Noin 60 000 talonrakentajaa Suomessa työskentelee maaliskuusta 2025 uuden rakennusalan työehtosopimuksen (TES) alaisena. Sopimuksen ovat neuvotelleet Rakennusliitto ja Rakennusteollisuus RT, ja se on yleissitova — se sitoo kaikkia alan työnantajia järjestäytymisestä riippumatta. Sopimuskausi ulottuu 1.3.2025–29.2.2028, ja se tuo mukanaan kolmivaiheisen palkankorotusmallin: yhteensä noin 7,9 prosenttia kolmen vuoden aikana.
Tämä dossier on laadittu kolmelle kohderyhmälle. Rakennusalan työntekijälle se tarjoaa selkeän kuvan oikeuksista — palkoista, ylitöistä, lomista ja työsuhdeturvasta. HR-johtajalle ja työnantajalle se avaa velvollisuudet paikallisessa sopimisessa, tasausjaksoissa ja kirjallisissa menettelyissä. Työoikeuslakimiehelle se kokoaa yhteen TES:n suhteen Työsopimuslakiin (TSL 55/2001), Vuosilomalakiin (162/2005), Työaikalakiin (872/2019) ja Työturvallisuuslakiin (738/2002). Dossier kattaa kuusi keskeistä osa-aluetta yksityiskohtaisissa artikkeleissa — tässä katsaus kokonaisuuteen.
Sopimuksen osapuolet, soveltamisala ja yleissitovuus
Rakennusalan TES 2025–2028 on solmittu Rakennusliiton ja Rakennusteollisuus RT:n välillä. Sopimus kattaa talonrakennusalan — uudis- ja korjausrakentamisen sekä rakennusasennustyön — ja sen piiriin kuuluu Rakennusliiton ja RT:n arvion mukaan noin 60 000 ammattilaista.
Yleissitovuus on sopimuksen tärkein oikeudellinen piirre: koska TES on vahvistettu yleissitovaksi, sen vähimmäisehtoja on noudatettava riippumatta siitä, onko työnantaja järjestäytynyt työnantajaliittoon. Käytännössä tämä tarkoittaa, että pienimmätkin rakennusyritykset — myös yksityisyrittäjät, jotka työllistävät rakennusmiehiä — ovat sidottuja TES:n palkkoja, työaikoja ja muita keskeisiä ehtoja koskeviin säännöksiin.
Soveltamisalan ulkopuolelle jäävät tyypillisesti toimihenkilöt, suunnittelijat ja johtotehtävissä toimivat — heidän työsuhteensa kuuluvat muiden sopimusten piiriin, esimerkiksi Teknologiateollisuuden TES:n tai ylempien toimihenkilöiden sopimusten alaisuuteen. Rakennusalan TES koskee nimenomaan työntekijäasemassa olevia talonrakentajia.
Työnantaja, joka ei noudata yleissitovan TES:n vähimmäisehtoja, syyllistyy Työsopimuslain (TSL 55/2001) 2 luvun 7 §:n mukaiseen laiminlyöntiin. Seurauksena voi olla palkkaeriitojen lisäksi vahingonkorvausvelvollisuus sekä mahdollinen rikosoikeudellinen vastuu.
Palkankorotukset 2025–2028: kolmivaiheinen malli
Rakennusalan TES 2025–2028 sisältää kolme erillistä palkankorotusjaksoa, joiden yhteistulos on noin 7,9 prosenttia kolmen vuoden ajalta. Malli noudattaa ns. reunaehtoihin perustuvaa rakennetta, jossa vuosittainen korotus on sidottu sopimuksen voimassaoloaikaan.
Korotukset koskevat sekä aikapalkkoja että urakkapalkan perusteita. Urakkahinnoitteluun liittyvät yksikköhinnat tarkistetaan vastaavasti kunkin korotusajankohdan yhteydessä, jotta urakkatyöläisen tosiasiallinen ansiotaso nousee samassa suhteessa aikapalkkalaisten kanssa.
À retenir: Ensimmäinen korotus astuu voimaan 1.9.2025 — ei sopimuskauden alusta (1.3.2025). Tämä tarkoittaa, että huhtikuusta elokuuhun 2025 palkat pysyvät vanhalla tasolla. Työnantajien tulee huomioida tämä palkanlaskennassa ja budjetoinnissa.
Korotusrakenne noudattaa kansallista palkkasopimuslinjaa, josta myös kaupan alan TES 2025–2028 ja monet muut yleissitovat sopimukset ammentavat. Rakennusalan erityispiirre on kuitenkin urakkahinnoittelun mukanaolo, joka tekee palkkakehityksestä monikerroksisemman kokonaisuuden kuin puhtaasti aikapalkkaisilla aloilla.
Urakkahinnoittelu – rakennusalan erityispiirre
Rakennusalaa erottaa useimmista muista aloista urakkahinnoittelu (suoritusurakka tai aikaurakointi), jossa palkka perustuu osaksi tai kokonaan aikaansaatuun suoritukseen — ei pelkästään käytettyyn aikaan. Urakkahinnoittelu on kirjattu TES:n liitteisiin yksityiskohtaisilla yksikköhintoihin perustuvilla hinnoittelujärjestelmillä.
Urakkatyön periaatteet TES:ssä
TES tunnistaa kaksi pääasiallista urakkapalkan muotoa:
- Suoritusurakka (kokonaisurakka): Tietystä työmäärästä sovitaan kiinteä urakkahinta. Palkkio riippuu suorituksesta, ei ajasta.
- Aikaurakointi (tavoitepalkkaurakka): Peruspalkan päälle maksetaan lisäpalkkio sovitun tavoitetason ylittämisestä.
Urakkahinnat on neuvoteltava ja kirjattava urakkasopimukseen ennen urakkatyön alkamista. Jos kirjallista sopimusta ei ole tehty ennen työn aloittamista, työnantaja on velvollinen maksamaan vähintään TES:n mukaisen aikapalkan — tämä on keskeinen riski erityisesti pienissä ja nopeasti käynnistetyissä työkohteissa.
Urakkahinnoittelun muutokset 2025–2028
Uusien palkankorotusten myötä myös TES:n liitteenä olevat urakkahinnoittelun yksikköhinnat päivitetään jokaisen korotusajankohdan yhteydessä. Rakennusliiton virallinen TES-dokumentti sisältää ajantasaiset hinnastot, joita tulee noudattaa kaikissa kohteissa.
Riitatilanteissa urakkaneuvottelujen pöytäkirja toimii ensisijaisena todisteena. Luottamusmiehen läsnäolo ja allekirjoitus urakkasopimuksessa on vahva oikeudellinen suoja sekä työntekijälle että työnantajalle.
Työaika, ylityöt ja joustava tasoittaminen
Rakennusalan TES 2025–2028 noudattaa Työaikalain (872/2019) runkoa, mutta sisältää alan erityistarpeisiin räätälöityjä joustoja. Säännöllinen viikkotyöaika on 40 tuntia, mutta TES mahdollistaa työajan tasoittamisen enintään kuuden kuukauden jaksossa — Työaikalain 11 §:n mukainen pidempi tasoittamisjakso on kirjattu TES:ään erikseen.
Ylityökorvaukset rakennusalalla
Ylityön raja kulkee 8 tunnissa päivässä tai 40 tunnissa viikossa. TES määrittää ylityökorvaukset seuraavasti:
- Kaksi ensimmäistä ylityötuntia päivässä: 50 % korotus
- Sitä seuraavat ylityötunnit: 100 % korotus
- Viikonloppuylityö: TES:n mukainen viikonloppukorotus
Tasoittamisjärjestelmässä kertyneet ylitunnit voidaan sopia annettavaksi vapaana — mutta tästä on sovittava kirjallisesti. Suullinen sopimus ei riitä, mikäli asia riitaantuisi Työsuojeluviranomaisessa tai käräjäoikeudessa.
Paikallinen sopiminen työajasta
TES 2025–2028 laajentaa paikallisen sopimisen mahdollisuuksia työajan osalta. Työnantaja ja luottamusmies voivat sopia poikkeuksista TES:n pääsääntöön useilla osa-alueilla — edellyttäen, että sopimus tehdään kirjallisesti. Suullinen paikallinen sopimus ei sido osapuolia.
Uusi kirjallisuusvaatimus on käytännössä merkittävä muutos erityisesti pientyömaille, joissa luottamusmiestä ei aina ole, ja epämuodolliset käytännöt ovat olleet yleisiä.
Vuosiloma, irtisanominen ja keskeinen työsuhdeturva
Rakennusalalla vuosilomaoikeus perustuu Vuosilomalain (162/2005) yleissäännöksiin, joita TES täydentää tietyillä alan erityiseduilla. Lomarahaoikeus on keskeinen: TES:n mukainen lomaraha on 50 prosenttia vuosilomapalkasta, ja se maksetaan loman yhteydessä tai ennen loman alkamista.
Irtisanomisajat ja työsuhdeturva TES:n mukaan
Irtisanomisajat noudattavat pääosin Työsopimuslain (TSL 55/2001) 6 luvun mukaisia vähimmäisaikoja, joita TES voi parantaa mutta ei heikentää:
| Työsuhteen kesto | Irtisanomisaika (työnantaja) | Irtisanomisaika (työntekijä) |
|---|---|---|
| alle 1 vuosi | 14 päivää | 14 päivää |
| 1–4 vuotta | 1 kuukausi | 1 kuukausi |
| 4–8 vuotta | 2 kuukautta | 1 kuukausi |
| yli 8 vuotta | 4 kuukautta | 1 kuukausi |
TES tarkentaa irtisanomisperusteita tuotannollisilla ja taloudellisilla syillä: työnantajan on ennen irtisanomista selvitettävä mahdollisuus tarjota muuta sopivaa työtä tai koulutusta. Rakennusalalla tämä korostuu projektiluonteisuuden takia — työmaakohtaiset tehtävät päättyvät, mutta yhtiössä voi silti olla muuta työtä tarjolla.
Isyysvapaan laajennus 15.5.2025 alkaen
TES 2025–2028 uudistaa isyysvapaan: 15.5.2025 tai sen jälkeen syntyneille lapsille isyysvapaa on laajennettu 16 kalenteripäivään aiemmasta. Laajennuksella pyritään yhdenvertaisempaan perhevapaajakaumaan ja rakennusalan miesvaltaiseen työvoimaan soveltuvaan käytäntöön.
Palkallisen isyysvapaan ehtona on TES:n mukainen palvelussuhteen kesto — tarkista ajantasainen soveltamisohje Rakennusliiton verkkosivuilta.
Eläke, vakuutukset ja työnantajan lakisääteiset velvollisuudet
Rakennusala on yksi Suomen vaarallisimmista toimialoista: tapaturmataajuus on selvästi yli kaksinkertainen verrattuna koko teollisuuteen keskimäärin [Tapaturmavakuutuskeskus, 2024]. Työnantajan vakuuttamisvelvollisuudet ovat siksi erityisen merkittäviä.
Työeläke (TyEL) rakennusalalla
Kaikki rakennustyöntekijät kuuluvat Työntekijän eläkelain (TyEL) piiriin. Eläkemaksu on jaettu työnantajan ja työntekijän kesken: vuonna 2026 kokonaismaksu on 24,81 % palkasta, josta työnantajan osuus on 17,39 % ja työntekijän 7,42 % (Eläketurvakeskus, 2026).
TES ei muuta TyEL:n perusmaksua, mutta työnantajan on huomioitava eläkemaksun vaikutus koko henkilöstökulujen rakenteeseen — erityisesti urakkatyöntekijöiden osalta, joiden palkka voi vaihdella huomattavasti kuukausittain.
Tapaturmavakuutus ja Työturvallisuuslaki
Työnantaja on velvollinen vakuuttamaan kaikki rakennustyöntekijät tapaturmavakuutuslain mukaisesti. Vakuuttamaton työnantaja on velvollinen maksamaan korvaukset itse, ja vakuuttamislaiminlyönti on rangaistava teko.
Työturvallisuuslaki (738/2002) velvoittaa rakennustyömaiden haltijoita — pääurakoitsijaa ja tilaajaa — yhteiseen turvallisuuskoordinointiin. Tämä korostuu monityömaaympäristöissä, joissa useita aliurakoitsijoita toimii samalla alueella.
Rakennusteollisuus RT tarjoaa työnantajille koulutus- ja neuvontapalveluja vakuuttamisvelvollisuuksien täyttämiseen. Useimmille pientyönantajille suositellaan asiantuntija-apua, jotta pakolliset vakuutukset ovat kunnossa jo ennen ensimmäisen rakennustyöntekijän palkkaamista.
TES:n noudattaminen käytännössä: kirjallinen sopiminen ja valvonta
Yksi TES 2025–2028:n selvimmistä muutoksista koskee kirjallista paikallista sopimista. Uusi sopimus edellyttää, että kaikki TES:n perusnormista poikkeavat paikalliset sopimukset — oli kyse sitten tasoittamisjaksosta, urakkaehdoista tai ylityömenettelyistä — on tehtävä kirjallisesti. Suullinen sopimus ei enää riitä.
Luottamusmies paikallisen sopimisen avainhenkilönä
Paikallinen sopiminen tapahtuu pääsääntöisesti luottamusmiehen välityksellä. Luottamusmies on Rakennusliiton valtuuttama henkilöstön edustaja, jolla on oikeus neuvotella ja sopia TES:n sallimissa rajoissa. Jos työpaikalla ei ole luottamusmiestä, tiettyjä joustoja ei voida ottaa käyttöön.
Tämä on erityisen merkittävää pienillä rakennusyrityksillä: jos yrityksessä on alle 10 rakennustyöntekijää eikä luottamusmiestä ole, monia TES:n joustokohtia ei voida soveltaa ilman, että kaikki asianomainen henkilöstö hyväksyy muutoksen kirjallisesti.
Valvonta ja oikeussuojakeinot
Rakennusalan TES:n noudattamista valvoo Aluehallintoviraston (AVI) työsuojeluhallinto, joka voi tarkastaa työmaan asiakirjat ja palkkakuitit pyydettäessä tai valvontakäynnillä. Lisäksi Rakennusliitto voi käynnistää riidanratkaisun järjestöjen välisellä tasolla, mikäli TES:n tulkinnassa syntyy kiistoja.
Rikkomustapauksissa luottamusmies tai yksittäinen työntekijä voi saattaa asian ensin liittojen väliseen sovitteluun ja tarvittaessa työtuomioistuimeen. TES:n mukainen vahingonkorvausvastuu koskee sekä järjestäytyneitä että yleissitovuuden nojalla sidottuja työnantajia.
À retenir: Dokumentoi kaikki TES:stä poikkeavat paikalliset sopimukset kirjallisesti heti niiden syntymisestä. Suullinen käytäntö, vaikka se olisi jatkunut vuosia, ei suojaa työnantajaa jälkikäteisvaatimuksilta.
Kuusi osa-aluetta, joita tämä dossier käsittelee syvällisesti
Rakennusalan TES 2025–2028 on laaja ja monitasoinen sopimus, jonka kaikki osa-alueet ansaitsevat perusteellisen käsittelyn. Tämä dossier on jaettu kuuteen erikoistuneeseen artikkeliin, joista jokainen käsittelee yhtä keskeistä teemaa yksityiskohtaisesti:
1. Palkat ja palkankorotukset kattaa yksityiskohtaisen katsauksen palkkarakenteesta — aikapalkkaluokat, urakkapalkka-asteikot, korotusajankohdat ja käytännön esimerkkilaskelmat eri ammattiryhmille. Tämä artikkeli on dossieriin tutustumisen hyvä lähtökohta.
2. Ylityöt ja lisäpalkkiot syventyy ylityökorvausten laskentaan, iltatyön, yötyön, lauantai- ja sunnuntaityön lisiin sekä urakkatyöntekijän lisäpalkkioihin — käytännön laskelmineen.
3. Vuosiloma ja vapaat vertaa rakennusalan TES:n lomaetuuksia Vuosilomalain (162/2005) perusvaatimuksiin ja selittää, milloin TES antaa enemmän kuin laki edellyttää.
4. Irtisanominen ja työsuhdeturva käy läpi irtisanomisperusteet, irtisanomisajat, taloudelliset irtisanomistilanteet ja uudelleensijoittamisvelvollisuuden rakennustyöntekijän näkökulmasta.
5. Työaika ja joustavuus avaa tasausjärjestelmän käytännön mekanismit, paikallisen sopimisen rajat ja ylityöpankin toimintaperiaatteet.
6. Eläke ja vakuutukset selittää TyEL-eläkkeen, tapaturmavakuutuksen, ammattitautivakuutuksen ja Rakennusalan eläkesäätiön (RAVA) roolin kokonaiskuvassa.
Jokainen artikkeli on kirjoitettu sekä kokeneen lakimiehen tarkistettavaksi että rakennustyömaalla luettavaksi — selkeällä suomen kielellä ilman tarpeetonta juridista jargonia.
Rakennusalan TES suhteessa muihin yleissitoviin sopimuksiin
Rakennusalan TES ei ole irrallinen saari — se on osa suomalaista yleissitovien työehtosopimusten verkostoa. Vertailu muihin aloihin auttaa ymmärtämään rakennusalan erityisasemaa.
Palkankorotusvauhti rakennusalalla on linjassa muiden suurten alojen kanssa. Esimerkiksi KVTES 2025–2027 ja kaupan TES tarjoavat samankaltaisen korotusrytmin, vaikka ammattirakenne ja palkkataso poikkeavat merkittävästi.
Urakkahinnoittelu erottaa rakennusalan lähes kaikista muista yleissitovista sopimuksista. Teollisuudessa ja palvelualoilla dominoi aikapalkka; rakennusalalla merkittävä osa ansioista kertyy suoritusperusteisesti. Tämä tekee rakennusalan TES:stä oikeudellisesti monimutkaisemman tulkita kuin esimerkiksi kaupan alan tai kunnallisen sopimuksen.
Paikallisen sopimisen laajuus rakennusalalla on kansainvälisestikin merkittävä. Suomessa monet Euroopan rakennusalan sopimuksissa normaaliksi katsotut asiat — kuten päivittäisen työajan järjestäminen projektikohtaisesti — ovat rakennusalan TES:ssä mahdollisia kirjallisen paikallisen sopimuksen kautta.
Rakennusalan TES:n keskeisiin asiakirjoihin voi tutustua Finlex-sopimustietokannassa ja Rakennusliiton sekä Rakennusteollisuus RT:n virallisilla sivuilla.
Avertissement: Tämän artikkelin tiedot on tarkoitettu yleistiedoksi eikä se muodosta oikeudellista neuvontaa. Yksittäistapauksissa suositellaan kääntymistä ammattiliittosi, työnantajaliittosi tai työoikeuksiin erikoistuneen lakimiehen puoleen.
Käytännön tarkistuslista: mitä tehdä nyt?
TES 2025–2028 on ollut voimassa 1.3.2025 lähtien, mutta monet muutokset astuvat asteittain voimaan. Tässä käytännön toimenpidelista eri toimijoille:
Rakennustyöntekijälle
- Tarkista palkkasi syyskuusta 2025 alkaen — 2,5 prosentin korotuksen on näyttävä palkkalaskelmassasi.
- Urakkasopimus kirjallisesti — ennen urakkatyön aloittamista vaadi kirjallinen urakkasopimus. Suullinen sopimus heikentää oikeudellista asemaasi.
- Isyysvapaa — jos lapsesi syntyi 15.5.2025 tai sen jälkeen, sinulla on oikeus 16 kalenteripäivän isyysvapaaseen palkallisena.
- Ylityöt laskettuna — ylitunnit alkavat 8 tunnin jälkeen päivässä, ja ensimmäiset kaksi tuntia korvataan 50-prosenttisella korotuksella.
- Luottamusmies apuna — riidoissa ja tulkintakysymyksissä ota ensin yhteyttä luottamusmieheen, ei suoraan työnantajaan.
Työnantajalle ja HR-johtajalle
- Palkkajärjestelmän päivitys — korotusajankohdat (1.9.2025, 1.6.2026, 1.6.2027) on vietävä palkanlaskentajärjestelmään etukäteen.
- Urakkahinnoittelun tarkistus — TES:n liitteen yksikköhinnat päivittyvät palkankorotusten mukana; tarkista hinnoittelu jokaisen korotusajankohdan yhteydessä.
- Paikallisten sopimusten dokumentointi — kaikki poikkeukset TES:n perussäännöistä on tehtävä kirjallisesti ja allekirjoitettava asianosaisten toimesta.
- Vakuutussuoja kunnossa — varmista tapaturmavakuutuksen ja ryhmähenkivakuutuksen ajantasaisuus ennen uusien työmaiden käynnistämistä.
- Isyysvapaakäytäntö — päivitä HR-ohjeistus isyysvapaan laajennuksen osalta.
Lakimiehelle ja HR-konsultille
- Yleissitovuuden seuraukset — tarkista, ettei kukaan asiakkaistasi sivuuta yleissitovan TES:n vähimmäisehtoja: kaikki alan yritykset ovat sidottuja riippumatta liittojäsenyydestä.
- Kirjallisuusvaatimuksen soveltaminen — uusi kirjallinen sopimisvelvoite paikallisissa järjestelyissä on tärkeä huomioida erityisesti työsuhteen ehtojen muutostilanteissa.
- Isyysvapaan uudet ehdot — 16 päivän oikeus koskee 15.5.2025 jälkeen syntyneitä; varmista, että asiakas on tietoinen siirtymäajan rajauksesta.
- Urakkariidat — urakkasopimuksen puuttuminen tai suullinen menettely on yleisin riitaan johtava tekijä rakennusalalla; suosittele aina kirjallista menettelyä jo neuvotteluvaiheessa.
Rakennusalan TES 2025–2028:n virallinen teksti on saatavilla Rakennusliitolta ja lisätietoja työnantajapuolelta Rakennusteollisuus RT:ltä.
Rakennusalan TES 2025–2028: kokonaiskuva yhdellä silmäyksellä
Rakennusalan työehtosopimus urakkahinnoitteluineen 2025–2028 on yksi Suomen kattavimmista ja oikeudellisesti monimutkaisimmista yleissitovista sopimuksista. Sen erityisyys muihin aloihin nähden syntyy kolmesta tekijästä: urakkahinnoittelun vaikutuksesta palkkaan, paikallisen sopimisen laajuudesta ja rakennusteollisuuden projektiluonteisesta työmallista, joka asettaa erityisvaatimuksia sekä työaikalain soveltamiselle että työsuhdeturvan tulkinnalle.
Tämä dossier on suunniteltu kasvamaan tarpeiden mukaan. Kuuden perusartikkelin lisäksi tulevat osat käsittelevät etätyötä ja liikkuvuuskorvauksia, luottamusmiestoimintaa sekä tasausjaksoja käytännön näkökulmasta. Kaikkien osa-alueiden ydinlähde on virallinen TES-teksti — tämä dossier toimii sen tulkintaoppaana ja käytännön soveltamisohjeena.
