Kiinteistöpalvelualan TES 2025–2027 määrittää vähimmäispalkat noin 50 000 siivoojalle, kiinteistönhoitajalle ja toimitilapalvelutyöntekijälle Suomessa. Palkkaus perustuu vaativuusluokkajärjestelmään, jossa tehtävän vaativuus ja kokemus nostavat tuntipalkkaa. Kaksivaiheinen palkankorotusratkaisu astui voimaan helmikuussa 2025 ja jatkuu sopimuskauden toisena vuotena. Yövuoro-, viikonloppu- ja arkipyhälisät ovat kiinteistöpalvelualalla erityisen keskeisiä, sillä suuri osa töistä tehdään muiden toimistotyöpäivän ulkopuolella. Tässä artikkelissa käymme läpi koko palkkarakenteen yksityiskohtaisesti.
Kiinteistöpalvelualan TES:n palkkarakenne: vaativuusluokat ja kokemusportaat
Kiinteistöpalvelualan TES 2025–2027:n palkkarakenne perustuu kahteen ulottuvuuteen: tehtävän vaativuusluokkaan ja työsuhteen pituuteen karttuneeseen kokemuslisään. Vaativuusluokka määräytyy tehtävien sisällön, erikoisosaamisen ja itsenäisyyden tason perusteella, ei pelkästään ammattinimikkeen perusteella.
Sopimuksessa on neljä päävaativuusluokkaa:
- Vaativuusluokka 1 (VL1): Perussiivoojat, jotka suorittavat rutiininomaisia puhdistustehtäviä tavanomaisissa kohteissa. Ei edellytä erikoisosaamista.
- Vaativuusluokka 2 (VL2): Siivoojat, joiden työ edellyttää erityyppisten pintojen tuntemusta, kemikaaliturvallisuuden hallintaa tai vastuuta pienistä kohteista.
- Vaativuusluokka 3 (VL3): Erikoissiivous (sairaalasiivous, teollisuussiivous, vahaukset ja ikkunanpesu), kiinteistönhoitajat perustasolla sekä toimitilapalvelutehtävät.
- Vaativuusluokka 4 (VL4): Vastaavat siivoojat, kohdevastaavat, kiinteistönhoitajat laajemmalla vastuualueella, erikoiskoneiden käyttäjät.
Vaativuusluokan arvioiminen on työnantajan vastuulla, mutta luottamusmiehellä on oikeus kyseenalaistaa virheellinen luokittelu. Väärään vaativuusluokkaan sijoittaminen on yleinen keino, jolla pyritään maksamaan liian alhaista palkkaa — tähän kannattaa kiinnittää huomiota erityisesti silloin, kun työn sisältö on muuttunut nimikkeen pysyessä samana.
Palkankorotukset 2025–2027: kaksivaiheinen yleisen linjan ratkaisu
Kiinteistöpalvelualan TES 2025–2027 noudattaa ns. yleistä linjaa, jonka Suomen palkansaajajärjestöt ja työnantajaliitot neuvottelivat kansallisen tason koordinaatiossopimuksena. Kaksivaiheinen korotusrakenne jakautuu seuraavasti:
Ensimmäinen korotus (1.3.2025): Yleiskorotus, joka nostaa kaikkia palkkataulukon peruspalkkoja. Korotus toteutetaan prosentuaalisena niin, että euromääräinen korotus on suurempi absoluuttisesti korkeammilla palkkaportailla — mutta prosenttikorotus on sama kaikilla vaativuusluokilla.
Toinen korotus (2026): Toinen korotus on sidottu sopimusmääräyksiin, jotka täsmentyvät ensimmäisen korotusvuoden jälkeen. Tarkka prosentti ja voimaantulopäivä on kirjattu sopimustekstiin, joka on saatavissa PAM:n jäsenpalvelusta.
Miten korotus vaikuttaa omaan palkkaan käytännössä?
Yleiskorotus lasketaan bruttotuntipalkasta ennen lisäkorvauksia. Jos vaativuusluokan peruspalkka on esimerkiksi 13,00 €/h ennen korotusta ja korotus on 3 %, uusi peruspalkka on 13,39 €/h. Korotus ei automaattisesti siirry palkkaslippiin — työnantajan on päivitettävä palkkajärjestelmä.
Kohteellinen huomio: Palkan nostaminen korotuksen yhteydessä on työnantajan lakisääteinen velvollisuus, ei vapaaehtoista. Korotuksen viivästyminen tai maksamatta jättäminen on sopimusoikeudellinen rikkomus, josta voi vaatia viivästyskorkoa Korkolain (633/1982) nojalla.
Vertailuksi: rakennusalalla palkankorotukset 2025-2028 toteutuivat samantasoisina — lisätietoa löytyy rakennusalan palkat ja palkankorotukset -artikkelista.
Kokemuslisät: miten palkka kasvaa työvuosien myötä
Kiinteistöpalvelualan TES:ssä kokemuslisä on yksi keskeisimmistä palkankorottajista pitkäaikaisille työntekijöille. Kokemuslisä karttuu automaattisesti kunhan työsuhde on kestänyt riittävän kauan ja se lasketaan vaativuusluokan peruspalkasta.
Kokemuslisän portaat:
| Palvelusvuodet | Lisä |
|---|---|
| Alle 2 vuotta | Ei kokemuslisää |
| 2–3 vuotta | Kokemuslisä portaalla 1 |
| 4–7 vuotta | Kokemuslisä portaalla 2 |
| 8+ vuotta | Kokemuslisä portaalla 3 |
Kokemuslisä lasketaan alalla vietettyjen työvuosien perusteella — ei pelkästään saman työnantajan palveluksessa vietetystä ajasta. Jos siivooja on työskennellyt alalla aiemmin eri työnantajan palveluksessa, nämä vuodet voidaan huomioida kokemuslisässä, jos ne voidaan dokumentoida työtodistuksilla.
Kokemuslisän vaatiminen: käytännön toimintaohje
Monessa yrityksessä kokemuslisä ei siirry automaattisesti palkkaan vuosirajan täytyttyä — työnantajan on tarkistettava henkilöstörekisteri ja päivitettävä palkka oikealle tasolle. Tämä jää usein tekemättä, mikä tarkoittaa, että osa kiinteistöpalvelualan työntekijöistä saa alipalkkausta tietämättään.
Käytännön tarkistus: Pyydä työnantajaltasi tai henkilöstöosastolta kirjallinen selvitys siitä, mihin vaativuusluokkaan olet sijoitettu ja onko kokemuslisäsi laskettu oikein. Vertaa ilmoitettua palkkaa voimassa olevaan TES-palkkataulukkoon, jonka löydät osoitteesta pam.fi.
Yövuorolisät, viikonlopputyö ja arkipyhäkorvaukset
Kiinteistöpalveluala on poikkeuksellinen siinä mielessä, että lisäkorvaukset muodostavat usein merkittävän — jopa 30–40 % — osan kokonaisansioista. Tämä johtuu alan luonteesta: sairaalat ja lentokentät siivoavat ympäri vuorokauden, toimistot aamuisin ennen työtunteja ja viikonloppuisin.
Yövuorolisä (kello 21:00–06:00)
Kiinteistöpalvelualan TES määrittelee yövuorolisän ajalle 21:00–06:00. Tämä lisä maksetaan jokaista tunnilta, jolloin työtä tehdään tällä aikavälillä, lisänä normaalin tuntipalkan päälle. Yövuorolisä ei ole sama asia kuin ylityökorvaus — se maksetaan säännöllisestä yötyöstä ilman, että kyseessä tarvitsee olla ylityötilanne.
Viikonlopputyölisä (lauantai ja sunnuntai)
Lauantai- ja sunnuntaityöstä maksetaan korotettu lisä normaalin tuntipalkan päälle. Sunnuntaityöstä maksetaan suurempi lisä kuin lauantaista. On tärkeää ymmärtää, että viikonlopputyölisä lasketaan kaikista työtunneista viikonloppuna — se ei riipu siitä, onko kyseessä ylityö vai säännöllinen vuoro.
Arkipyhäkorvaukset (itsenäisyyspäivä, joulu, jne.)
Arkipyhätyöstä (esim. itsenäisyyspäivä, joulupäivä, vappu) maksetaan 100 % korotettu palkka. Tämä tarkoittaa, että saat tuplasti normaalin tuntipalkkatason. Lisäksi arkipyhä oikeuttaa korvaavaan vapaaseen, jos sitä ei makseta rahana.
Luvut ovat suuntaa-antavia ja perustuvat VL1:n arvioidun minimipalkan tasoon. Tarkat prosentit ja euromäärät löydät PAM:n palkkataulukosta.
Haittalisät: kemikaalialtistus ja erityisolosuhteet
Yksi kiinteistöpalvelualan TES:n erityispiirteistä on haittalisä, jota maksetaan tehtävissä, joissa käsitellään erityisen vaarallisia tai haittaavia aineita. Tällaisia ovat erityisesti voimakkaat emäksiset ja happamat puhdistusaineet, desinfektioaineet ja liuottimet, joita käytetään sairaala-, teollisuus- ja erikoissiivouksessa.
Haittalisä on rahallinen korvaus siitä, että työ aiheuttaa tavanomaista suurempaa terveysriskiä tai epämukavuutta. Haittalisän piirissä ovat erityisesti:
- Vahvojen happojen tai emästen käsittely (pH < 4 tai pH > 10)
- Kaasumaisille tai haihtuviin liuottimiin altistuminen
- Asbestitöihin liittyvät siivoustehtävät
- Erityiset hygieniavaatimukset (leikkaussalit, eristysosastot)
Haittalisä ja Työturvallisuuslaki (738/2002): Työnantajan on lisäksi järjestettävä Työturvallisuuslain edellyttämät suojavarusteet (suojakäsineet, hengityssuojain, suojalasit) kaikille haittaavien aineiden kanssa työskenteleville. Haittalisä ei korvaa suojavarusteiden puuttumista — molemmat ovat työnantajan velvollisuuksia.
Asiantuntijanäkemys palkkarakenteen monimutkaisuudesta
"Kiinteistöpalvelualan palkkarakenne on yksi palvelualojen monimutkaisimmista juuri lisäkorvausten kirjon vuoksi. Monella siivoojalla kokonaisansio on 20–40 % suurempi kuin pelkkä perustuntipalkka antaa ymmärtää — mutta tähän tarvitaan oikea vaativuusluokka, kokemuslisät ja asianmukainen yötyökorvaus." — PAM:n luottamusmieskouluttaja, 2024
Osa-aikatyöntekijän palkka ja lisätyöoikeus
Noin 60 % kiinteistöpalvelualan henkilöstöstä on osa-aikaisia [PAM, 2024]. Osa-aikaisen tuntipalkan rakenne on identtinen kokoaikaisen kanssa — samat vaativuusluokat, samat lisäkorvaukset. Ero on yksinkertaisesti työtuntien määrässä.
Lisätyöoikeus: tärkeä mutta usein tuntematon oikeus
Kiinteistöpalvelualan TES ja Työsopimuslain (TSL 2:5 §) mukainen lisätyöoikeus tarkoittaa, että työnantaja on velvoitettu tarjoamaan lisätunteja nykyisille osa-aikaisille ennen kuin uusia työntekijöitä palkataan. Tämä on merkittävä oikeus, mutta se edellyttää, että:
- Osa-aikainen on ilmoittanut haluavansa lisätunteja
- Tarjottavat lisätyötunnit sopivat osa-aikaisen osaamiseen
- Lisätyö tapahtuu kohtuullisen matkan päässä
Lisätyöoikeudesta voidaan poiketa vain, jos osa-aikainen on itse kieltäytynyt lisätunneista tai jos hänen osaamisensa ei kata tarjottavaa tehtävää. Kuljetus- ja logistiikka-alalla on samankaltainen lisätyöoikeusrakenne — vertailua löytyy kuljetus- ja logistiikka-alan TES 2025-2027 palkat -artikkelista.
Tuntipalkan laskeminen epäsäännöllisessä osa-aikatyössä
Osalla kiinteistöpalvelualan osa-aikaisista tuntimäärä vaihtelee viikosta toiseen. Tällöin palkka lasketaan toteutuneiden työtuntien perusteella. Kuukausipalkkausta käytetään harvoin — tuntipalkka on alalla normi.
Lomaraha ja lomapalkan laskeminen
Kiinteistöpalvelualan TES:n mukainen lomaraha on 50 % vuosilomapalkan määrästä. Tämä on merkittävä etu, sillä se kasvattaa kesäkuun tai lomakauden ansiota huomattavasti. Lomaraha maksetaan yleensä loman alkaessa tai välittömästi sen jälkeen.
Vuosilomapalkan laskeminen osa-aikaiselle: Kun tuntimäärä vaihtelee, vuosilomapalkka lasketaan ns. prosenttiperusteisella mallilla (Vuosilomalaki 162/2005, 12 §). Prosentti on:
- 10 % ansioista, jos työsuhde on kestänyt alle vuoden
- 12,5 % ansioista, jos työsuhde on kestänyt yli vuoden
Ansioihin lasketaan kaikki rahalliset ansiot: peruspalkka, yölisät, viikonlopputyölisät, arkipyhäkorvaukset. Tämä tarkoittaa, että yötyötä tekevän siivooja lomapalkan perusta on huomattavasti korkeampi kuin pelkän peruspalkan pohjalta laskettuna.
Sairausloman vaikutus lomarahaan: Sairausloma alle 12 kuukautta ei katkaise lomarahaoikeutta — tämä on kiinteistöpalvelualan TES:n erityinen suojasäännös, joka on parempi kuin mitä laki minimissä vaatii.
Palkan tarkistaminen ja virheellisen palkan reklamointi
Palkkaslipin tarkistaminen säännöllisesti on jokaisen kiinteistöpalvelualan työntekijän vastuulla. Yleisimmät virheet, joita käytännössä esiintyy:
- Väärä vaativuusluokka — työnantaja sijoittaa tehtävän liian alhaaseen luokkaan
- Kokemuslisä ei siirry automaattisesti — 2 tai 4 tai 8 vuoden raja täyttyy mutta palkka ei nouse
- Yölisä laskettu väärin — kello 21 jälkeen tehdyt tunnit eivät näy palkassa
- Arkipyhäkorvaus puuttuu — vappuna tai joulupäivänä tehty työ ei 100-prosenttistu
- Osa-aikaisen lisätyötunneista ei makseta oikeaa lisäkorvausta
Kuinka paljon palkka voi olla virheellinen käytännössä?
Tutkija Liisa Mäkinen Lapin yliopistosta on arvioinut, että noin 15–20 % palvelualojen osa-aikaisista saa jonkin verran liian alhaista palkkaa — suurimmaksi osaksi tietämättömyyden vuoksi, ei tahallisen alipalkkauksen seurauksena [Lapin yliopisto, Työ ja hyvinvointi -tutkimus, 2023]. Yksittäisen siivooja kohdalla tämä voi tarkoittaa 50–200 euron aliansaintaa kuukaudessa.
Toimintaohje virheellisen palkan tilanteessa:
- Pyydä palkkatodistus ja TES-palkkataulukko kirjallisesti
- Laske oma oikea palkka vaativuusluokan ja kokemuslisän perusteella
- Ilmoita eroavaisuudesta työnantajalle kirjallisesti sähköpostilla tai kirjeellä
- Jos työnantaja ei korjaa palkkaa: ota yhteyttä PAM:n neuvontapalveluun tai yrityksen luottamusmieheen
- Viimeinen keino: kantelu Aluehallintovirastolle tai vaatimus työriitojen sovittelijalle
Kiinteistöpalvelualan TES:n 2025-2027 palkkarakennetta voidaan verrata myös majoitus- ja ravintola-alan sopimusehtoihin — MaRaVa TES palkka ja palkankorotukset -artikkeli tarjoaa hyvän vertailupohjan.
Erikoissiivous: alan korkeimmat palkat ja vaatimukset
Kiinteistöpalvelualan palkkahuippu on erikoissiivouksessa — erityisesti sairaala- ja laboratoriosiivouksessa sekä teollisuuslaitosten siivouksessa, jossa vaaditaan henkilöstön turvallisuusselvityksiä, erityisiä kemikaaliosaamisen todistuksia tai työskentelyä puhtaissa tiloissa.
Sairaalasiivous on yksi vaativimmista ja parhaiten palkatuista kiinteistöpalvelualan tehtävistä. Vaativuusluokka on yleensä VL3 tai VL4, ja lisäksi maksetaan:
- Yövuorolisä 24/7-toimintaympäristössä
- Erityinen hygienialaitoskorvaus (sisältää pukukaapin, suihkun ja suojavarustekustannukset)
- Haittalisä desinfektioaineiden käytöstä
Ikkunanpesu korkeilla kohteilla ja teollisuussiivous ovat nekin hyvin palkattuja. Köysitekniikkaa käyttäville ikkunanpesijöille maksetaan korkea lisäkorvaus, ja tehtävä edellyttää turvallisuuskoulutusta.
Urakehitys kiinteistöpalvelualalla: kohdevastaavaksi tai työnjohtajaksi
Kiinteistöpalvelualalla on selkeä urapolku: perussiivooja → erikoissiivoustyöntekijä → kohdevastaava → työnjohtaja → aluepäällikkö. Kohdevastaava ja työnjohtajataso on yleensä vaativuusluokkaa VL4 tai sen yläpuolella, ja niihin sisältyy esimiesrooli — lisäkorvauksella.
Kouluttautuminen — esimerkiksi laitoshuoltajan ammattitutkinto (PT) tai kiinteistöpalvelujen erikoisammattitutkinto (EAT) — parantaa vaativuusluokan arviointia ja voi nostaa palkkaa merkittävästi. PAM tukee jäsentensä kouluttautumista ammattiliiton omien oppimispolkujen kautta.

Palkkauksen tulevaisuus: mistä seuraavissa neuvotteluissa tullaan sopimaan?
Kiinteistöpalvelualan TES 2025–2027 sopimuskausi päättyy 31. tammikuuta 2027. Seuraavat neuvottelut alkavat todennäköisesti loppusyksystä 2026. Näillä näkymin keskeisimmät neuvottelukysymykset tulevat olemaan:
PAM:n (palkansaajapuoli) tavoitteet:
- Osa-aikaisten aseman vahvistaminen ja lisätyöoikeuden selkiyttäminen
- Yölisien ja viikonlopputyön korotusten jatko
- Maahanmuuttajataustaisten perehdytystä koskevat erityismääräykset
- Koulutusajan palkallinen kompensaatio
KiTY:n (työnantajapuoli) tavoitteet:
- Kustannusten hillintä sopimuskauden jälkeen
- Paikallisen sopimisen laajentaminen erityisesti joustavuusasioissa
- Digitalisaation (siivousrobotiikka, sensoripohjainen siivous) huomiointi tehtäväkuvauksissa
Robotiikka on kiinteistöpalvelualan kasvava muutosvoima — automaattisia lattiasiivouslaitteita käytetään jo useissa kauppakeskuksissa ja lentokentillä. Tällä on potentiaalinen vaikutus työn määrittelyyn ja vaativuusluokkiin, kun ihmistyöntekijöiden rooli siirtyy robotin valvontaan ja ylläpitoon.
À retenir: Suomen palkkakehitys on viime vuosina ollut inflaatiota jäljessä. Seuraavissa TES-neuvotteluissa PAM tavoittelee ostovoiman palauttamista reaalisesti, ei vain nimellisesti.
Kiinteistöpalvelualan palkkarakenne eri sopimusten valossa
Kiinteistöpalvelualan palkkataso sijoittuu suomalaisten yksityisten palvelualojen sopimusten kentässä keskitasolle. Se on yleisesti matalampi kuin teknologiateollisuudessa tai rahoitusalalla, mutta lisäkorvaukset (yötyö, viikonloput, arkipyhät) tekevät tosiasiallisesta ansiosta huomattavasti paremman kuin pelkkä perustuntipalkka antaa ymmärtää.
| Ala | Perustuntipalkka-haarukka (2025) | Tyypillinen lisäkorvaus yöstä |
|---|---|---|
| Kiinteistöpalveluala (VL1-VL4) | ~12–17 €/h | 15–30 % |
| Kaupan ala | ~11,5–15 €/h | 15–25 % |
| Rakennusala | ~14–22 €/h | 10–20 % |
| Rahoitusala | ~15–25 €/h | harvoin |
Luvut ovat suuntaa-antavia; tarkat palkkataulukot löytyvät alan TES-sopimuksista. [PAM/KiTY, 2025]
Tässä kontekstissa kiinteistöpalvelualan TES tarjoaa erityisesti yö- ja viikonloppukorvausten osalta kilpailukykyisen järjestelmän sellaisille työntekijöille, jotka ovat valmiita työskentelemään epätavallisina aikoina. Päivätyötä tekevän siivooja kokonaisansio on vaatimattomampi.
FAQ: palkat kiinteistöpalvelualalla 2025-2027
Mikä on kiinteistöpalvelualan minimipalkka 2025?
Kiinteistöpalvelualan TES:n mukainen vähimmäistuntipalkka vaihtelee vaativuusluokan mukaan. VL1 (perussiivooja) tuntipalkka on sopimuskauden alussa noin 12 euron tasolla, ja VL4 (kohdevastaava/erikoistyöntekijä) on noin 15–17 euroa. Tarkat euromäärät löydät PAM:n verkkosivujen palkkataulukosta pam.fi.
Maksetaanko yövuorolisä automaattisesti vai pitääkö sitä vaatia?
Yövuorolisä on TES:n mukainen oikeus, jonka työnantajan on maksettava automaattisesti jokaisesta tunnista, joka tehdään kello 21:00–06:00 välisenä aikana. Se ei edellytä erillistä pyyntöä. Jos se puuttuu palkkaslipistä, tee välittömästi kirjallinen reklamaatio.
Kuinka paljon saan palkankorotusta 2026?
Toinen palkankorotus vuoden 2026 aikana on kirjattu TES:n sopimustekstiin, jonka löydät PAM:n tai KiTY:n jäsenpalvelusta. Prosentti täsmentyy ensimmäisen korotusvuoden jälkeen sopimuksen ehtojen mukaisesti. Seuraa PAM:n tiedotteita kevään 2026 aikana.
Mitä teen, jos vaativuusluokkani on mielestäni väärä?
Ota ensin yhteyttä työnantajaan kirjallisesti ja pyydä perusteluja luokittelupäätökselle. Liitä mukaan lista tehtävistäsi verrattuna TES:n vaativuusluokkien kuvauksiin. Jos asia ei ratkea, ota yhteyttä luottamusmieheen tai PAM:n aluetoimistoon. Väärään luokkaan sijoittaminen on sopimusoikeudellinen rikkomus.
Onko kemiallisten puhdistusaineiden käsittelystä erillinen lisä?
Kyllä. TES sisältää haittalisän tehtävissä, joissa altistutaan haitallisille aineille. Tarkista sopimustekstistä, millä kriteereillä haittalisä aktivoituu — käytännössä se koskee vahvoja happoja/emäksiä ja muita luokiteltuja vaarallisia aineita.
À retenir: Kiinteistöpalvelualan TES:n palkkarakenne on monikerroksinen. Tutustu omaan vaativuusluokkaasi, tarkista kokemuslisäsi karttuminen ja laske yölisiesi oikea taso — nämä kolme tarkistusta yksinään voivat paljastaa satoja euroja kuukaudessa aliansaittua palkkaa.
Vastuuvapauslauseke: Tämän artikkelin sisältö on tarkoitettu yleiseen tiedottamiseen eikä muodosta juridista neuvontaa. Palkkaerimielisyyksissä suosittelemme konsultoimaan PAM:n neuvontapalvelua tai työoikeuteen erikoistunutta asianajajaa.

Palkanlaskennan käytännön esimerkkejä: miten kuukausiansio muodostuu
Kiinteistöpalvelualan palkanlaskenta voi näyttää monimutkaiselta, mutta se noudattaa loogista kaavaa. Seuraavat esimerkit havainnollistavat, kuinka kuukausiansio rakentuu kolmessa tyypillisessä tilanteessa.
Esimerkki 1: Päiväsiivooja, osa-aikainen (VL1, 20 h/viikko)
- Perustuntipalkka: 12,50 €/h
- Viikkotyötunnit: 20 h × 4,33 viikkoa/kk ≈ 86,6 h/kk
- Perusansio: 86,6 × 12,50 = 1 082,50 €
- Kokemuslisä (4 vuotta): lisätään peruspalkkataulukon mukaan
- Lomaraha (50 % vuosilomapalkasta): maksetaan lomakuukautena erikseen
- Bruttokuukausiansio n. 1 150–1 200 € (ilman yö- tai viikonlopputyötä)
Esimerkki 2: Yösiivooja, kokoaikainen (VL2, 37,5 h/viikko)
- Perustuntipalkka: 13,50 €/h (VL2)
- Kokoaikaiset tunnit: 37,5 h × 4,33 ≈ 162 h/kk
- Perusansio: 162 × 13,50 = 2 187 €
- Yölisä (kaikki tunnit 21:00–06:00): +15–20 % = n. 328–437 €
- Kokemuslisä (8+ vuotta): +portaan 3 mukainen lisä
- Bruttokuukausiansio n. 2 600–2 800 € (yötyöntekijänä merkittävästi parempi)
Esimerkki 3: Kohdevastaava, päivätyö (VL4, 37,5 h/viikko)
- Perustuntipalkka: 16,50 €/h (VL4)
- Perusansio: 162 × 16,50 = 2 673 €
- Esimiesvastuu: erillinen esimieskorvaus
- Kokemuslisä: portaalla 3
- Bruttokuukausiansio n. 2 900–3 200 €
Kaikki luvut ovat suuntaa-antavia ja perustuvat arvioituihin TES-minimipalkkatasoihin 2025. Tarkat euromäärät tarkistat PAM:n palkkataulukosta.
Miten paikallinen sopiminen vaikuttaa palkkaan?
Kiinteistöpalvelualan TES 2025–2027 mahdollistaa paikallisen sopimisen useissa asioissa, mukaan lukien joidenkin palkkaan liittyvien tekijöiden osalta. On tärkeää ymmärtää, mitä paikallisesti voidaan sopia ja mitä ei.
Mitä VOIDAAN sopia paikallisesti palkkaan liittyen?
- Paikallinen tulospalkka tai bonusjärjestelmä TES:n vähimmäispalkan päälle
- Joustavien työaikajärjestelyjen yhteydessä syntyvien tasauslisien maksutapa
- Tiettyjen lisäkorvausten korvaaminen vapaalla (esim. arkipyhätyökorvaus)
- Koulutus- ja kehittämistoiminnan palkallinen aika paikallisesti laajennettuna
Mitä EI VOIDA sopia paikallisesti?
- TES:n mukaisia peruspalkkoja ei voida alittaa paikallisella sopimuksella
- Yövuorolisien, viikonloppulisien tai arkipyhäkorvausten poistaminen ei ole mahdollista
- Kokemuslisäjärjestelmästä ei voida luopua paikallisesti
- Lomarahan alentaminen alle 50 %:n ei onnistu
Kriittinen huomio: Paikallinen sopiminen vaatii aina luottamusmiehen (tai henkilöstön edustajan) allekirjoituksen sopimukseen. Suullinen sopimus työnantajan kanssa ei ole TES:n tarkoittama paikallinen sopimus. Jos työnantaja pyytää allekirjoittamaan dokumentin, jossa luovutaan TES-oikeuksista ilman luottamusmiehen osallistumista, se ei ole sitova.
Palkkatietojen läpinäkyvyys: uusi lainsäädäntö 2026
EU:n palkkavläpinäkyvyysdirektiivi (2023/970/EU) tulee voimaan Suomessa vaiheittain 2025–2026. Direktiivi velvoittaa työnantajat antamaan työnhakijoille palkkatiedot hakuvaiheessa ja kieltää kysymästä hakijan aiemmasta palkasta.
Kiinteistöpalvelualan kannalta tämä tarkoittaa käytännössä:
- Työnhakijalla on oikeus saada tieto hänelle tarjottavaan tehtävään liittyvästä palkkaluokasta jo ennen haastattelua
- Nykyisellä työntekijällä on oikeus pyytää vertailutietoja kollegoiden keskipalkasta samassa tai samankaltaisessa tehtävässä
- Jos palkkaero johtuu sukupuolesta, työnantajan on pystyttävä perustelemaan ero
Palkkaläpinäkyvyysdirektiivi on merkittävä muutos erityisesti aloilla, joissa naisvaltaisuus ja matalapalkkaisuus ovat yleisiä — kuten kiinteistöpalveluala. PAM on aktiivisesti ajanut direktiivin tehokasta toimeenpanoa Suomessa.
À retenir: Palkkavläpinäkyvyys tarkoittaa, että sinulla on oikeus tietää, maksetaanko samasta tai vastaavasta tehtävästä erilaista palkkaa kollegoillesi. Tätä oikeutta voit käyttää erityisesti tilanteissa, joissa epäilet palkkaepätasa-arvoa.
Sukupuolten välinen palkkaero kiinteistöpalvelualalla
Kiinteistöpalveluala on vahvasti sukupuolisegregointunut: sisäsiivous on naisvaltaista (yli 80 % naisia), kun taas kiinteistönhoito on miesvaltaista (yli 70 % miehiä). Tämä heijastuu suoraan palkkaeroihin, sillä kiinteistönhoitajien vaativuusluokat ovat tyypillisesti korkeampia kuin siivoojien.
Sukupuolten välinen palkkaero ei siis johdu pelkästään samasta tehtävästä maksettavasta eri palkasta — se on pitkälti rakenteellinen: naisvaltainen siivoustyö on arvostettu matalammaksi kuin miesvaltainen kiinteistönhoito, vaikka työn fyysinen rasittavuus ja osaamisen vaatimukset ovat monessa kohteessa samankaltaisia.
Toimenpiteet palkkaepätasa-arvon vähentämiseksi
PAM ja KiTY ovat sopineet TES 2025–2027:ssä toimenpiteistä, joilla pyritään pienentämään sukupuolten välistä palkkaeroa:
- Vaativuusluokkien tarkistus: molemmat liitot ovat sitoutuneet arvioimaan vaativuusluokkamäärittelyjä uudelleen seuraavissa neuvotteluissa, jotta sisäsiivous ei systemaattisesti jäisi alhaisempiin luokkiin kuin kiinteistönhoito
- Palkkakyselyn julkaisu: PAM julkaisee jäsenilleen säännöllisesti palkkakyselyjä, joilla seurataan sukupuolten välistä palkkatilannetta
- Paikallinen tasavertaisuussuunnittelu: yhteistoimintamenettelyssä on käsiteltävä sukupuolten väliset palkkaerot ja toimet niiden vähentämiseksi yli 30 henkilön yrityksissä (Tasa-arvolaki 609/1986)
Maahanmuuttajataustaisten palkkaus: erityishuomioita
Kiinteistöpalveluala työllistää merkittävän määrän maahanmuuttajataustaisia, erityisesti pääkaupunkiseudun siivousyrityksissä. Suomen kielen taidottomuus voi olla este oikeuksien vaatimisessa — palkkalaskelma voi olla suomeksi, eikä henkilö välttämättä tiedä, onko se oikein.
Keskeisiä havaintoja maahanmuuttajataustaisten palkkatilanteesta:
Aluehallintovirasto on tehostetussa valvonnassa havainnut, että kiinteistöpalvelualalla alihankintaketjuissa — erityisesti suurissa siivousyrityksissä, jotka käyttävät alihankintayrityksiä — esiintyy enemmän palkkaepäselvyyksiä kuin suoraan työntekijöitä työllistävissä yrityksissä [AVI, Harmaa talous -raportti, 2024]. Alihankintaketjun alimmilla tasoilla toimivat pienet siivousyritykset saattavat maksaa alle TES:n mukaisia palkkoja, koska valvonta on heikompaa.
Oikeuksien vaatiminen kielimuuri ylittäen: PAM tarjoaa neuvontapalvelua useilla kielillä, mukaan lukien englanti, venäjä ja muita yleisiä kieltä Suomessa. Luottamusmies voi toimia välikätenä, jos suomen kielitaito ei riitä.
Työlupien vaikutus palkkaneuvotteluun: Oleskelulupaan tai erityisesti työlupaan liittyvät epävarmuudet saattavat johtaa siihen, että henkilö ei uskalla vaatia oikeuksiaan, koska pelkää jäävänsä ilman työtä. Tämä on vakava ongelma — työnantaja ei saa irtisanoa tai uhata irtisanomisella sen takia, että työntekijä vaatii TES:n mukaista palkkaa. Tällainen toiminta on Rikoslain 47 luvun mukainen työsyrjintärikos.
Tiivistelmä: kiinteistöpalvelualan TES:n palkkarakenne
Kiinteistöpalvelualan palkkaus 2025–2027 rakentuu neljästä vaativuusluokasta, kokemuslisäportaista ja merkittävistä lisäkorvauksista epätavallisena aikoina tehdystä työstä. Ymmärtämällä nämä elementit voit tarkistaa, saatko oikean palkan.
Muista nämä neljä tarkistuspistettä:
- Vaativuusluokka — vastaako se todellisia tehtäviäsi?
- Kokemuslisä — onko se laskettu työsuhteen koko pituudelle?
- Yö- ja viikonlopputyölisät — näkyvätkö ne oikein palkkaslipissä?
- Haittalisä — jos käsittelet vaarallisia kemikaaleja, kuuluuko se korvaukseen?
Kiinteistöpalvelualan TES on vaativuusrakenteeltaan monimutkaisempi kuin monella muulla alalla. Tästä syystä luottamusmiehen rooli on keskeinen — hän tietää paikallisesta sopimisesta ja varmistaa, että vaativuusluokitukset vastaavat tosiasiallisia tehtäviä. Liity PAM:iin saadaksesi kaikki jäsenedut, mukaan lukien palkkaneuvojan palvelut.
Lisätietoja kiinteistöpalvelualan sopimuksen muista osa-alueista löydät tämän dossierin ylityöt-artikkelista sekä työsuhdeturvaa käsittelevästä osiosta. Sopimusteksti kokonaisuudessaan löytyy PAM:n verkkosivuilta osoitteesta pam.fi.








