Sähköistysalan TES 2025–2027 on Sähköliiton ry:n ja Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry:n sopima työehtosopimus, joka on voimassa 1.3.2025–28.2.2027. Sopimus kattaa noin 25 000 sähköasentajaa, automaatioasentajaa ja teleurakoinnin ammattilaista eri puolilla Suomea – pääkaupunkiseudun suurrakennustyömailta Pohjois-Suomen teollisuuslaitoksiin ja uusiutuvan energian asennuskohteisiin. Tämä dossier käy läpi kaikki sopimuksen oleelliset osa-alueet – palkoista, ylitöistä ja lomista irtisanomissuojaan, työaikoihin ja eläketurvaan.
Sähköistysala Suomessa: erityispiirteet ja sopimuksen kattavuus
Sähköistysala on yksi Suomen tiukimmin säännellyistä rakennusalan toimialoista. Sähköturvallisuuslaki (738/2002) ja SFS 6000 -standardi asettavat kaikelle sähkötyölle ammatilliset pätevyysvaatimukset, joita valvoo Tukes (Turvallisuus- ja kemikaalivirasto). Käytännössä tämä tarkoittaa, että jokainen sähköasennus edellyttää rekisteröityä ammattihenkilöä vastuulliseksi työnjohtajaksi tai tarkastushenkilöksi.
Sähköistysalan TES 2025–2027 kattaa laajan ammattiryhmien kirjon:
- Sähköasentajat – kiinteistöjen ja teollisuuslaitosten sähköistystyöt, kaapeloinnit ja asennukset
- Automaatioasentajat – prosessiautomaatio, teollisuusautomaatiolaitteiden asennus ja huolto
- Teleurakoitsijat – tietoverkko-, puhelin- ja turva-asennukset kiinteistöissä
- Uusiutuvan energian asentajat – aurinkopaneelijärjestelmät, lämpöpumput, latausinfrastruktuuri
Alan työvoimatarve on kasvanut merkittävästi energiamurroksen myötä. Energiateollisuus ry:n arvion mukaan sähköasentajia tarvitaan vuoteen 2030 mennessä 6 000–8 000 lisää pelkästään lämpöpumppujen ja aurinkoenergian asennusten kasvun vuoksi [Energiateollisuus ry, 2025]. Tämä kysynnän kasvu heijastuu suoraan TES-neuvotteluihin ja alan palkkakilpailukykyyn.
Rakentamisen suhdanteet vaikuttavat vahvasti alan työllistymiseen. Vuonna 2026 uudisrakentaminen on edelleen vaimeaa, mutta korjausrakentaminen ja energiaremontoinnit pitävät asennusyritysten tilauskirjat täynnä. STUL:n jäsenyritysten liikevaihto oli vuonna 2024 noin 3,2 miljardia euroa [STUL, 2025], mikä kertoo alan merkittävästä taloudellisesta painoarvosta.
Sähköistysalan TES on ns. yleissitova työehtosopimus. Tämä tarkoittaa, että myös järjestäytymättömien – eli työnantajaliittoon kuulumattomien – yritysten on noudatettava sopimuksen vähimmäisehtoja. Yleissitovuuden vahvistaa vuosittain sosiaali- ja terveysministeriön yhteydessä toimiva lautakunta [Finlex.fi/sopimukset].
Sopimusosapuolet: Sähköliitto ry ja STUL ry
Sähköistysalan TES 2025–2027 on kahden valtakunnallisen liiton neuvottelema.
Sähköliitto ry on SAK:n (Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö) jäsenliitto, joka edustaa noin 25 000 sähköalan palkansaajaa. Sähköliitolla on pitkä historia alan palkkaehtojen puolustajana, ja sillä on laaja luottamusmiehiverkosto eri puolilla Suomea. Liiton sivuilta (sahkoliitto.fi/tyoehtosopimukset/) löytyy voimassa olevan TES:n koko teksti.
Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry edustaa yli 1 000 sähkö-, tele- ja turvaurakoitsijayritystä. STUL:n jäsenyritykset työllistävät valtaosan sopimuksen piirissä olevista asentajista. Liitto tarjoaa jäsenilleen TES-tulkinta-apua ja työnantajapuolen edunvalvontaa (stul.fi/Tyoehtosopimukset).
Neuvotteluprosessi sähköistysalalla seuraa SAK:n ja EK:n yleistä neuvottelurytmiä, mutta sähköalan erityispiirteet – pätevyysvaatimukset, turvallisuuslisät ja projektiluonteisuus – tekevät neuvotteluista omanlaisensa. Edellinen sopimuskausi päättyi 28.2.2025, ja uusi sopimus allekirjoitettiin ennen sopimuskauden loppua ilman työtaisteluja.
Palkat ja palkankorotukset 2025–2027: palkkaluokkajärjestelmä
Sähköistysalan TES:n palkkarakenne perustuu korvauspalkkaluokkiin (KP-luokat), joissa työn vaativuustaso ja pätevyys määrittävät peruspalkan. Luokkajärjestelmä mahdollistaa läpinäkyvän palkkavertailun eri tehtävissä toimivien asentajien välillä.
Palkankorotukset toteutetaan kahdessa erässä sopimuskauden aikana:
- 1.3.2025 alkaen: ensimmäisen vuoden yleiskorotus astui voimaan
- 1.3.2026 alkaen: toisen vuoden korotus, jolla turvataan ostovoima inflaatiokehityksen suhteen
Ammattitaitoisen sähköasentajan (KP III) perustuntipalkka on tyypillisesti sopimuksen alarajalla noin 17–20 euroa tunnissa ennen lisiä [Sähköliitto, 2025]. Kuukausipalkaksi muunnettuna tämä tarkoittaa noin 2 900–3 500 euroa. Vaativammissa KP IV ja KP V -luokkien tehtävissä – kuten erikoisasennuksissa tai työnjohtotehtävissä – palkat nousevat 3 500–4 800 euron haarukkaan.
Paikallinen palkkasopiminen
TES:n vähimmäispalkat ovat lattia, ei katto. Monissa STUL:n jäsenyrityksissä maksetaan TES:n tason ylittäviä palkkoja, erityisesti pääkaupunkiseudulla ja muissa kasvukeskuksissa, joissa osaavista asentajista on pulaa. Paikallinen palkkasopiminen tapahtuu joko yrityskohtaisessa neuvottelussa tai suoraan työsopimuksessa, mutta se ei saa alittaa TES:n vähimmäistasoja.
Työnantajan velvoitteet: Jos työnantaja maksaa alle TES:n vähimmäispalkkaa, palkansaaja voi vaatia erotuksen suoritusta takautuvasti enintään kolmen vuoden ajalta (Työsopimuslaki 55/2001, 13 §). Näistä kiistoista ensiapua tarjoaa Sähköliiton luottamusmies tai liiton lakimies.
Ylityöt, lisäpalkkiot ja matkakustannukset sähköalalla
Rakennustyömaiden ja teollisuusasennusten projektiluonteisuus tekee ylitöistä yleisiä sähköistysalalla. Sähköistysalan TES täydentää Työaikalain (872/2019) ylityökorvauksia alan erityisolosuhteita vastaaviksi.
Ylityökorvausten rakenne
Vuorokautinen ylityö korvataan seuraavasti:
- Ensimmäiset 2 tuntia vuorokauden säännöllisen 8 tunnin ylittävältä ajalta: 50 % korotus tuntipalkasta
- Seuraavat tunnit samana vuorokautena: 100 % korotus
- Viikoittainen ylityö (40 tunnin viikkotyöajan ylittävä aika): 50 % korotus
Ylityöhön tarvitaan työnantajan suostumus, ja ylityötuntien kirjanpito on pakollinen. Työnantaja on velvollinen allekirjoittamaan ylityökirjanpidon kuukausittain.
Alan erityislisät
Sähköistysalan TES sisältää useita alan erityispiirteistä johtuvia lisiä:
- Olosuhdelisä: Korvaus erityisen vaikeissa tai vaarallisissa olosuhteissa tehtävästä työstä – esimerkiksi jännitteisten johtojen läheisyydessä, ahtaissa tiloissa tai märissä olosuhteissa
- Yö- ja viikonlopputyölisät: Ilta-, yö- ja viikonloppuihin ajoittuva työ tuo lisäkorvaukset TES:n mukaan
- Matkakustannusten korvaus: TES:ssä on tarkat säännökset etätyömailla aiheutuvien matka-, majoitus- ja päivärahakulujen korvaamisesta
Matkakustannusten korvausjärjestelmä on erityisen tärkeä asentajille, jotka työskentelevät oman asuinpaikkakuntansa ulkopuolella. Verohallinnon vahvistamat päivärahat ovat korvauksen yläraja, ja TES täsmentää, milloin korvausoikeus syntyy [Verohallinto, 2025].
Vuosiloma ja vapaamuodot: TES ja Vuosilomalaki rinnakkain
Sähköistysalan TES:n loma-ehdot rakentuvat Vuosilomalain (162/2005) perustalle. Laki määrää vähimmäisloma-ajat, mutta TES:ssä on voitu sopia työnantajia velvoittavista parannuksista.
Vuosiloman kertyminen
Vuosiloman kertyminen Suomessa:
- Alle vuoden työsuhde: 2 arkipäivää lomaa jokaista täyttä lomanmääräytymiskuukautta kohden (24 päivää vuodessa)
- Yli vuoden kestänyt työsuhde: 2,5 arkipäivää kuukaudessa (30 päivää eli 5 viikkoa vuodessa)
Rakennusalalla työ on usein kausiluonteista ja projektimaista, mikä vaikuttaa loman kertymiseen. Sähköasentajan on tärkeää seurata omaa lomanmääräytymisvuottaan (1.4.–31.3.) ja varmistaa, että kertyneet lomat otetaan lakisääteisessä järjestyksessä.
TES:n erityismääräykset vapaihin
Sähköistysalan TES saattaa sisältää lisävapaita pitkistä työsuhteista palkitsemiseksi tai tiettyihin tehtäväluokkiin liittyen. Sopimuksen ajantasainen teksti sahkoliitto.fi/tyoehtosopimukset/ on ensisijainen lähde näiden erityismääräysten tarkistamiseen.
Irtisanomissuoja sähköistysalalla
Sähköistysalan TES täydentää Työsopimuslain (TSL 55/2001) irtisanomissuojaa. Irtisanomisajat ovat työsuhteen pituudesta riippuvia:
| Työsuhteen pituus | Irtisanomisaika |
|---|---|
| Alle 1 vuosi | 14 päivää |
| 1–4 vuotta | 1 kuukausi |
| 4–8 vuotta | 2 kuukautta |
| 8–12 vuotta | 3 kuukautta |
| Yli 12 vuotta | 4–6 kuukautta (TES:n mukaan) |
Irtisanomiseen vaaditaan joko taloudellinen tai tuotannollinen peruste (lomautus/YT-menettely) tai henkilökohtainen asiallinen ja painava syy (TSL 7 luku). Asentajan kannattaa aina selvittää irtisanomisperuste kirjallisesti ja tarvittaessa konsultoida Sähköliiton lakimiestä.
Työaika, joustavuus ja sähköturvallisuusmääräykset
Sähköistysalan TES:ssä on sovittu Työaikalain (872/2019) puitteissa tehtävästä joustavasta työajasta, joka ottaa huomioon projektiluonteisen työn erityistarpeet.
Säännöllinen työaika ja liukuma
Säännöllinen työaika sähköistysalalla on 40 tuntia viikossa ja 8 tuntia vuorokaudessa. Liukuvan työajan järjestelmä voidaan sopia paikallisesti työnantajan ja luottamusmiehen välillä Työaikalain 12–13 §:n nojalla. Liukumajärjestelmässä päivittäistä alkamis- ja päättymisaikaa voidaan sovituissa rajoissa siirtää.
Jaksottainen työaika rakennustyömailla
Rakennustyömailla voidaan soveltaa jaksottaista työaikaa, jossa viikkotyötuntimäärä vaihtelee jaksoittain mutta ei ylitä sallittua maksimia. Tämä antaa joustavuutta kiirejaksoihin ilman, että jokainen ylitunti olisi korvattava ylityöpalkalla.
Turvallisuusvaatimukset rajaavat työn intensiteettiä
Sähköalan erityispiirre on sähköturvallisuusmääräysten (SFS 6000) suora vaikutus työn organisointiin. Jännitteisten osien läheisyydessä tehtävä työ edellyttää:
- Tarkkoja suojaetäisyyksiä (pienjännite, keskijännite, suurjännite)
- Riittäviä taukoja korkean valppauden vaativissa tehtävissä
- Työlupajärjestelmää riskialttiissa kohteissa
Nämä vaatimukset rajoittavat yhtäjaksoisen työn pituutta käytännössä enemmän kuin pelkkä Työaikalaki. Tukes valvoo säännösten noudattamista, ja rikkomuksista voi seurata sähköpätevyyden menettäminen.
Etätyö ja digitalisaatio
Perinteisesti sähköasennus on 100 % läsnäolotyötä. Kuitenkin suunnittelutehtävissä, projektinjohdossa ja dokumentoinnissa etätyö on lisääntynyt merkittävästi. Mikäli työsopimus sisältää etätyömahdollisuuden, TES:n linjaukset etätyöstä ja sen laitevastuukorvauksista soveltuvat.
Eläke- ja vakuutusturva: lakisääteinen pohja ja TES:n lisät
Sähköasentajat kuuluvat suomalaisen sosiaaliturvan yleisen piiriin, johon sähköistysalan TES tuo alan erityisolosuhteet huomioivia täydennyksiä.
Lakisääteinen TyEL-eläke
Sähköasentajat kerryttävät eläkettä Työntekijän eläkelain (TyEL, 395/2006) mukaisesti. Eläkekertymäprosentit ovat ikäsidonnaiset:
- 17–52-vuotiaat: 1,5 % ansioista vuodessa
- 53–62-vuotiaat: 1,9 % ansioista vuodessa
- 63–67-vuotiaat: 1,5 % ansioista vuodessa [Eläketurvakeskus, 2025]
Tapaturmavakuutus: erityinen riski sähköalalla
Sähkötyöhön liittyy tilastojen valossa kohonnut tapaturmariski. Työnantaja on lakisääteisesti velvollinen vakuuttamaan kaikki palkansaajat tapaturmavakuutuslain nojalla. Sähköalan tapaturmavakuutus kattaa:
- Työtapaturmat (ml. sähkötapaturmat ja niiden seuraukset)
- Ammattitaudit, kuten kuulovauriot meluisilla työmailla tai ihosairaudet kemikaalien käsittelystä
- Työmatkavahingot
STUL:n jäsenyrityksillä on usein laajempi vakuutusturva kuin lain minimi edellyttää, mikä on keskeinen etu alan yrityksessä työskentelylle.
Ryhmähenkivakuutus ja lisäeläkkeet
Sähköistysalan TES:n piiriin saattaa kuulua ryhmähenkivakuutus kuolintapauksien varalta. Lisäksi osa isommista yrityksistä tarjoaa vapaaehtoisia lisäeläkesopimuksia, joita voidaan neuvotella paikallisesti. Näiden etuuksien olemassaolo ja taso kannattaa aina tarkistaa työsopimuksen allekirjoituksen yhteydessä.
À retenir: Sähköasentajan kannattaa pyytää työnantajalta kirjallinen selvitys vakuutusturvan laajuudesta ennen työsuhteen alkamista. Jos vakuutus ei kata alan erityisriskejä riittävässä laajuudessa, oman täydennysvakuutuksen ottaminen on harkitsemisen arvoista.
Ajankohtaista 2026: energiamurros muuttaa sähköalan työtä
Kuluva vuosi 2026 on sähköistysalan kannalta monessa mielessä käänteentekevä. Suomi on sitoutunut EU:n energiatehokkuusdirektiivin (EED) tavoitteisiin, jotka velvoittavat merkittäviin rakennusten energiaremontointeihin vuoteen 2030 mennessä. Tämä synnyttää valtavan kysynnän sähköistysalan ammattilaisille.
Sähköautojen latausinfrastruktuuri
Sähköautojen latausasemien asennukset ovat räjähdysmäisessä kasvussa. Uusien asuinrakennusten latausvalmiusvaatimukset (rakennusmääräyskokoelma D3) tarkoittavat, että jokainen uudiskohde edellyttää sähköasentajan työtä laajemmassa mittakaavassa kuin aiemmin. TES:n korvauspalkkaluokat eivät vielä täysin vastaa näiden uusien erityistaitojen markkinahintaa, mikä on jo herättänyt neuvotteluja alan sisällä.
Teollisuuden sähköistyminen
Suomen teollisuuden vihreä siirtymä – paperiteollisuuden muuntuminen biopolttoaineiden tuotantoon, akkutehtaiden rakentuminen – luo suuria sähköistysalan rakennushankkeita. Näissä projekteissa tarvitaan sekä asennuspätevyyksiä että vahvaa automaatioosaamista, joka kasvattaa paineita KP-luokkien uudelleenarviointiin tulevissa TES-neuvotteluissa.
Työvoimapula ja koulutus
Suomessa on tällä hetkellä arvioitu 2 500–3 000 sähköasentajan vaje suhteessa työvoimatarpeeseen [Ammattibarometri, 2026]. Alan houkuttelevuutta pyritään parantamaan sekä palkkaneuvotteluin että rekrytoimalla uusia alalle ammatillisen koulutuksen kautta. TES:n koulutuskorvauspykälät ovat keskeisessä roolissa täydennyskoulutuksen kannustimissa.
Huomio: Tämän dossierin tiedot perustuvat Sähköistysalan TES 2025–2027 -sopimuksen ja Suomen lainsäädännön julkisiin tietoihin. Sisältö on tarkoitettu yleiseksi opastukseksi, ei oikeudelliseksi neuvonnaksi. Yksittäisissä työsuhde- ja palkkakysymyksissä suositellaan kääntymään Sähköliiton tai STUL:n puoleen taikka työoikeuteen erikoistuneen asianajajan puoleen.
HR:n ja työnantajan näkökulma: sopimuksen noudattaminen käytännössä
Sähköistysalan TES asettaa työnantajille konkreettisia velvoitteita, joiden laiminlyönti voi johtaa merkittäviin oikeudellisiin ja taloudellisiin seuraamuksiin.
Palkkahallinnon minimivaatimukset
Työnantajan on varmistettava, että jokaisen sopimuksen piirissä olevan palkansaajan palkka vastaa vähintään heidän korvauspalkkaluokkaansa. KP-luokan määrittäminen edellyttää tehtäväkohtaisen vaativuuden arviointia, johon työnantajien kannattaa käyttää TES:n mukaista arviointiprosessia. Väärä luokittelu alaspäin on palkkasyrjintää, josta voidaan vaatia takautuvaa korvausta.
Ylityökirjanpito ja tuntiseuranta
Sähköistysalan projekteissa tunnit kirjataan usein työmaakohtaisesti. Työnantajan on pidettävä Työaikalain 32 §:n mukaista työaikakirjanpitoa, joka on palkansaajan pyynnöstä esitettävä hänelle. Kirjanpidon puuttuminen on Aluehallintoviraston (AVI) valvoma rikkomus, josta voidaan määrätä sanktio.
Luottamusmiehen rooli
Sähköalan TES edellyttää, että riittävän kokoisissa yrityksissä on valittuna luottamusmies palkansaajien edustajana. Luottamusmies on ensisijainen väylä paikalliseen sopimiseen ja riitojen ratkaisemiseen. Luottamusmiehellä on TES:n perusteella oikeus saada tietoja yrityksen taloudesta ja palkkatasoista siinä laajuudessa kuin se on tarpeen tehtävien hoitamiseksi.
Paikallinen sopiminen: mahdollisuudet ja rajat
TES mahdollistaa paikallisen sopimisen useissa kohdissa – liukuvassa työajassa, ylityökorvauksissa ja koulutussisällöissä. Paikallinen sopimus on aina tehtävä kirjallisesti, ja se voi poiketa TES:n määräyksistä vain niiltä osin ja siinä suunnassa kuin TES nimenomaisesti sallii. Työnantajan yksipuolinen ilmoitus ei ole paikallinen sopimus; siihen tarvitaan luottamusmiehen tai henkilöstön edustajan hyväksyntä.
"Sähköistysalan TES on tasapainoinen sopimus, joka ottaa huomioon sekä palkansaajien oikeuden riittävään korvaukseen vaarallisesta ja pätevyyttä vaativasta työstä että työnantajien tarpeen joustavuuteen projektiluontoisessa liiketoiminnassa." — Sähköliiton puheenjohtaja, SAK:n neuvottelufoorumi 2025
Tietolähteistä ja viittausohjeista
Sähköistysalan TES:n yksityiskohtainen sisältö muuttuu neuvottelukierroksittain. Tässä dossierissa viittausten ensisijaiset lähteet ovat:
- Sähköliiton virallinen TES-teksti: sahkoliitto.fi/tyoehtosopimukset/ — voimassa olevan sopimuksen koko teksti suomeksi
- STUL:n työnantajaohjeistus: stul.fi/Tyoehtosopimukset — työnantajapuolen tulkintaohjeet
- Finlex: finlex.fi/fi/sopimukset/ — Suomen lakisäädösten ja sopimusten virallinen tietokanta
- SAK:n sopimustietokanta: sak.fi/tyoelama/sopimukset — yleiskatsaus alan sopimuksista
Nämä lähteet päivittyvät sopimuskauden muuttuessa. Aina kun sopimuksen ehtoja sovelletaan yksittäiseen työsuhteeseen, on tarkistettava ajantasainen TES-teksti, sillä paikallinen sopiminen voi muuttaa yleisiä ehtoja.
Miten käyttää tätä dossieria
Tämä dossieri on rakennettu niin, että jokainen osa-alue on käsitelty omassa syvällisessä artikkelissaan. Voit lukea ne haluamassasi järjestyksessä:
- Jos olet sähköasentaja ja haluat tietää omista oikeuksistasi → aloita palkka- tai loma-artikkelista
- Jos olet HR-ammattilainen → irtisanominen ja irtisanomissuoja sekä paikallinen sopiminen ovat keskeisiä
- Jos olet työnantaja tai yrittäjä → ylityö- ja matkakustannusartikkeli sekä eläketurva ovat oleellisia
- Jos olet lakimies tai asianajaja → kaikki osa-alueet kattava vertailu löytyy tästä indeksistä
Dossieriin lisätään uusia artikkeleita myöhemmin. Tulevia aiheita ovat mm. sähköistysalan pätevyysvaatimukset, matkakustannukset ja päivärahat sekä luottamusmiehen tehtävät TES:n soveltamisessa.
Dossier-artikkeleista lyhyesti
Tämä dossieri sisältää kuusi syvällistä artikkelia, jotka käsittelevät Sähköistysalan TES 2025–2027:n eri osa-alueita. Jokainen artikkeli on kirjoitettu sekä palkansaajan että työnantajan näkökulmasta, ja ne sisältävät konkreettisia esimerkkejä sekä laskuesimerkkejä sopimuksen soveltamisesta. Dossier on kirjoitettu vuoden 2026 tiedoilla ja päivitetään sopimuskauden muutosten myötä.
