Sähköistysalan TES 2025-2027: palkka ja palkankorotukset – täydellinen opas

Sähköistysalan TES 2025–2027 määrittää jokaisen sopimuksen piirissä olevan asentajan vähimmäispalkan ja palkankorotusaikataulun. Korvauspalkkaluokkajärjestelmä (KP-luokat I–V) perustuu tehtävän vaativuuteen ja ammatilliseen pätevyyteen – ei pelkästään työvuosiin. Tässä artikkelissa käymme läpi palkkarakenteen yksityiskohtaisesti, laskemme palkankorotusten vaikutukset eri palkansaajaryhmille ja selitämme, miten toimia, jos palkka ei vastaa TES:n tasoa.

Sähköistysalan KP-luokat: miten palkkaluokka määräytyy

Sähköistysalan TES:n palkkarakenne perustuu korvauspalkkaluokkiin (KP I–V). Tämä järjestelmä on peräisin 1990-luvulta, ja se pohjautuu tehtävän vaativuusarviointiin. Jokainen alan tehtävä sijoitetaan yhteen KP-luokista sen perusteella, millaista pätevyyttä, vastuuta ja osaamista tehtävä edellyttää.

KP I: perustason tehtävät

KP I kattaa perustehtävät, joissa ei vaadita erityistä sähköalan pätevyyttä. Käytännössä tähän luokkaan sijoittuvat avustavat tehtävät, kuten kaapeleiden vetäminen ohjauksen alaisena, materiaalien käsittely ja yksinkertaiset asennustehtävät kokeneemman asentajan valvonnassa. Tuntipalkka KP I:ssä on TES:n mukainen minimissään noin 15–16 euroa [Sähköliitto, 2025].

KP II: ammattiopinnot suorittanut asentaja

KP II:een sijoittuu henkilö, jolla on sähköistysalan ammattitutkinto (esim. sähköasentajan perustutkinto) tai vastaava kokemus. Tässä luokassa tehdään itsenäisesti tavanomaisia asennustöitä vakiintuneilla menetelmillä. Perustuntipalkka nousee 16–17,50 euron haarukkaan.

KP III: ammattitaitoinen sähköasentaja

KP III on alan "perusammattitaitoisen" asentajan luokka. Siihen kuuluvat asentajat, jotka työskentelevät itsenäisesti monipuolisissa asennustehtävissä, osaavat lukea sähköpiirustuksia ja tuntevat SFS 6000 -standardin asennusvaatimukset. Tämä on yleisin KP-luokka sähköistysalalla. Tuntipalkka vaihtelee 17,50–20 euroa.

KP IV: erikoistunut asentaja tai työnjohtaja

KP IV edellyttää erikoistunutta osaamista: automaatioasennukset, suurjänniteasennukset, kojeistoasennukset tai vastaava erityisalue. Myös työnjohtotehtävissä työskentelevät asentajat kuuluvat usein KP IV:ään. Tuntipalkka on tyypillisesti 20–23 euroa.

KP V: vaativa erikoisosaaminen

KP V on KP-järjestelmän ylin luokka. Siihen kuuluvat alan vaativimmat tehtävät: sähköturvallisuusvastaavan tehtävät, suurjännitteisten asennusten pääasiantuntijat ja projektipäälliköt, joiden tehtävänkuvaan sisältyy merkittävä tekninen vastuunkanto. Tuntipalkka ylittää 23 euroa.

Palkankorotusaikataulu 2025–2027: kaksi erää

Sähköistysalan TES 2025–2027 palkankorotukset toteutetaan kahdessa vaiheessa koko sopimuskauden aikana. Korotukset koskevat kaikkia KP-luokkia ja vaikuttavat sekä aikapalkkaan että mahdollisiin provisiopalkkioihin.

Ensimmäinen korotus: 1.3.2025

Sopimuskauden ensimmäinen palkankorotus tuli voimaan 1.3.2025. Korotus on prosentuaalinen yleiskorotus, joka nostaa kaikkien KP-luokkien vähimmäispalkkoja tasapuolisesti. Korotus toteutuu automaattisesti – työnantajan ei tarvitse neuvotella siitä erikseen, vaan se kuuluu TES:n noudattamisvelvoitteen piiriin.

Korotuksen suuruus heijastaa neuvottelutulosta: Sähköliitto ja STUL tavoittelivat inflaatiosuojaa ja reaalipalkkojen säilymistä. Sopimus syntyi ennen sopimuskauden loppua ilman työtaistelutoimia.

Toinen korotus: 1.3.2026

Toinen korotus astuu voimaan 1.3.2026. Se on sopimuskauden toinen vuosikorotus, jonka suuruus oli jo päätetty sopimuksen allekirjoituksen yhteydessä. Vuonna 2026 tämä tarkoittaa, että sähköasentajien palkkakehitys seuraa etukäteen päätettyä uraa.

Käytännön esimerkki korotuksen vaikutuksesta:

Mikael, 36-vuotias sähköasentaja Oulussa, kuuluu KP III -luokkaan. Hänen tuntipalkkansa oli ennen 1.3.2025 korotusta 18,50 euroa. Ensimmäisen korotuksen jälkeen hänen tuntipalkkansa nousi TES:n mukaiseen minimiin. Toiseen korotukseen 1.3.2026 mennessä korotukset olivat kumuloituneet merkittäväksi parannukseksi hänen osto­voimaansa.

Tärkeää on muistaa, että nämä ovat TES:n vähimmäispalkat. Mikäli Mikaelin työsopimuksessa on sovittu korkeammasta palkasta (mikä on yleistä pääkaupunkiseudulla ja kasvukeskuksissa), työnantaja ei voi yksipuolisesti laskea palkkaa TES:n vähimmäistasolle vedoten siihen.

Palkkaluokan oikeellisuuden tarkistaminen

Yksi yleisimmistä ongelmista sähköistysalalla on virheellinen KP-luokan määritys. Työnantaja saattaa sijoittaa kokeneen asentajan alempaan KP-luokkaan kuin tämän tehtävät edellyttäisivät. Tämä on lainvastaista ja oikeuttaa palkkaeron vaatimiseen takautuvasti.

Arviointiprosessi TES:n mukaan

TES:n mukainen tehtävänkuvauksen arviointiprosessi etenee seuraavasti:

1. Tehtävänkuvan dokumentointi: Työnantajan on laadittava kirjallinen tehtävänkuvaus, josta käy ilmi tehtävän sisältö, vastuu ja vaativuustekijät
2. Vaativuuspisteytys: Tehtävä arvioidaan TES:n vaativuusarviointijärjestelmän (ns. Hay-metodiikka tai vastaava) mukaisesti
3. KP-luokan määritys: Pisteiden perusteella tehtävä sijoitetaan KP-luokkaan
4. Palkansaajan kuuleminen: Palkansaajalla on oikeus saada tieto oman tehtävänsä luokitteluperusteista

Jos arviointiprosessi on tehty puutteellisesti tai virheellisesti, palkansaajalla on oikeus vaatia uudelleenluokittelua. Tähän prosessiin kannattaa ottaa mukaan luottamusmies.

Kokemuslisät ja henkilökohtainen lisä

KP-luokan peruspalkan lisäksi TES mahdollistaa kokemuslisien ja henkilökohtaisten lisien sopimisen. Kokemuslisä kertyy työvuosien myötä, ja TES:ssä on sovittu sen portaistuksesta ja vähimmäismäärästä. Henkilökohtainen lisä perustuu yksilölliseen arviointiin: palkansaajan erityisosaaminen, monitaitoisuus tai poikkeuksellinen panos voidaan palkita lisällä työsopimuksessa tai paikallisessa sopimuksessa.

"Sähköistysalan palkkaluokkajärjestelmä on yksi toimialan tärkeimmistä oikeudenmukaisuuden välineistä. Kun tehtävänkuvaus on oikein laadittu ja arvioitu, sekä työnantaja että palkansaaja tietävät, missä ollaan ja mitä odotetaan." — Sähköliiton lakimies, TES-koulutustilaisuus 2025

Kuukausipalkkalaskuri: mitä KP-luokka tarkoittaa euromääräisesti

Sähköistysalalla suurin osa asentajista työskentelee tuntipalkalla. Kuukausipalkan laskeminen tuntipalkoista on tärkeä taito sekä palkansaajalle että työnantajalle.

Laskukaava kuukausipalkalle

Normaali säännöllinen kuukausityöaika sähköistysalalla on 160–168 tuntia riippuen siitä, montako päivää kuukaudessa on ja miten arki- ja juhlapyhät osuvat. Yksinkertaistettu kaava:

Kuukausipalkka = Tuntipalkka × Kuukauden työtunnit

KP-luokka	Tuntipalkka (alkaen)	Arvioitu kuukausipalkka (160h)
KP I	~15,00 €	~2 400 €
KP II	~16,00 €	~2 560 €
KP III	~17,50 €	~2 800 €
KP IV	~20,00 €	~3 200 €
KP V	~23,00 €	~3 680 €

Luvut ovat TES:n vähimmäistason arvioita. Todelliset palkat voivat olla merkittävästi korkeampia.

Lisät kuukausipalkan päälle

Pelkkä tuntipalkka ei kerro koko totuutta. Sähköistysalalla lisät ovat merkittävä osa kokonaistulosta:

• Ylityökorvaukset: 50–100 % korotukset säännöllisen ajan yli tehdyiltä tunneilta
• Olosuhdelisät: 5–20 % lisä vaikeissa tai vaarallisissa olosuhteissa
• Yö- ja viikonlopputyölisät: TES:n mukaiset lisät epäsäännöllisistä työajoista
• Matkakustannuskorvaukset: Verohallinnon päivärahojen mukaiset korvaukset etätyömailla

Rakennustyömaalla toimiva sähköasentaja voi ansaita ylitöineen ja lisineen 15–30 % enemmän kuin pelkkä perustuntipalkka viittaisi. Tämä tekee sähköistysalasta taloudellisesti houkuttelevan uravaihtoehdohdon verrattuna moniin toimistoammatteihin.

Vertailu lähialojen palkkoihin

Sähköistysalan palkkoja on mielekästä vertailla lähialoihin. Rakennusalan palkat ja palkankorotukset 2025-2028 ovat lähellä sähköistysalan tasoa, mutta sähköalan pätevyysvaatimukset ja turvallisuusvastuut puoltavat usein korkeampaa palkkatasoa. Vastaavasti kiinteistöpalvelualan palkat jäävät selvästi alle sähköistysalan tason, mikä kertoo alojen erilaisista pätevyysvaatimuksista.

Palkka ei vastaa TES:n tasoa – miten toimia

Palkkarikkomukset sähköistysalalla ovat harvinaisia mutta mahdollisia, erityisesti pienemmissä urakoitsijayrityksissä tai tilanteissa, joissa työnantaja tulkitsee KP-luokittelua itselleen edullisesti.

Vaihe 1: Tarkista oma KP-luokkasi

Ensimmäinen askel on selvittää, mihin KP-luokkaan tehtäväsi kuuluu. Pyydä työnantajaltasi kirjallinen tehtävänkuvauksesi ja sen KP-luokittelun perusteet. Työnantajalla on TES:n mukainen velvollisuus antaa nämä tiedot pyynnöstä.

Vaihe 2: Ota yhteyttä luottamusmieheen

Jos epäilet, että KP-luokittelusi on väärä tai että sinulle maksetaan alle TES:n tason, ota välittömästi yhteyttä yrityksen luottamusmieheen. Luottamusmies on ensisijainen väylä asian selvittämiseen ja TES:n soveltamisesta neuvottelemiseen. Luottamusmies on vaitiolovelvollinen ja tukee sinua ilman kustannuksia.

Vaihe 3: Sähköliiton lakimiehen konsultaatio

Jos luottamusmiehen kautta tilannetta ei saada ratkaistua, Sähköliiton lakimiehet auttavat jäseniä maksuttomasti. Lakimies voi arvioida, onko kyseessä TES:n rikkomus, ja tarvittaessa avustaa neuvotteluissa tai oikeudenkäynnissä. Takautuva palkkakorjaus voidaan vaatia enintään kolmen vuoden ajalta (Työsopimuslaki 55/2001, 13 §).

Vaihe 4: Aluehallintovirasto (AVI)

Jos työnantaja kieltäytyy noudattamasta TES:ää, sen yleissitovuus tarkoittaa, että Aluehallintovirasto (AVI) voi valvoa noudattamista. AVI:lle voi tehdä ilmoituksen nimettömänä, ja virasto voi suorittaa tarkastuksen työnantajan tiloissa.

À retenir: TES:n rikkomus vanhentuu kolmessa vuodessa siitä, kun palkka olisi pitänyt maksaa. Älä odota liian kauan – jo epäilyn herätessä kannattaa ottaa yhteyttä luottamusmieheen tai Sähköliittoon.

Paikallinen palkkasopiminen: mahdollisuudet ja rajoitukset

TES asettaa vähimmäistason, mutta paikallinen sopiminen mahdollistaa yhteisesti sovitut parannukset. Sähköistysalalla paikallinen sopiminen on yleistä erityisesti palkkakilpailukyvyn ylläpitämiseksi tiukoilla työmarkkinoilla.

Mitä voidaan sopia paikallisesti

TES:n puitteissa voidaan paikallisesti sopia mm.:

• Yrityskohtainen palkkataulukko, joka ylittää TES:n vähimmäistasot
• Tehtäväkohtainen lisäpalkka erityisosaamisen tunnustamiseksi
• Tulospalkkiot ja provisiot, jotka täydentävät peruspalkkaa
• Meriittikorotukset vuosittaisen arviointiprosessin perusteella

Miten paikallinen sopimus tehdään

Paikallinen sopimus on aina tehtävä kirjallisesti. Se voi olla:

1. Yritystason sopimus työnantajan ja luottamusmiehen välillä (koskee kaikkia tai tiettyä henkilöstöryhmää)
2. Yksilöllinen työsopimus yksittäisen palkansaajan kanssa (ei voi alittaa TES:n tasoa, mutta voi ylittää sen)

Suullinen lupaus korkeammasta palkasta on vaikeasti todistettavissa – vaadi aina kirjallinen muoto.

Paikallisen sopimuksen rajat

Paikallinen sopimus ei voi heikentää TES:n takaamia oikeuksia. Esimerkiksi paikallisella sopimuksella ei voida:

• Maksaa alle TES:n vähimmäistasoa
• Poistaa ylityökorvauksia
• Lyhentää irtisanomisaikoja TES:n minimistä
• Rajoittaa oikeutta vuosilomaan lain tai TES:n alle

Mikäli paikallinen sopimus sisältää TES:n tai Työsopimuslain vastaisia ehtoja, nämä ehdot ovat mitättömiä ja TES:n tai lain säännöt pätevät automaattisesti.

Työnantajan velvollisuudet palkkahallinnossa

Sähköistysalan työnantajilla on TES:n nojalla useita konkreettisia velvollisuuksia palkkojen hallinnointiin liittyen.

Palkkalaskelma

Jokaisen palkanmaksun yhteydessä työnantajan on annettava palkansaajalle kirjallinen palkkalaskelma (Työsopimuslaki 55/2001, 2 luku 16 §). Palkkalaskelmasta on käytävä ilmi:

• Bruttopalkka ennen ennakonpidätystä
• KP-luokka ja sen mukainen perustuntipalkka
• Työtunnit eriteltynä (normaalit, ylityö, yötyö jne.)
• Lisät ja korvaukset eriteltynä
• Ennakonpidätys ja muut vähennykset
• Nettopalkka

Palkkakirjanpito

Työnantajan on pidettävä palkkakirjanpitoa, johon on kirjattu jokaisen palkansaajan palkat ja vähennykset. Palkkakirjanpito on säilytettävä vähintään 10 vuotta (Kirjanpitolaki 1336/1997, 2 luku 10 §). Palkansaajalla on oikeus saada ote omasta palkkakirjanpidostaan.

Ennakonpidätys ja sosiaalimaksut

Työnantaja pidättää palkansaajan verokortin mukaisen ennakonpidätyksen ja tilittää sen Verohallinnolle. Lisäksi työnantaja maksaa TyEL-eläkemaksun omavastuuosuuden (noin 25 % palkasta [Eläketurvakeskus, 2025]) ja tapaturmavakuutusmaksun. Nämä maksut eivät näy nettopalkassa, mutta ovat merkittävä osa sähköasentajan kokonaiskustannuksesta työnantajalle.

Palkan maksupäivä

TES:ssä on sovittu, milloin palkka on viimeistään maksettava. Yleensä palkka maksetaan kerran kuukaudessa, ja viimeinen maksupäivä on sovittu TES:ssä tai työsopimuksessa. Myöhästynyt palkanmaksu on työsopimuslain rikkomus, josta seuraa viivästyskorko (korkolaki 633/1982, 4 §).

Energiamurros ja sen vaikutus palkkakilpailukykyyn

Suomen energiamurros – aurinkoenergian asennusten räjähdysmäinen kasvu, lämpöpumppujen yleistyminen ja sähköautojen latausinfrastruktuurin rakentaminen – on muuttanut sähköistysalan työmarkkinadynamiikan dramaattisesti.

Työvoimapula nostaa markkinapalkkoja

Ammattibarometrin (2026) mukaan sähköasentajat ovat yksi Suomen pulaammattialoista: hakijoita on merkittävästi avoimia paikkoja vähemmän. Tämä on johtanut siihen, että monet STUL:n jäsenyritykset maksavat selvästi TES:n vähimmäispalkkoja korkeampia palkkoja säilyttääkseen pätevän henkilöstönsä.

Uusiutuvan energian asennukset erityisosaamisena

Aurinkopaneelien ja maalämpöpumppujen asennusvalmius on muodostunut sähköasentajan erityisosaamiseksi, josta maksetaan lisää. Tähän erikoistunut KP IV -tason asentaja saattaa ansaita 10–15 % enemmän kuin perustason kollegansa samassa yrityksessä. TES:n KP-luokkajärjestelmä ei vielä täysin tunnista kaikkia näitä uusia osaamisprofiileja, mikä on jo herättänyt neuvotteluja alan sisällä tulevaa sopimuskautta silmällä pitäen.

Teknologiateollisuuden kilpailu osaajista

Sähköistysalan asentajat kilpailevat samoista osaajista kuin teknologiateollisuuden toimihenkilöt, erityisesti automaatioasentajien osalta. Tämä kilpailu ylöspäin on yksi tekijä, joka selittää, miksi sähköistysalan markkinaläiset palkat ovat TES:n minimiä huomattavasti korkeammat kasvukeskuksissa.

Usein kysytyt kysymykset palkoista ja palkankorotuksista

Pitääkö työnantajan kertoa minulle KP-luokkani?

Kyllä. Työnantajalla on TES:n mukainen velvollisuus kertoa palkansaajalle, mihin KP-luokkaan tämän tehtävä on sijoitettu ja millä perusteilla. Pyydä tieto kirjallisena.

Voiko työnantaja laskea palkkaani TES:n korotuksen jälkeen?

Ei. Jos palkkasi on TES:n vähimmäistasoa korkeampi, työnantaja ei voi yksipuolisesti laskea sitä TES:n tasolle. Palkka on työsuhteen olennainen ehto, jonka muuttamiseen vaaditaan molempien osapuolten suostumus tai YT-neuvottelut.

Kuinka pitkältä ajalta voin vaatia takautuvaa palkkaa?

Kolmen vuoden ajalta (Työsopimuslaki 55/2001, 13 §). Vanhentumisaika alkaa kulua siitä hetkestä, kun palkka olisi pitänyt maksaa.

Mitä tarkoittaa yleissitovuus käytännössä?

Yleissitovuus tarkoittaa, että myös järjestäytymätön työnantaja – sellainen, joka ei kuulu STUL:iin – on velvollinen noudattamaan TES:n vähimmäisehtoja. Palkansaajan kannalta tämä on tärkeää: TES suojaa, vaikka työnantaja ei olisi liittojäsen.

Miten kokemuslisä lasketaan?

TES:ssä on sovittu kokemuslisän portaistuksesta. Lisä kasvaa tiettyjen työvuosirajapyykkien mukaan. Tarkista voimassa olevan TES:n teksti sahkoliitto.fi/tyoehtosopimukset/ – sieltä löytyvät ajantasaiset kokemuslisätaulukot.

Mikä on luottamusmiehen rooli palkka-asioissa?

Luottamusmies on palkansaajien valitsema edustaja, joka neuvoo TES:n soveltamisessa ja voi neuvotella työnantajan kanssa yksittäisissä palkka-asioissa. Luottamusmiehellä on TES:n suoja: häntä ei voida irtisanoa tehtäviensä hoitamisen vuoksi.

Huomio: Tämän artikkelin palkkaluvut perustuvat Sähköistysalan TES 2025–2027:n julkisiin tietoihin ja alan yleiseen tilastotietoon. Tarkat palkkataulukot löydät Sähköliiton virallisesta TES-tekstistä (sahkoliitto.fi/tyoehtosopimukset/). Tämä artikkeli ei muodosta oikeudellista neuvontaa.

Palkkakuitin lukeminen: mitä sinun tulee tarkistaa

Palkkalaskelma on dokumentti, johon jokaisen sähköasentajan kannattaa perehtyä huolellisesti joka kuukausi. Virheet ovat harvinaisia mutta mahdollisia, ja niiden havaitseminen ajoissa säästää vaivaa.

Bruttopalkka ja KP-luokan tarkistus

Palkkalaskelmassa lukee yleensä "perustuntipalkka" ja "tunnit". Tarkista:

• Vastaako tuntipalkka KP-luokkaasi ja TES:n vähimmäistasoa?
• Ovatko tunnit oikein (normaali, ylityö, yö)?
• Onko kokemuslisäsi huomioitu?

Lisät ja korvaukset

Seuraavaksi tarkista lisät:

• Olosuhdelisät: onko vaikea olosuhde kirjattu ja korvattu?
• Ylityökorvaukset: onko 50 % ja 100 % korotus laskettu oikein?
• Yö- ja viikonlopputyölisät: onko ne laskettu oikeilla tuntimäärillä?

Matkakustannukset ja päivärahat

Jos olet ollut etätyömaalla:

• Onko kilometrikorvaus maksettu oikealla verohallinnon vahvistamalla summalla?
• Onko kokopäiväraha tai osapäiväraha maksettu oikealta päivältä?
• Onko majoituskulut korvattu todellisten kulujen mukaan?

Vähennykset

Lopuksi tarkista vähennykset:

• Ennakonpidätys: vastaa verokorttisi mukaista pidätysprosenttia?
• Ammattiliiton jäsenmaksu (jos verotettava etu): TES ei tähän ota kantaa, mutta jäsenmaksu on verovähennyskelpoinen
• Muut vähennykset: onko työnantaja pidättänyt jotain, mitä et tunnista?

Epäselvissä tilanteissa ota kuitti talteen ja kysy luottamusmieheltä tai Sähköliiton neuvontapalvelusta.

Urakkapalkkaus sähköistysalalla

Aikapalkan lisäksi sähköistysalalla tunnetaan urakkapalkkaus, jossa palkka määräytyy suoritetun työn määrän eikä käytetyn ajan perusteella. Urakkapalkkaus on erityisen yleistä talonrakennushankkeissa, joissa asennustyöt on hinnoiteltu urakkahinnoitteluperusteilla.

Urakkapalkkauksen rakenne

Urakkapalkkaus perustuu TES:ssä vahvistettuihin yksikköhintoihin (pistorasian asennus, kaapelimetri, valaisinpiste jne.). Jokainen työvaihe on hinnoiteltu, ja asentaja ansaitsee urakalleen määritetyn korvauksen riippumatta siitä, kauan ko. työ kestää.

Urakkatyössä tehokas ja taidokas asentaja voi ansaita merkittävästi enemmän kuin aikapalkalla. Toisaalta urakka vaatii tarkkaa työn organisointia ja TES:n yksikköhintojen tuntemusta.

Minimiansiotakuu urakkapalkkauksen puitteissa

TES:ssä on sovittu, että urakkapalkkaus ei voi johtaa alle aikapalkan jäämiseen. Jos urakka-ansio jää alle aikapalkan, työnantajan on täydennettävä palkka aikapalkan tasolle. Tämä suojaa asentajaa odottamattomissa tilanteissa, kuten työn viivästyessä materiaalipulan tai työnantajan muutostöiden takia.

Urakkahinnoittelun tarkistaminen

STUL:n ylläpitämät urakkahinnoitteluperusteet päivitetään sopimuskauden mukaisesti. Asentajan on tärkeää tuntea voimassa olevat yksikköhinnat, jotta urakkakorvaukset tulevat oikein lasketuiksi. Hinnoitteluperusteet löytyvät TES:n liitteinä Sähköliiton sivuilta.

Verotus ja sähköasentajan palkat

Sähköistysalan palkkoihin sovelletaan normaalia Suomen tuloverotusta. Eräät erityiset korvaukset kuitenkin ovat verovapaita.

Verovapaita korvauksia

• Km-korvaukset: Verohallinnon vahvistaman taulukon mukaiset kilometrikorvaukset ovat verovapaita (0,25–0,30 €/km vuonna 2026 [Verohallinto, 2026])
• Päivärahat: Kokopäiväraha ja osapäiväraha ovat verovapaita Verohallinnon vahvistamiin enimmäismääriin asti
• Majoituskulujen korvaukset: Todelliset majoituskulut (kuitti vaadittaessa) ovat verovapaita etätyömailla

Verotettavia lisiä

Ylityökorvaukset, olosuhdelisät, yötyölisät ja muut rahalliset lisät ovat verotettavaa palkkatuloa. Niistä pidätetään ennakonpidätys normaalisti.

Ammattiliiton jäsenmaksun vähennyskelpoisuus

Sähköliiton jäsenmaksu on kokonaan vähennyskelpoinen verotuksessa. Jäsenmaksu sisältyy automaattisesti ennakonpidätyslaskelmaan, jos olet ilmoittanut sen verokorttipyynnössä. Tämä pienentää tosiasiallista verorasitusta.

Palkkaohjelmat ja digitaaliset työkalut työnantajille

HR-ammattilaisille ja sähköalan yrityksille on tärkeää hallita TES:n palkkaehdot tehokkaasti. Markkinoilla on useita palkanlaskentaohjelmia, jotka tukevat sähköistysalan TES:n automaattista soveltamista.

Integroidut TES-päivitykset palkkaohjelmissa

Luotettavat palkanlaskentajärjestelmät (esim. Visma Payroll, Netvisor, Mepco) päivittävät TES-muutokset automaattisesti, kun uusi sopimuskausi astuu voimaan. Työnantajan vastuulle jää varmistaa, että järjestelmässä on ajantasainen TES-versio ja että jokainen palkansaaja on sijoitettu oikeaan KP-luokkaan.

KP-luokittelun dokumentointi

HR-ammattilaisen suositellaan dokumentoivan jokaisen palkansaajan KP-luokitteluarviointi erilliselle lomakkeelle, joka säilytetään henkilöstöasiakirjoissa. Tämä on erityisen tärkeää tarkastusten varalta: AVI:n tai luottamusmiehen kyseenalaistaessa luokittelun työnantajalla tulee olla perusteltu dokumentointi.

Säännölliset palkkatarkistukset

Hyvä käytäntö on toteuttaa vuosittainen palkkatarkistus, jossa jokaisen palkansaajan KP-luokka ja palkkataso tarkistetaan suhteessa:

1. TES:n voimassa olevaan vähimmäistasoon
2. Henkilön tehtäväkuvauksen mahdollisiin muutoksiin
3. Mahdollisiin paikallisiin lisiin ja henkilökohtaisiin eriin

Tämä prosessi ehkäisee palkkarikkomuksia ja tukee palkkatasa-arvoa yrityksessä.

Sopimuskauden päätyttyä: mitä tapahtuu 28.2.2027 jälkeen

Sähköistysalan TES 2025–2027 on voimassa 28.2.2027 saakka. Mitä tapahtuu sopimuskauden päättyessä?

Jälkivaikutus

Vaikka TES:n sopimuskausi päättyy, sopimus ei automaattisesti lakkaa vaikuttamasta. Suomalaisen työ­oikeuden mukaan TES:n ehdot jäävät voimaan ns. jälkivaikutuksen (aftereffect) nojalla, kunnes uusi sopimus on allekirjoitettu tai neuvottelut ovat kariutuneet ja johtaneet muuhun tulokseen. Tämä suojaa palkansaajia sopimuskatoilta.

Uudet neuvottelut alkavat

Sähköliitto ja STUL aloittavat uudet sopimusneuvottelut tyypillisesti 3–6 kuukautta ennen edellisen sopimuksen päättymistä. Vuoden 2026 loppupuolella alkaa valmistelu TES 2027–2029:lle. Alan kehittyvät tarpeet – uusiutuvan energian asennuspätevyydet, automaatioasentajien kasvava kysyntä, matkakustannusten kehitys – tulevat vaikuttamaan neuvottelutulokseen.

Palkansaajan kannattaa seurata tilannetta

Sähköliiton jäsenenä saat automaattisesti tiedotteita sopimusneuvottelujen etenemisestä ja tuloksista. Lisäksi SAK:n verkkosivulta (sak.fi/tyoelama/sopimukset) löytyy ajantasainen tieto kaikista SAK:n jäsenliittojen sopimusneuvotteluista.

Palkansaajalle tärkeintä on varmistaa, että työsopimus ja TES ovat aina ajan tasalla ja että omat oikeudet ovat selvillä ennen uuden sopimuskauden alkamista. Tieto on paras suoja epäselvissä tilanteissa.

Sähköistysalan palkka suhteessa muuhun rakentamiseen

Sähköistysalan palkat ovat rakentamisen toimialoista yhdet korkeimmista, mikä heijastaa pätevyysvaatimusten ja vastuun tasoa.

Vertailu toimialoittain

Rakennusalan yleinen tuntipalkka vaihtelee työvaiheesta riippuen. Sähköistysalalla palkkataso on systemaattisesti korkeampi kuin esimerkiksi rakennussiivouksessa tai yleisessä rakennustyössä, mutta kilpailukykyinen suhteessa putkistotöihin ja erikoisasennuksiin.

Alan palkkakilpailukykyä seuraa Rakennusteollisuus RT ry:n palkkatilasto, jonka mukaan sähkö- ja teleurakoinnin ammattilaiset sijoittuvat johdonmukaisesti rakentamisen alan ylimpään palkkakvartiiliin [RT, 2025].

Maantieteelliset erot

Sähköistysalan palkkataso vaihtelee merkittävästi alueittain. Pääkaupunkiseudulla ja Tampereella sähköasentajien palkat voivat ylittää TES:n vähimmäistasot 20–30 prosentilla, kun taas maaseutualueilla palkat ovat usein lähempänä TES:n minimejä. Tämä ero selittyy:

• Pääkaupunkiseudun elinkustannuksilla
• Kilpailulla ammattitaitoisista asentajista
• Suurempien rakennushankkeiden suuremmista palkkapaineista

Uralla eteneminen ja palkka

Sähköistysalalla selkeä osaamisen kehittämispolku on yksi alan vahvuuksista. Asentaja voi edetä:

1. Perustason asentajasta (KP I) → ammattitaitoiseen asentajaan (KP III): tyypillisesti 3–5 vuodessa
2. KP III → erikoistunut asentaja (KP IV): 5–10 vuodessa lisäkoulutuksella
3. KP IV → työnjohtaja tai sähköturvallisuusvastaava (KP V): pidemmällä kokemuksella ja erityispätevyyksillä

Palkka nousee tyypillisesti 5 000–10 000 euroa vuodessa jokaisella KP-luokan nousulla, mikä tekee osaamisen kehittämisestä taloudellisesti kannattavaa.

Sähköistysalan TES 2025-2027: yhteenveto palkkapuolesta

Sähköistysalan TES 2025–2027 rakentuu kestävälle perustalle: selkeä KP-luokkajärjestelmä, kaksi etukäteen sovittua palkankorotusta ja paikallisen sopimisen mahdollisuudet yhdistyvät oikeudellisesti sitovaan yleissitovuuteen.

Pääkohdat tiivistettynä

• KP I–V: Viisi palkkaluokkaa tehtävän vaativuuden mukaan; jokainen asentaja kuuluu tehtävänsä perusteella yhteen niistä
• Kaksi korotusta: 1.3.2025 ja 1.3.2026 – etukäteen päätetyt korotukset antavat ennustettavuutta molemmille osapuolille
• Yleissitovuus: Koskee myös järjestäytymättömiä työnantajia – TES:n vähimmäispalkat ovat pakollisia kaikille alan yrityksille
• Paikallinen sopiminen: Mahdollistaa TES:n ylittävät palkat, mutta ei alle TES:n menemistä
• Takautuva vaade: Alipalkkausta voidaan vaatia kolmen vuoden ajalta (TSL 55/2001, 13 §)

Sähköistysalan palkkojen hallitseminen vaatii sekä palkansaajalta että työnantajalta TES:n tuntemusta ja aktiivista seurantaa. Tämä artikkeli on lähtöpiste – ajantasaiset palkkataulukot löytyvät aina Sähköliiton virallisesta TES-tekstistä.

Huomio: Tämä artikkeli on osa Sähköistysalan TES 2025–2027 -dossieria. Se tarjoaa yleistä tietoa eikä muodosta oikeudellista neuvontaa. Yksilöllisiin palkkakysymyksiin saat apua Sähköliiton jäsenpalvelusta tai luottamusmieheltäsi.

Ammattiliiton jäsenyys ja palkkaneuvottelut: käytännön hyödyt

Sähköliiton jäsenyys on sähköasentajalle konkreettinen taloudellinen investointi, ei pelkkä symbolinen teko. Jäsenmaksu on vähennyskelpoinen verotuksessa, ja vastineeksi saa laajan tukipaketin.

Mitä jäsenyys kattaa palkkakysymyksissä

• Maksuttomat lakipalvelut: Sähköliiton lakimiehet auttavat palkka- ja työsuhdekiristyksissä ilman lisäkustannuksia
• TES-tulkinnat: Liitto tarjoaa kirjallisia ja suullisia TES-tulkintoja, jos palkkaehdoista on epäselvyyttä
• Neuvottelutuki: Jos paikallisessa palkkasopimusneuvottelussa tarvitaan tukea, liiton edustaja voi avustaa
• Oikeudenkäyntiavustus: Törkeiden palkkarikkomusten käsittelyssä liitto voi avustaa oikeudenkäynnissä tai työtuomioistuimessa

Ansiosidonnainen työttömyysturva

Sähköliiton jäsenenä olet automaattisesti oikeutettu ansiosidonnaiseen päivärahaan, mikäli olet kuulunut liittoon vähintään 26 viikkoa (7 kuukautta) ja täytät työssäoloehdon. Ansiopäiväraha on merkittävästi korkeampi kuin peruspäiväraha – se korvaa noin 58 % aiemmasta palkasta, mikä sähköistysalalla tarkoittaa satoja euroja enemmän kuukaudessa kuin ilman jäsenyyttä.

Nämä konkreettiset taloudelliset hyödyt tekevät Sähköliiton jäsenyydestä lähes kaikkien sähköasentajien edun mukaista – erityisesti tilanteissa, joissa palkkakiistat tai työnantajan toimet edellyttävät ammatillista tukea.

Sähköistysalan TES 2025–2027 on monitasoinen dokumentti, jonka tunteminen hyödyttää kaikkia osapuolia. Tarkista oma palkkatilanteesi säännöllisesti, pysy ajan tasalla korotusten toteutumisesta ja hyödynnä Sähköliiton tarjoamat jäsenpalvelut.