KVTES vuosiloma vs Vuosilomalaki: erot ja edut kuntasektorilla

Suomen Vuosilomalaki (162/2005) takaa jokaiselle palkansaajalle vähintään 24 vuosilomapäivää vuodessa — mutta KVTES:n piirissä oleva kuntasektorin viranhaltija tai työntekijä voi ansaita jopa 38 päivää. Tässä artikkelissa vertaillaan näiden kahden järjestelmän eroja rinnakkain: kertymäperusteet, lomapalkka, säästövapaa ja riitatilanteen käsittely.

Vuosilomalaki: kaikkien palkansaajien perusjärjestelmä

Vuosilomalaki (162/2005) on Suomen kaikkia työsuhteisia koskeva yleislaki vuosilomasta. Se asettaa vähimmäisstandardit, joista ei voida poiketa työntekijän vahingoksi. Työ- tai virkaehtosopimus voi kuitenkin tarjota parempia ehtoja.

Vuosilomalain kertymäperusteet:

• Alle 1 vuosi palvelua: 2 päivää/kuukausi (24 päivää/vuosi)
• Yli 1 vuosi palvelua: 2,5 päivää/kuukausi (30 päivää/vuosi)

Kuukausilomaa kertyy lomanmääräytymisvuodelta (1.4.–31.3.). Loma on pidettävä pääsääntöisesti 1.5.–30.9. välillä ("kesäloma") ja loppu ennen seuraavaa lomanmääräytymisvuoden päättymistä.

Loma-ajan palkka Vuosilomalaissa:

Vuosilomalain 9–12 § sääntelee loma-ajan palkan. Kuukausipalkkalaiselle palkka on normaali kuukausipalkka. Tuntipalkkalaiselle laskenta on monimutkaisempi (prosenttiperusteinen lasku). Ns. lomaltapaluuraha (50 % lomapalkasta) on yleinen käytäntö, mutta se perustuu työ- tai virkaehtosopimukseen — ei suoraan Vuosilomalaista.

KVTES vuosiloma: kuntasektorin edullisempi järjestelmä

KVTES (Kunnallinen virka- ja työehtosopimus) rakentaa Vuosilomalain pohjalle, mutta antaa selvästi pidemmät lomat pitkäaikaisille viranhaltijoille ja työntekijöille.

KVTES:n kertymäperusteet:

KVTES:ssä on kaksi ansaintaperustetta (§ 11 ja § 12), joista sovelletaan henkilölle edullisempaa:

Palvelusaika	Ansaintaperuste § 11 (päivää/kk)	Ansaintaperuste § 12 (päivää/kk)	Maksimiloma/vuosi
Alle 1 vuosi	2,0	–	24 päivää
1–15 vuotta	2,5	–	30 päivää
Yli 15 vuotta	–	3,17	38 päivää

Ansaintaperuste § 12 koskee yli 15 vuotta kunta-alalla palvellutta. Lomanmääräytymisvuosi on 1.4.–31.3., sama kuin Vuosilomalaissa. Lähde: KVTES 2025–2027, IV luku.

Vertailu Vuosilomalakiin tiivistetysti:

Ominaisuus	Vuosilomalaki	KVTES
Lyhyt palvelusaika (<1 v)	24 päivää	24 päivää (sama)
Pitkä palvelusaika (1–15 v)	30 päivää	30 päivää (sama)
Hyvin pitkä palvelusaika (>15 v)	30 päivää	38 päivää (+8)
Lomaltapaluuraha	Ei lakisääteistä	Kyllä — 50 % lomapalkkaan
Säästövapaamahdollisuus	Ei standardina	Kyllä
Loman siirto sairauden takia	Kyllä	Kyllä

Lomaltapaluuraha: KVTES:n erityinen etu

Yksi KVTES:n merkittävimmistä eduista Vuosilomalakiin verrattuna on lomaltapaluuraha, jota kutsutaan myös lomarahaksi. Tätä etua Vuosilomalaissa ei ole — se on KVTES:n oma lisä.

Lomaltapaluurahan laskenta:

Lomaltapaluuraha on 50 % viranhaltijan tai työntekijän saamasta lomapalkasta. Maksetaan tyypillisesti lomavuoden lopussa tai syyskuussa, kun kesäloma on pidetty. Käytännössä tämä tarkoittaa, että yhdestä täydestä lomaviikosta kokonaiskorvaus on 150 % viikon palkasta.

Esimerkki: Sairaanhoitaja Hanna pitää 4 viikon kesäloman. Hänen kuukausipalkka on 3 200 €. Viikkopalkkaa vastaava laskennallinen osuus on 3 200 ÷ 4,35 (viikkojakajakertoimesta) ≈ 735 €/viikko. Neljän viikon loma: 2 940 €. Lomaltapaluuraha 50 %: 1 470 €. Kesäloman kokonaistulo Hannalle: 4 410 €.

Yksityissektorin työsuhteisilla lomaltapaluuraha riippuu siitä, onko heidän alansa työ- tai virkaehtosopimuksessa sellaista mainintaa. Monilla yksityisillä aloilla se on olemassa, mutta ei kaikilla. KVTES takaa sen kaikille piirissä oleville.

Säästövapaa: KVTES:n ainutlaatuinen joustomahdollisuus

KVTES tarjoaa säästövapaajärjestelmän, jota Vuosilomalaissa ei sellaisenaan ole. Yli 30 päivän vuosittaisen lomaansionnan (eli yli 30 päivän kertymisen) ylittävä osuus — tai jopa osa siitä — voidaan kirjata säästövapaaksi.

Säästövapaan käyttömahdollisuudet:

1. Pidetään erillisenä vapaajaksona sovittuna ajankohtana (esim. työn hiljaisempana kautena tai kertyessä useammalta vuodelta yhdeksi pidemmäksi vapaaksi)
2. Siirretään eläkkeen yhteyteen: viranhaltija voi lykätä eläkkeellejäämistä tai aloittaa eläkkeen alentamalla työaikaa säästövapaan avulla

Säästövapaasta on sovittava kirjallisesti työnantajan kanssa. Se ei ole yksipuolinen oikeus, mutta työnantajalla ei ole perusteettomasti kieltäytymisen oikeutta, jos tuotannolliset syyt eivät sitä edellytä.

Lomakertymä sairauspoissaolon ja perhevapaiden aikana

Vuosilomalaki (§ 7) sääntelee loman kertymistä poissaolojen aikana. KVTES noudattaa pääosin samaa rakennetta, mutta on eräissä kohdissa edullisempi.

Sairauspoissaolo ja lomakertymä:

Sekä Vuosilomalaissa että KVTES:ssä lomaa kertyy ensimmäisten 75 sairauspäivän ajan. Tätä pidemmissä poissaoloissa kertymä katkeaa.

KVTES:ssä on kuitenkin erityissäännös: jos sairaus tai tapaturma alkaa suoraan lomajakson aikana, viranhaltijalla on oikeus siirtää lomapäivät myöhemmäksi, kun esittää lääkärintodistuksen. Tästä on ilmoitettava työnantajalle heti kuin mahdollista.

Perhevapaat ja lomakertymä:

Äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaan aikana lomaa kertyy rajoitetusti — ensimmäisten 6 kuukauden ajan. Tämä koskee sekä Vuosilomalakia että KVTES:ää, mutta KVTES:n piirissä oleva viranhaltija voi sopia työnantajan kanssa lomakorvauksesta vapaan sijaan.

Loman ajoitus ja työnantajan oikeudet: KVTES vs. Vuosilomalaki

Vuosilomalaki (§ 20) antaa työnantajalle oikeuden päättää loman ajankohdasta kuultuaan työntekijää. Päälomakausi on 2.5.–30.9. KVTES noudattaa tätä pääperiaatetta, mutta täsmentää kuntasektorille tyypillisiä erityistilanteita.

KVTES:n täsmennykset loman ajoituksesta:

• Työnantajan on ilmoitettava loman ajankohdasta viimeistään kuukautta ennen loman alkamista
• Vuosiloma on pyrittävä antamaan yhdenjaksoisena, erityisesti päälomakauden osalta
• Jos työnantaja muuttaa lomasuunnitelman sen jälkeen, kun viranhaltija on jo tehnyt lomasuunnitelmiaan (esim. varauksia), hänellä on oikeus korvaukseen syntyvistä kustannuksista

Tämä korvausoikeus on KVTES:ssä selkeämpänä kuin Vuosilomalaissa, jossa korvaus on harkinnanvaraisempaa. Se suojaa viranhaltijaa tilanteissa, joissa esimerkiksi lennot on varattu ja työnantaja haluaa muuttaa lomapäätöstä.

Loman siirtäminen virkakohtaisista syistä:

Työnantaja voi KVTES:n nojalla siirtää lomaa, jos palvelun järjestäminen sitä välttämättä edellyttää — mutta siirtäminen on tehtävä ennen loman alkamista ja viranhaltijalle on ilmoitettava hyvissä ajoin. Sote-alalla tämä on käytännöllistä erityisesti sesonkiaikoina (esimerkiksi loma- ja epidemia-aikoina).

Loman siirto sairauden vuoksi: käytännön ohje

Sekä Vuosilomalaissa että KVTES:ssä on oikeus siirtää loma sairaustapauksessa. Käytännön ohje, miten toimia:

1. Ilmoita heti: Sovi työnantajan kanssa loman siirrosta heti sairauden alkaessa
2. Hanki lääkärintodistus: Sairastumisesta lomajaksolla on esitettävä lääkärintodistus
3. Sovi uusi ajankohta: Siirrettyä lomaa ei saa menettää — se on pidettävä sopimuksen mukaisesti
4. Odotuspäivä: Vuosilomalaissa sairauden on kestettävä vähintään 6 päivää ennen kuin siirto-oikeus syntyy. KVTES:ssä tämä voi olla lyhyempi loma-ajan sairausmääräysten mukaan — tarkista oma sopimuksesi.

Lomakorvaus työsuhteen päättyessä

Kun työsuhde päättyy, pitämättömistä vuosilomapäivistä maksetaan lomakorvaus. Tämä koskee sekä Vuosilomalakia että KVTES:ää — periaate on sama, mutta laskentaperusteet voivat erota.

KVTES:ssä lomakorvauksen laskenta:

• Korvaus lasketaan samaan tapaan kuin lomapalkka — tehtäväkohtainen palkka × lomapäivien suhde
• Lomaltapaluurahaa ei makseta lomakorvauksesta (se on ns. "palaamisen palkinto", joka edellyttää töihin palaamista)

Erityistilanteessa — esimerkiksi koeajan purkamisessa tai kuolemantapauksessa — lomakorvauksen maksaminen noudattaa KVTES:n IV luvun erityissäännöksiä.

Yhteenveto: miksi KVTES:n vuosilomaehdot ovat edullisemmat?

KVTES tarjoaa kolme merkittävää parannusta Vuosilomalakiin verrattuna:

1. Enemmän lomaa pitkäaikaisille: 38 päivää yli 15 vuotta palvelleelle — 8 päivää enemmän kuin Vuosilomalain 30
2. Lomaltapaluuraha: 50 % lomapalkkaan päälle — ei lakisääteinen, mutta KVTES:ssä velvoittava
3. Säästövapaamahdollisuus: Ylimääräiset lomapäivät voidaan säästää eläkkeen yhteyteen tai pidemmäksi jaksoksi

Yksityissektorin työsuhteisella nämä edut riippuvat siitä, mitä hänen alansa työehtosopimus sanoo. Monilla yksityisillä aloilla on vastaavia järjestelmiä, mutta ei yhtä laajana kuin KVTES:ssä.

Usein kysytyt kysymykset

Voiko loman pitää eri ajankohtana kuin kesäkuukausina KVTES:n piirissä?
Kyllä. Ns. "talviloma" (loppuosa vuosilomasta) voidaan pitää lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä — myös syys-talvikaudella. Työnantajan kanssa on sovittava ajankohdasta kirjallisesti.

Onko lomaltapaluuraha veronalaista tuloa?
Kyllä. Lomaltapaluuraha lasketaan palkkatuloksi ja verotetaan normaalisti ennakonpidätyksen mukaan.

Voiko KVTES-lomansa siirtää kokonaan säästövapaaksi?
Ei kokonaan — Vuosilomalain mukainen vähintään 24 päivän loma on pidettävä vuosittain. Vain yli 30 päivän ylimenevä osuus voidaan tallentaa säästövapaaksi.

---

Huomautus: Tämä artikkeli on laadittu yleistiedoksi. Yksittäisissä lomakysymyksissä suositellaan käymään oman liiton — JHL:n, JUKO ry:n tai Sote ry:n — asiantuntijoiden kanssa. Viralliset lomamääräykset: KVTES IV luku, kt.fi ja Vuosilomalaki, Finlex.

KVTES vuosiloma käytännössä: tyypilliset virheet ja miten välttää ne

Kuntasektorin lomakysymyksissä toistuvat muutamat tyypilliset ongelmat, jotka aiheuttavat turhia riitatilaisuuksia. Niiden tunnistaminen etukäteen säästää vaivaa.

Virhe 1: Lomakorvaus käteiskeinona "piilottaa" pitämättömät lomat
Työnantaja ei saa tarjota lomakorvausta pitämättömistä lomista työsuhteen aikana (poikkeuksena osa-aikainen lomanmääräytymisvuoden lopussa). Loma on tarkoitettu pidettäväksi. Jos työnantaja ehdottaa korvausta pitämättömästä lomasta ilman työsuhteen päättymistä, se on Vuosilomalain 27 §:n vastaista.

Virhe 2: Puolivuotisjaksosta kertyneisiin lomiin ei huomata, että 15 vuoden raja on jo ylittynyt
Yli 15 vuotta kunta-alalla palvelleen lomakertymä nousee § 12:n mukaan 3,17 päivään kuukaudessa. Tämä muutos ei tapahdu automaattisesti — palkanlaskijan on päivitettävä tieto HR-järjestelmään. Jos huomaat, ettei kertymäsi ole muuttunut 15 vuoden palvelusajan jälkeen, pyydä korjaus HR:ltä.

Virhe 3: Lomaltapaluuraha unohdetaan sovittaa oikein
Lomaltapaluuraha maksetaan yleensä siinä vaiheessa, kun viranhaltija palaa lomaltaan. Jos lomapaluuraha on jäänyt maksamatta tai laskettu väärin, pyydä selvitys ja tarvittaessa luottamusmiehen apua.

Näiden virheiden välttämiseksi kannattaa tarkistaa oma lomakorttitieto palkanlaskentajärjestelmästä ainakin kerran vuodessa. Hyvinvointialueilla käytetään yleisesti Titania- tai Pegasos-tyyppisiä järjestelmiä, joissa lomatiedot ovat nähtävillä. Oman lomakortinnäkymän löydät tyypillisesti HR-portaalin kautta tai pyytämällä sen HR-osastolta.