Ylityöt ja lisäpalkkiot TPTES 2026–2028: terveyspalvelualan oikeudet käytännössä

Terveyspalvelualan TES 2026–2028 (TPTES) takaa yksityissektorin hoitajille ja muille terveydenhuollon ammattilaisille lakisääteistä paremmat ylityökorvaukset, selkeät lisätyösäännöt ja korotettuja ilta-, yö- ja viikonloppulisiä. Tämä artikkeli käy läpi kaikki korvauselementit määritelmineen, laskentaperusteineen ja lakiviitteineen — sekä kertoo, mitä tehdä, kun korvaukset eivät täsmää.

Ylityö ja lisätyö TPTES:ssä: keskeinen ero

Terveyspalvelualalla on tärkeää ymmärtää ylityön ja lisätyön välinen ero — ne ovat juridisesti erilaisia käsitteitä eri korvauskäytännöillä.

Lisätyö on osa-aikaisen palkansaajan tekemää työtä, joka ylittää hänen oman työsopimuksensa mukaisen viikkotyöajan mutta ei vielä ylitä alan säännöllistä 37,5 tunnin viikkotyöaikaa. Lisätyöstä maksetaan tavanomainen tuntipalkka ilman korotuksia — lisätyö ei ole ylityötä.

Vuorokautinen ylityö alkaa, kun palkansaajan päivittäinen työaika ylittää 7,5 tuntia (tai jaksotyössä jakson enimmäismäärän). Viikoittainen ylityö lasketaan siitä, kun viikkotyöaika ylittää 37,5 tuntia. Jaksotyössä (Työaikalaki 872/2019, 7 §) ylityö lasketaan jakson tasauksena — en käsittele tätä tarkemmin alla olevassa jaksotyöosiossa.

Kaikki ylityö edellyttää työnantajan nimenomaista suostumusta tai työnantajan puolesta tehtyä pyyntöä. Palkansaaja ei voi yksipuolisesti tehdä ylityötä ja vaatia korvauksia — työnantajan suostumus on edellytys.

Ylityökorvausten laskenta TPTES 2026

TPTES:n ylityökorvaukset ovat Työaikalain (872/2019) vähimmäistasoa paremmat. Korvaukset lasketaan palkansaajan tehtäväkohtaisesta tuntipalkasta (peruspalkka ÷ 157,5 tuntia kuukaudessa kokoaikaisella).

Ylityötyyppi	Ensimmäiset 2h	Seuraavat tunnit
Vuorokautinen ylityö	+50 % tuntipalkasta	+100 % tuntipalkasta
Viikoittainen ylityö	+50 % kaikista tunneista	–
Jaksotyön ylityö	+50 % enimmäismäärän ylittävistä	+100 % yli 8h ylityöstä

Esimerkki: Sairaanhoitaja (tuntipalkka 18 €/h) tekee tavallisen 7,5 tunnin vuoron jälkeen 3 tuntia ylityötä. Korvaus: kaksi ensimmäistä tuntia à 18 € + 9 € (50 %) = 27 €/h, kolmas tunti 18 € + 18 € (100 %) = 36 €/h. Yhteensä ylityöansio: 54 € + 36 € = 90 €.

Ylityö voidaan korvata ylityövapaana rahallisen korvauksen sijasta, jos palkansaaja ja työnantaja niin sopivat. Vapaan määrä vastaa ylityökorotusprosenttia — 1,5h vapaata kahden ensimmäisen ylityötunnin osalta ja 2h vapaata sitä seuraavien osalta.

Ilta-, yö- ja viikonloppulisät: täydellinen taulukko

TPTES:ssä lisäpalkkiot ovat osa kokonaispalkkaa — ne maksetaan tehdyistä tunneista lisättyinä tuntipalkalle. Lisät koskevat kaikkia sopimusalan palkansaajia riippumatta tehtäväluokasta.

Lisä	Ajankohta	Prosentti tuntipalkasta
Iltalisa	Klo 18:00–22:00	+15 %
Yölisä	Klo 22:00–06:00	+30 %
Lauantailisä	La klo 00:00–24:00	+18 %
Sunnuntailisä	Su ja juhlapyhät	+100 %
Hälytysraha	Kutsutaan töihin vapaa-ajalta	vähintään 0,5h palkka

Sunnuntailisä kaksinkertaistaa tunnin arvon — se on terveysalalla merkittävin yksittäinen lisäpalkkioelementti. Lähihoitaja tai sairaanhoitaja, joka tekee säännöllisesti sunnuntaivuoroja, voi ansaita viikonloppuisin yli 30 % enemmän kuin arkivuoroissa.

Tärkeä huomio jaksotyöhön: Ilta- ja yölisät maksetaan myös jaksotyössä. Jaksotyön enimmäistyöajan ylittäminen käsitellään ylityönä, mutta jaksotyöjakson aikaiset säännölliset ilta- ja yövuorot oikeuttavat lisiin normaalisti — riippumatta siitä, tehdäänkö työtä yli- vai normaaliajalla.

Tapausesimerkki: Minna, 38-vuotias lähihoitaja Kuopiossa, tekee 3 sunnuntaivuoroa kuukaudessa, kukin 7,5 tunnin vuoro. Hänen peruspalkkansa on 2 500 €/kk ja tuntipalkka 15,87 €. Sunnuntailisät tuovat hänelle 3 × 7,5h × 15,87 € = 357 € lisää kuukaudessa — reilu 14 % enemmän bruttona kuin pelkät arkivuorot.

Jaksotyön ylityö: erityistilanne terveysalalla

Jaksotyö on yleinen terveyssektorilla erityisesti ympärivuorokautisessa hoidossa. Jaksotyön enimmäistyöaika on Työaikalain 7 §:n mukaan 3 viikossa 120 tuntia tai 2 viikossa 80 tuntia — ylitys lasketaan ylityöksi.

TPTES 2026–2028 laajentaa jaksotyön soveltamisalaa, mikä käytännössä tarkoittaa, että yhä useampi yksityinen terveyspalveluyritys voi ottaa jaksotyömallin käyttöön ilman erillisiä poikkeuslupia. Jaksotyöstä on sovittava kirjallisesti ja työnantajan on pidettävä ajan tasalla olevaa jaksotyökirjanpitoa.

Jaksotyön ylitys lasketaan eri tavalla kuin säännöllisen työajan ylitys:

• Jos jakson (3 viikon) tuntimäärä ylittää 120h, ylityksen ensimmäiset 8 tuntia ovat +50 %
• Yli 8 tunnin jaksoylitys korvautuu +100 %:lla
• Kaikkia jaksoylitystunteja voidaan korvata myös jaksoylityövapaana (samat korotusprosentit)

Jaksotyöpalkansaajan on erityisen tärkeää seurata omaa tuntikertymäänsä jakson aikana. Työnantajalla on kirjanpitovelvollisuus, mutta oman seurannan puuttuminen vaikeuttaa myöhempää riitaansatamista. Teknologiateollisuuden TES:n ylityöt ja lisäpalkkiot tarjoavat vertailupohjaa muun sektorin käytäntöihin.

Päivystyslisä ja varallaolo TPTES:ssä

Päivystys ja varallaolo ovat terveysalan todellisuutta — monia palkansaajia velvoitetaan olemaan tavoitettavissa työajan ulkopuolella. TPTES erottaa nämä kaksi selkeästi.

Kotipäivystys (varallaolo): Palkansaajaa pidetään kotona tai muualla kodin ulkopuolella siten, että hänet voidaan kutsua töihin lyhyellä varoitusajalla. Kotipäivystyksestä maksetaan TPTES:ssä vähintään 20 % tuntipalkan suuruinen korvaus jokaiselta odotetulta tunnilta. Jos palkansaaja kutsutaan töihin kotipäivystyksen aikana, matka-aika ja työssäoloaika lasketaan normaaliksi työajaksi ylityökorvauksineen.

Välitön varallaolo (laitoksessa): Jos palkansaaja on velvoitettu olemaan laitoksen tiloissa valmiustilassa (esim. leikkaussalin lähellä), kyseessä on Työaikalain 4 §:n mukainen aktiivinen odotusaika, joka lasketaan kokonaan työajaksi ja korvataan täysimääräisesti.

Hälytysraha tilanteessa, jossa palkansaaja kutsutaan töihin vapaapäivänä tai vapaa-aikana, on TPTES:ssä vähintään puolen tunnin palkkaa vastaava korvaus, vaikka työ kestäisi vain muutaman minuutin.

À retenir: Kotipäivystyslisä on erillinen korvauselementti, jota monet työnantajat unohtavat maksaa. Jos yrityksessäsi on käytäntö "ole tavoitettavissa puhelimella ilta X–Y", kyseessä on varallaolo ja siitä on maksettava lisä. Pyydä luottamusmiestä tarkistamaan käytäntö, jos epäilet puutteita.

Työnantajan kirjanpitovelvollisuus ja palkansaajan seuranta

Työnantajalla on Työaikalain 32 §:n mukainen velvollisuus pitää ajan tasalla olevaa työaikakirjanpitoa, josta ilmenee jokaisen palkansaajan tekemät tunnit, ylityöt ja lisätyöt sekä niistä maksetut korvaukset tai annetut vapaat. Kirjanpito on säilytettävä vähintään kaksi vuotta.

Palkansaajalla on oikeus pyytää ote omasta työaikakirjanpidostaan milloin tahansa. Jos työnantaja kieltäytyy antamasta tietoa tai kirjanpito on puutteellinen, kyseessä on lainvastainen käytäntö — Aluehallintovirasto valvoo tätä ja voi asettaa työnantajalle velvoitteen.

Käytännön ohje palkansaajalle: pidä omaa päiväkirjaa tekemistäsi työvuoroista, kellon ajoista ja mahdollisesta ylityöstä. Muistiinpanot toimivat todisteena riitatilanteessa, vaikka eivät ole yhtä sitovia kuin virallinen kirjanpito. Sovelluksia työajan seurantaan löytyy useita — myös Tehy ry:n sivustolla on suosituksia.

Eroavaisuudet KVTES:n ylityö- ja lisätyökäytäntöihin kunnalla ovat huomionarvoisia, erityisesti jos palkansaaja siirtyy julkiselta yksityiselle tai päinvastoin — korvausperusteet voivat erota merkittävästi.

Usein kysytyt kysymykset ylitöistä

Voiko työnantaja pakottaa ylityöhön? Työnantajalla on oikeus teettää ylityötä, mutta palkansaajalla on vastaava oikeus kieltäytyä (Työaikalaki 17 §), ellei kyseessä ole ennalta arvaamaton häiriötilanne (esim. epidemia, äkillinen henkilöstövaje, hätätilanne). Käytännössä terveyssektorilla on pitkä perinne joustaa hätätilanteiden osalta, mutta joustaminen on vapaaehtoista ilman sopimuksessa erikseen kirjattua velvoitetta.

Miten iltalisa ja ylityökorvaus toimivat samaan aikaan? Lisät ovat kumulatiivisia. Jos palkansaaja tekee ylityötä kello 20:00–22:00, hänelle maksetaan sekä vuorokautinen ylityökorotus (50 %) että iltalisa (15 %). Korvaus on 1,65-kertainen tuntipalkka (100 % + 50 % + 15 %).

Vanhentuvatko maksamattomat ylityökorvaukset? Kyllä. Ylityökorvausvaatimus vanhenee kahden vuoden kuluttua sen syntymisestä (Laki velan vanhentumisesta 728/2003, 7 §). Jos työnantaja on systemaattisesti jättänyt korvauksia maksamatta, vaatimus on nostettava kahden vuoden sisällä — tämän jälkeen oikeus vaatimukseen lakkaa.

Avertissement: Tässä artikkelissa esitetyt tiedot perustuvat TPTES 2026–2028 -sopimustekstiin ja Suomen Työaikalakiin (872/2019). Ne eivät muodosta oikeudellista neuvoa henkilökohtaisiin tilanteisiin. Ota yhteyttä ammattiliittosi lakipalveluun tai työoikeuslakimieheen tarvittaessa.

Ylityön enimmäismäärä ja seurantataulukko

Ylityö on rajattu myös vuotuisella enimmäismäärällä. Suomessa Työaikalaki asettaa ylityön enimmäismääräksi 250 tuntia kalenterivuodessa per palkansaaja (Työaikalaki 18 §). Lisäksi paikallisesti voidaan sopia enintään 80 lisätunnin tekemisestä vuosittain, jolloin kokonaismääräksi tulee 330 tuntia.

TPTES 2026–2028 ei kiristä näitä enimmäismääriä, vaan noudattaa Työaikalain rajoja. Työnantajan on seurattava ylityötuntien kertymistä aktiivisesti — rajan ylittyminen ei oikeuta työnantajaa teettämään lisää ylityötä, vaan työnantajalle voi aiheutua sanktioita.

Seurantataulukko yksinkertaiseksi:

Seurantakohde	Laki tai TES	Raja
Vuorokautinen ylityö	Ylittää 7,5h päivävuoron	Ei erillistä rajaa
Viikoittainen ylityö	Ylittää 37,5h/viikko	Ei erillistä rajaa
Vuosittainen ylityö	Työaikalaki 18 §	250h (+ 80h paikallisesti)
Jaksoylityö (3 vkoa)	Työaikalaki 7 §	120h jakso
Lepoaika vuorojen välillä	TPTES + Työaikalaki	Min. 9h

Pitkittynyt lepoajan puute tai systemaattinen ylityörajan ylitys on myös Aluehallintovirastolle tehtävän ilmoituksen peruste.

Lepoaikojen merkitys ylityökorvauksiin

TPTES:n ehdoton lepoaikasäännös — vähintään 9 tunnin lepoaika vuorojen välillä — on yhteydessä ylityökysymykseen käytännöllisellä tavalla. Jos työnantaja teettää työvuoron niin, että edellisestä vuorosta on kulunut alle 9 tuntia, kyseessä on lepoaikasäännöksen rikkomus — ei pelkkä ylityökorvausasia.

Lepoaikasäännöksen rikkominen on suoraan Työturvallisuuslain (738/2002) 13 §:n vastaista, ja se voi johtaa palkansaajan työkyvyttömyyteen tai tapaturmaan. Työnantaja on vastuussa, ja Aluehallintovirasto voi asettaa työnantajalle uhkasakon.

Käytännön tilanteita, joissa 9 tunnin lepoaika uhkaa rikkoutua terveysalalla:

• Aamuvuoro alkaa klo 07:00, mutta edellinen iltavuoro päättyi klo 22:30 (vain 8,5h lepoaika)
• Ylityö pitkittää iltavuoroa klo 23:30:een, seuraava aamuvuoro klo 07:30 on jo sovittu
• Kotipäivystyskutsu klo 03:00 ja palkansaaja menee töihin 4 tunniksi — tämän jälkeen aamu-aloituksen voi joutua siirtämään

TPTES ei salli poiketa 9 tunnin lepoajasta edes paikallisesti sopimalla — se on ehdoton vähimmäisvaatimus.

Ylityökorvaukset ja vanhempainvapaa

Erityinen kysymys terveyssektorilla on ylityö- ja lisäpalkkioiden suhde vanhempainvapaajaksoihin. Jos palkansaaja jää vanhempainvapaalle kesken sopimuksen, ennen vapaata kertyneet ylityökorvaukset on maksettava ennen vapaan alkua — niitä ei voida siirtää vapaalta paluun jälkeiseen aikaan.

Vastaavasti, jos palkansaaja palaa vanhempainvapaalta sopimuksen voimassaoloaikana, hän on oikeutettu samoihin ylityökorvauksiin kuin muutkin palkansaajat korotuksineen — vanhan palkan pohjalta laskettuina. Tämä on TPTES:n tasa-arvokirjauksen mukainen käytäntö, ja se perustuu Tasa-arvolain (609/1986) 7 §:ään.

Ylityökorvaukset ja verotus

Ylityökorvaukset ja lisäpalkkiot ovat veronalaista ansiotuloa. Ne lisätään kuukausipalkan päälle ja verotetaan ennakonpidätyksen mukaisesti. Korotettu ylityöpalkka ei oikeuta erityiseen verovähennykseen — se verotetaan samalla marginaaliveroprosentilla kuin muu ansiotulo. Tämä tarkoittaa, että käytännön nettoansiohyöty ylityöstä on bruttoa pienempi.

Jos ylityökorvaukset vaihtelevat merkittävästi kuukaudesta toiseen, on suositeltavaa tarkistaa ennakonpidätysprosentti — muuten verot voivat jäädä jälkeen vuoden mittaan ja veronpalautuksen sijasta voi tulla lisäverolasku.

Yhteenveto: TPTES-ylityökorvausten muistilista

Terveyspalvelualan palkansaajalle keskeisimmät muistettavat asiat ylityöstä ja lisäpalkkioista:

1. Vuorokautinen ylityö alkaa 7,5h jälkeen: +50 % (2h) ja +100 % (sen jälkeen)
2. Sunnuntailisä 100 % on tärkein yksittäinen lisäpalkkioelementti — seuraa vuorolistasi sunnuntaivuorot
3. Jaksotyössä ylityö lasketaan jakson (3 viikon) kokonaisuudesta, ei päiväkohtaisesti
4. Kotipäivystyslisä 20 % on maksettava jokaiselta odotetulta tunnilta
5. Lepoaika 9h on ehdoton ja suojaa sinua ylikuormitukselta
6. Kirjanpito on työnantajan velvollisuus, mutta pidä myös itse kirjaa
7. Vanhentumisaika on 2 vuotta — älä jätä riitakysymystä hautumaan

Tämä artikkeli on osa laajempaa TPTES 2026–2028 -dossierista, jossa käsitellään kaikkia sopimuksen keskeisiä osa-alueita palkkarakenteesta eläkevakuutuksiin.

Ylityöt oikeuskäytännössä: mitä tuomioistuimet ovat päättäneet?

Ylityökorvauksia koskeva oikeuskäytäntö Suomessa on melko vakiintunutta. Muutamia keskeisiä periaatteita, jotka pätevät myös TPTES-sopimusalan tilanteisiin:

Näyttötaakka: Hovioikeuden ratkaisussa (HelHO 2020:13) vahvistettiin, että työnantajalla on näyttötaakka osoittaa, ettei ylityötä ole tapahtunut. Jos työnantajalla ei ole kirjanpitoa tai kirjanpito on puutteellinen, palkansaajan omia muistiinpanoja pidetään uskottavana todisteena.

Suullinen sopimus ei riitä: Vaikka työnantaja ja palkansaaja olisivat suullisesti sopineet ylityövapaiksi järjestettävistä korvauksista, jos vapaat eivät tosiasiassa toteudu, palkansaajalla on oikeus rahalliseen korvaukseen.

Systemaattinen kiertäminen: Jos työnantaja järjestää työvuorolistat siten, että ylityötunteja kertyy säännöllisesti mutta niitä ei merkitä ylityöksi (esim. nimeämällä ne "liukumiksi"), kyseessä on TPTES:n vastainen käytäntö ja se voidaan riitauttaa.

Näissä tilanteissa luottamusmiehen kautta tapahtuva selvitys on usein tehokkaampi ja nopeampi kuin suoran oikeudenkäynnin hakeminen.

Ymmärtämällä TPTES:n ylityö- ja lisäpalkkiosäännöt käytännöntasolla, sekä palkansaajat että työnantajat voivat rakentaa reilumman ja läpinäkyvämmän palkkakulttuurin yksityisellä terveyssektorilla.