Sähköasentaja täyttää ylityökirjanpitoa rakennustyömaan parakissa Tampereella
Sanna Sanna VirtanenAsianajajat
8 minuutin luku 18. toukokuuta 2026

Sähköistysalan työ on usein projektimaista: deadlinet kiristyvät, asiakkaat odottavat ja rakennustyömaat vaativat nopeita ratkaisuja. Tässä ympäristössä ylityöt ja erilaiset lisät ovat sähköasentajille arkipäivää. Sähköistysalan TES 2025–2027 sääntelee tarkasti, miten ylityöt korvataan, milloin olosuhdelisiä maksetaan ja miten matkakustannukset hoidetaan. Tuntemalla nämä säännöt voit varmistaa, että jokainen ylimääräinen tunti ja erityinen olosuhde korvataan asianmukaisesti.

Ylityön ja lisätyön juridinen ero

Ylityö ja lisätyö ovat eri käsitteitä, vaikka molemmat tarkoittavat säännöllisen ajan ylittävää työskentelyä.

Lisätyö on työtä, jota tehdään yli sovitun säännöllisen työajan mutta alle Työaikalain (872/2019) salliman enimmäistyöajan. Esimerkiksi jos asentajan työsopimuksessa on sovittu 37,5 tunnin viikkotyöajasta mutta TES:n säännöllinen viikkotyöaika on 40 tuntia, niin 37,5–40 tunnin välinen aika on lisätyötä.

Ylityö on työtä, jota tehdään yli Työaikalain tai TES:n säännöllisen enimmäistyöajan (pääsääntöisesti yli 40 tuntia viikossa tai 8 tuntia vuorokaudessa).

Tämä ero on tärkeä, koska ylityökorvaukset ovat korkeammat kuin lisätyökorvaukset.

Ylityökorvaukset sähköistysalan TES:ssä: laskuesimerkit

Sähköistysalan TES 2025–2027 noudattaa Työaikalain (872/2019) rakennetta, mutta voi sisältää alalle räätälöityjä parannuksia.

Vuorokautinen ylityö

  • Ensimmäiset 2 tuntia vuorokauden 8 tunnin ylittävältä ajalta: 50 % korotettu tuntipalkka
  • Seuraavat tunnit samana vuorokautena: 100 % korotettu tuntipalkka

Laskuesimerkki: Paavo, KP III -asentaja tuntipalkkoineen 18,50 €, työskentelee 11 tuntia.

  • Normaalit 8 h: 8 × 18,50 € = 148,00 €
  • Ylityökorotus tunnit 9–10 (50 %): 2 × 27,75 € = 55,50 €
  • Ylityökorotus tunti 11 (100 %): 1 × 37,00 € = 37,00 €
  • Päiväansio yhteensä: 240,50 €

Viikoittainen ylityö

Viikoittainen ylityö alkaa, kun viikkotyötunnit ylittävät 40 tuntia eikä ylitystä ole jo laskettu vuorokautisena ylityönä. Korvaus: 50 % korotettu tuntipalkka koko viikkoylityön ajalta.

+50 %
Korotus (1. 2h vuorok. ylityöstä)
Työaikalaki 872/2019
+100 %
Korotus (myöhemmät ylityötunnit)
Työaikalaki 872/2019
+100 %
Sunnuntai- ja pyhätyölisä
TES 2025-2027

Ylityön sijaan vapaa-aikaa

Palkansaaja ja työnantaja voivat sopia, että ylityökorvaus maksetaan rahallisen korvauksen sijaan vastaavana vapaa-aikana. Tämä niin sanottu "korvausvapaa" on laskettava ylityökorotuksen sisältävänä:

  • 50 % korotuksella tehdystä ylityötunnista saadaan 1,5 tunnin korvausvapaa
  • 100 % korotuksella tehdystä ylityötunnista saadaan 2 tunnin korvausvapaa

Korvausvapaan ajankohdasta on sovittava yhdessä, ja se on annettava kohtuullisessa ajassa ylityön tekemisestä.

Ilta-, yö- ja viikonlopputyölisät

Sähköistysalalla työtä tehdään usein normaalin päivätyöajan ulkopuolella: teollisuuslaitosten huoltoseisakeilla, viikonloppuasennuksilla ja hätäkorjauksilla. TES määrittää, milloin ja miten nämä ajat korvataan.

Iltatyölisä

Iltatyölisää maksetaan tyypillisesti klo 18–22 tehdystä työstä. Lisä lasketaan tuntipalkan päälle.

Yötyölisä

Yötyölisä maksetaan klo 22–06 tehdystä työstä. Yötyöhön kohdistuu yleensä korkeampi lisä kuin iltatyöhön. Sähköistysalalla yötyö on yleistä teollisuuden huolto- ja asennustöissä, joissa tuotantolaitteet ovat pysähdyksissä vain öisin.

Lauantailisä

Lauantaina tehdystä työstä maksetaan erillinen lauantailisä. TES:ssä on sovittu lisän suuruus, joka ylittää Työaikalain minimivaatimukset.

Sunnuntai- ja pyhätyö

Sunnuntaina ja kirkollisin pyhäpäivinä tehdystä työstä maksetaan 100 % korotettu palkka (kaksinkertainen palkka). Tämä koskee myös vapunpäivää (1.5.) ja muita yleisiä vapaapäiviä. Ylityöt kiinteistöpalvelualalla: korvaukset ja rajat on rakenteeltaan samankaltainen – vertailu osoittaa, miten toimialakohtaiset TES-sopimukset voivat erota toisistaan pyhätyön korvausperiaatteissa.

"Sähköasentaja kirjaa ylityöt lomakkeelle rakennustyömaan parakissa Tampereella"

Olosuhdelisät sähköistysalalla: milloin ja kuinka paljon

Sähköistysalan TES tunnistaa, että työ ei aina tapahdu ihanteellisissa olosuhteissa. Olosuhdelisät (ns. haittalisät) ovat alan erityispiirre, joka korvaa erityisen vaikeiden tai vaarallisten olosuhteiden aiheuttaman lisäkuormituksen.

Milloin olosuhdelisä maksetaan

Olosuhdelisää voidaan periä tilanteissa, joissa työ tapahtuu:

  • Sähköisesti jännitteisten osien läheisyydessä – lähityö-metodit (live working) vaativat erityistä tarkkuutta ja henkistä kuormitusta
  • Ahtaissa tai suljetuissa tiloissa – kaapelikouruissa, alakatoissa tai muissa tiloissa, joissa liikkuminen on rajoitettua
  • Erityisen vaarallisissa korkeuksissa – tikkailla tai telineillä tehtävä sähköistystyö yli 2 metrin korkeudessa
  • Erityisen likaisissa olosuhteissa – teollisuuslaitosten pölyiset tai rasvaavat ympäristöt
  • Kylmässä tai kuumassa – ulko-olosuhteet talvella tai kuumat teollisuusympäristöt

Olosuhdelisän suuruus

TES:ssä on sovittu olosuhdelisän prosenttiosuus tuntipalkasta tai euromääräinen vähimmäiskorvaus. Lisä on yleensä 5–20 % tuntipalkasta riippuen olosuhteiden vakavuudesta. Tarkat euromäärät löytyvät voimassa olevasta TES-tekstistä sahkoliitto.fi/tyoehtosopimukset/.

Olosuhdelisän kirjaaminen

Olosuhdelisä ei maksa automaattisesti – sen kertyminen riippuu siitä, että:

  1. Työnjohtaja tai asentaja itse kirjaa suorituslomakkeelle, missä olosuhteissa työ tehtiin
  2. Työnantaja hyväksyy kirjauksen
  3. Lisä sisällytetään palkkalaskelmaan

Jos olosuhdelisä jää kirjaamatta, sitä ei makseta automaattisesti. Tämä on yksi syy, miksi ylityökirjanpito ja olosuhteiden dokumentointi ovat tärkeitä tehtäviä myös asentajalle itsellensä.

Käytännön vinkki: Kirjaa erityiset olosuhteet päiväkirjamaisesti heti työvuoron jälkeen. Muista kirjata tarkka olosuhdekuvaus, kesto ja kohde. Tämä helpottaa mahdollisia epäselvyyksiä lisän maksamisessa.

Matkakustannukset etätyömailla

Sähköistysalan projekteissa asentajat työskentelevät usein kaukana kotikunnastaan. TES:ssä on tarkat säännöt siitä, miten matka-, majoitus- ja elinkustannukset korvataan.

Päivärahat

Päiväraha on verovapaa korvaus, jota maksetaan kun työmaa on yli tietyn etäisyyden päässä asentajan asuinpaikasta tai työnantajan kotitoimipaikasta. Verohallinto vahvistaa vuosittain päivärahojen enimmäismäärät.

Vuonna 2026:

  • Kokopäiväraha (yli 10 h poissaolo): Verohallinnon vahvistama taso [Verohallinto, 2026]
  • Osapäiväraha (4–10 h poissaolo): Verohallinnon vahvistama taso

TES voi velvoittaa työnantajan maksamaan päivärahan, jos sopimuksen ehdot täyttyvät – toisin sanoen pelkkä Verohallinnon maksimimäärä ei ole automaattinen katto, vaan TES voi asettaa minimivaatimuksen.

Kilometrikorvaukset

Jos asentaja käyttää omaa autoaan työmatkaan, hänelle maksetaan kilometrikorvaus. Verohallinnon vuoden 2026 mukainen korvaus omalla autolla on 0,25–0,30 €/km riippuen matkamäärästä. TES:ssä saatetaan sopia vähimmäiskorvauksia myös muilla kulkuneuvoilla.

Majoituskorvaus

Jos työmaa on niin kaukana, että asentaja ei voi päivittäin palata kotiin, työnantaja on velvollinen järjestämään tai korvaamaan majoituksen. Korvaus perustuu todellisiin kuluihin, ja se on verovapaa kun siihen on liitetty kuitti. Ylityöt ja lisäpalkkiot teknologiateollisuudessa noudattaa samanlaista järjestelmää, joskin teknologiateollisuuden sopimus koskee toimihenkilöitä ja eroja on yksityiskohdissa.

Ylityökirjanpito: työnantajan ja asentajan velvoitteet

Ylityökorvausten oikeellisuuden perusta on tarkka kirjanpito. Sekä työnantajalla että asentajalla on rooli tässä prosessissa.

Työnantajan velvollisuus

Työaikalain (872/2019) 32 §:n mukaan työnantaja on velvollinen pitämään kirjaa tehdyistä työtunneista sekä ylityötunneista korvauksineen. Kirjanpito on pidettävä kuuden vuoden ajan työsuhteen päättymisestä.

Aluehallintoviraston (AVI) tarkastuksessa puutteellinen kirjanpito on erillinen rikkomus, jonka seurauksena AVI voi vaatia kirjanpidon korjaamista ja tarvittaessa määrätä sanktioita.

Asentajan oma kirjanpito

Vaikka kirjanpito on työnantajan velvollisuus, ammattitaitoinen asentaja pitää myös itse kirjaa tehdyistä tunneistaan. Käytännössä tämä onnistuu yksinkertaisella Excel-taulukolla tai mobiilisovelluksella. Kirjaa ylös:

  • Päivittäiset työtunnit (alkamis- ja päättymisaika)
  • Ylityötunnit ja syy (projektin kiire, asiakkaan pyyntö, työnantajan määräys)
  • Olosuhteet, jos olosuhdelisä on perusteltua
  • Työmatkakohde ja käytetty kulkuneuvo

Tämä oma kirjanpito on arvokas dokumentti, jos myöhemmin syntyy kiistaa maksetuista korvauksista. Muista pyytää työnantajalta allekirjoitus kuukausittaiseen yhteenvetoon.

Mitä tehdä, jos korvauksissa on epäselvyyttä

Jos tunnet, että ylityökorvaukset tai lisät eivät täsmää, toimi näin:

  1. Vertaa palkkalaskelmaasi omaan kirjanpitoosi – missä kohdassa ero syntyy?
  2. Esitä kirjallinen kysymys työnantajalle tai palkanlaskennalle: pyydä eriteltyä selvitystä
  3. Ota yhteyttä luottamusmieheen, joka voi neuvotella työnantajan kanssa
  4. Konsultoi Sähköliiton lakimiestä jos selitys ei tyydytä tai epäilet TES-rikkomusta

Takautuvan vaatimuksen vanhentumisaika on kolme vuotta (TSL 55/2001, 13 §).

Huomio: Tämä artikkeli on osa Sähköistysalan TES 2025–2027 -dossieria. Se tarjoaa yleistä tietoa eikä korvaa oikeudellista neuvontaa. Tarkat korvausmäärät ja -ehdot löytyvät Sähköliiton voimassa olevasta TES-tekstistä.

Ylityösuostumus: oikeuksia ja velvollisuuksia

Ylityö on Suomessa vapaaehtoista – työnantaja ei voi pakottaa asentajaa ylitöihin. Tämä on tärkeä oikeudellinen suoja, joka on kirjattu sekä Työaikalakiin (872/2019, 17 §) että sähköistysalan TES:iin.

Suostumus voidaan antaa erikseen tai yleisesti

Käytännössä ylityösuostumus voidaan antaa kahdella tavalla:

  1. Tapauskohtainen suostumus: Jokainen ylityöpyyntö kysytään erikseen, ja asentaja päättää sen hetken tilanteen mukaan
  2. Yleinen suostumus tietyksi ajanjaksoksi: Työsopimuksessa tai muussa sopimuksessa voidaan sopia, että asentaja on valmis ylitöihin esimerkiksi tiettyyn tuntimäärään asti kuukaudessa

Yleinen suostumus ei kuitenkaan tarkoita, että työnantaja voi pyytää ylitöitä ilman etukäteistä ilmoitusta. Ylityöstä on yleensä ilmoitettava hyvissä ajoin, jotta asentaja voi järjestää yksityiselämänsä.

Oikeus kieltäytyä

Asentajalla on oikeus kieltäytyä ylitöistä ilman seuraamuksia, jos:

  • Suostumusta ei ole annettu etukäteen
  • Ylityötarve johtuu työnantajan puutteellisesta työn suunnittelusta
  • Ylityö rikkoisi Työaikalain lepoaikamääräyksiä (11 tunnin vuorokautinen lepoaika)

Kieltäytymistä ei voida pitää irtisanomisperusteena tai muutoinkaan epäasianmukaisena työnantajan näkökulmasta, kun TES:n ja Työaikalain ehdot eivät täyty.

Ylityöaika ja maksimit

Ylityöllä on lainmukaiset enimmäismäärät:

  • 4 tuntia/vrk (vuorokautisen enimmäistyöajan lisäksi)
  • 138 tuntia/4 kuukautta (pitkän ajanjakson rajoite)
  • 250 tuntia/kalenterivuosi (Työaikalain 872/2019 18 §)

Näistä enimmäismääristä voidaan paikallisesti sopia TES:n puitteissa, mutta lakimääritteiset ylärajat ovat ehdottomia.

Varallaolokorvaukset sähköistysalalla

Sähköistysalalla, erityisesti teollisuuden sähkönhuollossa ja kiinteistösähkötöissä, asentajat voivat olla varallaolovelvoitteessa virallisen työajan ulkopuolella. Varallaolo tarkoittaa, että asentajan on oltava tavoitettavissa ja valmiina saapumaan töihin tarvittaessa.

Varallaolosta maksettava korvaus

TES:ssä on sovittu varallaolokorvauksesta. Varallaolo jaetaan kahteen tyyppiin:

  1. Kotivalmiusvarallaolo: Asentaja on kotonaan mutta tavoitettavissa. Korvaus on pienempi kuin aktiivinen varallaolo.
  2. Aktiivinen varallaolo: Asentaja on joko työpaikalla tai välittömässä valmiudessa saapua. Korkeampi korvaus.

Varallaoloaikana tehty työ korvataan normaalin palkkataulukon mukaan, ja siihen lisätään asianmukaiset ylityö- ja iltalisiä, jos työ tehdään niiden laukaisevina aikoina.

Varallaolon ja lepoajan yhteensovittaminen

Varallaolo ei saa säännöllisesti estää riittävää lepoa. Mikäli varallaolo johtaa työn tekemiseen niin usein, että 11 tunnin vuorokautinen lepoaika vaarantuu, kyse voi olla Työaikalain rikkomuksesta. Tällaisessa tilanteessa luottamusmiehen tai Sähköliiton konsultaatio on suositeltavaa.

"Sähköasentaja tarkastaa jakokeskusta teollisuushallissa Tampereella"

Palkkalaskelma: ylityökorvausten ja lisien tarkistaminen käytännössä

Jokainen sähköasentaja hyötyy siitä, että osaa lukea palkkalaskelmansa ja tunnistaa, onko ylityökorvaukset ja lisät laskettu oikein.

Mitä palkkalaskelmasta pitää löytyä

Ylityökorvauksia ja lisiä koskevassa osiossa palkkalaskelmassa pitäisi näkyä:

  • Normaalit työtunnit ja tuntipalkka
  • Lisätyötunnit (jos sovittu alle 40h/vk)
  • Ylityötunnit eriteltynä: 50 % korotusosio ja 100 % korotusosio
  • Iltalisiä, yölisiä ja viikonloppulisiä koskevat rivit
  • Olosuhdelisät nimettynä ja perusteluineen
  • Matkakustannukset (km-korvaukset, päivärahat) erikseen

Yleisimmät virhelähteet

Palkanlaskennassa yleisimpiä virheitä ovat:

  • Ylityöluokan sekoittaminen: 100 % -osion tunnit lasketaan virheellisesti 50 % -osuutena
  • Olosuhdelisän puuttuminen: Lisä ei kerry, vaikka olosuhteet olisi kirjattu työmaaraportissa
  • Sunnuntaityön väärä kertolasku: Unohtuu lisätä 100 % sunnuntaityön päälle myös mahdollinen yölisä jos työ on tehty yöllä sunnuntaina

Nämä virheet ovat usein laskennallisia, eivät tahallisia. Siksi oma seuranta ja tarvittaessa yhteydenotto palkanlaskentaan on ensisijainen toimintatapa.

Yhteenveto: ylityöt ja lisät sähköistysalalla

Sähköistysalan TES 2025–2027 rakentaa kattavan järjestelmän ylitöiden ja lisien korvaamiseen. Keskeistä on:

  • Ylityökorvaukset: 50 % ensimmäisiltä tunneilta, 100 % seuraavilta, 100 % sunnuntaityöstä
  • Erityislisät: ilta-, yö-, lauantai- ja sunnuntailisät täydentävät perustuntipalkka
  • Olosuhdelisät: erityisen vaikeat tai vaaralliset olosuhteet oikeuttavat lisäkorvaukseen
  • Matkakustannukset: päivärahat, km-korvaukset ja majoituskorvaukset etätyömailla
  • Kirjanpito: sekä työnantajalla että asentajalla on vastuu tuntien dokumentoinnista

Ylityöt ovat sähköasentajalle merkittävä lisätulonlähde – mutta vain jos ne korvataan oikein. Oma aktiivisuus kirjanpidossa ja oikeuksien tunteminen ovat avain oikeudenmukaiseen korvaukseen.

Tarkistathan aina Sähköliiton virallisesta TES-tekstistä voimassa olevat korvausmäärät. Epäselvissä tilanteissa luottamusmies tai Sähköliiton lakimiesneuvonatpalvelu ovat parhaita tietolähteitä. Ylityöoikeuksien tunteminen suojaa sekä palkansaajaa että edistää työnantajan TES-noudattamista.

Huomio: Tämä artikkeli tarjoaa yleistä tietoa Sähköistysalan TES 2025–2027:n ylityö- ja lisäpalkkiosäännöistä eikä muodosta oikeudellista neuvontaa. Yksilöllisiin tilanteisiin suositellaan Sähköliiton jäsenpalvelua tai työoikeuteen erikoistunutta asianajajaa.

Sähköistysalan TES:n ylityö- ja lisäpalkkiosäännöt ovat yksi alan vahvuuksista: ne tarjoavat selkeän laskentaperustan ja suojaavat asentajia tilanteissa, joissa projektin vaatimukset ylittävät normaalin työajan. Pysymällä ajan tasalla näistä ehdoista varmistat, että kaikki tekemäsi lisäpanostus työskentelyssä tulee asianmukaisesti palkituksi.

Sähköistysalan TES 2025-2027: kattava dossier 25 000 sähköalan ammattilaiselle

Katso koko kansio
Sähköistysalan TES 2025-2027: palkka ja palkankorotukset – täydellinen opas
Asianajajat

Sähköistysalan TES 2025-2027: palkka ja palkankorotukset – täydellinen opas

Sähköistysalan TES 2025–2027 määrittää jokaisen sopimuksen piirissä olevan asentajan vähimmäispalkan ja palkankorotusaikataulun. Korvauspalkkaluokkajärjestelmä (KP-luokat I–V) perustuu tehtävän vaativ

15 minuutin lukuMay 18, 2026
Sähköistysalan TES vuosiloma vs Vuosilomalaki: mitä sähköasentaja saa enemmän
Asianajajat

Sähköistysalan TES vuosiloma vs Vuosilomalaki: mitä sähköasentaja saa enemmän

Vuosilomalaki (162/2005) ja sähköistysalan TES 2025–2027 ovat molemmat laajalti voimassa sähköasentajan lomaoikeuksissa — mutta kumpi ohjaa käytäntöä? Lyhyt vastaus: TES on ensisijainen, jos se tarj

6 minuutin lukuMay 18, 2026
Irtisanominen sähköistysalalla: 6 asiaa joka asentajan pitää tietää
Asianajajat

Irtisanominen sähköistysalalla: 6 asiaa joka asentajan pitää tietää

Irtisanominen on yksi työsuhteen kriittisimmistä tilanteista – ja sähköistysalalla se tapahtuu useammin kuin toimistotöissä projektiluontoisuuden ja suhdanneherkkyyden takia. Kuusi asiaa erottaa sen,

6 minuutin lukuMay 18, 2026
Sähköalan työaika ja joustot TES 2025-2027: 10 usein kysyttyä kysymystä
Asianajajat

Sähköalan työaika ja joustot TES 2025-2027: 10 usein kysyttyä kysymystä

Onko sähköasentajalla oikeus liukuvaan työaikaan? Voiko työnantaja muuttaa työvuoroja lyhyellä varoitusajalla? Miten jaksottainen työaika eroaa normaalista? Sähköistysalan TES 2025–2027 ja Työaikalaki

4 minuutin lukuMay 18, 2026
Eläke ja vakuutusturva sähköasentajana: Veikon tarina opettaa
Asianajajat

Eläke ja vakuutusturva sähköasentajana: Veikon tarina opettaa

Veikko on 58-vuotias sähköasentaja Lahdesta. Hän on työskennellyt sähköistysalalla 34 vuotta, ensin palkansaajana, viimeiset kymmenen vuotta omana yrityksenä. Kaksi vuotta sitten hän sai vasarasormen

7 minuutin lukuMay 18, 2026

Asiantuntijamme

Edut

Nopeita ja tarkkoja vastauksia kaikkiin kysymyksiisi ja avunpyyntöihisi yli 200 kategoriassa.

Tuhannet käyttäjät ovat antaneet arvosanan 4,9/5 avustajiemme antamista neuvoista ja suosituksista.