Irtisanominen kiinteistöpalvelualalla on usein mutkikkaampaa kuin muilla aloilla. Kohteenvaihto, alihankintaketjut ja osa-aikaisten suuri osuus luovat tilanteita, joissa irtisanomissuojan soveltaminen ei ole yksiselitteistä. Tässä artikkelissa käymme läpi 7 keskeistä asiaa, jotka jokaisen kiinteistöpalvelualan työntekijän ja työnantajan tulee tietää irtisanomisesta TES 2025–2027:n ja Työsopimuslain (TSL 55/2001) nojalla.
1. Irtisanomisajat vaihtelevat työsuhteen pituuden mukaan
Kiinteistöpalvelualan TES 2025–2027 vahvistaa Työsopimuslain (TSL 6:3 §) mukaiset irtisanomisajat:
| Työsuhteen kesto | Irtisanomisaika (työnantajan irtisanoessa) |
|---|---|
| Alle 1 vuosi | 14 päivää |
| 1–4 vuotta | 1 kuukausi |
| 4–8 vuotta | 2 kuukautta |
| 8–12 vuotta | 3 kuukautta |
| Yli 12 vuotta | 4 kuukautta |
Työntekijän irtisanoutuessa irtisanomisaika on pääsääntöisesti 14 päivää (alle 5 vuotta) tai 1 kuukausi (yli 5 vuotta). Irtisanomisaika alkaa kulua siitä päivästä, kun irtisanomisilmoitus on annettu — ei kalenterikuukausien alusta.
2. Taloudellinen ja tuotannollinen irtisanominen: oikeus ensisijaisesti muuhun työhön
Kiinteistöpalvelualalla tyypillisin irtisanomisen syy on ns. tuotannollis-taloudelliset syyt — esimerkiksi sopimuksen päättyminen tietyssä kohteessa tai yrityksen taloudellinen vaikeus. TSL 7:4 §:n mukaan työnantajan on kuitenkin tarjottava irtisanottavalle muuta työtä yrityksessä, ennen kuin irtisanominen on mahdollinen.
Kohteenvaihto ei automaattisesti oikeuta irtisanomiseen. Jos siivousyritys menettää toimistokiinteistön sopimuksen, kyseisen kohteen siivoojat eivät automaattisesti ole irtisanottavissa. Työnantajan on selvitettävä ensin:
- Onko muissa kohteissa avoimia paikkoja?
- Voiko irtisanottava tehdä muita tehtäviä yrityksen sisällä?
- Onko kouluttaminen uuteen tehtävään kohtuudella mahdollista?
Vasta jos nämä vaihtoehdot on selvitetty ja todettu mahdottomiksi, irtisanominen on perusteltu. Vastaava tilanne on tyypillinen myös kuljetus- ja logistiikka-alalla — vertailua löytyy kuljetus- ja logistiikka-alan TES irtisanominen -artikkelista.
3. Liikkeenluovutus: kohteenvaihto voi tarkoittaa työsuhteen jatkumista uudella työnantajalla
Kiinteistöpalvelualan spesifi tilanne on liikkeenluovutus (TSL 1:10 §). Kun uusi siivousyritys voittaa tarjouskilpailun ja ottaa kohteen haltuunsa, kyseessä voi olla liikkeenluovutus, jossa uuden työnantajan on jatkettava työntekijöiden työsuhteita samoilla ehdoilla.
Liikkeenluovutus toteutuu, jos:
- Toiminnallinen kokonaisuus (henkilöstö + kalusto tai toimintatapa) siirtyy uudelle yritykselle
- Toiminta jatkuu olennaisilta osin samanlaisena
Puhdas sopimuksen menetys ilman kaluston tai toimintamallien siirtymistä ei yleensä ole liikkeenluovutus. Tämä raja on oikeuskäytännössä häilyvä, ja erimielisyydet ovat yleisiä.
Käytännön tapaus: Maria on siivousyritys X:n palveluksessa toimistokiinteistö A:ssa. Kiinteistö A vaihtaa siivousyritystä ja valitsee yrityksen Y. Jos yritys Y ottaa Marian palvelukseensa samassa kohteessa samoilla tehtävillä, kyseessä on todennäköisesti liikkeenluovutus — Marian työsuhde jatkuu katkeamatta, ja palvelusvuodet kertyvät suoraan.
4. Koeaikapurku: erityissäännöt kiinteistöpalvelualalla
Koeaikana sekä työnantaja että työntekijä voivat purkaa työsopimuksen ilman irtisanomisaikaa. Koeaika voi olla enintään 6 kuukautta (TSL 1:4 §). Kiinteistöpalvelualalla koeaikapurkua käytetään usein tilanteissa, joissa uusi siivooja ei sovikaan asiakaskohteeseen tai ei täytä turvallisuusvaatimuksia.
Koeaikapurku ei saa perustua syrjivään syyhyn — esimerkiksi raskautta tai sairautta ei voi käyttää perusteena. Jos koeaikapurku tuntuu mielivaltaiselta tai epäoikeudenmukaiselta, asiasta kannattaa konsultoida PAM:n neuvontapalvelua.

5. Työsuhteen purkaminen: vakava rikkomus vaatimuksena
Työsuhteen purkaminen (TSL 8:1 §) on irtisanomista dramaattisempi toimenpide — työsuhde päättyy välittömästi ilman irtisanomisaikaa. Purku on mahdollinen vain erittäin painavista syistä: rehellisyysrikkomus, vakava turvallisuusrikkomus, alkoholin tai huumeiden käyttö työvuorolla tai toistuvat luvattomat poissaolot.
Kiinteistöpalvelualalla purkuperusteita esiintyy tyypillisesti:
- Vakavat turvallisuusrikkomukset (kemikaalivirhe, turvaohjeistuksen laiminlyönti)
- Näpistely tai omaisuuden vahingoittaminen asiakaskohteessa
- Törkeä epäasiallinen käyttäytyminen asiakkaita tai kollegoita kohtaan
Purkaminen ilman riittävää perustetta on laiton, ja silloin on oikeus korvaukseen varoituksetta tai luvattomasti menetetystä palkasta irtisanomisajalta.
6. Varoitusmenettely: työnantajan on yleensä varoitettava ensin
Ennen irtisanomista henkilökohtaisella perusteella työnantajan on yleensä annettava kirjallinen varoitus ja annettava mahdollisuus korjata toimintansa. Tämä on TSL 7:2 §:n mukainen menettelyvaatimus.
Kiinteistöpalvelualalla varoitus on tavallinen, jos kyse on toistuvista myöhästymisistä, ohjeiden noudattamatta jättämisestä tai huonosta työnlaadusta. Varoituksessa on aina ilmoitettava, mitä toimintaa pidetään rikkomuksena ja mitä seurauksia toistumisesta seuraa.
Varoitusta ei yleensä tarvita, jos rikkomus on niin vakava, että työnantajalta ei voida edellyttää työsuhteen jatkamista edes varoitusajalla. Kemian perusteollisuudessa vastaavanlainen varoitusmenettelykäytäntö on kirjattu myös sopimukseen — lisätietoa kemian perusteollisuuden irtisanominen -artikkelista.
7. Yhteistoimintamenettely (YT): milloin vaaditaan?
Yhteistoimintamenettely (YT) on pakollinen, kun työnantaja harkitsee vähintään 10 henkilön irtisanomista tuotannollis-taloudellisilla syillä yrityksessä, jossa on vähintään 20 työntekijää (Yhteistoimintalaki 1333/2021). YT-prosessissa henkilöstölle on annettava tietoja suunnitelluista toimenpiteistä ja mahdollisuus esittää vaihtoehtoja.
Pienemmissä siivousyrityksissä, jotka ovat alle 20 henkilön kokoluokassa, YT-lakia ei sovelleta — mutta työnantajalla on silti velvollisuus kuulla henkilöstöä ennen joukkoirtisanomista.
Tyypillinen kiinteistöpalvelualan tilanne: Suuri siivousyritys menettää yhden ison asiakkuuden ja sen myötä tarvitsee vähentää 15–20 henkilöä. YT-prosessi on pakollinen, ja sen kesto on vähintään 6 viikkoa, ellei siitä sovita lyhyemmäksi henkilöstön edustajien kanssa.
À retenir: Kiinteistöpalvelualan työsuhdeturva on lakiin nojaava kokonaisuus. Liikkeenluovutussäännös, varoitusmenettely ja YT-prosessi muodostavat suojaverkon, joka hidastaa yksipuolisia irtisanomisia. Tiedosta nämä oikeutesi — erityisesti kohteenvaihtojen yhteydessä.
Vastuuvapauslauseke: Tämän artikkelin sisältö on yleistiedottamista eikä juridista neuvontaa. Irtisanomistilanteet ovat aina yksilöllisiä — konsultoi PAM:n neuvontapalvelua tai työoikeuslakimiestä ennen toimenpiteitä.
FAQ: irtisanominen kiinteistöpalvelualalla
Voidaanko minut irtisanoa, koska asiakkaani ei ole tyytyväinen siivoustyöhöni?
Asiakkaan tyytymättömyys voi olla peruste irtisanomiselle, mutta vasta riittävien varoitusten ja mahdollisuuden korjata toiminta jälkeen. Yksi asiakasvalitus ei riitä irtisanomisperusteeksi. Työnantajan on osoitettava, että ongelma on jatkunut varoituksesta huolimatta.
Mitä tapahtuu työsuhteelleni, kun siivousyrityksen sopimus asiakkaan kanssa päättyy?
Riippuu tilanteesta. Jos uusi siivousyritys jatkaa toimintaa samassa kohteessa, kyseessä voi olla liikkeenluovutus, ja työsuhteesi jatkuu uudella työnantajalla. Jos kohde siirtyy asiakkaan omaan siivoukseen tai toiminta loppuu kokonaan, työnantajan on tarjottava muuta työtä — tai irtisanottava asianmukaisesti tuotannollis-taloudellisella perusteella.
Kuinka kauan minulla on oikeutta hakea korvausta laittomasta irtisanomisesta?
Oikeudenkäynti on nostettava 2 vuoden kuluessa irtisanomisesta (Työsuhteen päättämissäännöksiä koskevat vanhentumisajat, TSL 13:9 §). Ota yhteyttä PAM:iin heti, kun epäilet laittomasta irtisanomisesta, jotta oikeusapu voidaan käynnistää ajoissa.
Saavatko sairauslomalla olevat suojaa irtisanomista vastaan?
Sairausloma ei automaattisesti estä irtisanomista — mutta se ei myöskään ole laillinen irtisanomisperuste. Irtisanominen tuotannollis-taloudellisilla syillä on mahdollista myös sairauslomalla olevalle, mutta henkilökohtaisella perusteella sairauslomalla irtisanominen on hyvin rajoitettua.
Kiinteistöpalvelualan erityispiirteet irtisanomistilastoissa
Aluehallintovirasto kerää tietoja työsuhderikkomuksista, ja kiinteistöpalveluala on tilastoissa näkyvä. Yleisimmät havaitut ongelmat irtisanomisten yhteydessä ovat:
- Irtisanomisajan palkan maksamatta jättäminen tai virheellinen laskenta
- Liikkeenluovutustilanteiden väärintulkinta (kohteen vaihto väitetään irtisanomisperusteeksi)
- YT-prosessin ohittaminen pienemmissä irtisanomistilanteissa
AVI:n tilastojen mukaan palvelualoilla (johon kiinteistöpalvelu kuuluu) palkkasaatavarikkomukset ovat Suomen yleisimpiä työsuhdeasioihin liittyviä rikkomuksia [AVI, Vuosiraportti 2024]. Kiinteistöpalvelualan suhteellinen osuus rikkomuksista on yliedustettu alan kokoon nähden.
Tämä ei tarkoita, että useimmat kiinteistöpalvelualan työnantajat rikkoivat lakia — suurin osa alan yrityksistä toimii lainmukaisesti. Mutta se tarkoittaa, että oikeuksistaan tietoisena olevan kiinteistöpalvelualan työntekijän on helpompi puuttua epäkohtiin, kun niitä syntyy.
Lisätietoa kiinteistöpalvelualan sopimuksen muista osa-alueista löydät dossierimme pääartikkelista.
Irtisanomisen jälkeen: työvoimapoliittiset toimet
Irtisanomistilanteessa on myös käytännön oikeus rekisteröityä työnhakijaksi TE-toimistoon. Kiinteistöpalvelualan irtisanottu saa työttömyysturvaa odotusajan jälkeen, edellyttäen, että työssäoloehto täyttyy (vähintään 26 viikkoa työtä 28 kuukauden tarkastelujaksolle).
Ammattiliittoon kuuluvat saavat ansiosidonnaista päivärahaa Palvelualojen Työttömyyskassan (PALY) kautta. Ansiosidonnainen on huomattavasti korkeampi kuin Kelan peruspäiväraha — tämä on yksi käytännöllisistä syistä, miksi liittoon kuuluminen kannattaa erityisesti taloudellisesti epävarmalla alalla.
PAM tarjoaa myös uudelleentyöllistymistukea ja uraneuvontaa irtisanotuille jäsenilleen. Ota yhteyttä lähimpään PAM:n aluetoimistoon mahdollisimman nopeasti irtisanomisen jälkeen — ennen kuin mahdolliset erimielisyydet työnantajan kanssa monimutkaistuvat.








