TPTES 2026 palkat ja palkankorotukset: terveysalan palkansaajan täydellinen opas

Terveyspalvelualan TES 2026–2028 (TPTES) nostaa yksityisen sektorin sairaanhoitajien, lähihoitajien, fysioterapeuttien ja muiden terveydenhuollon ammattilaisten palkkoja kolmivaiheisesti: 2,22 % syyskuussa 2026, 183 euron kertaerä joulukuussa 2026 ja 2,0 % elokuussa 2027. Tämä artikkeli selittää jokaisen korotuselementin laskentaperusteet, kuka saa mitä, miten paikallinen erä kohdentuu ja mitä erityistekijäkorvaus tarkoittaa käytännössä.

Miksi TPTES-palkkaratkaisu on merkittävä vuonna 2026?

Yksityinen terveyssektori kärsii vakavasta työvoimapulasta. Tehy ry:n mukaan Suomessa on tällä hetkellä noin 20 000 täyttämätöntä terveydenhuollon virkaa, ja yksityissektorin etuuskilpailukyky julkiseen sektoriin nähden on ollut pitkään heikompi. TPTES 2026–2028 pyrkii korjaamaan tätä epätasapainoa tarjoamalla selkeitä, ennakoitavia korotuksia ja uuden erityistekijäkorvauskonseptin.

Sopimuksen palkkaratkaisu kattaa noin 25 000 palkansaajaa Hyvinvointiala Hali ry:n jäsenyrityksissä — eli yksityisissä sairaaloissa, lääkäriasemilla, hammaslääkäriketjuissa, kuntoutuskeskuksissa ja ensihoitopalveluissa. Sopimus on yleissitova, mikä tarkoittaa, että sen vähimmäisehtoja on noudatettava kaikissa yksityisissä terveyspalveluyrityksissä toimialasta riippumatta — myös järjestäytymättömissä yrityksissä (Työsopimuslaki 55/2001, 2 luku 7 §).

TPTES-palkkataulukot ja tehtäväluokat 2026

TPTES:n palkkarakenne perustuu tehtäväluokkiin, jotka määräytyvät tehtävän vaativuuden mukaan. Sopimus jakaa tehtävät kolmeen vastuuryhmään:

Vastuuryhmä 1: Perustehtävät, joissa ei edellytetä itsenäistä päätöksentekoa laajemmasta kokonaisuudesta. Esimerkiksi avustavissa hoivatehtävissä tai vastaanottoassistentin tehtävissä toimivat.

Vastuuryhmä 2: Tehtävät, joissa edellytetään ammatillista tutkintoa ja itsenäistä työskentelyä. Sairaanhoitajat, lähihoitajat ja fysioterapeutit toimivat pääsääntöisesti tässä ryhmässä. Tämä on sopimusalan suurin tehtäväluokka.

Vastuuryhmä 3: Vaativat erityistehtävät, joissa työntekijä vastaa laajemmasta kokonaisuudesta tai muiden ohjauksen koordinoinnista. Osastonhoitajat, vastaavat sairaanhoitajat ja pitkälle erikoistuneet ammattihenkilöt kuuluvat tähän ryhmään. Vastuuryhmä 3:n palkansaajat saavat syyskuun 2026 yleiskorotuksen yhteydessä 0,7 % suuremman korotuksen — eli heidän yleiskorotuksensa on 2,92 % peruskorotuksen 2,22 %:n sijaan.

Miten tehtäväluokka määräytyy?

Tehtäväluokan määrittely on työnantajan velvollisuus, mutta sen tulee perustua tehtävänkuvauksen objektiiviseen arviointiin. Työnantaja ei voi yksipuolisesti siirtää palkansaajaa alempaan tehtäväluokkaan ilman muutosta työn varsinaisessa sisällössä — tällainen siirto olisi Työsopimuslain 10 luvun 1 §:n mukainen olennainen muutos työsuhteen ehdoissa ja edellyttäisi irtisanomisajan noudattamista. Epäselvissä tilanteissa luottamusmiehellä on oikeus tarkastella tehtäväluokkien soveltamista yrityksessä.

Yleiskorotus syyskuussa 2026: miten se lasketaan?

Yleiskorotus lasketaan palkansaajan peruspalkasta sopimuskauden korotuspäivänä — eli siitä palkasta, joka on maksettu heinäkuussa 2026 tai korotusta edeltävänä kuukautena. Korotuksen laskentaperuste ei sisällä lisiä (ilta-, yö-, viikonloppu-, tai ylityökorvauksia), vaan se lasketaan puhtaasti sopimuksen mukaisesta tehtäväkohtaisesta tai henkilökohtaisesta palkasta.

Esimerkkilaskelma:

• Sairaanhoitaja, vastuuryhmä 2, peruspalkka 2 800 € / kuukausi

• Yleiskorotus 2,22 % = 2 800 × 0,0222 = 62,16 €/kk

• Uusi peruspalkka 1.9.2026 alkaen: 2 862,16 €/kk

• Osastonhoitaja, vastuuryhmä 3, peruspalkka 3 500 € / kuukausi

• Yleiskorotus 2,92 % = 3 500 × 0,0292 = 102,20 €/kk

• Uusi peruspalkka 1.9.2026 alkaen: 3 602,20 €/kk

Korotus astuu voimaan sen palkanmaksukauden alusta, johon syyskuu 2026 ensimmäistä kertaa sijoittuu. Jos palkanmaksukausi on 1.–30. syyskuuta, korotus tulee voimaan 1.9.2026. Jos palkanmaksukausi on 16.8.–15.9., korotus lasketaan taannehtivasti 1.9.2026 alkaen ensimmäiseen palkanmaksuun.

Onko korotus pakollinen myös osa-aikaisille?

Kyllä. TPTES:n yleiskorotus koskee kaikkia sopimusalan palkansaajia riippumatta siitä, tekevätkö he täyttä vai osa-aikaista työaikaa. Osa-aikaisen palkansaajan peruspalkka korotetaan samalla prosentilla, mutta koska hänen peruspalkkansa on jo lähtökohtaisesti pienempi kuin kokoaikaisen, euromaäräinen korotus on pienempi. Tämä on Tasa-arvolain (609/1986) ja Yhdenvertaisuuslain (1325/2014) mukainen käytäntö.

Kertaerä joulukuussa 2026: kenelle se maksetaan?

Joulukuun 2026 kertaerä 183 euroa maksetaan kaikille palkansaajille, joiden työsuhde on ollut voimassa vähintään kolme kuukautta ennen maksamispäivää. Tämä tarkoittaa, että työsuhteen on oltava alkanut viimeistään 1. syyskuuta 2026, jos kertaerä maksetaan joulukuun palkanlaskussa.

Kertaerä on veronalaista tuloa ja työnantajan on maksettava siitä työnantajan sivukulut (sosiaalivakuutusmaksu, TyEL-maksu, tapaturma- ja ammattitautivakuutusmaksu). Kertaerä ei kumuloidu vuosiansioihin eikä vaikuta eläkekertymään saman vuoden kokonaisansioon samalla tavalla kuin kuukausipalkka — se on kertaluonteinen suorite, joka huomioidaan maksetun kuukauden tuloissa.

Kertaerä ja osa-aikatyö: TPTES ei sisällä nimenomaista kirjausta siitä, onko kertaerä suhteuttava osa-aikaisuuteen. Vakiintuneen sopimuskäytännön mukaan kertaerä maksetaan täysimääräisenä 183 eurona kaikille sopimusehdot täyttäville palkansaajille — myös osa-aikaisille. Tämä poikkeaa esimerkiksi kuljetus- ja logistiikka-alan TES 2025–2027:n kertaerämallista, jossa osa-aikaisuus vaikutti erän suuruuteen. Jos työnantajasi ilmoittaa maksavansa osa-aikaiselle suhteistettua kertaerää, vaadi perustelut luottamusmiesneuvotteluiden kautta.

Mitä jos työsuhde päättyy ennen kertaerän maksua?

Jos työsuhde päättyy ennen joulukuun kertaerän maksupäivää, mutta kolmen kuukauden ehto on täyttynyt, kertaerä maksetaan viimeisessä palkanmaksun yhteydessä. Tämä on sopimuksen kohtuullisuusperiaatteen mukainen tulkinta — ansaintatyön periaate (Ennakkoratkaisu KKO:2019:71) tukee tätä kantaa.

Paikallinen erä 0,6 %: kohdentaminen ja prosessi

Paikallinen erä on osa TPTES 2026–2028 -palkkaratkaisua, mutta se ei automaattisesti nosta kaikkien palkkaa. Paikallinen erä on 0,6 % vuonna 2026 (0,4 % vuonna 2027) sopimusalan palkansaajien palkkasummasta — ja sen kohdentaminen on työnantajan ja luottamusmiehen välinen neuvottelu.

Kolme tapaa kohdentaa paikallinen erä:

1. Palkkausjärjestelmän kehittäminen — esimerkiksi tehtäväkohtaisten palkkojen tarkistaminen yhden tai useamman nimikkeen osalta, jotta markkinapalkkaan päästään
2. Yksilölliset korotukset — kohdentaminen tietyille palkansaajille suorituksen tai erityisosaamisen perusteella; edellyttää kirjalliset perusteet
3. Yleinen tasakorotus paikallisella erällä — jos sopimukseen ei päästä, työnantaja voi jakaa erän yleiskorotuksena kaikille (ns. "kaatuminen") — tämä on oletus ellei muusta sovita

Prosessi käytännössä: työnantajan on käynnistettävä neuvottelut luottamusmiehen kanssa hyvissä ajoin ennen elokuuta 2026. Jos yrityksessä ei ole luottamusmiestä (esim. alle 10 henkilön yritys), työnantaja voi tehdä yksipuolisen päätöksen — mutta sen on silti perustuttava TPTES:n sallimiin kohdentamiskriteereihin. Päätös on perusteltava henkilöstölle yhteistoimintamenettelyä noudattaen, jos yritys kuuluu yhteistoimintalain (1333/2021) piiriin (vähintään 20 työntekijää).

"Paikallinen erä on merkittävä mahdollisuus työnantajalle osoittaa arvostusta avainhenkilöille ilman että yleiskorotuspaine siirtyy koko palkkasummaan," arvioi Hyvinvointiala Hali ry:n neuvotteluasiantuntija. "Pelkkä automaattikaatuminen jättää tämän mahdollisuuden käyttämättä."

Erityistekijäkorvaus: TPTES 2026:n uusi palkkaelementti

Erityistekijäkorvaus on TPTES 2026–2028:n merkittävin rakenneuudistus palkkauksessa. Se korvaa tai täydentää aiempaa vaativuuslisäjärjestelmää tunnistamalla tehtävän todellisen vaativuuden työnimikkeen sijasta.

Erityistekijäkorvaus voi tulla kyseeseen seuraavissa tilanteissa:

• Lähihoitaja toimii käytännössä vastaanottavana koordinaattorina ilman virallista osastonhoitajan nimikettä
• Sairaanhoitaja vastaa laitehuollosta tai toimii perehdyttäjänä uusille hoitajille ilman erillistä vastuunimikettä
• Laboratoriohoitaja johtaa analyysikäytäntöjä ja laadunvarmistusta pienessä klinikassa yksin

Korvausta ei myönnetä automaattisesti, vaan työnantajan ja luottamusmiehen on yhteisesti kartoitettava ne tehtävät, joissa erityistekijäkorvaus on perusteltua. Kartoituksen tulos on dokumentoitava kirjallisesti. Yritys, joka ei ole tehnyt kartoitusta kahden ensimmäisen sopimusvuoden aikana, voi altistua TPTES:n tulkintariidoille, jos palkansaaja vaatii korvausta jälkikäteen.

Miten hakea erityistekijäkorvausta?

Askeleet:

1. Tarkista toimenkuvasi ja vertaa sitä sopimusalan tehtäväkuvauksiin — erityisesti vastuuryhmä 2:n ylä- ja vastuuryhmä 3:n alapäähän
2. Laadi kirjallinen kuvaus niistä konkreettisista tehtävistä, jotka ylittävät tavanomaisen ammatillisen vastuun
3. Pyydä luottamusmiestä ottamaan asia esille työnantajan kanssa
4. Jos työnantaja kiistää korvauksen perusteet, asiasta voidaan valittaa ammattiliiton kautta työriitalautakuntaan

Erityistekijäkorvaukselle ei ole TPTES:ssä kiinteää euromäärää — sen suuruus sovitaan tapauskohtaisesti, mutta lähtökohtaisesti se on vähintään 5–10 % tehtäväkohtaisesta palkasta, jotta se kattaa tehtävän tosiasiallisen vaativuuserotuksen.

Palkankorotukset vuonna 2027

Vuosi 2027 tuo TPTES-palkansaajille toisen korotusaallon:

• Elokuussa 2027: 2,0 %:n yleiskorotus sopimusalan kaikkien palkansaajien peruspalkkaan
• Paikallinen erä 2027: 0,4 % palkansummasta, kohdennettava samoin periaattein kuin 2026:n paikallinen erä

Vuoden 2027 yleiskorotus lasketaan elokuun 2027 palkanlaskennan perusena käytettävästä palkasta — eli vuoden 2026 korotusten jälkeisestä palkasta. Tämä tarkoittaa kumulatiivista korotusta: henkilö, joka sai 2 800 euron palkasta 62,16 euron korotuksen syyskuussa 2026, saa elokuussa 2027 korotuksen laskettuna 2 862,16 euron palkasta.

Esimerkkilaskelma 2027:

• Sairaanhoitajan peruspalkka 1.9.2026: 2 862,16 €
• Korotus elokuussa 2027: 2 862,16 × 0,02 = 57,24 €/kk
• Uusi peruspalkka 1.8.2027: 2 919,40 €/kk

Kokonaiskorotus koko sopimuskaudella 2026–2027 (yleiskorotukset): noin 4,3 % ilman paikallisia eriä ja kertaerää. KVTES 2025–2027:n palkankorotukset kunnallisella sektorilla ovat olleet hieman tätä matalammat, mikä luo yksityissektorille marginaalista kilpailuetua palkkatasossa pitkäaikaisille palkansaajille.

Miten tarkistaa, saako oikean palkan?

Palkansaajalle tärkein käytännön askel on varmistaa, että oma palkkalaskelma vastaa TPTES:n mukaisia korotuksia. Alla on vaiheistettu ohje.

Vaihe 1: Tarkista nykypalkka ja tehtäväluokka Pyydä työnantajaltasi kirjallinen vahvistus siitä, mihin vastuuryhmään sinut on luokiteltu ja mikä on tehtäväkohtainen peruspalkkasi. Tämä on TPTES:n edellyttämä tieto, jonka työnantajan on annettava pyydettäessä (Laki yksityisyyden suojasta työelämässä 759/2004, 5 §).

Vaihe 2: Laske odotettu korotus Kerro peruspalkka (ei lisät) korotusprosentilla. Jos olet vastuuryhmässä 1 tai 2, peruspalkka × 0,0222. Jos olet vastuuryhmässä 3, × 0,0292. Vertaa syyskuun 2026 palkkalaskelmaan — bruttopalkan pitää olla kasvanut tällä summalla.

Vaihe 3: Tarkista kertaerä erikseen Joulukuun 2026 palkkalaskelmasta pitää löytyä erillinen rivi "kertaerä" tai vastaava — 183,00 €. Tämä ei sisälly yleiskorotukseen eikä saa kadota "palkkarakenteen uudelleenjärjestelyn" varjolla.

Vaihe 4: Ota yhteys luottamusmieheen tai liittoon Jos luvut eivät täsmää, ensimmäinen askel on luottamusmies. Jos yrityksessä ei ole luottamusmiestä, ota yhteys Tehy ry:n, SuPer ry:n tai Erto ry:n jäsenpalveluun. Liitot tarjoavat maksutonta neuvontaa jäsenilleen palkkavirhetilanteissa.

À retenir: Palkkavirhe vanhenee pääsääntöisesti kahden vuoden kuluessa (Laki velan vanhentumisesta 728/2003, 7 §) — eli vaatimus on nostettava viimeistään kaksi vuotta siitä, kun virhe tehtiin tai olisi pitänyt havaita.

Palkkavertailu: TPTES 2026 vs muut alat

Suhteessa muihin suomalaisiin työehtosopimuksiin TPTES 2026:n palkkaratkaisu asettuu keskikastiin — ei poikkeuksellisen korkea, mutta ei myöskään alan heikoimmasta päästä.

Yksityisen terveyssektorin palkkakehitys on seurannut yleistä palkkainflaatiota, mutta haasteena on lähtöpalkkataso. Tilastokeskuksen palkkarakennetilaston mukaan yksityisen terveydenhuollon palkansaajien mediaanituntiansio vuonna 2024 oli noin 17,80 €/tunti — noin 8 % alle julkisen sektorin vastaavan ammatin mediaanitason. TPTES 2026:n korotukset kaventavat tätä eroa hieman, mutta eivät poista sitä kokonaan.

Usein kysytyt kysymykset TPTES-palkoista

Koskeeko TPTES 2026 korotus myös vuokratyöntekijöitä? Kyllä, jos vuokratyöntekijä työskentelee yksityisessä terveyspalveluyrityksessä ja hänen työnantajansa on vuokrayritys, joka kuuluu sopimusalan piiriin. Asiakasyrityksen on varmistettava, että vuokrayritys noudattaa TPTES:a — tilaajavastuulaki (1233/2006) edellyttää tilaajayritykseltä selvityksen pyytämistä.

Voiko työnantaja jättää korotuksen maksamatta, jos yritys on taloudellisissa vaikeuksissa? Ei. Yleissitova TPTES:n mukainen yleiskorotus on pakollinen — työnantaja ei voi vedota taloudellisiin vaikeuksiin perusteeksi jättää korotus maksamatta. Ainoastaan yrityssaneerausmenettelyssä (Laki yrityksen saneerauksesta 47/1993) tuomioistuin voi määrätä poikkeuksista.

Milloin kannattaa ottaa yhteyttä lakimieheen palkkariidassa? Heti, kun palkkaero ylittää yhden kuukauden palkan tai kun työnantaja kiistää korotuksen perusteita kirjallisesti. Pienempien riitojen osalta luottamusmies tai liiton lakimiespalvelu riittää. Tuomioistuinvaiheessa ensimmäinen instanssi on käräjäoikeus (työsuhderiidat), johon kanne nostetaan ennen vanhentumisajan päättymistä.

Miten uusi erityistekijäkorvaus eroaa aiemmasta vaativuuslisästä? Aiempi vaativuuslisä oli sidottu kiinteästi nimikkeeseen tai sopimuksessa erikseen lueteltuihin tehtäviin. Erityistekijäkorvaus on joustavampi: se voidaan myöntää laajemmin tosiasiallisen tehtäväsisällön perusteella, ja se sovitaan paikallisesti — mikä antaa sekä työnantajalle että luottamusmiehelle enemmän liikkumavaraa.

Avertissement: Tämän artikkelin tiedot perustuvat TPTES 2026–2028 -sopimukseen ja Suomen työsopimuslakiin, ja ne on tarkoitettu yleiseen informaatioon. Ne eivät muodosta oikeudellista neuvoa. Ota yhteyttä työoikeuslakimieheen tai ammattiliittosi lakipalveluun henkilökohtaisten tilanteidesi arvioimiseksi.

Lisäpalkkiot ja kokonaisansiot TPTES 2026

Pelkät yleiskorotukset eivät anna täyttä kuvaa TPTES-palkansaajan kokonaisansioista. Terveydenhuollon palkansaajille merkittäviä lisäansioita muodostavat lukuisat lisät, joiden perusteet on kirjattu sopimukseen.

Ilta- ja yölisät

Iltatyölisä (klo 18:00–22:00) on TPTES:ssä 15 % tuntipalkasta ja yötyölisä (klo 22:00–06:00) 30 % tuntipalkasta. Ympärivuorokautisessa hoiva- ja ensihoitotyössä nämä lisät muodostavat merkittävän osan kokonaisansioista — sairaanhoitajalla, joka tekee säännöllisesti yövuoroja, yötyölisä voi lisätä kuukausiansiota 300–600 euroa.

Viikonloppulisät

Lauantaityölisä on TPTES:ssä 18 % tuntipalkasta ja sunnuntaityölisä 100 % tuntipalkasta. Sunnuntaityölisä on erityisen merkittävä — se kaksinkertaistaa tunnin arvon, mikä tekee sunnuntaivuoroista ansiollisesti selvästi houkuttelevimpia. Tämä on yksi syy siihen, miksi osa terveysalan palkansaajista hakeutuu aktiivisesti viikonlopputyöhön.

Päivystyslisä

Jos palkansaajaa pidetään päivystyksessä (ts. velvollisuus olla tavoitettavissa ja tarvittaessa tulla töihin) kotona, TPTES edellyttää päivystyslisän maksamista odotusajalta. Kotipäivystyksestä maksetaan vähintään 20 % tuntipalkasta jokaiselta odotustunnilta, ja työvuoroon kutsuminen luetaan normaaliksi työajaksi korvauksineen.

Lomaraha

Lomaraha on 50 % vuosiloman rahamääräisestä arvosta — se on sopimukseen kirjattu käytäntö yksityisellä terveyssektorilla, vaikka se ei perustu lakiin (ei Vuosilomalakiin 162/2005 eikä Työsopimuslakiin). Lomaraha maksetaan yleensä loma-ajan alkamiskuukauden palkanmaksun yhteydessä tai erillisessä maksuerässä. Joissain yrityksissä lomaraha maksetaan kertasuorituksena vuoden lopussa — tästä voidaan sopia paikallisesti luottamusmiehen kanssa.

Palkkausperusteiden dokumentointi: työnantajan velvollisuudet

Työnantaja on velvollinen pitämään kirjaa jokaisen palkansaajan palkkausperusteesta. TPTES:n soveltamisen kannalta kriittisiä dokumentteja ovat:

1. Tehtäväkuvaus — kirjallinen kuvaus siitä, mitä tehtäviä palkansaaja tekee ja mihin vastuuryhmään hän kuuluu. Jos tehtäväkuvaus puuttuu tai on vanhentunut, palkansaajalla on oikeus pyytää se kirjallisena.

2. Palkkalaskelma — jokaisessa palkanlaskussa on eriteltävä selkeästi peruspalkka, lisät (eriteltynä) ja mahdolliset korotukset. Yleiskorotuksen jälkeen peruspalkkarivissä pitää näkyä uusi luku.

3. Paikallisen erän päätösasiakirja — työnantajan on dokumentoitava, miten paikallinen erä on kohdennettu. Palkansaajalla on oikeus pyytää tieto oman korotuksensa perusteista.

4. Erityistekijäkorvauspäätös — jos erityistekijäkorvaus on myönnetty tai kieltäytyminen perusteltu, päätös on oltava kirjallinen.

Dokumentointivaje on yleinen riitakysymys TPTES-soveltamisessa. Työnantaja, joka ei pysty osoittamaan korotusperusteitaan kirjallisesti, joutuu hankalaan todistusasemaan riitatilanteessa — Korkeimman oikeuden ratkaisussa KKO:2018:56 vahvistettiin, että todistustaakka oikein lasketusta palkasta on työnantajalla.

Ammattiliittojen valvontarooli

Tehy ry:n valvontaosasto seuraa TPTES:n noudattamista jäsenilmoitusten perusteella. Jos järjestäytymisaste yrityksessä on riittävä, liitto voi käynnistää työnantajaan kohdistuvan tarkastusmenettelyn. Tarkastuksessa selvitetään palkkatiedot, työvuorolistat ja lisätyömääräykset — ja tunnistetaan systemaattiset rikkomukset.

Koeaikapalkat ja aloituspalkka TPTES:ssä

Uudelle palkansaajalle sovittu aloituspalkka ei saa alittaa TPTES:n mukaista vähimmäispalkkaa vastaavassa tehtäväluokassa. Koeaikaa koskee sama vähimmäispalkkasäännös — koeaika (enintään 6 kuukautta Työsopimuslaki 1 luku 4 §:n mukaan) ei oikeuta maksamaan alle sopimuksen mukaista vähimmäistä.

Käytännössä monet työnantajat tarjoavat aloituspalkaksi juuri TPTES:n vähimmäistason ja nostavat palkkaa koeajan jälkeen. Palkansaajalla on kuitenkin oikeus neuvotella korkeammasta aloituspalkasta — erityisesti, jos hänellä on merkittävää aiempaa kokemusta tai erikoisosaamista. Terveydenhuollon erikoisaloilla (esim. intensiivihoito, anestesiasairaanhoito) markkinapalkka ylittää usein TPTES:n vähimmäistason.

Vuosittainen palkankorotus koeajan jälkeen ei ole pakollinen TPTES:ssä — sopimus määrittää vain sopimuskauden yleiskorotukset. Yksilölliset palkankorotukset ovat vapaaehtoisia ja työnantajan harkinnan varassa, ellei yrityksessä ole käytössä palkkausjärjestelmää, joka sisältää automaattiset kokemuslisät.

Palkankorotukset ja vuosilomapalkka

Tärkeä yksityiskohta, jonka moni palkansaaja unohtaa: yleiskorotus nostaa myös vuosilomapalkkalaskelman perusteena olevaa palkkaa. Vuosilomapalkka lasketaan Vuosilomalain 9–12 §:n mukaan joko loma-ajan palkkana tai loma-ajalta maksettavana päiväpalkkana — kumpaakin laskutapaa sovellettaessa käytetään korotettua peruspalkkaa.

Jos kesäloma ajoittuu kesäkuulle ja syyskuun yleiskorotus toteutuu vasta lomalta palaamisen jälkeen, lomapalkka lasketaan vanhalla palkalla. Tätä ei voida kiertää taannehtivasti. Palkansaaja, joka haluaa varmistaa, että yleiskorotus on mukana kesäloman laskennassa, voi harkita lomansa siirtämistä syyskuun jälkeen — mutta tämä edellyttää sopimista työnantajan kanssa, eikä siihen ole ehdotonta oikeutta.

Lomaraha ja yleiskorotus: Lomaraha lasketaan lomapalkasta, joten korotettu peruspalkka nostaa myös lomarahaa. Syyskuun 2026 jälkeen kertyvien lomapäivien lomaraha on siis suurempi kuin ennen korotusta.

Palkkatiedot ja tietosuoja työpaikalla

TPTES ei kiellä palkkatietojen jakamista kollegoiden välillä — päinvastoin, EU:n palkka-avoimuusdirektiivi (2023/970) tulee osaksi suomalaista lainsäädäntöä vuoteen 2026 mennessä, ja se velvoittaa työnantajia tarjoamaan vertailutietoja palkkaeroista sukupuolen ja ammattiryhmän mukaan.

Käytännössä tämä tarkoittaa, että palkansaajalla on lähiaikoina oikeus pyytää työnantajaltaan selvitystä siitä, mikä on saman tehtäväluokan palkkarakenne yrityksessä. Tietoa ei tarvitse antaa yksilötasolla, mutta vertailudata auttaa tunnistamaan epäoikaistukset.

Työnantajan ei pidä puuttua palkansaajien väliseen luonnolliseen tietojenvaihtoon palkkauksesta — tällainen puuttuminen voi olla ammattiyhdistystoimintaan liittyvä, EAT-lainsäädännön vastainen käytäntö (Laki yhteistoiminnasta yrityksissä 1333/2021, 6 luku).

TPTES-palkat vs. julkinen sektori: vertailu ammattikunnittain

Yksityisen ja julkisen sektorin terveysalan palkkavertailu on monimutkainen — ja tärkeä päätöksenteon pohjaksi, kun palkansaaja harkitsee sektorivaihtoa.

Sairaanhoitajat: Yksityissektorin TPTES-palkkatasolla rekrytoitu sairaanhoitaja ansaitsee tyypillisesti 2 700–3 200 euroa kuukaudessa riippuen kokemusvuosista ja tehtäväluokasta. Julkisella sektorilla KVTES-sopimuksen mukainen sairaanhoitajan palkkataso on hieman korkeampi — noin 2 850–3 400 euroa — mutta palvelusuhteen edut (esim. työsuhdeturva, joustot) ovat osittain paremmat.

Lähihoitajat: Yksityissektorilla lähihoitajan palkka on noin 2 300–2 700 euroa, kun julkisella sektorilla KVTES-taso on 2 400–2 800 euroa. Ero on kaventunut merkittävästi viime vuosien korotuskierrosten myötä.

Fysioterapeutit: Yksityissektorilla terapeuttipalkat vaihtelevat laajasti — 2 500–3 500 euroa — koska monet työskentelevät osaksi provisiopohjaisilla järjestelyillä tai tekevät yksityisvastaanoton ohella töitä. TPTES koskee työsuhteessa toimivia, ei yrittäjiä.

Erityishuomio: Yksityissektorin eduksi on laskettava usein parempi palkan kehityspotentiaali johtotehtäviin, joustavampi työvuorosuunnittelu ja mahdollisissa terveysalan ketjuissa henkilöstöedut (esim. työsuhde-etuna saatavat lääkäripalvelut). Näitä etuja ei näy pelkissä palkkaluvuissa.

Käytännön vinkit työnantajille: TPTES-korotusten toteuttaminen

HR-johtajille ja työnantajille TPTES 2026–2028 -korotusten tekninen toteutus edellyttää useita toimenpiteitä ennen korotuspäivämääriä.

Ennen syyskuuta 2026:

• Päivitä palkanlaskentajärjestelmä vastaamaan uusia prosentteja (2,22 % / 2,92 %)
• Varmista, että jokainen palkansaaja on luokiteltu oikeaan vastuuryhmään
• Aloita paikallisen erän neuvottelut luottamusmiehen kanssa hyvissä ajoin
• Päätä, käytetäänkö paikallinen erä kohdentamalla vai yleiskorotuksena

Ennen joulukuuta 2026:

• Varmista, että kertaerä 183 € on lisätty palkanlaskentaan erillisenä eränä
• Tarkista kaikkien työsuhteen kestot — keillä kaikilla on vähintään 3 kuukautta?
• Muista työnantajan sivukulut kertaerästä budjetoinnissa

Tietotekniset huomiot: Monet palkanlaskentajärjestelmät vaativat päivitetyn palkkataulukon manuaalisen syöttämisen. TPTES:n palkkausjärjestelmä on laajennettavissa — erityistekijäkorvauksen käyttöönotto edellyttää usein uuden palkkalajin luomista. Ota yhteys palkanlaskentajärjestelmäsi toimittajaan hyvissä ajoin ennen korotusajankohtia.

Työnantajilla on myös velvollisuus tiedottaa palkansaajille korotuksista hyvissä ajoin — vähintään kaksi viikkoa ennen. Viestintä voidaan hoitaa sähköpostilla tai yhteisellä tiedotustilaisuudella — tärkeintä on, että palkansaajilla on mahdollisuus esittää kysymyksiä ennen korotuksen voimaantuloa.

Mitä tapahtuu, jos työnantaja maksaa väärän palkan?

Palkkavirhe TPTES:n osalta on työnantajalle riitakysymys, johon pätee Suomen työoikeuden periaatteet. Alla on tiivistys siitä, mitä tapahtuu eri tilanteissa.

Alimaksettu yleiskorotus: Jos työnantaja maksaa yleiskorotuksen väärin laskettuna (esim. korottaa lisäpalkkoja peruspalkaan sijasta), ero on maksettava takautuvasti. Vanhentumisaika on kaksi vuotta. Kahdessa vuodessa alimaksettuja yleiskorotuksia syyskuusta 2026 alkaen voi kertyä merkittävä summa — ja korvauksen lisäksi voidaan vaatia viivästyskorkoa (Korkolaki 633/1982, 4 §) maksamattomalle summalle.

Maksamatta jäänyt kertaerä: Kertaerän laiminlyönti on erillinen rikkomus, josta voidaan vaatia suoritus viivästyskorkoineen. Kertaerä ei uusiudu — se on 2026:n kertaluonteinen etuus.

Paikallinen erä kohdentamatta: Jos paikallinen erä jätetään kokonaan kohdentamatta eikä yleiskorotuksena jakaminen myöskään toteudu, kyseessä on sopimusrikkomus. Ammattiliitto voi nostaa tästä työriitakysymyksen.

Seurauksena: Sovittelu tai kanne. Useimmat palkkariitakysymykset ratkaistaan paikallisessa sovittelussa ammattiliiton avustuksella ennen tuomioistuinvaihetta. Jos sovittelu ei onnistu, asia etenee käräjäoikeuteen työsuhderiitojen lautakunnan käsittelyyn. Suomi ei tunne erillistä työtuomioistuinta yksittäisten palkkariitojen osalta — työsuhdelainsäädäntö käsitellään yleisessä alioikeudessa.

Yhteenveto: TPTES 2026–2028 palkkaratkaisun avainluvut

TPTES 2026–2028 tarjoaa yksityisen terveyssektorin palkansaajille selkeän, kolmivaiheisen korotusrakenteen. Kokonaiskorotus sopimuskauden aikana on vähintään 4,3 % ilman paikallisia eriä ja kertaerää — yhteensä huomattavasti enemmän, kun kaikki elementit lasketaan mukaan.

Sopimus on lähtökohtaisesti tasapainoinen: yleiskorotukset pitävät peruspalkkatason inflaatioseurannassa, kertaerä kompensoi kustannuksia erityisesti matalapalkka-alueella, ja erityistekijäkorvaus luo mekanismin tunnistaa osaaminen, joka muuten jäisi palkitsematta.

Sekä palkansaajien että työnantajien on syytä tutustua sopimuksen tekstiin suoraan Tehy ry:n tai Hyvinvointiala Hali ry:n virallisten lähteiden kautta — tulkintaerimielisyyksissä sopimusteksti on ensisijainen, ja tässä artikkelissa esitetyt tulkinnat ovat yleisohjetta eivätkä sitovia oikeudellisia kantoja.

Muiden sektorien palkkakehitykseen voi tutustua palkka- ja palkankorotukset kuljetus- ja logistiikka-alalla TES 2025–2027 kautta, joka tarjoaa vertailuaineistoa toiselta kasvavalta palvelusektorilta.

Tämä artikkeli on osa TPTES 2026–2028 -dossierista, joka kattaa sopimuksen kaikki kuusi keskeistä osa-aluetta — ylityökorvauksista irtisanomissuojaan ja eläkevakuutuksista lomaoikeuksiin. Lue koko dossier yksityiskohtaiseen kokonaiskuvaan Suomen yksityisen terveyssektorin työsuhteen ehdoista.