Vuosiloma rakennusalalla: TES 2025-2028 vs. Vuosilomalaki — vertailu

Sanna Sanna VirtanenAsianajajat
6 minuutin luku 17. toukokuuta 2026

TES vai Vuosilomalaki? Rakennustyöntekijälle tämä ei ole teoreettinen kysymys — oikea vastaus voi tarkoittaa satojen eurojen eroa lomapalkan ja lomarahan laskennassa. Rakennusalan TES 2025–2028 parantaa Vuosilomalain (162/2005) vähimmäistasoa kahdella keskeisellä alueella: prosenttiperusteisessa lomakorvauksen laskennassa ja pakollisessa lomarahassa. Tässä vertailussa selitetään molemmat järjestelmät ja millä tavoin TES voittaa lain.

Vuosilomalaki — kaikkia suojaava minimitaso

Vuosilomalaki (162/2005) on Suomessa kaikkia palkansaajia koskeva yleislaki. Se asettaa vuosiloman vähimmäisehdot, joita mikään työnantaja ei voi alittaa — ei edes työsopimuksella tai muiden kuin yleissitovien TES:ien piirissä.

Loman kertyminen Vuosilomalain mukaan

Vuosiloma kertyy lomanmääräytymisvuoden (1.4.–31.3.) aikana tehdyistä työskentelykuukausista:

  • Alle vuoden työsuhde: 2 päivää/kk (24 päivää/vuosi)
  • Yli vuoden työsuhde: 2,5 päivää/kk (30 päivää/vuosi)

Lomanmääräytymiskuukausi on täyttynyt, kun työntekijä on ollut työssä vähintään 14 päivää kuukaudessa (tai 35 tuntia, jos sopimus on niin tehty).

Lomapalkan laskenta

Tuntipalkkaisen tai projektiluonteisessa työsuhteessa olevan lomakorvaus lasketaan Vuosilomalain 12 §:n mukaan prosenttiperusteisesti:

  • Alle 1 v työsuhde: 9 % vuosiansioista
  • Yli 1 v työsuhde: 11,5 % vuosiansioista

Laki ei velvoita maksamaan lomarahaa — se on lisäetu, joka tulee ainoastaan TES:stä.

Rakennusalan TES:n lomasäännökset

Rakennusalan TES 2025–2028 noudattaa Vuosilomalain prosenttiperiaatetta, mutta täsmentää useita kohtia alan projektiluonteiseen työmalliin sopivaksi. Talonrakentaja on usein lyhyissä tai määräaikaisissa työsuhteissa saman työnantajan palveluksessa toistuvasti — TES ottaa tämän huomioon.

Lomakorvauksen perusteet TES:ssä

TES:n lomakorvaus lasketaan samalla prosenttiperiaatteella kuin laki, mutta kaikkia palkkoja yhteensä laskettaessa huomioidaan:

  • Aikapalkka (perustuntipalkka)
  • Urakkapalkkio (jos urakkatyötä on tehty)
  • Kaikki palkanlisät (iltatyö, yötyö, viikonloppulisät)

Tämä on tärkeä ero: pelkkää tuntipalkkatuloa laskeva työnantaja voi jättää urakkapalkkion lomakorvauslaskennan ulkopuolelle. TES estää tämän.

Lomaraha — TES:n pakollinen lisäetu

Lomaraha (50 % vuosilomapalkasta) on rakennusalan TES:n mukainen pakollinen etu, jota Vuosilomalaki ei edellytä. Lomaraha maksetaan yleensä:

  • loman alkaessa tai
  • viimeistään sen kuukauden palkanlaskennan yhteydessä, jolloin loma alkaa

Esimerkki: Jos kesälomapalkka on 1 800 €, lomarahan myötä kokonaisloma-ajan korvaus on 2 700 €.

Vertailu: TES vs. Vuosilomalaki — rinnakkain

Osa-alue Vuosilomalaki (162/2005) Rakennusalan TES 2025–2028
Loman kertyminen alle 1 v 2 pv/kk (24 pv/v) Sama
Loman kertyminen yli 1 v 2,5 pv/kk (30 pv/v) Sama
Lomakorvaus alle 1 v 9 % vuosiansioista 9 % — mutta urakka+lisät mukana
Lomakorvaus yli 1 v 11,5 % vuosiansioista 11,5 % — mutta urakka+lisät mukana
Lomaraha Ei velvollisuutta 50 % lomapalkan päälle (pakollinen)
Sairastuminen lomalla Siirtooikeus 6+ pv sairauden jälkeen Sama
Loman ajoittaminen Työnantaja päättää, neuvottelun jälkeen Sama
Lomakorvaus työsuhteen päättyessä Kertymätön maksetaan rahana Sama

Lähde: Vuosilomalaki 162/2005 ja Rakennusalan TES 2025–2028

Yhteenveto: TES ei tuo lisää lomapäiviä, mutta se varmistaa, että kaikki palkkakertymät (myös urakkapalkkio) otetaan huomioon lomakorvauslaskennassa, ja se lisää pakollisen 50 % lomarahan. Käytännön hyöty rakennustyöntekijälle on merkittävä erityisesti urakka-ammateissa.

Vertailuna toimii kaupan alan TES:n lomarakenne, jossa lomaraha on myös 50 % mutta lomakorvauksen laskentatapa eroaa jonkin verran.

Lomapalkan laskenta käytännössä — urakkatyöläisen esimerkki

Tuntipalkkainen rakentaja, joka tekee vuoden aikana sekä aikapalkatyötä että urakkatyötä, saattaa aliarvioida oikean lomakorvauksensa, jos hän laskee sen pelkästä tuntipalkasta.

Esimerkki — 1 vuotta täyttänyt palkkaluokka 3 rakentaja:

  • Aikapalkkakertymä (tammikuu–maaliskuu 2026): 3 000 €
  • Urakkapalkkio (huhti–kesäkuu 2026): 4 500 €
  • Palkanlisät (iltatyö + lauantailisät): 600 €
  • Vuosiansiot yhteensä lomanmääräytymisvuodelta: Oletetaan 40 000 €/v

Lomakorvaus 11,5 % × 40 000 € = 4 600 € Lomaraha 50 % × 4 600 € = 2 300 € Kokonaislomakorvaus: 6 900 €

Jos työnantaja laskisi lomakorvauksen vain aikapalkan perusteella (esim. 25 000 €), tulos olisi vain 2 875 € + 1 437,50 € lomaraha = 4 312,50 € — lähes 2 600 € liian vähän.

Tämä on yleisin lomakorvaukseen liittyvä virhe rakennusalalla: urakkapalkkion jättäminen laskennan ulkopuolelle. Muistuta työnantajaasi tai luottamusmiestäsi, että TES velvoittaa ottamaan kaikki palkkakertymät mukaan.

Sairastuminen loman aikana: TES ja laki yhtä mieltä

Sekä Vuosilomalaki (25 §) että rakennusalan TES antavat saman oikeuden: sairastuessa vuosiloman aikana on oikeus saada loma siirrettyä, mikäli sairauspäiviä on vähintään 6 peräkkäistä.

Käytännön menettely

  1. Ilmoita heti — pyydä siirto kirjallisesti heti sairastuessa tai viimeistään loman päätyttyä.
  2. Lääkärintodistus pakollinen — kirjallinen lääkärintodistus on edellytys siirto-oikeudelle.
  3. Siirretyt päivät lisätään loppukesälomaan tai talvilomaan — ei automaattisesti heti perään.

Tärkeä huomio: lyhyt sairastuminen (alle 6 päivää) loman aikana ei anna siirto-oikeutta. Toisin kuin Ruotsissa tai Norjassa, Suomen Vuosilomalaki ei automaattisesti keskeytä lomaa yhden sairauspäivän takia.

Käytännön skenaario: Maaritta, palkkaluokka 3:n rakentaja, sairastuu vuosiloman toisen viikon alussa — 8 päivää ennen loman loppua. Hän toimittaa lääkärintodistuksen työnantajalle, ja 8 sairauspäivää siirretään lisäksi talvilomakauden yhteyteen lokakuuhun.

Käyttämättömät lomat työsuhteen päättyessä

Rakennusalalla on projektiluonteisen työn takia yleistä, että työsuhde päättyy ennen kuin kaikki kertyneet lomapäivät on pidetty. Sekä Vuosilomalaki että TES ovat tässä selkeitä: kertymättömät lomat maksetaan rahana työsuhteen päättyessä.

Lomakorvaus lasketaan samalla prosenttiperiaatteella (9 % tai 11,5 % lomanmääräytymisvuoden ansioista) kuin normaalin loman lomapalkka. Lomaraha maksetaan sen päälle myös työsuhteen päättyessä — ei vain aktiivisen työsuhteen aikana pidetystä lomasta.

Milloin lomakorvaus maksetaan?

Lomakorvaus on maksettava työsuhteen päättyessä, viimeistään viimeisen palkanmaksun yhteydessä. Se ei siirry seuraavaan työsuhteeseen saman työnantajan kanssa — se on aina maksettava työsuhteen päättyessä.

Jos työnantaja jättää lomakorvauksen maksamatta, se on vaadittavissa 3 vuoden ajan (TSL 55/2001, 13 luku 9 §). Luottamusmies tai Rakennusliitto voi auttaa perimisessä.

Vertailuna kannattaa tutustua myös teknologiateollisuuden loma-artikkeliin, jossa lomakorvausten perimismenettelyt on selitetty teollisuusnäkökulmasta.

Loman ajoittaminen rakennusalalla

Rakennusala on vahvasti sesonkiluonteinen. Talvikuukausina rakentaminen hidastuu, kesällä on kiirehuippu. Tämä luo jännitteen lomien sijoittelussa: työnantaja haluaa lomia talvelle (kiire alhainen), työntekijät haluavat lomat kesälle (perhe, lapset, sää).

Kuka päättää loman ajoittamisesta?

Vuosilomalaki antaa työnantajalle oikeuden määrätä loman ajankohta — mutta vasta neuvottelun jälkeen. Työnantajan on:

  1. Tiedusteltava lomatoiveet hyvissä ajoin
  2. Pyrittävä ottamaan toiveet huomioon
  3. Ilmoitettava loman ajankohdasta vähintään kuukausi ennen loman alkamista

Jos ilmoitusaika ei täyty, työnantajalla on korvausvelvollisuus myöhästymisestä.

Kesäloma vs. talviloma

Vuosilomalaki jakaa loman kahteen osaan:

  • Kesäloma: vähintään 24 päivää on pidettävä 2.5.–30.9. välisenä aikana
  • Talviloma: loput päivät (yli 24 pv ylittävä osa) talvikaudella 1.10.–30.4.

Työnantaja ei voi kokonaan siirtää kaikkia lomia talvikauteen — vähintään 24 päivää kesälomasta on oltava kesäkaudella. Rakennusalan työnantaja, joka siirtää kesälomia talveen vastoin TES:n henkeä, voi kohdata luottamusmiehen kautta tulevaa vastustusta.

Perhevapaat ja vuosiloman kertyminen

Perhevapaa-aikana (äitiysvapaa, isyysvapaa, vanhempainvapaa) vuosilomaa kertyy rajallisesti. Vuosilomalain 7 §:n mukaan ensimmäiset 182 kalenteripäivää perhevapaan ajasta kerryttää lomaa täysimääräisesti. Sen ylittävältä osalta lomaa ei kerry.

Isyysvapaan laajennus (16 kalenteripäivää 15.5.2025 tai sen jälkeen syntyneille) on täysin lomanmääräytymislaskennan piirissä — nämä 16 päivää kerryttävät lomaa normaalisti.

Esimerkki: Rakentaja pitää 6 kuukauden vanhempainvapaan (182 päivää) — tämä kerryttää lomaa. Jos vapaa pitenee 9 kuukauteen, viimeisten 91 päivän ajalta lomaa ei kerry.

Tärkeä käytännön huomio: perhevapaiden vaikutus lomakorvauslaskentaan on tehtävä työnantajan toimesta automaattisesti — tarkista palkkalaskelmastasi, että lomakorvaus on laskettu oikein perhevapaajakson jälkeen.

À retenir: Rakennusalan TES:n suurimmat edut Vuosilomalakiin nähden ovat urakkapalkkion mukaanotaminen lomakorvauslaskennassa ja pakollinen 50 % lomaraha. Kesälomien sijoittelusta neuvottele hyvissä ajoin — työnantajalla on viime kädessä päätösvalta, mutta ilmoitusaika sitoo häntä.

Avertissement: Tämä artikkeli on yleistietoartikkeli Vuosilomalain ja Rakennusalan TES 2025–2028:n vertailusta. Yksittäistapauksissa suositellaan kääntymistä Rakennusliiton, luottamusmiehen tai HR-ammattilaisen puoleen.

Työnantajan käytännön muistilista lomahallinnan osalta

Rakennusalan työnantajalle ja HR-johtajalle vuosilomahallinta on erityisen vaativa, kun työsuhteita alkaa ja päättyy projektikohtaisesti. Tärkeimmät toimet:

  1. Vuosilomakirjanpito: Pidä kirjaa jokaisen työntekijän kertymisestä lomanmääräytymisvuoden alusta alkaen. Seuraa erityisesti urakkapalkkioita, jotka on sisällytettävä lomakorvauslaskentaan.

  2. Lomasuunnitelma hyvissä ajoin: Tiedustele lomatoiveet vähintään 2 kuukautta ennen kesälomakauden alkua. Epäselvyys loman ajoittamisesta on yksi yleisimmistä työnantaja-työntekijä konflikteista.

  3. Lomarahan ajankohta: Maksa lomaraha loman yhteydessä — ei jälkikäteen. Jälkikäteinen maksu voidaan tulkita velvollisuuden laiminlyönniksi.

  4. Työsuhteen päättyminen: Varmista, että lomakorvaus (lomakorvauspalkka + lomaraha) sisältyy viimeiseen palkkaerään automaattisesti. Unohtaminen on yleinen virhe projektiluontoisessa rakentamisessa.

  5. Dokumentoi lomasuunnitelman ilmoittaminen: Kuukauden ennakkoilmoitus loman ajankohdasta on dokumentoitava — sähköpostiviesti tai kirjallinen ilmoitus riittää.

Vuosilomahallinta on yksi tärkeimmistä työnantajan lakisääteisistä velvollisuuksista. Hyvä vuosilomakäytäntö rakentaa luottamusta henkilöstön kanssa ja vähentää työriitojen riskiä.

Rakennusalan TES 2025-2028: kattava dossier talonrakentajille ja työnantajille

Katso koko kansio
Rakennusalan palkat ja palkankorotukset 2025-2028: täydellinen opas
Asianajajat

Rakennusalan palkat ja palkankorotukset 2025-2028: täydellinen opas

Rakennusalan uusi TES astui voimaan 1.3.2025, mutta ensimmäinen palkankorotus tapahtuu vasta 1.9.2025. Tässä ikkunassa — kuusi kuukautta ilman korotuksia — monet rakentajat ihmettelevät: missä minun k

14 minuutin lukuMay 17, 2026
Ylityöt ja lisäpalkkiot rakennusalalla TES 2025-2028: laskenta ja oikeudet
Asianajajat

Ylityöt ja lisäpalkkiot rakennusalalla TES 2025-2028: laskenta ja oikeudet

Rakennusalalla ylityökorvausten maksamatta jättäminen on yksi yleisimmistä palkkariitojen aiheuttajista — ja samalla eniten vältettävissä oleva. Rakennusalan TES 2025–2028 on yksiselitteinen: ylityöst

8 minuutin lukuMay 17, 2026
Asianajajat

Irtisanominen rakennusalalla: 8 asiaa, jotka jokaisen täytyy tietää

Rakennusalan työsuhdeturva ei ole pelkästään lakikirjojen asia — se on arjen todellisuus, joka koskee jokaista 60 000:ta talonrakentajaa. Seuraavat kahdeksan kohtaa kattavat tärkeimmän, mitä jokaisen

5 minuutin lukuMay 17, 2026
Asianajajat

Rakennusalan työaika ja joustavuus TES 2025-2028: 9 tärkeintä kysymystä

Onko rakennusalalla mahdollista tehdä 10-tuntisia päiviä talvella ja lyhentää tunteja kesällä? Kyllä — mutta vain kirjallisella sopimuksella. Rakennusalan TES 2025–2028 mahdollistaa joustavan työajan

4 minuutin lukuMay 17, 2026
Asianajajat

Eläke ja vakuutukset rakennusalalla TES 2025-2028: Toivon tarina

Toivo, 52-vuotias kokenut talonrakentaja Jyväskylästä, liukastui talvella 2025 kostean betonitasanteen reunalta ja murtui ranteestaan. Tapaturma oli vakava, toipuminen kesti kuusi kuukautta, ja takais

6 minuutin lukuMay 17, 2026

Asiantuntijamme

Edut

Nopeita ja tarkkoja vastauksia kaikkiin kysymyksiisi ja avunpyyntöihisi yli 200 kategoriassa.

Tuhannet käyttäjät ovat antaneet arvosanan 4,9/5 avustajiemme antamista neuvoista ja suosituksista.