Anna NieminenVeikko on 58-vuotias sähköasentaja Lahdesta. Hän on työskennellyt sähköistysalalla 34 vuotta, ensin palkansaajana, viimeiset kymmenen vuotta omana yrityksenä. Kaksi vuotta sitten hän sai vasarasormen – vakavan ammattitaudin, joka uhkasi päättää hänen uransa. Tässä on hänen tarinansa, ja mitä se opettaa sähköistysalan eläke- ja vakuutusturvasta.
Veikon tilanne ennen tapaturmaa
Veikko oli KP IV -tasolla toiminut erikoistunut asentaja, joka teki sekä palkkatyötä STUL:n jäsenyrityksessä että oman yrityksensä kautta toimeksiantoja. Hänen palkkansa oli noin 3 800 euroa kuussa + ylityökorvaukset. Ylityöt ja lisäpalkkiot sähköistysalalla olivat Veikolle merkittävä tulonlähde – hän teki tyypillisesti 5–10 ylityötuntia viikossa.
TyEL-eläkettä hänelle oli kertynyt 34 vuoden uran aikana merkittävästi. Eläketurvakeskuksen otteen mukaan hänen arvioitu eläkekertymänsä oli noin 1 850 euroa kuussa 65 vuoden iässä.
Mutta sitten tuli kriisi.
Tapaturma ja vakuutusjärjestelmän toimiminen käytännössä
Vuonna 2024 Veikko sai sähköiskun teollisuuslaitoksessa tehdessään korjaustyötä. Sähköisku johti sormivaurioon, joka esti normaalin asennustyön tekemisen. Veikko joutui sairauslomalle kolmeksi kuukaudeksi.
Lakisääteinen tapaturmavakuutus pelasti talouden
Veikon työnantajayritys oli lain edellyttämällä tavalla vakuuttanut hänet tapaturmavakuutuslain mukaisesti. Vakuutus korvasi:
- Sairaanhoitokustannukset: Lääkärikäynnit, kuntoutus, fysioterapia – kaikki 100 % todellisten kulujen mukaan
- Päiväraha: Tapaturmapäiväraha sairausloman ajalta: noin 78 % Veikon palkasta (noin 2 960 €/kk)
- Haittakorvaus: Sormivaurion pysyvästä haitasta korvaus, joka määrittyi tapaturmavakuutuslain haittaprosenttiasteikon mukaan
Veikko ei joutunut maksamaan yhtään omasta taskustaan hoitokuluja. Tämä on tapaturmavakuutuksen keskeinen ansio – se toimii juuri kriittisenä hetkenä.
Ammattitauti ja sen tunnistaminen
Vasarasormi (Dupuytrenin kontraktuura) on rakennusalalla tunnettu ammattitauti, joka kehittyy jatkuvasta tärinäaltistuksesta. Se on tunnistettu Suomessa korvattavaksi ammattitaudiksi (Työtapaturma- ja ammattitautilaki 459/2015).
Veikko ei aluksi tiennyt, että hänen sormivaurionsa saattoi olla korvattava ammattitauti eikä vain normaali ikääntymisvaiva. Vasta työterveyshuollon lääkäri tunnisti työnkuvan ja oireiden yhteyden. Tämä on tärkeä opetus: epäile aina, onko pitkäaikainen työperäinen vaiva ammattitauti – ja pyydä arviointi.
Eläkekertymä sairausloman aikana: yllätys monelle
Moni sähköasentaja uskoo, että sairausloma katkaisee eläkekertymän. Tämä ei pidä paikkaansa.
Veikon tapauksessa kolmen kuukauden sairausloma ei leikannut hänen eläkekertymäänsä. Työsopimuslain 55/2001 ja TyEL:n (395/2006) mukaan sairauslomalta kerrytään eläkettä siltä osin, kuin työnantaja maksaa palkkaa. Ensimmäiset sairauslomapäivät ovat palkallisia TES:n ja Sairausvakuutuslain (1224/2004) mukaan.
Lisäksi tapaturmaeläke (pysyvä työkyvyttömyys) toimii TyEL-eläkettä täydentävänä suojana, mikäli tapaturma johtaa pysyvään ansionmenetykseen. Veikolla tämä ei onneksi ollut tarpeen – kuntoutuksen jälkeen hän pystyi palaamaan töihin.
Veikon yritys: YEL-vakuutuksen merkitys
Veikolla oli oma yritys, joka teki sähköistysalan toimeksiantoja. Yritystoimintaa varten hän oli ottanut YEL-vakuutuksen (Yrittäjän eläkelaki 1272/2006).
YEL-vakuutus on pakollinen yrittäjälle, jonka vuotuinen työtulo ylittää 9 010 euroa (2026) [ETK, 2026]. Vakuutuksen suuruus määräytyy yrittäjän itse vahvistaman "YEL-työtulon" perusteella.
YEL-työtulo ratkaisee kaiken
Veikon virhe oli ollut aliarvioida YEL-työtuloaan. Hän oli asettanut sen 18 000 euroksi vuodessa, vaikka todellinen liikevaihto oli lähes kaksinkertainen. Tämä johti siihen, että:
- YEL-eläkekertymä oli pienempi kuin se olisi voinut olla
- Sairausvakuutuslain mukainen yrittäjän sairauspäiväraha oli pienempi
- Tapaturmavakuutuksen (vapaaehtoisena yrittäjälle) korvausperuste oli pienempi
À retenir: YEL-työtulo kannattaa asettaa realistisesti todellista ansiotasoa vastaavaksi. Matalaksi asetettu työtulo säästää lyhyellä aikavälillä vakuutusmaksuissa mutta vähentää kaikkia sosiaalietuuksia.
Tapauksen jälkeen Veikko nosti YEL-työtulonsa realistisemmaksi – ja samalla hänen eläketurvansa parani merkittävästi.
Sähköistysalan TES:n tapaturmavakuutuksen erityispiirteet
Sähköistysalan TES 2025–2027:n piirissä olevat palkansaajat ovat suojatut lakisääteisellä tapaturmavakuutuksella. STUL:n jäsenyrityksissä vakuutusturva voi sisältää lakiminimin ylittäviä ehtoja.
Tapaturmavakuutuksen kattavuus sähköalalla
Lakisääteinen tapaturmavakuutus kattaa:
- Työtapaturmat: työmaa-asennukset, sähköiskut, putoamiset, terävistä osista johtuvat vauriot
- Työmatkavahingot: meno-paluu kodin ja työpaikan välillä
- Ammattitaudit: sähköalalle tyypilliset tärinäsairaudet, kuulovauriot, ihottumat
Korvaukset sisältävät:
- Hoitokulut ilman omavastuuta
- Ansionmenetyskorvaus (päiväraha)
- Mahdollinen pysyvä haittakorvaus
- Kuntoutuskorvaukset ammatilliseen kuntoutukseen
Mikäli tapaturma johtaa pysyvään työkyvyttömyyteen, tapaturmavakuutus voi maksaa tapaturmaeläkettä koko loppuelämän ajan.
Ryhmähenkivakuutus: TES-perustainen lisäturva
Sähköistysalan TES:ssä on voitu sopia ryhmähenkivakuutuksesta, joka suojaa palkansaajan perhettä kuolemantapauksen varalta.
Ryhmähenkivakuutus maksetaan edunjättäjälle kuoleman tapahtuessa työsuhteen aikana. Korvauksen suuruus määräytyy TES:n mukaan, ja se on yleensä riippuvainen palkansaajan iästä ja perheen huoltovastuusta.
Ryhmähenkivakuutus on työnantajan kustantama – palkansaajan ei tarvitse maksaa siitä itse erikseen. Se on TES-perustainen etu, jota ei löydy pelkästä lainsäädännöstä. Sähköistysalan TES 2025–2027:n muiden osa-alueiden – palkan, ylitöiden ja loman – kanssa ryhmähenkivakuutus muodostaa kokonaisvaltaisen työsuhdeturvan.
Veikon tarina: mitä hän oppi
Veikon tapaus opetti kolme keskeistä asiaa, jotka pätevät kaikkiin sähköistysalan palkansaajiin:
Oppi 1: Tarkista vakuutusturvan taso etukäteen
Veikko ei ollut koskaan selvittänyt, mikä hänen tapaturmavakuutuksensa tarkalleen kattaa. Vahinkotapahtuman jälkeen se on liian myöhäistä. Hyvä käytäntö on pyytää työnantajalta tai vakuutusyhtiöltä kirjallinen selvitys vakuutuksen sisällöstä joka vuosi.
Tarkista erityisesti:
- Kattaako vakuutus ammattitaudit?
- Mikä on ansionmenetyskorvauksen laskentatapa?
- Onko pysyvän haitan korvaus vain lain minimi vai TES:n mukainen laajempi?
Oppi 2: Dokumentoi altistuminen
Ammattitaudit – kuten vasarasormi, tinnitus tai ihottumat – kehittyvät pitkien aikojen kuluessa. Ammattitautikorvausta haettaessa työnantajan on osoitettava altistuminen. Jos sinulla on epäilys ammattitaudista, kirjaa jo nyt:
- Työmaakohteet, joissa tärinäaltistus tai melu on korkeaa
- Käytetyt laitteet ja niiden tärinätasot
- Oireiden alkamisajankohta ja kehittyminen
Tämä dokumentaatio on korvaamaton, jos ammattitautikorvausasia tulee ajankohtaiseksi vuosien päästä.
Oppi 3: YEL-työtulo – älä aliarvioi
Yrittäjänä toimivalle sähköasentajalle YEL-työtulo on tärkein yksittäinen päätös sosiaaliturvan kannalta. Liian matala työtulo säästää muutaman satasen vuodessa vakuutusmaksuissa mutta maksaa kymmentuhatta euroa eläkkeessä ja sosiaalietuuksissa pitkällä aikavälillä.
Eläketurvakeskuksen eläkelaskuri auttaa laskemaan, miten eri YEL-työtulotasot vaikuttavat tulevaan eläkkeeseen. Laskuri on maksuton ja nopea käyttää.
Eläkesuunnittelu sähköistysalalla: käytännön muistilista
Seuraava muistilista soveltuu kaikille sähköistysalan palkansaajille ja yrittäjille:
Palkansaajana:
- Pyydä työnantajalta kirjallinen selvitys tapaturmavakuutuksen sisällöstä
- Tarkista TES:n mukainen ryhmähenkivakuutus ja sen korvaussumma
- Hae TyEL-eläkeote vähintään kolmen vuoden välein (ilmainen etk.fi:stä)
- Jos oireita ammattitaudista: ota asia puheeksi työterveyshuollon lääkärin kanssa viipymättä
Yrittäjänä:
- Varmista, että YEL-työtulo vastaa todellista ansiotasoasi
- Ota vapaaehtoinen tapaturmavakuutus, jos et ole pakollisen piirissä
- Harkitse henkivakuutusta ja kriittisten sairauksien vakuutusta
- Vapaaehtoisessa eläkesäästämisessä selvitä PS-tili tai muut verotuetut vaihtoehdot
Kaikille:
- Tarkista vakuutusturvan riittävyys vuosittain
- Arvioi eläkeikäsuunnitelma: jatkatko 63-vuotiaana vai myöhemmin?
- Hyödynnä Sähköliiton tai eläkevakuutusyhtiön neuvontapalvelua
Veikon tarina päättyy onnellisesti: kuntoutuksen jälkeen hän palasi töihin ja hakee eläkettä 65-vuotiaana. Hänen eläkekertymänsä on noin 2 100 euroa kuussa – reilu elintaso Lahdessa. Viesti muille sähköasentajille: älä jätä eläke- ja vakuutusturvaa sattumanvaraiseksi. Se on osa työsuhteesi taloudellista kokonaisuutta, johon kannattaa perehtyä jo nyt.
Huomio: Tässä artikkelissa Veikon tapaus on havainnollistava esimerkki eikä kuvaa yksittäistä todellista henkilöä. Luvut perustuvat Eläketurvakeskuksen ja vakuutuslaitosten yleisiin tilastoihin. Tämä artikkeli ei korvaa yksilöllistä vakuutus- tai eläkeneuvontaa. Ota yhteyttä omaan eläkelaitokseesi tai Sähköliiton neuvontapalveluun oman tilanteesi selvittämiseksi.
Vanhuuseläkkeen hakeminen sähköistysalalla: prosessi vaihe vaiheelta
Sähköasentajan eläkkeelle siirtyminen on useimmille kymmeniä vuosia kaukainen asia – kunnes se yhtäkkiä on käsillä. Hakuprosessin ymmärtäminen etukäteen helpottaa siirtymää.
Milloin vanhuuseläkkeelle voi jäädä?
Suomessa alimman vanhuuseläkeiän mukainen eläkeikä on porrastettu syntymävuoden mukaan:
- 1955–1956 syntyneet: 63 v 3 kk – 63 v 6 kk
- 1957–1961 syntyneet: nousee kuukausittain kohti 65 vuotta
- 1965 ja myöhemmin syntyneet: 65 vuotta
Sähköasentaja, kuten Veikko, voi jäädä eläkkeelle joustavasti alimman eläkeiän jälkeen milloin tahansa. Myöhempi eläkkeellejäänti nostaa kuukausieläkettä 0,4 % kutakin lykättyä kuukautta kohden.
Eläkehakemus: miten ja mistä
Eläkehakemus tehdään joko sähköisesti omaeläke.fi-palvelussa tai paperilomakkeella. Hakemus kannattaa jättää noin 2–3 kuukautta ennen suunniteltua eläkkeellejäämistä.
Tarvitset hakemukseen:
- Henkilötodistus
- Tieto arvioidusta eläkkeellejäämispäivästä
- Tiedot muista eläkkeistä ja tuloista (esim. yrittäjätoiminta)
Eläkelaitoksena toimii useimmiten Ilmarinen, Varma, Elo tai Keva (julkinen sektori). TyEL-eläkelaitoksen löydät omasta työsopimuksestasi tai palkkakuiteistasi.
Verotus eläkkeellä
Eläke on verotettavaa tuloa. Eläkeläisellä on kuitenkin oikeus eläketulovähennyksen hyödyntämiseen verotuksessa, mikä pienentää efektiivistä veroastetta suhteessa palkkatuloihin. Verottajan laskuri (vero.fi) auttaa arvioimaan eläkkeen jälkeisen nettotulon.
Työkyvyttömyyseläke sähköistysalalla: milloin se tulee kyseeseen
Sähköistysala on fyysisesti vaativa. Selkävaivat, nivel- ja lihasvauriot sekä sähköperäiset vauriot ovat realistisia riskejä pitkässä urassa.
Täysi ja osittainen työkyvyttömyyseläke
Työkyvyttömyyseläke voidaan myöntää:
- Täytenä: Jos jäljellä oleva työkyky on alle 40 % terveeseen henkilöön verrattuna
- Osa-työkyvyttömyyseläke: Jos jäljellä oleva työkyky on 40–60 % – mahdollistaa osa-aikatyön
Arviointi perustuu lääkärinlausuntoihin ja Eläketurvakeskuksen sekä eläkelaitosten harkinnanvaraiseen päätökseen.
Ammatillinen kuntoutus vaihtoehtona
Ennen työkyvyttömyyseläkettä Eläketurvakeskus suosii ammatillista kuntoutusta. Sähköasentajalle tämä voi tarkoittaa:
- Uudelleenkoulutus sähköalan suunnitteluun tai projektinjohtoon
- Osittainen siirtyminen kevyempiin tehtäviin saman yrityksen sisällä
- Osa-aikatyöjärjestely kuntoutusjakson aikana
Kuntoutusraha on työkyvyttömyyseläkettä korkeampi, mikä kannustaa kuntoutukseen eläkkeelle jäämisen sijaan.
Sähköistysalan TES:n vakuutusedut vs. yleinen lakisääteinen turva
Vertailun vuoksi on hyödyllistä nähdä, mitä sähköistysalan TES lisää pelkän lain päälle vakuutusturvan osalta:
| Turvamuoto | Laki (minimi) | Sähköistysalan TES (mahdollinen lisä) |
|---|---|---|
| Tapaturmavakuutus | Pakollinen kaikille | TES voi sisältää laajemmat korvausehdot |
| Ryhmähenkivakuutus | Ei lakisääteinen | TES-perustainen etu (työnantajan kustantama) |
| YEL yrittäjälle | Pakollinen tietyn rajan ylittävälle | Ei TES:n piirissä – yrittäjän oma vastuu |
| TyEL palkansaajalle | Pakollinen | TES ei lisää suoraan, mutta korkea palkkaso korkeampaa eläkekertymää |
Yhteenvetona: sähköistysalan TES 2025–2027 täydentää lakisääteistä turvaa erityisesti ryhmähenkivakuutuksen ja mahdollisten muiden TES-perustaisten etuuksien osalta. Palkansaajan vahva palkkaso korkeiden KP-luokkien myötä tarkoittaa myös korkeampaa TyEL-eläkekertymää – epäsuora mutta merkittävä hyöty.
Sähköasentajan työ on pitkällä tähtäimellä palkitsevaa myös eläkkeen näkökulmasta – mutta vain jos perusturva on kunnossa ja sitä seurataan aktiivisesti.
