Sanna VirtanenKuinka monta tuntia voi tehdä yhdessä vuorossa? Milloin säännöllinen työ muuttuu ylityöksi jaksotyössä? Voiko osa-aikainen kieltäytyä lisätyötunneista? Kiinteistöpalvelualan TES 2025–2027:n ja Työaikalain (872/2019) työaikasäännöistä tulee paljon kysymyksiä. Tässä Q&A-oppaassa vastaamme alan yleisimpiin työaikakysymyksiin selkeästi ja käytännönläheisesti.
Mikä on säännöllinen työaika kiinteistöpalvelualalla?
Säännöllinen työaika on Työaikalain (TAL 872/2019) mukaisesti enintään 8 tuntia päivässä ja 40 tuntia viikossa. Kiinteistöpalvelualan TES ei muuta näitä peruslukuja — ne ovat sama kuin laissa.
Käytännössä monet kiinteistöpalvelualan yritykset soveltavat 5-päiväistä työviikkoa tai epäsäännöllisiä vuoroja, jotka noudattavat 40 tunnin viikkorajaa keskimääräisesti jaksotyön avulla. Kokoaikaisella on siis 40 viikkotuntia ja osa-aikaisella sovittu matalampi tuntimäärä.
Mitä on jaksotyö ja kuinka se toimii?
Jaksotyö on Työaikalain (TAL 7 §) sallima järjestely, jossa viikkotyöaika tasataan pidemmälle jaksolle. Kiinteistöpalvelualalla jakson pituus on tyypillisesti 2–3 viikkoa, enintään 6 viikkoa.
Jaksotyön etu työnantajalle: Yksittäisiä pitkiä vuoroja voi tehdä ilman ylityökorvausta, kunhan jakson kokonaistuntimäärä ei ylity. Esimerkiksi 12 tunnin vuoro on mahdollinen, jos muina päivinä tehdään lyhyempiä vuoroja.
Jaksotyön etu työntekijälle: Vapaita voi kertyä enemmän kerralla, mikä helpottaa yksityiselämän järjestelyä. Myös työvuorojärjestelyt voivat olla joustavampia.
Jaksotyöstä on sovittava kirjallisesti työsopimuksessa tai erillisessä sopimuksessa. Pelkkä suullinen sopimus ei riitä.
Milloin säännöllinen työ muuttuu ylityöksi?
Päivätyössä ylityö alkaa, kun päivittäinen raja (8 h) tai viikkoraja (40 h) ylittyy.
Jaksotyössä ylityö alkaa jakson yhteistuntimäärän ylittymisen jälkeen:
- 2 viikon jakso: ylityö alkaa 80 tunnin jälkeen
- 3 viikon jakso: ylityö alkaa 120 tunnin jälkeen
Yksittäisen vuoron pituuden ylittäminen ei jaksotyössä automaattisesti synnytä ylityötä — ainoastaan jakson kokonaisrajan ylittyminen. Lisätietoa ylityörakenteesta löydät dossierin ylityöartikkelista.
Voiko osa-aikainen kieltäytyä lisätyötunneista?
Kyllä, osa-aikainen voi kieltäytyä lisätyötunneista — mutta ei ehdoitta. Tilanne on monimutkainen:
Oikeus kieltäytyä: Osa-aikaisella on oikeus kieltäytyä tarjotuista lisätunneista erityisesti silloin, kun ne eivät sovi henkilökohtaisiin velvoitteisiin tai terveyteen. Kieltäytyminen ei saa johtaa rangaistustoimiin.
Velvollisuus ilmoittaa lisätyöhalustaan: Toisaalta, jos osa-aikainen haluaa lisätunteja, hänen on ilmoitettava siitä työnantajalle. Jos hän ilmoittaa haluavansa lisätunteja mutta kieltäytyy toistuvasti tarjotuista tunneista, työnantajalla voi olla peruste katsoa, että henkilö ei todellisuudessa halua lisätyötä.
Työnantajan velvollisuus: Ennen kuin uusia osa-aikaisia palkataan, työnantajan on tarjottava lisätunteja nykyisille osa-aikaisille, jos heidän osaamisensa kattaa tarvittavan tehtävän (TSL 2:5 §). Tämä on vahvistettava kirjallisesti — pelkkä suullinen tarjous ei riitä.
Mitä on paikallinen sopiminen työaika-asioissa?
Paikallinen sopiminen tarkoittaa työnantajan ja luottamusmiehen (tai henkilöstön edustajan) välisiä sopimuksia, jotka muuttavat tai täydentävät TES:n tai lain määräyksiä. Kiinteistöpalvelualan TES 2025–2027 sallii paikallisen sopimisen useissa kohdin:
Sallittu paikallisesti:
- Jaksotyön pituus (2–6 viikkoa)
- Tiettyjen lisäkorvausten korvaaminen vapaalla
- Liukuva työaika tietyissä kohteissa
- Arkipyhätyön korvaustapa
Ei sallittu paikallisesti:
- Yövuorolisän poistaminen tai alentaminen
- Ylityökorvauksen tason alentaminen
- Irtisanomisaikojen lyhentäminen alle lakiminimin
Paikallisen sopimuksen on oltava kirjallinen ja siinä on oltava luottamusmiehen allekirjoitus. Yksilöllinen suullinen sopimus työnantajan kanssa ei ole TES:n tarkoittama paikallinen sopimus.
Kuinka pitkä tauko on pakollinen vuorossa?
Taukovelvoitteet on määritelty Työaikalaissa (TAL 28 §):
- Yli 6 tunnin vuoro: vähintään 30 minuutin tauko
- Tauko ei ole palkallinen, ellei työnantajan ja TES:n kanssa ole niin sovittu
- Tauon aikana saa poistua kohteesta, ellei tehtävä sitä estä
Kiinteistöpalvelualalla erityishaaste on, että siivoustyöntekijä on usein yksin kohteessa — tauon pitäminen edellyttää, että kohteen turvallisuus on varmistettu ennen tauolle lähtöä. Työnantajan on huolehdittava, että tauko on tosiasiassa mahdollinen.
Vuorokautinen lepoaika: Vuorojen välissä on oltava vähintään 11 tuntia vapaata (TAL 25 §). Jos vuoro venyy tai uusi vuoro alkaa nopeasti, tämä raja saattaa rikkoutua. Se on laiton, eikä edes molemminpuolinen sopimus voi yleensä kumota 11 tunnin minimiä.
Miten yövuoroista sovitaan kiinteistöpalvelualalla?
Yötyö (kello 23:00–06:00) on Työaikalain (TAL 9 §) mukainen termi, jota sovelletaan toisinaan. Kiinteistöpalvelualan TES:ssä yövuorolisä koskee laajempaa aikajaksoa (21:00–06:00).
Yötyötä ei saa teettää pysyvästi kenelle tahansa — Työaikalaki rajoittaa pysyvää yötyötä enintään noin 3 yöhön viikossa, ja työnantajan on tarjottava terveystarkastus yötyötä tekeville. Kiinteistöpalvelualan yösiivoojaksi ei voi pakottaa ketään pysyvästi ilman suostumusta. Loman kertymisvaikutuksista yövuoroille löydät lisätietoa dossierin loma-artikkelista.
Voiko työnantaja muuttaa työvuoroja lyhyellä varoitusajalla?
Työvuoroluettelo on julkaistava vähintään viikko ennen sen voimaantuloa (TAL 30 §). Jos työnantaja muuttaa työvuoroja tätä lyhyemmällä varoitusajalla, on kyse työvuoroluettelon lainvastaisesta muuttamisesta — ellei siitä sovita molemminpuolisesti.
Kiinteistöpalvelualalla kuitenkin syntyy usein äkillisiä tilanteita (kollega sairastuu, tilkkaustilaus tulee), jotka edellyttävät vuorojärjestelyä. TES:n mukaan äkillisissä tilanteissa lyhyemmät varoitusajat ovat mahdollisia, jos henkilö suostuu. Pakkopiste on suostumus — työnantaja ei voi yksipuolisesti muuttaa vahvistettua työvuorolistaa.
Mitä tarkoittaa varallaolo ja miten siitä korvataan?
Varallaolo on aika, jolloin työntekijä ei ole töissä mutta on velvollinen olemaan tavoitettavissa ja tulemaan töihin lyhyellä varoitusajalla. Kiinteistönhoitajat ovat tyypillisesti varallaolijärjestelyissä viikonloppuisin tai yöaikaan.
Varallaolosta maksetaan varallaolokorvausta, jonka suuruus on sovittavissa paikallisesti TES:n puitteissa. Jos varallaolossa joutuu tosiasiassa tekemään töitä, nämä tunnit korvataan normaalin työtuntilogiikan mukaisesti (yölisät, ylityökorvaukset jne.).
À retenir: Kiinteistöpalvelualan TES 2025–2027 mahdollistaa joustoa jaksotyön ja paikallisen sopimisen kautta, mutta ydinsuojat — lepoajat, yövuorolisät, ylityökorvaukset — pysyvät muuttumattomina. Nämä eivät neuvottele pois millään sopimuksella.
Vastuuvapauslauseke: Tässä artikkelissa esitetyt tiedot ovat yleisluonteisia. Yksittäistä työaika-asiaa selvittäessäsi ota yhteyttä PAM:n neuvontapalveluun tai yrityksen luottamusmieheen.
Digitaaliset työvuorolistat ja kirjaamisvelvollisuus
Kiinteistöpalvelualan yritykset käyttävät yhä enemmän digitaalisia työvuoronhallintajärjestelmiä (esim. Workday, Mepco, Ropo tai toimialakohtaiset sovellukset). Nämä järjestelmät helpottavat vuorosuunnittelua ja työtuntien seurantaa, mutta luovat myös uusia oikeudellisia kysymyksiä.
Työtuntien kirjaaminen on lain vaatimus: Työnantajan on Työaikalain (TAL 37 §) mukaan kirjattava tehdyt työtunnit ja ylityöt. Digitaalinen järjestelmä on hyvä tapa tehdä tämä — kunhan se on luotettava ja tarkka.
Oikeus omiin kirjauksiin: Jokaisella kiinteistöpalvelualan työntekijällä on oikeus pyytää kopio omista työtuntitiedoistaan. Tämä on erityisen tärkeää, jos epäilet, että ylityötunteja ei ole kirjattu oikein tai yövuorolisiä ei ole laskettu oikein.
Paperinen varajärjestelmä: Suosittelemme pitämään oma työtuntikirjanpitoa rinnakkain digitaalisen järjestelmän kanssa — merkitsemällä joka vuoron alkamis- ja päättymisaika esimerkiksi puhelimen kalenteriin. Jos järjestelmä vikaantuu tai kirjaukset katoavat, sinulla on oma dokumentaatio.
