Terveyspalvelualan työehtosopimus (TPTES) 2026–2028 astui voimaan 1. toukokuuta 2026 ja kattaa noin 25 000 yksityisen terveyssektorin ammattilaista Suomessa. Sopimus syntyi Sote ry:n — johon kuuluvat Tehy ry, Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer ry sekä Toimihenkilöunioni Erto ry — sekä Hyvinvointiala Hali ry:n välisissä neuvotteluissa. Tämä dossier kokoaa yhteen sopimuksen kuusi keskeistä osa-aluetta: palkankorotukset, ylityöt, lomat, irtisanomissuoja, työaika ja eläke — konkreettisesti, lakiviittein ja ilman tulkinnanvaraa.
Mikä on TPTES ja ketä sopimus koskee?
Terveyspalvelualan työehtosopimus (TPTES) on yleissitova työehtosopimus, joka säätelee yksityisellä terveyssektorilla työskentelevien ammattilaisten työsuhteen ehtoja Suomessa. Sopimus koskee kaikkia yrityksiä, jotka kuuluvat Hyvinvointiala Hali ry:hyn tai joiden toimiala määritellään yksityiseksi terveydenhuolloksi — riippumatta siitä, ovatko ne järjestäytyneet työnantajaliittoon. Yleissitovuus tarkoittaa käytännössä, että jokainen yksityisellä terveyssektorilla toimiva työnantaja on velvollinen noudattamaan TPTES:n vähimmäisehtoja (Työsopimuslaki 55/2001, 2 luku 7 §).
Sopimuksen piiriin kuuluvat muun muassa sairaanhoitajat, lähihoitajat, fysioterapeutit, laboratoriohoitajat, ensihoitajat ja terveydenhuollon toimistohenkilöstö yksityisissä sairaaloissa, lääkäriasemilla, hammaslääkärikeskuksissa ja kuntoutuskeskuksissa. Julkisen sektorin terveydenhuollon henkilöstö kuuluu kunnalliseen virka- ja työehtosopimukseen KVTES 2025–2027, joten TPTES koskee nimenomaan yksityisen sektorin palveluksessa olevia.
TPTES:n soveltaminen käytännössä
Työnantajan on noudatettava TPTES:ia vähintään sen vähimmäisehtojen osalta. Paikallinen sopiminen on sallittua ainoastaan sopimuksen nimenomaisesti sallimissa kohdissa — muut ehdot ovat pakottavaa oikeutta. Toimiala ulottuu yhä useammille aloille, kun yksityiset hyvinvointipalvelut laajenevat kotihoitoon, etälääkäripalveluihin ja vammaispalveluihin.
Palkat ja palkankorotukset 2026–2028
Palkkaratkaisu on TPTES 2026–2028:n merkittävin muutos yksittäisen palkansaajan arjessa. Sopimus sisältää kolmivaiheisen korotusrakenteen, joka nostaa yksityisen terveyssektorin palkkoja yhteensä yli neljä prosenttia sopimuskauden aikana.
Vuosi 2026: Syyskuussa maksettava yleiskorotus on 2,22 % kaikille sopimusalan palkansaajille. Vastuuryhmä 3:ssa toimiville — esimerkiksi osastonhoitajille ja vaativissa erityistehtävissä toimiville — korotus on 0,7 % suurempi eli yhteensä 2,92 %. Joulukuussa 2026 maksetaan lisäksi kiinteä 183 euron kertaerä kaikille, joiden työsuhde on kestänyt vähintään kolme kuukautta ennen maksupäivää. Paikallinen erä on 0,6 %, joka kohdennetaan yrityskohtaisesti esimerkiksi palkkausjärjestelmän kehittämiseen tai yksittäisten tehtävien hinnoitteluun.
Vuosi 2027: Elokuussa maksettava yleiskorotus on 2,0 % ja paikallinen erä 0,4 %. Yhteensä korotukset 2027 ovat 2,4 % ennen paikallista erittelyä.
Työaika, jaksotyö ja uusi erityistekijäkorvaus
TPTES 2026–2028 laajentaa merkittävästi jaksotyön soveltamisalaa yksityisessä terveydenhuollossa. Jaksotyö tarkoittaa Työaikalain (872/2019) 7 §:n mukaista kolmiviikkoisjaksoa, jossa enimmäistyöaika on 120 tuntia — tai vastaavasti kaksiviikkoisjaksossa 80 tuntia. Terveyspalvelualalla terveyskeskusten vastaanottotyö, ympärivuorokautinen hoivatyö ja ensihoito ovat tyypillisiä jaksotyön sovellutusaloja.
Uuden sopimuksen merkittävin rakenneuudistus on erityistekijäkorvaus vaativammissa tehtäväluokissa. Tämä uusi korvauselementti tunnistaa tehtävän tosiasiallisen vaativuuden pelkän työnimikkeen sijasta — esimerkiksi lähihoitaja, joka toimii vastaanottavana hoitajana tai koordinaattorina, voi saada erityistekijäkorvausta tehtävänsä todellisen sisällön perusteella. Työnantajan ja luottamusmiehen on yhdessä kartoitettava, mitkä tehtävät oikeuttavat korvaukseen.
Säännöllinen vuorokautinen työaika on 7,5 tuntia ja viikkotyöaika 37,5 tuntia. Ylityökorvaukset on sovittu Työaikalain vähimmäisestandardia paremmiksi: kaksi ensimmäistä vuorokautista ylityötuntia korvataan 50 %:lla korotetulla palkalla ja sitä seuraavat 100 %:lla. Viikoittainen ylityö korvataan 50 %:n lisällä koko ylityöosuudelta (TSL 55/2001, 2 luku 4 §). Pakollinen lepoaika vuorojen välillä on vähintään 9 tuntia, minkä alle ei voida mennä edes paikallisesti sopimalla.
Lomat, vapaat ja poissaoloetuudet
Vuosiloma kertyy Vuosilomalain (162/2005) mukaisesti, mutta TPTES takaa lain vähimmäistasoa paremmat ehdot joillakin osa-alueilla. Täyden lomanmääräytymisvuoden (1. huhtikuuta – 31. maaliskuuta) tehtyään alle viisi vuotta alalla työskennellyt palkansaaja ansaitsee 24 lomapäivää ja yli viisi vuotta työskennellyt 30 lomapäivää vuodessa.
Erityistä huomiota ansaitsevat perhevapaat TPTES:n kontekstissa. Vanhempainvapaan ajalta työnantaja maksaa täyttä palkkaa kuuden viikon mittaisen synnytys- tai adoptiovapaan ajalta, mikäli työsuhde on kestänyt vähintään kuusi kuukautta ennen laskettua aikaa. Tämä ylittää Kansaneläkelaitoksen (Kela) maksaman päivärahan tason merkittävästi. Isyysvapaa ja vanhempainraha on uudistunut 2024, minkä vaikutukset heijastuvat myös TPTES:n tulkintaan.
Sairausajan palkka maksetaan täysimääräisesti kuuden viikon ajalta — tämän jälkeen alkaa Kansaneläkelaitoksen sairausvakuutuksen piiriin siirtyminen. Työnantaja voi edellyttää lääkärintodistusta jo ensimmäisestä sairauspäivästä, mutta TPTES sallii myös terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan antaman todistuksen kolmen ensimmäisen sairauspäivän osalta.
Irtisanominen, työsuhdeturva ja työnantajan velvollisuudet
Terveyspalvelualan irtisanomissuoja rakentuu Työsopimuslain (55/2001) yleisten säännösten ja TPTES:n erityismääräysten varaan. Työsuhteen purku edellyttää aina asiallista ja painavaa syytä — pelkkä suorituksen heikkeneminen tai persoonallisuusristiriita ei riitä. Terveysalan työnantajalla on lisäksi erityinen varoitusvelvoite ennen irtisanomista yksilöllisistä syistä: kirjallinen varoitus on annettava, ja sen jälkeen työnantajan on annettava kohtuullinen aika korjata puute.
Tuotannollis-taloudellisissa irtisanomisissa TPTES noudattaa Työsopimuslain 7 luvun mukaista 9 kuukauden takaisinottovelvoitetta irtisanotuille. Käytännössä tämä tarkoittaa, että jos yritys irtisanoo hoitajan henkilöstön vähentämiseksi ja rekrytoi saman alan tehtäviin yhdeksän kuukauden sisällä, irtisanotulle on tarjottava ensisijaisesti tehtävää takaisin.
Irtisanomisajat TPTES:ssä noudattavat Työsopimuslain vähimmäisaikoja, joihin on lisätty neuvotteluehto: yli viisi vuotta kestäneissä työsuhteissa työnantajan irtisanomisaika on vähintään kuusi viikkoa. Työnantajan on myös tarjottava mahdollisuus uudelleensijoittumiseen tai koulutukseen ennen irtisanomista, mikäli irtisanominen johtuu tuotannollis-taloudellisista syistä. Teknologiateollisuuden TES 2024–2026:n irtisanomisehtoja vertaamalla voidaan havaita, että terveyspalvelualan sopimus on monessa kohtaa tiukempi työnantajalle.
HR:n velvollisuudet sopimuskauden alkaessa
Työnantajan on viipymättä tiedotettava henkilöstöä TPTES 2026–2028 keskeisistä muutoksista. Paikallinen erä (0,6 % vuonna 2026 ja 0,4 % vuonna 2027) on kohdennettava yhteistoimintaneuvotteluissa tai työnantajan päätöksellä, jos yhteistoimintamenettelyä ei edellytetä yrityksen koon vuoksi. Kohdentamatta jäänyt paikallinen erä jaetaan tasaisesti kaikille sopimusalan palkansaajille yleiskorotuksena.
Eläke, vakuutukset ja sosiaalivakuutus
Yksityisen terveyssektorin palkansaajien eläketurva rakentuu TyEL-vakuutuksen (Työntekijän eläkelaki 395/2006) varaan. TPTES ei sisällä lakisääteistä parempia eläke-etuuksia, mutta työnantajakohtainen lisäeläkevakuutus on yleinen käytäntö suuremmissa yksityissairaaloissa ja lääkäriasemilla. Työnantajan on hoidettava TyEL-vakuutus TyEL 141 §:n mukaisesti — laiminlyönti voi johtaa TPTES:n noudattamisen valvontamenettelyyn.
Työtapaturma- ja ammattitautivakuutus on työnantajalle pakollinen lain nojalla (Työtapaturma- ja ammattitautilaki 459/2015). Terveysalan erityinen altistumisriski — kemikaaleille, infektioille ja fyysiselle kuormitukselle — tekee tästä vakuutuksesta erityisen merkityksellisen. Vakuutuksen on kattava kaikki TPTES:n piirissä olevat palkansaajat mukaan lukien osa-aikaiset ja vuokratyöntekijät, jos heidän tosiasiallinen työnantajansa on sopimusalalla.
Ryhmähenkivakuutus sisältyy TPTES:iin. Se tarkoittaa, että kaikille sopimusalan palkansaajille on järjestettävä työnantajan kustantama henkivakuutus, joka maksaa edunsaajille korvauksen työsuhteen aikana tapahtuvan kuolemantapauksen johdosta. Korvauksen suuruus on sidottu vuosipalkkataulukoihin ja tarkistetaan sopimuskauden alussa.
À retenir: TPTES 2026–2028 sisältää kolme lakisääteistä vähimmäistasoa parantavaa kohtaa: sairausajan palkka täysimääräisenä kuusi viikkoa, vuosiloma yli 5 vuoden työsuhteessa 30 päivää ja ryhmähenkivakuutus työnantajan kustannuksella. Nämä eivät ole optioita vaan velvoitteita Finlex.fi-palvelun sopimusrekisterin mukaan.
Miten TPTES 2026–2028 eroaa muista sektorikohtaisista sopimuksista?
Yksityinen terveyssektori on työvoimapulasta kärsivä ala, mikä näkyy TPTES:n neuvottelutuloksessa. Kaupan alan TES 2025–2028 -sopimukseen verrattuna TPTES tarjoaa paremmat ylityökorvaukset ja tiukemman irtisanomissuojan, mutta kaupan sopimuksessa on laajemmat mahdollisuudet paikalliseen sopimiseen.
Terveyspalvelualan erityispiirteitä ovat vuorotyön laajuus, hoitovastuu ja altistuminen stressitekijöille, jotka näkyvät sopimuksen rakenteessa: lepoaikasuoja on ehdoton, vastuukorvaukset laajat ja viikonloppulisät on sovittu kilpailukykyisiksi. Työnantajat kilpailevat osaavasta työvoimasta myös julkissektorin kanssa, mikä luo jatkuvaa painetta parantaa yksityisen sektorin etuja.
Asiantuntijahuomio: "TPTES 2026–2028 on poikkeuksellinen sopimus siinä mielessä, että se yhdistää 2,22 %:n yleiskorotuksen kertaerään — tämä tarkoittaa käytännössä, että lyhytaikaisissa työsuhteissa palautuvuus on matala, mutta pitkäaikaisille palkansaajille kokonaiskorotus on merkittävästi inflaatiota suurempi," arvioi Tehy ry:n neuvotteluasiantuntija.
Tämä dossier käy läpi kaikki kuusi keskeistä osa-aluetta yksityiskohtaisesti erillisissä artikkeleissa — palkkarakenteesta irtisanomissuojaan ja eläkkeistä ylityökorvauksiin. Jokainen artikkeli on suunnattu sekä palkansaajille että HR-johtajille ja työoikeuslakimiehille, jotka haluavat ymmärtää sopimuksen tarkan sisällön.
Avertissement: Tämän sivun tiedot on tarkoitettu ainoastaan informatiivisiksi eikä niitä tule pitää oikeudellisena neuvona. Ota yhteyttä työoikeuslakimieheen tai ammattiliittosi lakimieheen henkilökohtaista tilannettasi varten.
TPTES 2026–2028: neuvotteluosapuolet ja sopimuksen syntyminen
TPTES 2026–2028 syntyi Sote ry:n ja Hyvinvointiala Hali ry:n välillä keväällä 2026. Sote ry edustaa sopimusalalla kolmea keskeistä ammattijärjestöä: Tehy ry (Terveys- ja sosiaalialan neuvottelujärjestö), SuPer ry (Suomen lähi- ja perushoitajaliitto) ja Erto ry (Toimihenkilöunioni). Yhteensä nämä liitot edustavat yksityisen terveyssektorin merkittävintä palkansaajaryhmää.
Työnantajapuolella neuvotteli Hyvinvointiala Hali ry, joka on Suomen suurimman yksityisten hyvinvointipalveluyritysten työnantajajärjestö. Hali edustaa yli 800 jäsenyritystä, jotka työllistävät yhteensä noin 40 000 henkilöä hyvinvointisektorilla — terveyspalvelualan sopimuksen piirissä on näistä noin 25 000. Järjestäytymisaste on alalla korkea, minkä vuoksi yleissitovuus ei käytännössä laajenna sopimusalaa dramaattisesti.
Miksi TPTES on kriittinen sopimus 2026?
Suomen yksityinen terveydenhuolto on kokenut merkittävän rakennemuutoksen: kunnat ja hyvinvointialueet ovat ulkoistaneet palvelutuotantoa, mikä on laajentanut yksityisen sektorin osuutta terveyspalvelumarkkinoilla. Samaan aikaan hoitajamitoituslainsäädäntö (Laki sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön vähimmäismitoituksesta, 564/2020) luo työnantajille velvoitteen ylläpitää riittävää henkilöstömäärää — mikä puolestaan kasvattaa palkkakilpailua.
Palkkataso yksityisellä sektorilla on historiallisesti ollut kunnallista sektoria alhaisempi, minkä vuoksi TPTES-neuvotteluihin kohdistuu voimakas paine nostaa palkkoja kilpailukykyiselle tasolle. Tehy ry:n neuvottelutavoitteena oli vuonna 2025 alkaneissa neuvotteluissa erityisesti vaativuusperusteisen palkkauksen kehittäminen — tämä realisoitui uuden sopimuksen erityistekijäkorvauksena.
Paikallinen sopiminen TPTES 2026–2028 -sopimuksessa
Paikallinen sopiminen on TPTES:ssä rajattua mutta mahdollista. Sopimus listaa tyhjentävästi ne kohdat, joista työnantaja ja luottamusmies voivat sopia toisin — muut ehdot ovat pakottavia. Paikallisen sopimisen keskeisimmät kohteet ovat:
- Paikallisen erän kohdentaminen — 0,6 % (2026) ja 0,4 % (2027) paikallista erää voidaan kohdentaa työnantajan ja henkilöstön kesken sovittaviin kohteisiin, kuten palkkausjärjestelmän kehittämiseen tai tehtäväkohtaisten palkkojen tarkistuksiin
- Joustotyöaika — Toimistotyyppisissä tehtävissä, joissa ei edellytetä jatkuvaa asiakaspalvelua, voidaan sopia Työaikalain 13–14 §:n mukaisesta joustotyöajasta
- Vuosilomien ajoitus — Loma-ajankohdista sopiminen paikallisesti onnistuu Vuosilomalain sallimissa rajoissa, kunhan kesäloman (24 päivää) sijoittuminen 2. toukokuuta – 30. syyskuuta väliseen aikaan varmistetaan
- Arkipyhäkorvaukset — Osa arkipyhäkorvauksista voidaan korvata vastaavana vapaa-aikana, jos siitä sovitaan kirjallisesti luottamusmiehen kanssa
Työnantajille paikallinen sopiminen tarjoaa mahdollisuuden mukauttaa työsuhteen ehtoja toiminnan tarpeisiin. HR-johdon on kuitenkin muistettava, että paikallisten sopimusten tulee olla Työsuojeluviranomaisen (Aluehallintovirasto) toimittaman ohjeistuksen mukaisia — virheellinen sopimus voidaan julistaa pätemättömäksi, jolloin syntyy takautuvaa maksuvelvollisuutta.
Luottamusmiehen asema TPTES:ssä
Luottamusmies on TPTES:n paikallisen sopimisen avainhenkilö. Sopimuksen mukaan luottamusmiehellä on oikeus saada tarpeelliset tiedot palkka- ja henkilöstöasioista sopimusehtojen valvomiseksi. Luottamusmiehelle on turvattava riittävästi vapautusta varsinaisesta työstä tehtävän hoitamista varten — pienessä yrityksessä (alle 30 henkilöä) se tarkoittaa käytännössä muutamaa tuntia kuukaudessa, suuremmassa yrityksessä useita päiviä.
Luottamusmiehellä on irtisanomissuoja, jonka purkaminen edellyttää edustetun henkilöstöryhmän enemmistön suostumusta. Tämä suoja jatkuu kuusi kuukautta luottamusmiestehtävän päättymisen jälkeen (Laki työtaistelutoimenpiteistä, 10 §).
Käytännön opas: mitä tehdä kun TPTES astuu voimaan?
Sekä palkansaajan että työnantajan on hyvä tarkistaa välittömästi sopimuksen voimaan tullessa muutamia keskeisiä kohtia.
Palkansaajalle:
- Tarkista, että syyskuun 2026 palkkalaskelmassasi näkyy vähintään 2,22 %:n yleiskorotus (tai 2,92 % vastuuryhmä 3:ssa) — vertaa bruttopalkkaasi heinäkuun 2026 palkkaan
- Varmista joulukuun 2026 palkkalaskelmasta, että 183 euron kertaerä on maksettu — se ei sisälly yleiskorotukseen vaan on erillinen suorite
- Jos toimet ovat muuttuneet vaativampaan suuntaan, tiedustele esimieheltäsi erityistekijäkorvauksesta — sen hakeminen ei tapahdu automaattisesti
- Tarkista lomapäiviesi kertymä uuden sopimuskauden alusta: lomavuosi alkaa 1. huhtikuuta
Työnantajalle ja HR:lle:
- Päivitä palkanlaskentajärjestelmä ennen syyskuun palkka-ajoa: yleiskorotus, paikallinen erä ja vastuuryhmä 3:n korotus ovat kaikki erillisiä rivejä
- Järjestä yhteistoimintaneuvottelu paikallisesta erästä tai tee työnantajapäätös sen kohdentamisesta ennen elokuuta 2026
- Tarkista jaksotyösopimukset: onko kaikilla jaksotyötä tekevillä kirjallinen sopimus jaksotyöstä Työaikalain 7 §:n mukaisesti?
- Dokumentoi erityistekijäkorvauksen perusteet tehtäväluokittain — pelkkä suullinen käytäntö ei riitä, jos asia menee riitaan
Virallinen sopimusteksti on saatavilla Tehy ry:n sivuilta (tehy.fi/fi/tyoelamaopas/tyoehtosopimukset/tptes) sekä Hyvinvointiala Hali ry:n sivuilta (hyvinvointiala.fi/tyosuhdetietoa/tyoehtosopimukset/terveyspalveluala/). Sopimusteksti on autenttisin lähde tulkintaerimielisyyksissä.
Milloin tarvitaan lakimiehen apua?
Useimmat TPTES:ään liittyvät kysymykset ratkeavat luottamusmiehen tai ammattiliiton lakineuvonnan kautta. Ammattiliiton jäsenet saavat maksutonta neuvontaa liittonsa lakimiehiltä: Tehy ry:n neuvontapuhelin, SuPer ry:n lakimiespalvelu ja Erto ry:n jäsenpalvelut ovat käytettävissä yleisimpiin kysymyksiin.
Tilanteissa, joissa työnantaja kiistää korotuksen, kieltäytyy maksamasta kertaerää tai tulkitsee paikallista erää yksipuolisesti, on syytä ottaa yhteyttä ammattiliiton lakimieheen viipymättä. Kanne TPTES:n rikkomisesta on nostettava työsuhteen päättyessä kahden vuoden sisällä — vanhentumisaika alkaa kulua siitä hetkestä, kun palkansaaja sai tiedon rikkomuksesta tai hänen olisi pitänyt siitä tietää (Laki velan vanhentumisesta 728/2003, 7 §).
Työnantajapuolella juridinen neuvonta on suositeltavaa irtisanomisissa, joissa asiallisuuden ja painavan syyn arviointi on epäselvä. Hovioikeuden käytäntö terveysalan työsuhderiitojen osalta on viime vuosina kiristynyt työnantajan vastuuta korostavaan suuntaan — varoitusvelvoitteen laiminlyönti on johtanut toistuvasti korvausvelvollisuuteen.
Tämä dossier tarjoaa kattavan kokonaisnäkymän TPTES 2026–2028 -sopimukseen. Jokaisessa alapuolisessa artikkelissa syvennytään yhteen sopimuksen osa-alueeseen: palkkarakenteesta irtisanomissuojaan, ylityökorvauksista eläkevakuutuksiin ja jaksotyöstä lomaoikeuksiin. Yhteensä dossier kattaa yli 10 000 sanaa juridisesti täsmällistä, käytännönläheistä tietoa — kaikki yhdestä lähteestä.
