Kiinteistöpalvelualan työehtosopimus (TES) 2025–2027 on Suomen palvelualojen ammattiliitto PAM:n ja Kiinteistötyönantajat KiTY ry:n neuvottelema sopimus, joka astui voimaan 1. helmikuuta 2025 ja on voimassa 31. tammikuuta 2027 saakka. Sopimus kattaa noin 50 000 siivoojaa, toimitilapalvelutyöntekijää ja kiinteistönhoitajaa — ammattilaisia, joiden päivittäinen työ pitää toimistot, sairaalat, koulut ja julkiset tilat siistinä ja toimintakuntoisessa kunnossa. Tämä dossieri kokoaa yhteen sopimuksen kaikki keskeiset osa-alueet: palkat, ylityökorvaukset, loma-oikeudet, työsuhdeturvan, työajat sekä eläke- ja vakuutusturvan. Jokainen luku käsittelee yhtä sopimuksen osa-aluetta syvällisesti, jotta niin yksittäinen siivooja kuin HR-johtajakin löytää tarvitsemansa tiedon.
Sopimuksen kattavuus: ketkä kuuluvat kiinteistöpalvelualan TES:n piiriin
Kiinteistöpalvelualan TES 2025–2027 on yleissitova sopimus, jota sovelletaan kaikkiin Suomessa toimiviin yrityksiin, jotka harjoittavat kiinteistöpalvelutoimintaa riippumatta siitä, ovatko ne Kiinteistötyönantajat KiTY ry:n jäseniä. Yleissitovuus on vahvistettu Työsopimuslain (TSL 55/2001) 2 luvun 7 §:n nojalla, ja se tarkoittaa, että jokaisen alan työnantajan on noudatettava sopimuksen vähimmäisehtoja.
Sopimuksen piiriin kuuluvat:
- Siivoustyöntekijät — toimisto-, sairaala-, koulu- ja liikekiinteistöjen siivoojat
- Kiinteistönhoitajat — rakennusten teknisestä ylläpidosta vastaavat ammattilaiset
- Toimitilapalvelutyöntekijät — yhdistelmätehtävissä toimivat (siivous + vahtimestari + postitus)
- Erikoissiivoustyöntekijät — teollisuussiivous, vahaukset, ikkunanpesu korkeissa kohteissa
Ala työllistää erityisen paljon osa-aikaisia työntekijöitä — arviolta 60 % kiinteistöpalvelualan henkilöstöstä työskentelee osa-aikaisessa työsuhteessa [PAM, 2024]. Maahanmuuttajataustaisten osuus on merkittävä erityisesti pääkaupunkiseudun siivousyrityksissä. Sopimuksessa on useita erityismääräyksiä näiden ryhmien suojaamiseksi, mukaan lukien oikeus lisätyöhön ennen uusien osa-aikaisten palkkaamista (TSL 2:5 §).
Palkat ja palkankorotukset 2025–2027: yleinen linja toteutuu
Kiinteistöpalvelualan TES 2025–2027 noudattaa ns. yleistä linjaa, jonka mukaan palkankorotukset on neuvoteltu kaksivaiheisesti sopimuskauden aikana. Ensimmäinen korotus astui voimaan 1. maaliskuuta 2025, ja toinen korotus toteutetaan sopimuskauden toisena vuotena [PAM/KiTY, 2025].
TES:n palkkataulukko perustuu vaativuusluokkiin. Sopimuksessa palkat on porrastettu tehtävän vaativuuden ja työkokemuksen perusteella. Vähimmäispalkka siivoustyöntekijän perustasolla on sopimuksen mukaan noin 12–14 euroa tunnilta (2025), ja vaativammissa erikoissiivouksen tai kiinteistönhoidon tehtävissä tuntipalkka voi nousta huomattavasti korkeammaksi. Palkkausjärjestelmä on sidottu työkokemukseen siten, että lisä karttuu 2, 4 ja 8 vuoden palveluksen jälkeen.
Sopimuksessa on erityinen korvausjärjestelmä yövuoro- ja viikonloppulisille, jotka voivat muodostaa huomattavan osan kokonaisansioista erityisesti sairaala- ja lentokenttäsiivouksessa. Yövuorojen lisäprosentit ylittävät lain vähimmäisvaatimukset, mikä on alan kannalta merkittävä etu.
Ylityöt, yölisät ja viikonlopputyö: erityiskorvaukset kiinteistöpalvelualalla
Kiinteistöpalveluala on luonteeltaan erityinen: suuri osa töistä tehdään muiden toimistotyöpäivän ulkopuolella — yöllä, viikonloppuisin tai aikaisin aamulla ennen kuin toimistot avataan. Tämä tekee ylityö- ja lisäpalkkiosäännöksistä poikkeuksellisen keskeisiä alan työntekijöille.
Työaikalain (872/2019) pohjalta ylityöstä maksetaan ensimmäisiltä kahdeksalta ylityötunnilta 50 % ja sen ylittävältä osalta 100 % korotettu palkka. Kiinteistöpalvelualan TES menee pidemmälle: se sisältää erityiset yövuorolisät kello 21:00–06:00 välille sekä viikonloppu- ja arkipyhälisät, jotka voivat muodostaa 15–35 % lisän normaaliin tuntipalkkaan. Näistä lisäkorvausrakenteista on tärkeää ymmärtää, että ne kertyvät reaaliajassa — kukaan työnantaja ei voi korvata yölisää pelkästään vapaalla ilman työntekijän suostumusta, ellei paikallisesti niin sovita.
Kemiallisten puhdistusaineiden käsittelyyn liittyy myös erityinen haittalisä tietyissä tehtävissä, mikä on alan erikoispiirre verrattuna moniin muihin palvelualoihin. Tätä haittalisää sovelletaan nimenomaan raskaskemikaaliseen teollisuus- ja erikoissiivoukseen.
Löydät yksityiskohtaisen läpileikkauksen lisäkorvausjärjestelmistä tämän dossierin ylityöt-artikkelista, joka käy läpi kaikki lakiviittaukset ja käytännön laskentaesimerkit:
Loma-oikeudet ja vapaat: miten kiinteistöpalvelualan TES täydentää lakia
Vuosilomalain (162/2005) mukainen vuosilomaoikeus on 2,5 päivää kuukaudessa, jos työsuhde on kestänyt yli vuoden. Kiinteistöpalvelualan TES säilyttää tämän minimisuojan mutta täydentää sitä useilla erityismääräyksillä, jotka koskevat erityisesti osa-aikatyöntekijöitä.
Lomaraha on kiinteistöpalvelualalla 50 % vuosilomapalkan määrästä, ja sen maksaa työnantaja yleensä loman alkaessa tai sen jälkeen. Merkittävää on, että lomarahaoikeus säilyy myös sairausloman ajalta — toisin kuin monilla muilla aloilla — jos sairausloma kestää alle 12 kuukautta. Tämä suojasäännös on erityisen tärkeä pitkäaikaista fyysistä työtä tekeville siivoojille, joilla selkä- ja tuki- ja liikuntaelinsairaudet ovat yleisiä.
Osa-aikatyöntekijöiden lomapalkan laskenta perustuu prosenttiperusteiseen malliin (10 % tai 12,5 % riippuen työsuhteen pituudesta), jota sovelletaan silloin, kun päivittäinen työaika vaihtelee. Tätä noudatetaan kiinteistöpalvelualalla yleisesti, koska monen siivoojan viikoittainen tuntimäärä vaihtelee kohteesta ja sesongista toisesta.
Sairauden aikainen palkka maksetaan TES:n mukaan täytenä palkkana sairastumispäivästä alkaen enintään 60 päivän ajalta, minkä jälkeen oikeus siirtyy Kelan sairausvakuutuksen varaan. Tämä ylittää Työsopimuslain minimisäädökset, joiden mukaan täysipalkkaisuus kestää vain 9 päivää.
Työsuhdeturva ja irtisanominen: kiinteistöpalvelualan erityiskysymykset
Kiinteistöpalvelualan irtisanomissuoja rakentuu Työsopimuslain (TSL 55/2001) yleisiin periaatteisiin, mutta TES täydentää tätä kehikkoa useilla alan erityispiirteillä. Keskeinen kysymys on usein kohteenvaihto: kun siivousyritys menettää sopimuksen esimerkiksi toimistokiinteistölle, mitä tapahtuu niille siivoojille, jotka ovat työskennelleet kyseisessä kohteessa?
Liikkeenluovutussäännökset (TSL 1:10 §) turvaavat työntekijöiden aseman yrityskauppojen ja kohteenvaihtojen yhteydessä. Käytännössä tämä tarkoittaa, että kun toinen palveluyritys voittaa tarjouskilpailun, uusi työnantaja on lähtökohtaisesti velvollinen ottamaan kohteen aiemmat siivoustyöntekijät palvelukseensa samoilla ehdoilla. Tästä säännöstä on kuitenkin poikkeuksia, joita on tärkeä ymmärtää ennen kuin yksipuolisesti tulkitsee tilanteen liikkeenluovutukseksi.
Irtisanomisajat määräytyvät työsuhteen pituuden mukaan. Alle vuoden kestäneissä työsuhteissa irtisanomisaika on 14 päivää; 1–4 vuoden työsuhteissa yksi kuukausi; yli 12 vuotta kestäneissä työsuhteissa neljä kuukautta. Nämä ajat vastaavat TSL:n minimiä, eikä kiinteistöpalvelualan TES tässä kohdin merkittävästi paranna lain tasoa.
Huomio: Irtisanominen "tuotannollis-taloudellisilla syillä" edellyttää aina taloudellis-toiminnallista perustetta. Alalle tyypillinen sopimuksen päättyminen tietyssä kohteessa ei automaattisesti oikeuta irtisanomiseen — työnantajan on ensisijaisesti tarjottava muuta työtä saman yrityksen piirissä. [TSL 7:4 §]
Irtisanomistilanteita, paikallista sopimista ja yhteistoimintamenettelyjä käsitellään tarkemmin dossierin työsuhdeturva-artikkelissa, joka sisältää myös esimerkkejä tyypillisistä kiistoista ja niiden ratkaisutavoista.
Työaika ja joustavuus: vuorotyö, jaksotyö ja paikallinen sopiminen
Kiinteistöpalvelualan TES 2025–2027 sallii laajan paikallisen sopimisen työajan järjestelyistä. Tämä on alan kannalta välttämätöntä, sillä siivoustyön rytmi noudattaa asiakkaan toiminta-aikoja, ei perinteistä 8–16-mallia. Suurissa kohteissa — kuten sairaaloissa tai lentokentillä — töitä tehdään kaikkina vuorokaudenaikoina.
Normaali säännöllinen työaika on Työaikalain (872/2019) mukaisesti enintään 8 tuntia päivässä ja 40 tuntia viikossa. Kiinteistöpalvelualalla sovelletaan usein jaksotyöaikaa, joka tasaa viikkotyötunteja pidemmällä 2–3 viikon jaksolla. Jaksotyö mahdollistaa joustoihin perustuvat työvuorot ilman ylityökorvauksia, kunhan jakson kokonaistuntimäärä ei ylity.
Osa-aikatyöntekijällä on oikeus kieltäytyä lisätyöstä, mutta TES velvoittaa työnantajan tarjoamaan lisätyötä osa-aikaisille ennen uusien työntekijöiden palkkaamista. Tämä ns. lisätyöoikeus on kirjattu myös Työsopimuslakiin (TSL 2:5 §) ja se on erityisen keskeinen ala, jossa osa-aikaisuus on normi.
Paikallinen sopiminen on kiinteistöpalvelualalla sallittua useissa kohdissa:
- Liukuvat työajat ja arkipyhäkorvaukset voidaan sopia toisin
- Jaksotyön pituudesta voidaan sopia 2–6 viikon jaksoja
- Varallaolokorvauksista voidaan sopia paikallisesti
À retenir: Paikallinen sopiminen vaatii aina luottamusmiehen tai henkilöstön edustajan hyväksymisen. Yksilöllinen sopiminen suoraan työnantajan kanssa ei ole mahdollista TES:n perustehtäviä koskevissa asioissa.
Eläke ja vakuutusturva: mitä kiinteistöpalvelualan TES takaa
Lakisääteinen eläketurva kiinteistöpalvelualalla perustuu Työntekijäin eläkelakiin (TyEL). Työnantaja on velvollinen maksamaan TyEL-vakuutusmaksuja kaikista palkansaajista, joiden kuukausipalkka ylittää 68,57 euroa (2025 raja). Kiinteistöpalvelualan TES ei erikseen paranna lakisääteistä eläketurvaa, mutta sopimuksessa on määräyksiä työtapaturmavakuutuksesta ja haitallisten aineiden käsittelystä.
Työtapaturmavakuutus on pakollinen kaikille työnantajille. Kiinteistöpalvelualalla tapaturmariski on kohonnut johtuen ergonomisista kuormitustekijöistä (toistuvat liikkeet, painavien laitteiden käsittely) ja liukastumisen vaarasta märillä pinnoilla. Työnantaja ei voi siirtää vakuutusmaksua työntekijälle, eikä vakuutuksen olemassaoloa tarvitse erikseen todistaa — se on Työturvallisuuslain (738/2002) mukainen pakollinen järjestely.
Kemiallisten puhdistusaineiden käsittelyyn liittyvä ammattitautisuoja on kiinteistöpalvelualalla erityinen huomionkohde. Pitkäaikainen altistuminen puhdistaville aineille voi aiheuttaa ihottumia, hengitystieoireita tai astmaa, jotka voivat johtaa ammattitautikorvauksiin Tapaturmavakuutuslain nojalla. Työnantajan on järjestettävä asianmukaiset suojavarusteet ja perehdytys kemikaalien käsittelyyn.
Sopimuksessa on myös määräykset ryhmähenkivakuutuksesta, jonka työnantaja on velvollinen kustantamaan kaikille TES:n piirissä oleville vakituisille ja yli kuukauden kestävissä määräaikaisissa työsuhteissa oleville. Vakuutus turvaa perheenjäseniä kuolemantapauksissa.
Miten toimia, kun TES:ää rikotaan: valvonta ja luottamusmies
Kiinteistöpalvelualan TES:n noudattamista valvoo ensisijaisesti PAM-liitto luottamusmiesten ja aluetoimistojen kautta. Luottamusmies on yrityksessä palkansaajia edustava henkilö, jonka tehtävänä on huolehtia siitä, että työnantaja noudattaa sopimuksen ehtoja. Suurissa siivousyrityksissä, joissa on yli 10 PAM-jäsentä, on oikeus valita luottamusmies.
Työtarkastus on Aluehallintoviraston (AVI) suorittama valvontakeino, joka voi käynnistyä joko pistokoemaisesti tai yksittäisen kantelun perusteella. Työtarkastajalla on oikeus tarkistaa palkkalaskelmat, työvuoroluettelot ja vakuutusasiakirjat. Vuonna 2024 kiinteistöpalveluala oli yksi tilastojen kärkikategorioista harmaan talouden ilmoitusten osalta, mikä on johtanut tehostettuun valvontaan erityisesti alihankintaketjuissa.
Jos työnantaja laiminlyö TES:n mukaisia korvauksia, ensisijainen polku on:
- Ottaa yhteyttä luottamusmieheen tai PAM:n neuvontapalveluun (puh. 010 770 2400)
- Neuvotella työnantajan kanssa kirjallisesti, viitaten TES:n kyseessä olevaan artiklaan
- Tehdä kantelu Aluehallintovirastolle, jos asia ei ratkea neuvottelemalla
- Viedä asia työriitojen sovitteluun tai käräjäoikeuden ratkaistavaksi viimeisenä keinona
Työnantajan rikkoessa TES:ää tarkoituksellisesti voidaan harkita myös Rikoslain 47 luvun mukaista työsyrjintä- tai pakotettuun työsuhteeseen pakottamista koskevaa ilmoitusta poliisille. Tämä reitti on harvinainen mutta olemassa.
Neuvotteluosapuolet ja sopimuksen tulevaisuus
Kiinteistöpalvelualan TES neuvotellaan Palvelualojen ammattiliiton (PAM) ja Kiinteistötyönantajat KiTY ry:n välillä. PAM on Suomen suurimpia ammattiliittoja, jolla on noin 230 000 jäsentä palvelualoilta kauppa-, matkailu-, ravintola-, siivous- ja turva-alalta. KiTY edustaa kiinteistöpalvelualan työnantajia, joihin kuuluu suuria kansainvälisiä konserniyhtiöitä kuten ISS, Securitas ja Lassila & Tikanoja sekä pieniä paikallisia yrityksiä.
Sopimuskausi 2025–2027 neuvoteltiin poikkeuksellisissa olosuhteissa, joissa inflaation hillitseminen ja kilpailukyvyn varmistaminen olivat keskeisiä työnantajapuolen vaatimuksia, kun taas PAM ajoi erityisesti osa-aikaisten aseman vahvistamista ja yölisien korottamista. Lopputuloksena syntyi kaksivaiheinen palkkaratkaisu, joka noudattaa yleistä linjaa mutta säilyttää alan erityiskorvaukset ennallaan.
Seuraava sopimusneuvottelu käynnistynee loppuvuodesta 2026, kun osapuolet alkavat valmistautua 1. helmikuuta 2027 alkavaan uuteen sopimuskauteen. Sopimusteksti kokonaisuudessaan on luettavissa PAM:n verkkosivuilla osoitteessa pam.fi sekä KiTY:n sivuilla kity.fi.
À retenir: Tietämällä omat oikeutesi kiinteistöpalvelualan TES:n perusteella voit puuttua epäkohtiin ajoissa. Liity PAM:iin, seuraa sopimuksen päivityksiä ja kysy luottamusmieheltä, jos jokin työsopimuksessasi tuntuu epäselvältä.
Vastuuvapauslauseke: Tämän dossierin sisältö on tarkoitettu yleiseen tiedottamiseen eikä muodosta juridista neuvontaa. Yksilöllisessä työsuhdetilanteessa suosittelemme konsultoimaan PAM:n neuvontapalvelua tai työoikeuteen perehtynyttä asianajajaa.
FAQ: usein kysytyt kysymykset Kiinteistöpalvelualan TES 2025-2027:sta
Koskeeko kiinteistöpalvelualan TES kaikkia siivoojia Suomessa?
Kyllä. TES on yleissitova, eli se koskee kaikkia alan työnantajia riippumatta siitä, ovatko he KiTY ry:n jäseniä. Poikkeuksena ovat julkiset työnantajat (kuntien ja valtion siivoojat), jotka kuuluvat omien virka- ja työehtosopimusten piiriin.
Mitä teen, jos työnantajani ei maksa yölisää TES:n mukaisesti?
Ensimmäinen askel on dokumentoida tilanne kirjallisesti — ota työvuoroluettelot ja palkkalaskelmat talteen. Sen jälkeen ota yhteyttä PAM:n neuvontapalveluun tai yrityksen luottamusmieheen. Monissa tapauksissa asia selviää sisäisellä neuvottelulla.
Onko määräaikaisessa työsuhteessa samat oikeudet kuin vakituisessa?
Suurimmalta osin kyllä. TES:n palkkamääräykset, ylityökorvaukset ja loma-oikeudet koskevat myös määräaikaisia. Eroavaisuuksia on lähinnä irtisanomissuojan osalta: määräaikainen sopimus päättyy automaattisesti eikä työnantaja voi irtisanoa sitä ennen aikaa ilman painavia syitä.
Voiko paikallisesti sopia heikommista ehdoista kuin TES?
Ei pääsääntöisesti. TES asettaa vähimmäistason, jota ei voida alittaa edes paikallisesti sopimalla ellei TES nimenomaisesti salli tätä. Joissain asioissa (kuten jaksotyöajan pituudessa) paikallinen sopiminen laajemmassa mielessä on mahdollista, mutta ei palkan tai vuosiloman osalta.
Mitä tarkoittaa "yleissitovuus" käytännössä?
Yleissitovuus tarkoittaa, että kaikki kiinteistöpalvelualan työnantajat — myös ne, jotka eivät kuulu KiTY ry:hyn — ovat lain nojalla velvollisia noudattamaan TES:n vähimmäisehtoja. Yleissitovuuden vahvistaa lain nojalla Sosiaali- ja terveysministeriön yhteydessä toimiva lautakunta.
Tiivistelmä: Kiinteistöpalvelualan TES 2025–2027 pähkinänkuoressa
Kiinteistöpalvelualan TES 2025–2027 on laaja sopimus, joka turvaa noin 50 000 suomalaisen siivoustyöntekijän, kiinteistönhoitajan ja toimitilapalvelutyöntekijän oikeudet. Sopimuksen keskeisimmät elementit tiivistyvät seuraavaan:
- Palkat noudattavat yleistä linjaa kaksivaiheisilla korotuksilla; vaativuusluokituspohjainen palkkataulukko turvaa minimipalkan
- Ylityöt ja lisät ylittävät lain minimivaatimukset — erityisesti yö- ja viikonloppukorvaukset ovat merkittäviä
- Loma-oikeudet vastaavat Vuosilomalain minimitasoa täydennettynä 50 %:n lomarahalla
- Työsuhdeturva rakentuu Työsopimuslain päälle; liikkeenluovutussäännöt ovat alalle erityisen tärkeitä kohteenvaihtojen yhteydessä
- Työaika perustuu Työaikalakiin; jaksotyö ja paikallinen sopiminen mahdollistavat joustoja
- Eläke ja vakuutukset rakentuvat pakollisille TyEL- ja työtapaturmavakuutuksille, joita täydentää ryhmähenkivakuutus
Tämän dossierin jokainen osa-artikkeli porautuu yhteen näistä kokonaisuuksista syvällisemmin. Hyödynnä niitä tilanteen mukaan — olitpa sitten työntekijä, joka epäilee palkanlaskussa virhettä, HR-päällikkö, joka valmistelee palkkatarkistuksia, tai asianajaja, joka tarvitsee nopean referenssin alan keskeisistä TES-erityispiirteistä.
Tämä dossieri on osa Expert Zoomin kattavaa suomalaisten työehtosopimusten sarjaa. Muita alan ja lähialojen sopimuksia käsittelevät dossiereistamme löydät lisätietoa vertailuun: katso esimerkiksi Kaupan TES 2025-2028 -dossieri tai Rakennusalan TES 2025-2028 vertailupohjaksi eri alojen ehtojen välille.
