin. Tämä voi nostaa esiin palkkaeroja, joihin reagoidaan joko paikallisilla järjestelyerillä tai tulevien sopimusneuvottelujen agendalle.
3. Tehtäväkuvausten päivitystarpeet: Sote-uudistus on muuttanut monen ammattilaisen tosiasiallisia tehtäviä. Tehtäväkohtaisen palkan tarkistaminen on monen hyvinvointialueen HR:n listalla, koska vanhentuneet tehtäväkuvaukset eivät vastaa arjen laajennettuja vastuita.
Usein kysytyt kysymykset KVTES-palkoista
Nouseeko palkkani automaattisesti sopimuskorotuksen myötä?
Kyllä. Yleiskorotus kohdistuu automaattisesti kaikkiin KVTES:n piirissä oleviin. Työnantajalla ei ole harkintavaltaa tässä — korotus on pakollinen. Paikallinen järjestelyerä sen sijaan jakautuu työnantajan ja luottamusmiehen sopimalla tavalla.
Voinko neuvotella palkankorotusta kesken sopimuskauden?
Voit — jos tehtäväsi ovat olennaisesti muuttuneet. Tehtäväkohtainen palkka on tarkistettava tehtävämuutostilanteissa KVTES II luvun 9 §:n nojalla. Henkilökohtainen lisä on neuvoteltavissa vuosittain kehityskeskustelussa.
Miten palkkaani vaikuttaa siirtyminen hyvinvointialueen palvelukseen kunnasta?
Hyvinvointialueiden perustaminen (2023) ei oikeuttanut palkanalennukseen. Siirtymisessä sovellettiin Työsopimuslain liikkeenluovutussääntelyä: siirtyvän henkilöstön työsuhteen ehdot — mukaan lukien palkka — säilyvät vähintään ennallaan.
Mitä jos työnantaja ei maksa KVTES:n mukaista palkkaa?
Tämä on palkkasaatavarikkomus. Ensisijainen kanava on oman ammattiliiton lakimiesapu. JHL:n, JUKO:n tai Sote ry:n jäsenet saavat neuvontaa liiton lakimiehiltä. Tarvittaessa asia voidaan viedä käräjäoikeuteen palkkasaatavana (yleensä vanhentumisaika 5 vuotta, Laki velan vanhentumisesta 728/2003).
Miten sairaanhoitajan palkka Suomessa vertautuu muihin Pohjoismaihin?
Norjassa ja Ruotsissa sairaanhoitajan palkka on yleisesti korkeampi — Norjassa osittain öljyrahastotalouden vuoksi, Ruotsissa pitkäjänteisen palkka-arvostuksen tuloksena. Suomi on lähempänä Tanskaa, jossa palkkataso on samankaltainen mutta työkuormitus tunnistetaan ongelmaksi.
Huomautus: Tämä artikkeli on laadittu yleistiedoksi. Palkkaan liittyvissä yksittäisissä kysymyksissä suositellaan ottamaan yhteyttä oman ammattiliiton asiantuntijaan. Viralliset palkkataulukot: KT Kuntatyönantajat, sopimukset.
Palkkalaskelma KVTES:ssä: miten se luetaan?
Kuntasektorin palkkalaskelma voi tuntua monimutkaiselta, koska siinä on useita rivejä. Tässä selitys, mitä kukin osa tarkoittaa.
Tyypillinen KVTES-palkkalaskelma sisältää:
- Tehtäväkohtainen palkka (TKP): peruspalkka vaativuustason mukaan — kiintein osa
- Henkilökohtainen lisä (HL): suoriutumis- ja osaamisperusteinen lisä, voi muuttua vuosittain
- Vuorotyölisät: iltatyölisä, yötyölisä, viikonloppulisä — vaihtelevat kuukausittain työvuorojen mukaan
- Ylityökorvaukset: jos työvuorojen määrä on ylittänyt jakson enimmäismäärän — vaihtelee
- Arkipyhäkorvaukset: juhlapyhiltä (jouluaatto, juhannusaatto jne.) tehdystä työstä
- Henkilökohtaiset lisät ja sijaisuuslisät: esihenkilötehtävien tai sijaisuuden hoitamisen perusteella
Palkkalaskelma kannattaa tarkistaa kuukausittain erityisesti jaksotyötä tekevällä hoitohenkilöstöllä. Palkanlaskennan virheet — varsinkin ylityökorvausten laskennassa — ovat kunta-alalla suhteellisen yleisiä organisaatiomuutosten yhteydessä. Luottamusmiehelle voi ilmoittaa havaituista virheistä.
Sairaus- ja perhevapaan vaikutus palkkaan
Sairausloman aikana palkka maksetaan KVTES:n mukaisesti ensimmäisestä päivästä lähtien täysimääräisenä enintään 60 päivää. Päiväraha-aika jatkuu Kelan sairauspäivärahalla. Tänä aikana kertyy myös vuosilomaa normaalisti sairausloman ensimmäisen 75 päivän ajan.
Vanhempainvapaan aikana työnantaja maksaa ns. vanhempainvapaapalkan ensimmäisten viikkojen ajalta KVTES:n mukaisesti; sen jälkeen Kelan vanhempainpäiväraha. Palkka lasketaan suhteessa TKP:hen — ei vuorolisiin tai ylityökorvauksiin. Tämä vähentää käytännön palkkavaikutuksen usein 20–30 % normaalista, jos henkilö on paljon vuorotyössä.
Historiallinen palkkakehitys KVTES:ssä 2020–2025
KVTES:n palkkataso on noussut reaalikehityksessä mitattuna kohtuullisesti viimeisten viiden vuoden aikana, mutta inflaatio 2022–2023 söi merkittävän osan nimellistä korotuksista.
Lähde: KT Kuntatyönantajat, sopimusuutiset 2020–2025; Tilastokeskus, kuluttajahintaindeksi 2022–2024.
Reaalipalkkakehitys vuosina 2022–2023 oli negatiivinen — kuntasektorikin kärsi inflaatioaallon. Vuoden 2025 sopimuskausi ja sen yleiskorotukset ovat osittainen korjausliike, mutta ostovoimavajetta ei ole kokonaan paikattu.
Tästä syystä ammattiliitot — erityisesti Sote ry — ovat asettaneet seuraavan sopimuskauden (2027–) prioriteeteiksi ostovoiman kompensoimisen lisäksi rakenteellisen palkkaohjelman jatkamisen.
Ammattiryhmäkohtainen palkkapolku kuntasektorilla
Miltä näyttää palkkaura kuntasektorilla eri ammateissa? Alla kolme havainnollistavaa uraskenaariota.
Skenaario A: Lähihoitaja, 20 vuoden ura
- Aloitus (taso II, 0 vuotta): TKP n. 2 300 €/kk
- 5 vuotta: TKP n. 2 400 € + HL arviointilisä n. 100 € = n. 2 500 €/kk
- 10 vuotta (vastuutehtäviä lisätty): TKP tarkistus tasolta II → II+, n. 2 550–2 650 €/kk
- 20 vuotta: paikallinen järjestelyerä ja HL kasvattaneet kokonaispalkan n. 2 800–3 000 €/kk riippuen alueesta
Vuorotyölisät päälle: vanhainkodissa yötyötä tekevällä lähihoitajalla bruttot voivat nousta 3 200–3 500 €:oon.
Skenaario B: Sairaanhoitaja, 10 vuoden ura
- Aloitus (taso III): TKP n. 2 750–2 850 €/kk
- Erikoissairaanhoitoon siirtyminen (3–5 vuotta): TKP nousee tasolle III+ tai IV, n. 3 000–3 200 €/kk
- 10 vuotta: henkilökohtainen lisä ja mahdolliset paikallisen järjestelyerän kohdentamiset → kokonaispalkka n. 3 300–3 600 €/kk
Teho-osaston tai päivystyksen sairaanhoitaja saa lisäksi merkittävät yötyö- ja viikonloppulisät, jotka voivat nostaa kuukausiansiota jopa 500–700 €:lla.
Skenaario C: Sosiaalityöntekijä, 15 vuoden ura erikoistumisella
- Aloitus (taso IV, ylempi AMK): TKP n. 3 100–3 200 €/kk
- 5 vuotta + tiimivastuu: TKP tarkistus n. 3 300 €/kk + HL n. 150–200 €
- 15 vuotta johtavan sosiaalityöntekijän tehtävässä (taso V): TKP n. 3 600–4 000 €/kk
Sosiaalityöntekijöiden palkkaura on kenties KVTES:n ammattiryhmistä tasaisin kasvukäyrä, koska tehtävävaativuusasteikon hyödyntäminen on selkeää.
Palkkaohjelma käytännössä: mitä työnantajat kertovat
Useat hyvinvointialueet ovat julkaisseet tietoja siitä, miten paikalliset järjestelyerät on kohdennettu 2025–2027:n alkuun. Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue (Pohde) korotti sairaanhoitajien ja lähihoitajien palkkaohjelmalisiä erityisesti päivystys- ja teho-osastoilla, missä työvoimapula on akuutein. Pirkanmaan hyvinvointialue (Pirha) kohdisti osan paikallisesta erästä sosiaalityöntekijöiden tehtäväkohtaisen palkan tarkistuksiin.
Tällaisten kohdennusten läpinäkyvyys vaihtelee organisaatiosta toiseen. Jäsenillä on oikeus pyytää luottamusmiehen kautta selvitys siitä, miten paikallinen järjestelyerä on kohdennettu ja onko kohdentaminen ollut tasapuolista.
Luottamusmiehen rooli paikallisessa sopimisessa
Luottamusmies on avainhenkilö paikallisissa palkkaneuvotteluissa. KVTES:n paikallinen järjestelyerä on neuvoteltava paikallisesti, ja luottamusmiehellä on oikeus nähdä palkkatilastot ammattiryhmittäin. Vahva luottamusmiestoiminta parantaa henkilöstön neuvotteluasemaa ja varmistaa, että paikallinen erä kohdistuu tasapuolisesti eikä vain työnantajan suosimiin yksilöihin.
Oman luottamusmiehen löydät:
- JHL:n luottamushenkilörekisteri
- JUKO ry:n luottamusmiesverkosto
- Sote ry:n paikallinen yhdistys oman työnantajan alaisuudessa
Yhteenveto: KVTES-palkka 2025–2027 tiiviisti
À retenir:
KVTES 2025–2027 tuo kaksi yleiskorotusta: 1.6.2025 ja 1.3.2026. Tehtäväkohtainen palkka + henkilökohtainen lisä + korvaukset muodostavat kokonaispalkan. Paikalliset järjestelyerät ovat työnantajan työkalu kohdistaa lisäpalkkio rekrytointikriittisille ammattiryhmille. Pitkä ura kuntasektorilla ei nosta palkkaa automaattisesti — se vaatii aktiivista seuraamista ja tarvittaessa neuvottelua.
Palkkaansa tyytymätön tai epäselvissä tilanteissa oleva viranhaltija tai työntekijä löytää parhaan neuvon oman ammattiliiton lakimieheltä — JHL:n, JUKO ry:n tai Sote ry:n kautta. Virallinen sopimuskokoelma: kt.fi/sopimukset/kvtes. Palkkatilastot: Tilastokeskus, kunta-alan palkat.
KVTES palkka 2025: nopea tarkistuslista viranhaltijalle
Jos et lue mitään muuta tästä artikkelista, tarkista nämä viisi asiaa:
Onko TKP:si oikea vaativuustasollesi? Vertaa KT:n palkkataulukkoon ja pyydä esihenkilöltä tai HR:ltä kirjallinen vahvistus, jos olet epävarma.
Onko yleiskorotus näkynyt palkkalaskelmassasi 1.6.2025 alkaen? Tarkista heinäkuun tai elokuun palkkalaskelma — korotuksen olisi pitänyt näkyä siinä.
Onko sinulle tarjottu henkilökohtaisen lisän arviointia kehityskeskustelussa? Työnantajalla on velvollisuus tarjota tätä mahdollisuutta. Jos viimeksi on yli 2 vuotta, on aika pyytää.
Oletko saanut oikeat vuorolisät palkkalaskelmassasi? Yö-, ilta- ja viikonloppulisien euromäärät on tarkistettavissa KVTES:n liitteistä. Erityisesti jaksotyösopimuksissa virheet ovat mahdollisia työvuorosuunnittelun vaihtuessa.
Tiedätkö luottamusmiehesi? Jokainen KVTES:n piirissä oleva kuuluu jonkin järjestön piiriin. Luottamusmies on käytännöllisin tuki sekä palkkakysymyksissä että muissa KVTES-tulkintakysymyksissä.
Palkka on kuntasektorilla usein läpinäkyvä — tehtäväkohtainen palkka julkaistaan taulukoissa. Silti henkilökohtainen lisä ja paikallinen järjestelyerä jäävät usein epäselviksi. Aktiivisuus oman palkkakehityksen seurannassa kannattaa.
