Anna NieminenVuosilomalaki (162/2005) ja sähköistysalan TES 2025–2027 ovat molemmat laajalti voimassa sähköasentajan lomaoikeuksissa — mutta kumpi ohjaa käytäntöä? Lyhyt vastaus: TES on ensisijainen, jos se tarjoaa paremmat ehdot. Laki on vähimmäistaso, TES on lattiaa korkeampi katto. Tämä artikkeli vertaa rinnakkain, missä kohdissa TES 2025–2027 ylittää lain minimivaatimukset ja mitä tämä tarkoittaa käytännössä sähköasentajalle.
Vuosilomalaki: lakisääteiset minimioikeudet
Vuosilomalaki (162/2005) säätelee kaikkien suomalaisten palkansaajien vuosilomaoikeuksia. Se on pakottava laki, josta ei voida sopia huonommaksi – ei työsopimuksella eikä TES:llä.
Loman kertyminen lain mukaan
Loma kertyy lomanmääräytymisvuodelta (1.4.–31.3.) seuraavasti:
- Alle 1 vuoden työsuhde: 2 arkipäivää täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta (max 24 päivää/v)
- Yli 1 vuoden työsuhde: 2,5 arkipäivää kuukaudessa (max 30 päivää eli 5 viikkoa/v)
Täysi lomanmääräytymiskuukausi edellyttää, että palkansaaja on ollut työssä tai lomaan verrattavalla poissaololla (sairausloma, äitiysloma jne.) vähintään 14 päivänä kuukaudessa.
Lomapalkan laskenta
Kuukausipalkkaisen lomapalka lasketaan jakamalla kuukausipalkka 25:llä ja kertomalla lomapäivillä. Tuntipalkkaiselle (kuten useimmat sähköasentajat) lomapalka lasketaan keskituntiansiosta.
Sähköistysalan TES 2025–2027: mitä se lisää lain päälle
Sähköistysalan TES 2025–2027 perustuu Vuosilomalain rakenteelle mutta voi sisältää parannuksia. Oleellisimmat mahdolliset lisäykset ovat:
Lomaraha (lomaltapaluuraha)
Vuosilomalaki ei tunne lomarahaa – se on puhtaasti TES-sopimuspohjainen etu. Sähköistysalan TES sisältää lomaltapaluurahan, joka on tyypillisesti 50 % vuosilomapalkasta. Lomaraha maksetaan, kun palkansaaja palaa lomaltaan töihin sovittuna päivänä.
Käytännön esimerkki: Sähköasentaja, jonka kuukausipalkka on 3 200 €:
- Vuosilomapalkka 30 päivältä (5 viikkoa): noin 3 200 €
- Lomaltapaluuraha (50 % lomapalkkasta): noin 1 600 €
- Lomaan liittyvät tulot yhteensä: noin 4 800 €
Tämä tekee lomakaudesta taloudellisesti merkittävän ajankohdan, jonka merkitystä ei kannata aliarvioida.
Sairausloma ja loman siirtyminen
TES:ssä voidaan olla sovittu lakimääräistä laajemmista oikeuksista siirtää lomaa sairauden sattuessa. Vuosilomalaki sallii loman siirtämisen, jos sairaus alkaa loman aikana – TES voi laajentaa tätä oikeutta.
Vertailutaulukko: TES 2025–2027 vs. Vuosilomalaki
| Osa-alue | Vuosilomalaki (minimi) | Sähköistysalan TES 2025-2027 |
|---|---|---|
| Loman kertyminen | 2 tai 2,5 pv/kk | Sama tai parempi |
| Loman pituus (yli 1v työsuhde) | 30 arkipäivää / vuosi | 30 arkipäivää tai enemmän |
| Lomaraha | Ei säädöksiä | Tyypillisesti 50% lomapalkkasta |
| Loman siirto sairauden vuoksi | Oikeus siirtää loman ajaksi | Vähintään sama, usein parempi |
| Talviloma (6 pv) | Oikeus pitää maaliskuun loppuun | TES voi säädellä tarkemmin |
| Erityisvapaat | Ei säädellä | Voidaan sopia TES:ssä |
Tarkat TES-ehdot löydät Sähköliiton virallisesta TES-tekstistä.
Loman sijoittaminen: työnantajan oikeudet vs. palkansaajan toiveet
Sekä Vuosilomalaki että TES sääntelevät, miten loman ajankohta päätetään. Tässä on selkeä tasapainoilu työnantajan työvoimatarpeen ja palkansaajan preferenssien välillä.
Lain mukainen perusperiaate
Työnantaja päättää loman ajankohdasta kuultuaan palkansaajaa. Kesälomasta (24 päivää) on 70 % annettava toukokuun 2.–syyskuun 30. välisenä aikana, jollei paikallisesti sovita toisin. Loman ajankohdasta on ilmoitettava palkansaajalle vähintään kuukautta ennen loman alkamista.
TES:n mahdolliset lisäykset loman sijoittamiseen
TES voi tarkentaa loman sijoittamissääntöjä esimerkiksi:
- Sisältää enemmän kuulemisvelvollisuuksia työnantajalle
- Rajoittaa loman sijoittamista erityistilanteissa (esim. ei voi sijoittaa lomaa heti kun se on kertynyt)
- Antaa paikalliselle sopimiselle enemmän tilaa joustavissa yrityksissä
Rakennusalalla ja sähköistysalalla loman sijoittaminen voi olla haasteellisempaa kuin toimistotyössä, koska projektiaikataulut ja työmaakohtaiset tarpeet voivat vaikuttaa loma-ajankohtiin. TES:n mukainen käytäntö mahdollistaa joustavuuden, mutta ei voi sivuuttaa Vuosilomalain minimisuojaa.
Erityisvapaat: mitä TES tarjoaa lain ylitse
Sähköistysalan TES:ssä voidaan olla sovittu palkallisista erityisvapaista, joita Vuosilomalaki ei tunne. Tyypillisiä TES-pohjaisia erityisvapaita ovat:
- Lähiomaisen kuolema: 1–3 päivää palkallista vapaata hautajaisiin osallistumiseksi
- Oma tai lähiomaisen vihkiäiset: 1 päivä palkallista vapaata
- Muuttovapaa: 1 päivä palkallista vapaata varsinaisessa asunnon vaihtamisessa
- Asevelvollisuuskertausharjoitukset: Palkallinen vapaa TES:n mukaan
Nämä erityisvapaat eivät vähennä vuosilomaa – ne ovat erillisiä, TES-perustaisia etuja.
À retenir: Erityisvapaat ovat usein palkansaajille tuntemattomin TES-etu. Tarkista oman TES:si erityisvapaapykälät – saatat olla oikeutettu vapaaseen tilanteissa, joissa olet käyttänyt vuosilomapäiviä tai palkatonta vapaata.
Vastaava käytäntö löytyy monilta lähialoilta: Kemian perusteollisuuden vuosiloma- ja vapaapäivämääräykset sisältää samantyyppisiä erityisvapaita, joskin toimialan erityispiirteet tuovat eroja yksityiskohtiin. Sähköistysalan TES 2025–2027 käsittelee kaikki dossieriin kuuluvat osa-alueet kokonaisuutena.
Kumpi pätee ristiriitatilanteessa?
Kun TES ja Vuosilomalaki ovat ristiriidassa, sovelletaan palkansaajalle edullisempaa säädöstä. Tämä on suomalaisen työoikeuden perusperiaate (Työsopimuslaki 55/2001, 1 luku 7 §). Käytännössä:
- Jos TES tarjoaa pidempiä lomia → TES pätee
- Jos Vuosilomalaki tarjoaa paremman lomapalkan laskentamenetelmän → Vuosilomalaki pätee
- Jos TES poikkeaa laista palkansaajan eduksi → TES pätee
- Jos TES poikkeaa laista palkansaajan vahingoksi → kyseinen TES-ehto on mitätön, laki pätee
Työnantajan kannattaa aina tarkistaa, sovelletaanko konkreettisessa tilanteessa TES:n vai Vuosilomalain säädöstä – ja valita palkansaajalle edullisempi vaihtoehto.
Sähköistysalan erityistilanteita: projektiluonteisuus ja lomat
Sähköistysala poikkeaa monista toimialoista projektimaisuutensa vuoksi. Tämä vaikuttaa loma-käytäntöihin käytännössä.
Loman kertyminen lyhyissä projekteissa
Lyhytaikaisessa työsuhteessa (alle 14 työskentelypäivää kuukaudessa) lomaa ei kerry lomanmääräytymistaulukon mukaan, vaan palkansaajalla on oikeus lomakorvaukseen 9 % (alle 1 vuoden työsuhde) tai 11,5 % (yli 1 vuosi) bruttopalkastaan. TES:ssä voidaan olla täsmennetty lomakorvauksen maksamista.
Työsuhteen päätyttyä kertyneet lomat
Työsuhteen päättyessä kertynyttä, pitämätöntä lomaa vastaava lomakorvaus on maksettava palkansaajalle viimeistään työsuhteen päättyessä. Sähköistysalan TES:ssä ei tyypillisesti poiketa tästä periaatteesta.
Huomio: Tämä artikkeli on yleiskatsaus Sähköistysalan TES 2025–2027:n loma-ehdoista suhteessa Vuosilomalakiin. Tarkat voimassa olevat ehdot löydät Sähköliiton TES-sivulta. Tämä artikkeli ei korvaa oikeudellista neuvontaa.
Lomapalkan laskenta sähköasentajalle käytännössä
Tuntipalkkaiselle sähköasentajalle lomapalkan laskenta voi olla monimutkaisempaa kuin kuukausipalkkalaiselle. Ymmärtämällä laskentamenetelmät voit tarkistaa, onko saamasi lomakorvaus oikean suuruinen.
Kolme laskentamenetelmää
Vuosilomalaki tunnistaa kolme laskentamenetelmää, joista sovelletaan kuhunkin tilanteeseen edullisinta:
1. Prosenttiperusteinen laskenta (14 päivää/kk täyttävälle): Lomapalka = 9 % (alle 1 v) tai 11,5 % (yli 1 v) lomanmääräytymisvuoden ansioista
2. Viikko- tai päiväpalkkalaskenta (yli 14 pv/kk täyttävälle, kuukausipalkkainen): Lomapalka = kuukausipalkka ÷ 25 × lomapäivät
3. Keskituntiansiolaskenta (tuntipalkkainen): Lomapalka = (lomanmääräytymisvuoden ansiot + lisät) ÷ tehtyjen työtuntien lukumäärä × lomapäiville vastaava tuntimäärä
Sähköistysalan TES:ssä voi olla sovittu, mitä laskentamenetelmää sovelletaan sähköasentajiin – usein TES täsmentää, miten lisät huomioidaan lomapalkan laskennassa.
Laskuesimerkki: sähköasentaja KP III
Asentaja Tiina, KP III, tuntipalkka 18,50 €, on tehnyt lomanmääräytymisvuonna 1 800 tuntia. Ylitöineen ja lisineen hänen kokonaisansionsa vuodelta oli 35 500 €.
Lomapalkan prosenttilaskenta (yli 1 v työsuhde): 11,5 % × 35 500 € = 4 082,50 €
Lomapalka maksetaan yleensä ennen kesäloman alkamista tai viimeistään lomapalkanmaksupäivänä. Lisäksi Tiinalle maksetaan lomaraha 50 % lomapalkkaan: 4 082,50 € × 50 % = 2 041,25 €. Yhteensä lomakausi tuo hänelle noin 6 124 € ennen veroja.
Loman siirtäminen ja keskeyttäminen: palkansaajan oikeudet
Sairaus ei saisi pilata vuosilomaa – tämä on Vuosilomalain keskeinen periaate.
Loman siirtäminen sairauden vuoksi
Jos palkansaaja sairastuu ennen loman alkamista tai loman aikana, hänellä on oikeus siirtää lomapäiviä. Edellytyksenä on, että työkyvyttömyys alkaa ennen loman alkua tai viimeistään loman ensimmäisenä päivänä, ja sairasloman täytyy olla vähintään kuuden päivän keskeytymättömän. Työnantajalle on ilmoitettava sairaslomasta mahdollisimman pian.
TES:ssä voidaan olla sovittu laajemmista siirtämismahdollisuuksista – esimerkiksi omavastuupäivien poistamisesta, jolloin jokainen sairauspäivä loman aikana on siirrettävissä.
Loman keskeyttäminen työnantajan pyynnöstä
Työnantaja ei pääsääntöisesti voi keskeyttää palkansaajan vuosilomaa tuotannollisista syistä – tämä edellyttäisi palkansaajan suostumusta. Jos suostumus annetaan, keskeytyneiden lomapäivien pitämisestä on sovittava uudelleen.
Usein kysyttyjä kysymyksiä: TES vs. Vuosilomalaki
Saanko lomarahaa, vaikka en kuulu Sähköliittoon?
Kyllä, jos työnantajasi kuuluu STUL:iin tai on muuten sitoutunut TES:n noudattamiseen. Yleissitovuuden takia lomaraha kuuluu kaikille sopimuksen piirissä oleville, riippumatta omasta liittojäsenyydestä.
Voiko työnantaja antaa lomapalkan sijaan vapaan kertymisen loppuessa?
Ei. Vuosilomapalkka on maksettava rahana ennen loman alkamista tai sen aikana. Palkka ei ole korvattavissa pelkäksi vapaaksi – se olisi Vuosilomalain vastainen.
Mitä tapahtuu, jos työnantaja ei maksa lomarahaa?
Lomaraha on TES-perustainen sopimusvelvoite. Jos työnantaja laiminlyö maksun, luottamusmies tai Sähköliiton lakimies voi vaatia maksua takautuvasti. Vanhentumisaika on kolme vuotta.
Sähköistysalan loma-ehdot ovat Suomen mittakaavassa varsin hyvät – sekä loman pituuden että lomarahan osalta. Palkansaajan etu on tuntea nämä oikeudet ja varmistaa, että ne toteutuvat joka vuosi.
Vuosilomalaki antaa pohjan, Sähköistysalan TES rakentaa sen päälle. Sähköasentajana sinulla on oikeus paitsi lakisääteiseen lomaan myös TES:n tarjoamaan lomarahaan ja mahdollisiin muihin erityisvapaaisiin. Tarkistamalla omat TES-ehtosi Sähköliiton sivuilta ja huolehtimalla, että työnantajasi noudattaa niitä, varmistat oikeudenmukaisen ja riittävän loman joka vuosi.
Tärkeintä on muistaa kaksi asiaa: ensinnäkin TES menee lain edelle silloin kun se on edullisempi – ja lomarahan kohdalla tämä tarkoittaa merkittävää taloudellista etua. Toiseksi, palkansaajan aktiivinen rooli omien oikeuksiensa seurannassa on avain siihen, että nämä edut toteutuvat käytännössä eikä vain paperilla. Ota yhteyttä luottamusmieheen tai Sähköliiton neuvontapalveluun aina kun epäilet, ettei TES:n loma-ehtoja noudateta.
