Sairaanhoitajan jaksotyö TPTES 2026: käytännön tapausesimerkki erityistekijäkorvauksesta

Kun Liisa, 42-vuotias sairaanhoitaja yksityisessä kuntoutuskeskuksessa Tampereella, sai kuulla TPTES 2026–2028:n erityistekijäkorvauksesta, hänen ensimmäinen reaktionsa oli epäileväinen. "Minähän teen vain normaaleja sairaanhoitajan töitä," hän sanoi. Luottamusmiehen kanssa käyty 20 minuutin keskustelu osoitti jotain muuta: Liisa vastasi 16 henkilön vuoropäivystysaikataulusta, perehdytti 4 uutta hoitajaa vuodessa ja koordinoi lääkärin vastaanottotoimintaa ilman osastonhoitajan nimikettä tai lisää. Tässä artikkelissa käydään läpi hänen tapauksensa askel askeleelta — ja mitä se opettaa jokaiselle vastaavassa tilanteessa olevalle.

Tausta: Liisan työtilanne ennen TPTES 2026:ta

Liisa on ollut kuntoutuskeskuksessa töissä 7 vuotta. Hänen nimikkeensä on "sairaanhoitaja" ja vastuuryhmä 2 — täsmälleen sama kuin aloittavalla sairaanhoitajalla, jolla ei ole aiempaa kokemusta. Peruspalkka oli ennen TPTES 2026:ta 2 920 euroa kuukaudessa.

Liisan tosiasiallinen työnkuva kuitenkin ylitti reilusti vastuuryhmä 2:n tehtäväkuvauksen:

• Vuoropäivystyksen koordinointi: 16 hoitajan kuukausittaisen työvuorolistan laadinta ja muutosten hallinta
• Perehdytysvastuut: Neljä uutta hoitajaa vuodessa, kukin 4–6 viikon perehdytysjakso
• Vastaanottotoiminnan koordinointi: Lääkärin ajanvarausjärjestelmän ylläpito ja päiväkirjan koordinointi yhdessä sihteerien kanssa
• Ensiapuvastaava: Koko kuntoutuskeskuksen ensiapusuunnitelman ylläpito

Nämä tehtävät olivat hänelle tuttu osa arkea — niin tuttu, ettei hän ollut ajatellut niiden olevan erityisiä. Jaksotyön puitteissa (kolmen viikon jaksot, 120h enimmäistyöaika) hän teki säännöllisesti sunnuntaivuoroja ja iltatöitä, jotka toivat lisäpalkkioita normaalisti. Mutta erityistekijäkorvausta ei ollut maksettu.

Ongelma: koordinaatiovastuu ilman korvausta

TPTES:n aiemmissa versioissa ei ollut selkeää mekanismia tunnistaa tällaisia tilanteita. Vaativuuslisä oli sidottu kiinteisiin nimikkeisiin — jos ei ollut osastonhoitajan nimikettä, ei ollut lisää, vaikka tosiasiallinen työ olisi ollut vastaavaa.

Liisan kuntoutuskeskuksessa tilanne ei ollut poikkeus. Luottamusmies Erkki kertoo: "Meillä on kolme sairaanhoitajaa, jotka kaikki tekevät osastonhoitajatasoista koordinointia, mutta kukaan ei saa siitä korvausta. TPTES 2026:n erityistekijäkorvaus oli meille merkittävä muutos."

TPTES 2026 muuttaa tilanteen: erityistekijäkorvauksen kartoitus

Heti TPTES 2026–2028:n voimaan astuttua Erkki käynnisti sopimuksen mukaisen kartoitusprosessin yhdessä työnantajan HR-johtajan kanssa. Kartoituksen tarkoitus oli tunnistaa, keillä palkansaajista on tehtäviä, jotka oikeuttavat erityistekijäkorvaukseen.

Kartoitusprosessin vaiheet:

1. Tehtäväkuvauksien keruu — jokainen palkansaaja täytti lomakkeen, johon listasi kaikki tehtävänsä, vastuuryhmän kuvauksesta poikkeavan työn ja ylimääräiset vastuuroolit
2. Vertailu TPTES:n tehtäväluokitukseen — HR ja Erkki vertasivat täytettyjä kuvauksia sopimuksen mukaisiin vastuuryhmä 2:n ylä- ja vastuuryhmä 3:n alarajaan
3. Tunnistetut tapaukset — kuntoutuskeskuksessa tunnistettiin 3 sairaanhoitajaa, joiden tehtäväkuvaus ylitti vastuuryhmä 2:n perusstandardin merkittävästi
4. Neuvottelu työnantajan kanssa — Erkki ja HR neuvottelivat korvauksen suuruudesta tapauskohtaisesti

Prosessi: miten erityistekijäkorvaus neuvoteltiin käytännössä

Liisan tapauksessa työnantajan HR-johtaja aluksi kyseenalaisti erityistekijäkorvauksen tarpeen: "Koordinointivastuu on osa sairaanhoitajan työtä." Erkki vastasi dokumentoimalla Liisan vuoden aikana tekemät perehdytystunnit (yhteensä yli 40 tuntia), työvuorolistan laatimiset (12 krt) ja ensiapusuunnitelman päivitykset.

Kiistaa käytiin noin neljä viikkoa. Lopulta sovittiin seuraavasti:

• Liisa siirtyy vastuuryhmä 2:n ylälaitaan kirjatuksi, erityistekijäkorvauksella korotettuna
• Korvauksen suuruudeksi sovittiin 8 % peruspalkan päälle
• Korvaus on sidottu tehtäväkuvauksen säilymiseen — jos tehtävät muuttuvat, korvaus arvioidaan uudelleen

Koska neuvottelu käytiin hyvässä hengessä, asiaa ei tarvinnut viedä eteenpäin.

Tulos: erityistekijäkorvauksen laskenta Liisan tapauksessa

Liisan peruspalkka ennen muutosta: 2 920 €/kk (vastuuryhmä 2, 7 vuoden kokemus)

Syyskuun 2026 yleiskorotus (2,22 %): 2 920 × 0,0222 = 64,84 €/kk → uusi peruspalkka: 2 984,84 €/kk

Erityistekijäkorvaus (8 % peruspalkasta korotuksen jälkeen): 2 984,84 × 0,08 = 238,79 €/kk

Uusi kokonaisperuspalkka (ennen lisiä): 2 984,84 + 238,79 = 3 223,63 €/kk

Tämä tarkoittaa noin 303,63 euron kokonaisparannusta kuukausipalkkaan — verrattuna siihen, että Liisa olisi saanut pelkän yleiskorotuksen ilman erityistekijäkorvausta. Vuositasolla parannus on yli 3 600 euroa bruttona.

Lisäksi erityistekijäkorvauksen päälle lasketaan normaalisti kaikki muutkin lisät — joten sunnuntaivuoron lisä lasketaan nyt korkeammasta tuntipalkasta, mikä kasvattaa myös viikonloppuansioja.

Jaksotyön vaikutus Liisan tilanteessa

Liisan työ on jaksotyötä — kolmen viikon jaksot, joissa enimmäistyöaika on 120 tuntia. Jaksotyön laajentunut soveltamisala TPTES 2026:n myötä ei vaikuttanut hänen työsopimukseensa suoraan (hänellä oli jo jaksotyösopimus), mutta se vaikuttaa uusiin palkansaajiin kuntoutuskeskuksessa.

Jaksotyön erityistilanne Liisan kohdalla: koordinointivastuu tarkoittaa, että hän joutuu usein vastaamaan puhelimeen vapaa-ajallaan, kun jonkun sairaanhoitajan vuoro muuttuu. Tämä on kotipäivystystä tai varallaoloaikaa — josta olisi periaatteessa pitänyt maksaa 20 %:n varallaolokorvausta. Tätä korvausta ei ole aiemmin maksettu, koska käytäntöä ei ole kirjattu virallisesti.

Erkin ja HR:n välisessä neuvottelussa tämäkin korjattiin: kuntoutuskeskukseen laadittiin selkeä varallaolokäytäntö, jonka mukaan työvuorolistasta vastaava hoitaja (Liisa mukaan lukien) saa varallaolokorvausta kahdelta tunnilta päivässä, kun on vuoropäivystysvastuu.

Mitä Liisan tapaus opettaa

Liisan tapaus on tiivistetysti opas kaikille vastaavassa tilanteessa oleville.

Palkansaajille — 5 askelta:

1. Kirjaa ylös kaikki tehtäväsi, myös epäviralliset — koordinointi, perehdytys, varallaolo
2. Vertaa tehtäväkuvaukseesi TPTES:n vastuuryhmä 2 ja 3 -määritelmiin
3. Puhu luottamusmiehen kanssa — hänen tehtävänsä on käynnistää kartoitus
4. Ole valmis dokumentoimaan — tunnit, koulutuskerrat, koordinointitehtävät konkretian kautta
5. Älä luovuta ensimmäiseen kieltäytymiseen — neljän viikon neuvottelu on normaali prosessi

Työnantajille ja HR:lle — 3 tärkeää huomiota:

• TPTES velvoittaa tekemään kartoituksen yhdessä luottamusmiehen kanssa — älä odota, että palkansaajat tulevat itse pyytämään
• Erityistekijäkorvaus on osa kilpailukykyistä palkkausta — kieltäytyminen voi johtaa avainhenkilöiden lähtöön
• Dokumentoitu päätös on välttämätön — suullinen sopimus ei riitä, jos asia tulee myöhemmin riitaan

TPTES 2026–2028 -dossierissa käsitellään erityistekijäkorvaus ja kaikki muut sopimuksen osa-alueet kokonaisuutena.

Johtopäätökset: TPTES 2026 tunnistaa viimein tosiasiallisen vaativuuden

Liisan tapaus kuvaa hyvin TPTES 2026–2028:n keskeisintä innovaatiota: siirtyminen nimikepohjaista vaativuuslisästä tehtävälähtöiseen erityistekijäkorvaukseen. Kyse ei ole kiinteästä muutoksesta, vaan mekanismista — joka mahdollistaa sen, että tosiasiallinen vaativuus tunnistetaan ja palkitaan, riippumatta siitä, onko henkilöllä osastonhoitajan nimike vai ei.

Yksityisellä terveyssektorilla on pitkä historia alipalkata koordinoivia ja perehdyttäviä sairaanhoitajia, koska heidän panoksensa näkyi vain epävirallisena käytäntönä. TPTES 2026:n erityistekijäkorvaus on suora vastaus tähän — jos käytäntö otetaan tosissaan, se voi muuttaa merkittävästi yksityissektorin palkkarakennetta.

Avertissement: Tässä artikkelissa kuvatut tapaukset ovat todellisuuteen perustuvia esimerkkejä, mutta nimet on muutettu yksityisyyden suojaamiseksi. Kaikki rahasummat ovat suuntaa-antavia. Tiedot perustuvat TPTES 2026–2028 -sopimukseen eivätkä muodosta oikeudellista neuvoa.

Jaksotyökorvausten yksityiskohdat Liisan tapauksessa

Jaksotyössä korvausten laskenta eroaa normaalista viikkotyöaikamallista merkittävästi. Liisan kolmen viikon jaksossa:

Normaali enimmäistyöaika: 120 tuntia / 3 viikkoa Liisan jakson tyypillinen rakenne:

• 8 arkivuoroa à 7,5h = 60 tuntia
• 4 iltavuoroa (klo 14:00–22:00) à 7,5h = 30 tuntia (sisältää iltalisan klo 18:00 alkaen)
• 2 sunnuntaivuoroa à 7,5h = 15 tuntia (sisältää 100 % sunnuntailisän)
• Yhteensä: 105 tuntia — ei ylityötä

Jaksoylityö alkaa, kun 120h raja ylittyy. Liisalla ei yleensä synny jaksoylityötä, koska vuoroja on hallitusti. Mutta poissaolojen paikkaukset voivat nostaa jakson yli 120h — ja niistä Liisa saa ylityökorvaukset normaalisti (+50 % kahdelta ensimmäiseltä tunnilta, +100 % sen jälkeen).

Liisan kuukausittaiset lisät ennen TPTES 2026:ta:

• 4 iltavuoroa à 4h iltalisa (klo 18–22) à 15 % × 18,49 €/h = 4 × 4 × 2,77 € = 44,32 €
• 2 sunnuntaivuoroa à 7,5h × 100 % × 18,49 €/h = 2 × 7,5 × 18,49 € = 277,35 €
• Yhteensä lisät: noin 321 €/kk (vaihtelee kuukausittain työvuororakenteen mukaan)

TPTES 2026:n jälkeen, kun erityistekijäkorvaus nostaa tuntipalkkaa, kaikki lisät kasvavat vastaavasti — sunnuntailisät erityisesti.

Erityistekijäkorvauksen siirrettävyys ja uudet tilanteet

Liisan tapauksen jälkeen kuntoutuskeskuksessa syntyi mielenkiintoinen kysymys: Jos Liisa lähtee töistä ja tilalle tulee uusi sairaanhoitaja, joka ottaa samat koordinointitehtävät, onko uusi henkilö oikeutettu erityistekijäkorvaukseen?

Vastaus on kyllä — mutta ei automaattisesti. Erityistekijäkorvaus on sidottu tehtäväsisältöön, ei henkilöön. Kun tehtäväkuvaus dokumentoitiin Liisan kohdalla, siitä tuli osa kyseisen toimenkuvan kirjallista kuvausta. Uuden henkilön kanssa käydään käytännössä sama prosessi — mutta koska luottamusmiehen ja HR:n välille on jo sovittu toimintamalli, se on helpompi toistaa.

Tämä on tärkeä näkökulma työnantajille: erityistekijäkorvauksen myöntäminen ei ole "kuluerä yhdelle henkilölle" vaan rakenteellinen muutos tehtäväkuvaukseen — ja se kannattaa tehdä alusta asti oikein.

Muiden terveydenhuollon alojen vertailu jaksotyökorvauksiin

TPTES:n jaksotyösäännökset ovat terveyssektorilla ainutlaatuisia siinä mielessä, että ne yhdistyvät ympärivuorokautiseen hoivavelvoitteeseen. Julkisella sektorilla KVTES:n jaksotyösäännöt ovat rakenteeltaan samankaltaiset, mutta irtisanomissuoja ja viranhaltijasuoja ovat tiukemmat — mikä saattaa selittää, miksi yksityissektorin rekrytoinnissa korostuvat palkkakannustimet enemmän.

Teknologiateollisuuden TES:ssä ei ole varsinaista jaksotyömallia — jaksotyö on terveysalan erikoisuus, joka heijastaa potilashoidon ympärivuorokautista luonnetta. Fyysisesti ja henkisesti vaativa jaksotyö onkin yksi perustelu sille, miksi TPTES:n erityistekijäkorvaus on merkityksellinen: se tunnistaa niitä korvauksia, joita pelkät lisät eivät kattaa.

Toinen tapaus: Antti, ensihoitaja Oulussa

Liisan tapaus koskettaa koordinointia, mutta erityistekijäkorvaus voi syntyä myös muista syistä. Antti, 36-vuotias ensihoitaja yksityisessä ensihoitoyrityksessä Oulussa, kohtasi erilaisen tilanteen.

Antin tehtäväkuvaan kuuluu ensihoidon kenttätoiminta — mutta lisäksi hän on lääkehallinnosta vastaava ensihoitaja, mikä tarkoittaa lääkelogitiikan hallintaa, inventaarion valvontaa ja ENsihoitoyksiköiden lääkekaappien tarkistuksia. Tämä vastuu ylittää merkittävästi tavanomaisen ensihoitajan toimenkuvan.

Antin työnantaja oli alun perin eri mieltä: "Lääkevastaavuus on osa ensihoitajan normaalia ammatillista vastuuta." Antin luottamusmies kumosi tämän näkemyksen TPTES:n tekstillä: lääkelogistiikkavastuu, inventointi ja muiden yksiköiden tarkastukset ovat selvästi koordinoivaa erityistehtävää, joka ylittää yksittäisen ensihoitovuoron vastuun.

Neuvottelu kesti kolme viikkoa. Antti sai 7 % erityistekijäkorvauksen peruspalkkansa päälle. Myös hänelle sovittiin varallaolokorvaus päiviltä, jolloin hänellä on lääkevastuupäivystys.

Kaksi tapausta, kaksi erilaista erityistekijää — mutta sama periaate: TPTES 2026:n erityistekijäkorvaus tunnistaa tosiasiallisen vaativuuden nimikkeestä riippumatta.

Yhteenveto: erityistekijäkorvauksen hakeminen askel askeleelta

Nämä kaksi tapausta — Liisa ja Antti — tiivistyvät selkeäksi prosessiksi kaikille yksityisen terveyssektorin palkansaajille:

1. Tunnista tehtäväsi, jotka ylittävät virallisen nimikkeesi vastuun
2. Dokumentoi konkreettisin esimerkein (tunnit, kerrat, vastuiden laajuus)
3. Ota yhteyttä luottamusmieheen — hän käynnistää virallisen kartoituksen
4. Neuvottele — ensimmäinen kieltäytyminen ei ole lopullinen vastaus
5. Kirjaa kaikki sovittu kirjallisesti, tehtäväkuvaukseen asti

Erityistekijäkorvaus ei ole automaattinen — mutta TPTES 2026:n myötä se on ensimmäistä kertaa selkeästi mahdollinen ja sopimukseen kirjattu mekanismi. Liisan ja Antin tapaukset osoittavat, että oikein dokumentoitu ja argumentoitu vaatimus johtaa usein tulokseen.