Rakennusalan työaika ja joustavuus TES 2025-2028: 9 tärkeintä kysymystä

Onko rakennusalalla mahdollista tehdä 10-tuntisia päiviä talvella ja lyhentää tunteja kesällä? Kyllä — mutta vain kirjallisella sopimuksella. Rakennusalan TES 2025–2028 mahdollistaa joustavan työajan tasoittamisjakson kautta, mutta sen pelisäännöt ovat tiukat. Tässä vastaukset tärkeimpiin kysymyksiin.

Mikä on rakennusalan normaali työaika?

Rakennusalan TES 2025–2028 mukainen säännöllinen viikkotyöaika on 40 tuntia ja päivätyöaika 8 tuntia. Tämä on sama kuin Työaikalaki (872/2019) edellyttää.

Perusviikko jakautuu tyypillisesti viitenä 8-tuntisena päivänä maanantaista perjantaihin. Päivittäinen työskentelyaika alkaa työmaakohtaisen aloitusajan mukaan — usein klo 7 tai 7:30 — ja loppuu klo 15:30 tai 16:00.

Lepoajat kuuluvat päivään: Suomen lainsäädäntö velvoittaa vähintään 30 minuutin tauon 6 tuntia ylittävässä vuorossa, ja se on katsottava omaksi ajaksi (ei lueta työaikaan, mutta työnantaja voi tarjota palkallisena).

Mitä "tasoittamisjakso" tarkoittaa käytännössä?

Tasoittamisjakso tarkoittaa, että viikkotyöaika ei tarvitse olla tarkalleen 40 tuntia joka viikko — riittää, että 6 kuukauden jakson keskiarvo on 40 tuntia. Käytännössä:

• Viikot 1–6 (kiirehuippu): 50 tuntia/viikko
• Viikot 7–12 (hiljaisemmat): 30 tuntia/viikko
• Kuuden viikon keskiarvo: 40 tuntia → ei ylityötä!

Rakennusalalla tämä sopii projektiaikatauluihin: kiireisimmät betoni- tai perustusvaiheen viikot voidaan tasata myöhemmässä vaiheessa hiljaisemmilla viikoilla.

Miten tasoittamisjaksosta sovitaan?

Tasoittamisjaksosta sovitaan kirjallisesti. Suullinen sopimus ei riitä. Sopiminen tapahtuu jommassakummassa muodossa:

1. TES:n puitteissa työnantajan ja luottamusmiehen välillä — luottamusmies sopii paikallisen tasoittamissuunnitelman työnantajan kanssa. Tämä sitoo kaikkia työnantajan palveluksessa olevia.
2. Työnantajan ja yksittäisen työntekijän välillä — jos luottamusmiestä ei ole tai tasoittaminen koskee yksittäistä tehtävää, kirjallinen sopimus suoraan työnantajan kanssa.

Sopimuksessa on selvästi mainittava:

• Tasoittamisjakson alkamis- ja päättymispäivä
• Tasoittamistapa (esim. viikkotyöajat jaksoittain)
• Milloin kertyneet tunnit käytetään vapaana

Ilman kirjallista sopimusta kaikki 40 tuntia ylittävät viikkotunnit ovat suoraan ylityötä.

Voiko työnantaja pakottaa joustavaan työaikaan?

Työnantaja ei voi yksipuolisesti määrätä tasoittamisjärjestelmää. Se vaatii aina joko:

• luottamusmiehen kanssa tehdyn paikallisen sopimuksen, tai
• yksittäisen työntekijän kirjallisen suostumuksen

Tämä tarkoittaa, että työnantaja ei voi yksinkertaisesti ilmoittaa, että "tässä kuussa tehdään 50 tuntia — kompensoidaan ensi kuussa". Ilman sopimusta kaikki ylitunnit on korvattava ylityönä.

Tekniikka-alalla on vastaavia käytäntöjä — vertaa teknologiateollisuuden TES:n työaikajoustokysymyksiin, jossa paikallinen sopiminen on myös edellytys.

Mitä on paikallinen sopiminen työajasta TES 2025–2028:ssa?

TES 2025–2028 laajentaa paikallisen sopimisen mahdollisuuksia työajan osalta verrattuna aiempiin sopimuskausiin. Paikallisesti voidaan sopia:

• Tasoittamisjakson pituudesta (max 6 kuukautta, Työaikalain 872/2019, 11 §)
• Päivittäisen työajan järjestämisestä (aloitusaika, ruokatauko, lopetusaika)
• Ylityötuntipankista (tunnit korvataan vapaa-aikana rahakorvauksen sijaan)
• Viikonlopputyöstä säännöllisessä järjestyksessä

À retenir: Kaikki paikallisesti sovitut poikkeamat TES:n perustyöaikamallista on kirjattava kirjallisesti. TES 2025–2028:n uusissa säännöissä kirjallinen vaatimus on selvästi täsmennetty — suullinen sopimus ei sido, vaikka se olisi ollut alan käytäntönä aiemmin.

Mitä jos tasoittamisjakso loppuu ja tunteja on liikaa?

Jos 6 kuukauden tasoittamisjakso päättyy ja "liika-ajat" on kertynyt enemmän kuin on ehditty tasata, ylijäämätunnit maksetaan ylityönä heti jakson päättyessä. Tätä ei voi siirtää seuraavaan jaksoon.

Esimerkki: Jakso kestää tammi–kesäkuun. Tasoittamislaskelman mukaan ylikertymää on 18 tuntia. Nämä 18 tuntia on maksettava ylityönä heinäkuun palkanlaskennassa — 2 ensimmäistä tuntia +50 % ja loput +100 %.

Työnantajan vastuulla on seurata tasoittamisjakson etenemistä ja varoittaa hyvissä ajoin, jos tasaaminen ei onnistu suunnitellulla tavalla. Yllätyksenä tulevan ylikertymän maksaminen on työnantajan hallinnollinen ongelma, ei työntekijän.

Voinko itse pyytää lyhyempää tai pidempää viikkoa?

Kyllä, mutta vain sopimusteitse. Rakennustyöntekijä voi pyytää työnantajaa sopimaan osa-aikatyöstä (lyhyempi viikko) tai kirjatusta ylimääräisestä työskentelystä (pidemmät viikot). Molemmissa tapauksissa muutos työsuhteen ehtoihin on tehtävä kirjallisesti.

Työnantajalla ei kuitenkaan ole velvollisuutta suostua — kyseessä on neuvottelu, ei oikeus. Poikkeus: hoivavapaa, osa-aikainen sairausloma tai muut lain suojaavat erityistilanteet voivat antaa oikeuden osa-aikatyöhön.

Käytännön vinkki: Jos haluat lyhyemmän työssäolojakson ennen lomaa, neuvottele siitä hyvissä ajoin työnantajan ja luottamusmiehen kanssa. Omaehtoinen työtuntien vähentäminen ilman sopimusta voi johtaa palkkaneuvotteluihin tai jopa irtisanomisperusteeseen.

Miten lepoajat toimivat rakennustyömaalla?

Rakennustyöntekijällä on oikeus:

1. Vuorokausilepo: vähintään 11 tunnin yhtäjaksoinen lepo vuorokaudessa (Työaikalaki 25 §)
2. Viikkolepo: vähintään 35 tunnin yhtäjaksoinen lepo 7 vuorokauden jaksossa (yleensä viikonloppu)
3. Tauot: 30 minuutin tauko yli 6 tunnin vuorossa; lyhyemmissä töissä taukoja voidaan yhdistää

Projektikiireessä työmaat yrittävät toisinaan ohittaa lepoaikavaatimuksia — tämä on lainvastaista. Lepoajat eivät ole neuvoteltavissa paikallisellakaan sopimuksella alle Työaikalain minimien. Aluehallintoviraston työsuojelu valvoo lepoaikavaatimusten noudattamista.

Miten toimia, jos tuntikirjanpito on epäselvä?

Työnantajalla on lakisääteinen velvollisuus (Työaikalaki 33 §) pitää tuntikirjanpitoa, josta käy ilmi jokaisen työntekijän tehdyt tunnit, ylityötunnit ja maksetut korvaukset. Kirjanpito on esitettävä pyydettäessä sekä Aluehallintoviraston tarkastajille että luottamusmiehelle.

Jos epäilet, että tuntikirjanpidossa on virheitä:

1. Pyydä nähtäväksesi oma tuntikirjanpitosi
2. Vertaa sitä omiin muistiinpanoihisi (puhelimen kalenterimerkinnät, sähköpostit työmaaohjeesta)
3. Jos eroja löytyy, ota yhteyttä luottamusmieheen

Rakennusalan palkat ja niiden oikeudelliset perusteet on selitetty laajemmin tämän dossieriin kuuluvassa palkat ja palkankorotukset -artikkelissa.

Avertissement: Tämä artikkeli on yleistietoartikkeli rakennusalan TES 2025–2028:n työaikasäännöksistä. Yksittäisissä tilanteissa suositellaan kääntymistä luottamusmiehen tai Rakennusliiton neuvontapalvelun puoleen.

Miten etätyö ja liikkuvuus vaikuttavat rakennusalan työaikaan?

Rakennusalan TES 2025–2028 ei sisällä etätyömääräyksiä — alalla etätyö on käytännössä marginaalinen ilmiö. Talonrakennustyö on paikkaan sidottua: betonin valaminen, raudoittaminen tai ikkunoiden asennus tehdään työmaalla.

Poikkeus koskee toimihenkilöitä (työnjohtajat, insinöörit, projektipäälliköt), joilla voi olla oma TES tai toimihenkilöasemassa neuvoteltu työsopimus etätyömahdollisuuksilla. Rakennustyöntekijöille (TES:n piirissä) etätyö on harvinainen erikoistilanne eikä kuulu TES:n perusjärjestelyihin.

Liikkuvuuskorvaukset sen sijaan ovat relevantti aihe: kun rakentaja matkustaa eri työmaille saman työsopimuksen puitteissa, matka-ajat ja -korvaukset nousevat esiin. TES:n matkakustannussäännökset (päiväraha, matka-aikakorvaus) koskevat näitä tilanteita — ne on selvitetty tarkemmin dossieriin kuuluvissa muissa artikkeleissa.

Lyhyesti: rakennusalan työaikaviidakko — 5 keskeistä muistisääntöä

1. 40h viikko on normi — kaikki ylitykset ovat ylityötä ilman tasoittamissopimusta.
2. Tasoittamisjakso max 6 kk — aina kirjallinen sopimus, aina luottamusmiehen tieto.
3. Päivittäinen ylityö maksetaan aina erikseen — tasoittamisjakso ei koske päiväkohtaista 8h-rajaa.
4. 11h vuorokausilepo on pakollinen — ei paikallisella sopimuksella ohitettavissa.
5. Tuntikirjanpito on työnantajan velvollisuus — pyydä se nähtäväksesi milloin tahansa.