Rahoitusalan palkka ja palkankorotukset 2025–2028: kattava opas

Rahoitusalan TES 2025–2028 tuo noin 20 000 toimihenkilölle yhteensä noin 7,8 prosentin palkankorotukset kolmen vuoden aikana. Korotukset jakautuvat tasan yleiskorotusten (neljä kertaa 1,25 %) ja palkkakeskusteluerien (neljä kertaa 1,25 %) kesken — sopimuksen ensimmäinen korotus tuli voimaan 1. huhtikuuta 2025. Palkkakeskusteluerät mahdollistavat yksilöllisen korotuksen esimiehen ja alaisen välillä. Jos paikallinen neuvottelu ei johda sopimukseen, erä jaetaan tasaisesti. Tässä kattavassa oppaassa käydään läpi koko korotusrakenne, vaativuusluokitus, vähimmäispalkat ja käytännön ohje oman palkankorotuksen laskemiseen.

Palkankorotusaikataulu 2025–2028: kaikki neljä erää

Rahoitusalan TES 2025–2028 jakaa palkankorotukset neljään ajankohtaan kolmen vuoden aikana. Rakenne on symmetrinen: joka vuosi on kaksi korotuserää — ensimmäinen huhti- ja toinen lokakuussa. Korotusrakenne on seuraava:

Huomio kolmannesta vuodesta: TES sisältää irtisanomisoptio-mekanismin — kumpikin osapuoli voi irtisanoa sopimuksen 28.2.2027 mennessä, jolloin kolmannen vuoden korotukset neuvotellaan uudelleen. Mikäli optiota ei käytetä, sopimus jatkuu alkuperäisin ehdoin vuoteen 2028 saakka [Rahoitusalan TES 2025–2028, Finanssiala ry].

Yleiskorotukset ovat korotuksia, joita sovelletaan tasapuolisesti kaikkiin sopimuksen piirissä oleviin palkansaajiin. Ne korottavat sekä taulukkopalkkojen vähimmäistasoja että kuukausipalkkoja prosentuaalisesti. Palkkakeskusteluerät sen sijaan käydään esimiehen ja alaisen välillä — mahdollistaen osaamispohjaisen, yksilöllisen korotuksen.

Palkkakeskusteluerät: miten yksilöllinen korotus määräytyy

Palkkakeskusteluerä on rahoitusalan TES:ssä keskeinen työkalu yksilöllisen suorituksen palkitsemiseen. Mekanismi toimii seuraavasti:

1. Esimieskeskustelu — jokainen esimies käy palkkakeskustelun jokaisen alaisensa kanssa ennen erän jakamista. Keskustelun pohja on palkansaajan suoritus, osaamisprofiili ja tehtäväkuvan kehitys.
2. Sopiminen tai tasajako — mikäli esimies ja alainen pääsevät sopimukseen korotuksen suuruudesta, se voidaan jakaa epätasaisesti erän sisällä (esim. joku saa 1,8 %, toinen 0,7 % — kunhan erän kokonaissumma täyttyy). Jos sopimukseen ei päästä, erä jaetaan tasaisesti.
3. Luottamusmiehen rooli — henkilöstön edustaja (luottamusmies) valvoo, että prosessi on tasapuolinen ja läpinäkyvä. Hänellä on oikeus pyytää selvitystä epäoikeudenmukaiseksi koettujen korotusten perusteluista.
4. Dokumentointi — erän jakoperusteet on kirjattava henkilöstöhallinnon järjestelmään. Tämä on tärkeää myöhempien riita-asioiden välttämiseksi.

"Palkkakeskusteluerän onnistuminen edellyttää, että molemmilla osapuolilla on yhteinen ymmärrys suorituksen mittareista. Paras tulos syntyy, kun tavoitteista on sovittu etukäteen."
— työoikeuden asiantuntija, Ammattiliitto Pro:n jäsenneuvoja

Mitä jos olen tyytymätön saamaani korotukseen?

Palkkakeskusteluerä ei ole mielivaltainen — työnantajan on pystyttävä perustelemaan jakoperusteet. Jos palkansaaja kokee, että korotuspäätös on syrjivä tai perustuu virheelliseen arviointiin, hän voi pyytää luottamusmiestä selvittämään asiaa. Viimekädessä asia voidaan viedä sovintoneuvotteluun tai työtaistelun uhkaan asti — mutta käytännössä useimmat palkkakeskusteluriidat ratkaistaan henkilöstöhallinnon sisäisessä sovittelussa.

Vaativuusluokitus ja vähimmäispalkat rahoitusalalla

Rahoitusalan TES jakaa tehtävät vaativuusluokkiin (VL 1–5 tai vastaava rakenne), jotka määrittävät palkkataulukon vähimmäistasot. Luokitus perustuu neljään kriteeriin: tehtävän vastuun laajuus, tarvittava osaamistaso, itsenäisyyden aste ja vaikutus yrityksen tulokseen.

Vaativuusluokka	Tehtävätyyppi	Vähimmäiskuukausipalkka (2026, indikatiivinen)
VL 1	Suorittava asiakaspalvelu	noin 2 100–2 400 €
VL 2	Erikoistunut asiakaspalvelu	noin 2 400–2 800 €
VL 3	Asiantuntijatehtävät	noin 2 800–3 500 €
VL 4	Vaativat asiantuntija- ja tiimivastuuroolit	noin 3 500–4 500 €
VL 5	Johtoryhmätason asiantuntijat	noin 4 500–6 000 €

Huom: Tarkat vähimmäispalkat on määritelty sopimuksen palkkataulukkoliitteessä, jota päivitetään jokaisen yleiskorotuksen yhteydessä. Yläraja on viitteellinen — paremmat neuvottelutulokset tai yrityskohtaiset lisäetuudet voivat nostaa palkan huomattavasti yli vähimmäistason.

Vaativuusluokitukseen ei sisälly automaattista korotusta työsuhteen pituuden perusteella — korotus VL:stä toiseen edellyttää tehtävänkuvan muutosta tai laajentumista. Tämä eroaa esimerkiksi julkisen sektorin palkkajärjestelmistä, joissa kokemusvuosilisät ovat yleisempiä.

À retenir: Mikäli tehtäväkuvasi on laajentunut merkittävästi mutta palkkaluokkasi ei ole muuttunut, sinulla on oikeus pyytää tehtäväsi uudelleenluokittelua. Tämä on erillinen prosessi palkankorotusneuvotteluista ja edellyttää kirjallista hakemusta esimiehelle.

Palkkarakenne eri tehtäväryhmissä 2025–2026

Rahoitusalan tehtäväkirjo on laaja: asiakasneuvoja, sijoitusneuvojan, riskianalyytikoista IT-arkkitehteihin. TES:n palkkarakenne kattaa nämä kaikki, mutta käytännön palkkaerot ovat merkittäviä.

Asiakaspalvelu- ja myyntiroolit

Pankkien asiakaspalvelun toimihenkilöt kuuluvat yleensä VL 1–2-luokkiin. Heidän palkkansa on herkin kilpailupaineelle: digitaalisten palvelujen yleistyminen on vähentänyt konttorihenkilöstön tarvetta, mutta henkilökohtainen palvelu erityisasiakkaille säilyttää arvonsa. Näissä rooleissa tulospalkkio (bonus) voi olla merkittävä osa kokonaisansiota — TES asettaa ainoastaan peruspalkalle vähimmäistason, tulospalkkion suuruus sovitaan erikseen.

Asiantuntija- ja analyysiroolit

Rahoitusanalyytikoilla, compliance-asiantuntijoilla ja riskienhallinnassa työskentelevillä on yleisesti VL 3–4-asema. Näiden roolien palkkataso on noussut 2020-luvulla merkittävästi regulaatiovaatimusten kiristyessä. Tietosuoja-asiantuntijat (GDPR) ja kyberturvallisuusroolien palkkakilpailu vetää tasoa ylöspäin.

Vertailuksi: teknologiateollisuudessa vastaavanlaiset asiantuntijatehtävät ovat palkka- ja palkankorotustasoltaan hyvin samankaltaiset kuin rahoitusalan TES:ssä — molemmat sopimukset seuraavat yleistä palkkalinjaa.

IT- ja dataosaajat rahoitussektorilla

Rahoitusalan IT-arkkitehdit ja datainsinöörit ovat erityisen haluttuja — heidän osaamisensa yhdistää finanssisektorin sääntely-ymmärryksen ja teknologisen asiantuntemuksen. Nämä roolit ovat VL 4–5 -tasolla, ja osaajapula on nostanut markkinapalkat usein selvästi TES:n vähimmäistasoa korkeammiksi. TES:n korotukset koskevat myös heidän palkkaansa, mutta kokonaisansiossa yrityskohtaiset lisät ja bonukset voivat ylittää TES-korotukset selvästi.

Miten lasken oma palkankorotukseni: vaiheittainen ohje

Palkankorotuksen laskeminen on yksinkertaista, kun tunnet lähtöpalkkasi ja korotusprosentit. Tässä vaiheittainen ohje:

1. Tarkista nykyinen kuukausipalkkasi — perusosaksi otetaan sopimuksen mukainen kuukausipalkka (ei sisällä tulospalkkioita tai kertaluonteisia eriä).
2. Laske yleiskorotuksen vaikutus — kerro kuukausipalkka kertoimella 1,0125 (1,25 % korotus). Esimerkki: 3 000 € × 1,0125 = 3 037,50 €.
3. Huomioi palkkakeskusteluerä — mikäli tiedät saavasi tasajaon (1,25 %), laske uudelleen: 3 037,50 € × 1,0125 = 3 075,47 €. Yksilöllinen korotus voi olla tätä suurempi tai pienempi.
4. Tarkista vähimmäispalkkataulu — palkkataulukosta löydät oman vaativuusluokkasi vähimmäistason. Palkkasi ei saa alittaa sitä edes korotuksen jälkeen.
5. Seuraavan korotuksen pohja — lokakuun 2025 palkkakeskusteluerä lasketaan huhtikuun korotuksen jälkeisestä palkasta. Näin kumulatiivinen vaikutus on hieman suurempi kuin 2 × 1,25 %.

Käytännön esimerkki: Hanna, asiakasneuvoja, palkka 2 800 €

Ajankohta	Palkka	Korotus
Maaliskuu 2025 (lähtötaso)	2 800,00 €	—
Huhtikuu 2025 (yleiskorotus 1,25 %)	2 835,00 €	+35 € / kk
Lokakuu 2025 (tasajako 1,25 %)	2 870,44 €	+35,44 € / kk
Huhtikuu 2026 (yleiskorotus 1,25 %)	2 906,19 €	+35,75 € / kk
Lokakuu 2026 (tasajako 1,25 %)	2 942,44 €	+36,25 € / kk
Yhteensä korotus 2025–2026		+142,44 € / kk

Vuoden 2026 loppuun mennessä Hannan palkka on noussut 142,44 euroa kuukaudessa eli noin 5,1 prosenttia lähtötasosta. Tämä vastaa noin 1 708 euron vuosittaista lisää (12 kuukautta × 142,44 €).

Palkankorotukset suhteessa inflaatioon 2025–2028

Suomen inflaatio oli vuonna 2024 noin 1,5 prosenttia (Tilastokeskus, 2024) ja Euroopan keskuspankin (EKP) inflaatioennuste vuodelle 2025 on noin 2,3 prosenttia. Rahoitusalan TES:n 1,25 + 1,25 = 2,5 prosentin vuosikorotus (vuodet 2025 ja 2026) ylittää niukasti EKP:n inflaatioprognoosin, joten ostovoima säilyy — mutta marginaali on pieni.

Rakennusalan vastaavissa palkoissa ja korotuksissa rakennusalan TES 2025–2028 noudatettiin samankaltaista korotusrakennetta, mikä osoittaa, että rahoitusalan TES asettuu hyvin suomalaisten yksityissektorin sopimusten yleislinjalle.

Pitkällä aikavälillä palkankorotukset, jotka ylittävät inflaation, parantavat palkansaajan reaalipalkkatason. Rahoitusalalla tämä tarkoittaa noin 0,2–0,3 prosentin reaalipalkan paranemista vuodessa — ei suuri harppaus, mutta positiivinen signaali alan houkuttelevuudelle rekrytointimarkkinoilla.

Tulospalkkiot ja muut palkanosat rahoitusalalla

TES:n palkkarakenne kattaa ainoastaan peruspalkan vähimmäistason. Rahoitusalalla kokonaispalkka muodostuu usein useammasta osasta:

• Peruspalkka — TES:n säätelemä osa, vähintään vaativuusluokan mukainen vähimmäistaso
• Tulospalkkio (bonus) — yrityskohtainen, usein 5–20 % vuosipalkasta suorituksen perusteella
• Taitokorvaukset — lisät erikoisosaamisesta (esim. kaksikielisyys, tietty sertifikaatti)
• Luontaisedut — työnantajan maksamat vakuutukset, lounasetu, liikuntasetelit
• Voitonjako — jos työnantajalla on voitonjakojärjestelmä, palkansaaja voi saada osuuden yrityksen tuloksesta

TES säätelee ainoastaan peruspalkkaa — bonus ja voitonjako ovat työnantajan omia sitouttamisvälineitä. Niistä sovitaan työsopimuksessa tai erillisessä bonusohjelmassa. TES:n minimisuoja koskee siis vain peruspalkkaa, mutta kokonaiskompensaatio voi olla huomattavasti suurempi.

Tärkeä huomio: työnantajalla ei ole oikeutta vähentää TES:n vähimmäispalkkaa sillä perusteella, että tulospalkkio "kompensoi" alipalkkausta. Peruspalkka ja bonus ovat juridisesti erillisiä eriä.

Usein kysytyt kysymykset palkasta rahoitusalalla

Milloin huhtikuun 2025 korotus pitää näkyä palkanmaksussa?

Yleiskorotus on voimassa 1.4.2025 alkaen. Se tulee näkyä ensimmäisessä palkanmaksussa, joka ajoittuu 1.4.2025 jälkeen. Jos palkka maksetaan kuukauden lopussa, huhtikuun palkka sisältää jo korotetun summan täysimääräisesti.

Voiko työnantaja lykätä palkkakeskustelua?

Palkkakeskusteluerä on sovittava ja jaettava viimeistään korotuserän voimaantulopäivään mennessä (1.10.2025 ja 1.10.2026). Lykkääminen on mahdollista ainoastaan molemminpuolisella sopimuksella luottamusmiehen kanssa — ei yksipuolisesti työnantajan toimesta.

Onko palkkakeskusteluerä laskettava kuukausi- vai tuntipalkasta?

Kuukausipalkasta. Tuntipalkkalaisilla käytetään muuntoa sopimuksen mukaisesti.

Minua ei ole koskaan luokiteltu vaativuusluokkaan — mitä teen?

Jokainen TES:n piirissä oleva toimihenkilö tulee olla luokiteltu vaativuusluokkaan. Jos luokittelu puuttuu tai on epäselvä, ota yhteyttä luottamusmieheen tai HR:ään kirjallisesti. Puuttuvaan luokitteluun voidaan liittyä takautuvaa korjausvaatimusta, mikäli peruspalkkaa ei ole maksettu asianmukaisesti.

Mitä teen, jos palkkauksessa on virhe?

Kirjallinen reklamaatio on ensimmäinen askel. Lähetä HR:lle viesti, jossa yksilöit väitetyn virhe-erän ja pyydät oikaisua. Jos oikaisua ei tule kohtuullisessa ajassa (14 vrk), ota yhteyttä luottamusmieheen tai ammattiliittoon. Takautuvaan korjaukseen on oikeus yleensä 3 vuoden vanhentumisajalla.

Avertissement: Tässä artikkelissa esitetyt palkkaluvut ovat viitteellisiä ja perustuvat TES-tasoisiin vähimmäistasoihin. Tarkista oma palkkaluokkasi ja vähimmäistasosi työnantajaltasi tai luottamusmieheltä. Artikkeli ei ole oikeudellinen neuvo.

Paikallinen sopiminen palkasta: mitä se tarkoittaa käytännössä

Rahoitusalan TES 2025–2028 mahdollistaa paikallisen sopimisen useissa kohdissa palkkauksessa. Paikallinen sopiminen tarkoittaa, että työnantaja ja henkilöstön edustajat (luottamusmies) voivat sopia TES:stä poikkeavista käytänteistä — mutta ainoastaan TES:ssä erikseen sallituissa kohdissa ja ainoastaan TES:n vähimmäistasoa parantaen, ei heikentäen.

Palkkauksessa paikallisen sopimisen tyypillisimmät kohteet ovat:

• Palkkakeskusteluerän jakomenettely — voidaan sopia, että erä jaetaan esimerkiksi ryhmätasolla tiimin kesken sen sijaan, että jokainen käy yksilöllisen neuvottelun
• Tulospalkkioiden integroiminen TES-korotuksiin — voidaan sopia, että osa erästä siirretään tulospalkkiojärjestelmään, mikäli se johtaa parempaan kokonaistulokseen
• Korotuksen ajankohta — poikkeustapauksissa voidaan sopia, että korotus jaetaan eri aikaan kuin TES:n määräämänä, esimerkiksi yrityksen taloudellisen tilanteen vuoksi

Tärkeintä muistaa: kaikki paikalliset sopimukset on tehtävä kirjallisesti ja niihin tarvitaan luottamusmiehen hyväksyntä. Suullinen sopiminen ei sido työnantajaa eikä palkansaajaa.

Sukupuolten väliset palkkaerot rahoitusalalla

Rahoitusala on Suomessa yksi sektoreista, joissa sukupuolten välinen palkkaero on dokumentoitu. Tilastokeskuksen 2023 palkkatilaston mukaan rahoitusalan naisten ansiot olivat noin 84 prosenttia miesten ansioista samoissa tehtävissä [Tilastokeskus, Palkkarakenne 2023]. Ero on pienentynyt viimeisten 10 vuoden aikana mutta on edelleen merkittävä.

TES ei itsessään erittele sukupuolen mukaisia palkkatauluja — laki kieltää sen. Mutta palkkakeskusteluerien subjektiiviset elementit voivat ylläpitää eroja, mikäli esimiesten arviointikäytäntöjä ei auditoida. Finanssiala ry ja liitot ovat sitoutuneet palkkatasa-arvon edistämiseen tasa-arvolain (609/1986) puitteissa.

Tasa-arvosuunnitelmassa työnantajan on kartoitettava palkkojen jakautuminen sukupuolittain ja ryhdyttävä toimiin, mikäli perusteetonta eroa havaitaan. Palkansaajalla on oikeus pyytää tasa-arvovaltuutetulta lausuntoa epäillessään palkkatasa-arvon loukkaamista.

Etätyö ja palkkavaikutukset: matkakustannukset ja etätyökorvaukset

Rahoitusalan etätyön yleistyminen on tuonut uuden ulottuvuuden palkkaukseen: etätyökorvaukset. TES 2025–2028 ei määrää pakollista etätyölisää, mutta useissa rahoitusalan suurissa yrityksissä on sovittu paikallisesti kuukausittaisesta etätyökorvauksesta (tyypillisesti 20–50 € / kk), joka kattaa kotitoimiston sähkö- ja internet-kuluja.

Verolainsäädännön mukaan työnantaja voi korvata etätyön kulut verottomasti tiettyihin rajoihin asti (Verohallinnon ohje 2025). Kotitoimistohuonekalujen, ergonomian ja välineiden hankinnat voivat olla osittain työnantajan vastuulla kirjallisella sopimuksella. Tämä on tärkeä neuvottelukohta erityisesti kokopäiväisille etätyöntekijöille.

Kuljetus- ja logistiikka-alalla vertailukohta löytyy: palkka- ja palkankorotukset kuljetus- ja logistiikka-alan TES:ssä ovat olleet samankaltaisia, mutta ala ei tunne etätyöjärjestelyitä samassa laajuudessa kuin rahoitussektori.

Neuvotteluhistoria: miten 2025–2028 sopimukseen päästiin

Rahoitusalan neuvottelukierros 2025 käynnistyi helmikuussa 2025 ja saatiin päätökseen maaliskuussa 2025. Neuvottelut käytiin poikkeuksellisen nopeasti verrattuna aiempiin kierroksiin — osapuolet olivat selvästi valmistautuneet hyvin ja yhteinen näkemys sopimuskauden pituudesta oli olemassa alusta asti.

Työnantajapuoli (Finanssiala ry) painotti pitkää sopimuskautta kustannusennustettavuuden vuoksi: kolmen vuoden sopimus antaa pankeille mahdollisuuden suunnitella henkilöstökulut pitkälle aikavälille. Palkansaajapuoli (Pro, YTN) tavoitteli riittävää ostovoiman turvaavaa korotustasoa ja paikallisen sopimisen laajentamista.

Lopputulos — noin 7,8 prosentin korotukset kolmelle vuodelle — on linjassa EK:n ja SAK:n ns. yleislinjaneuvottelujen kanssa. Rahoitusalan sopimus valmistui hieman ennen EK-SAK-yleislinjaa, mikä osoittaa alan neuvotteluilmaston rakentavuuden.

Sopimuskauden 2022–2025 vertailutaso oli noin 5,4 prosentin kokonaiskorotus. Nykyisen kauden korotustaso on siis merkittävästi korkeampi, mikä heijastaa 2022–2023 korkeaa inflaatiota ja sen tuomia ostovoiman korjaustarpeita.

Palkkaedut ja rekrytointikilpailu: rahoitusala vuonna 2026

Rahoitusala kilpailee osaajista erityisesti IT-sektorin ja teknologiayritysten kanssa. Vuonna 2026 tiettyjen osaamisprofiilien — kyberturvallisuus, data-arkkitehtuuri, tekoäly rahoitusjärjestelmissä — hakijoilla on erittäin vahva neuvotteluasema. TES:n vähimmäispalkat ovat näille hakijoille lattia, ei katto.

Rekrytointivaiheessa palkkaneuvotteluissa on mahdollista neuvotella merkittävästi TES-vähimmäispalkkoja korkeammista tasoista — erityisesti mikäli hakijalla on alan sertifikaatteja (esim. CISA, CISSP, CFA, FRM) tai kokemus regulaatioympäristöstä (PSD2, GDPR, MiFID II, Basel III/IV).

Vinkki palkkaneuvotteluihin: selvitä etukäteen markkinatason palkka haettavaan rooliin. Suomen Asianajajaliiton, Ammattiliitto Pro:n tai TE-toimiston palkkakyselyistä saa hyvän käsityksen markkinatasosta. Hyödynnä myös vertaisverkostoja — kollegoiden kanssa käydyt avoimet palkkakeskustelut auttavat tunnistamaan, onko oma palkkataso kilpailukykyinen.

Palkkaläpinäkyvyys ja EU:n palkkaläpinäkyvyysdirektiivi

EU:n palkkaläpinäkyvyysdirektiivi (2023/970) tulee voimaan Suomessa viimeistään 7. kesäkuuta 2026. Direktiivi velvoittaa työnantajia useilla konkreettisilla toimilla, jotka koskevat suoraan rahoitusalan TES:n soveltamista:

• Rekrytointi-ilmoituksiin on lisättävä palkkaväli tai -taso, joka on vähintään lähtökohtana neuvotteluille
• Palkkaraportit — vähintään 100 henkilöä työllistävien työnantajien on julkaistava vuosittain raportit sukupuolten palkkaeroista
• Palkkaoikeus — palkansaajalla on oikeus pyytää tietoa oman palkkatasonsa suhteesta saman tehtäväluokan muihin palkansaajiin, eriteltynä sukupuolittain
• Palkkakorjausvelvollisuus — mikäli palkkaraportissa havaitaan yli 5 prosentin perusteetonta palkkaeroa, työnantajan on ryhdyttävä korjaustoimiin kuuden kuukauden kuluessa

Rahoitusalan kannalta direktiivi on erityisen merkittävä siksi, että ala on perinteisesti ollut palkkaläpinäkyvyydessä muita aloja suljetumpi. Direktiivin voimaantulo muuttaa tilannetta: palkansaajat saavat enemmän tietoa omasta asemastaan, ja työnantajien on investoitava HR-järjestelmiin, jotka mahdollistavat raportoinnin.

Vinkki vuodelle 2026: pyydä HR:ltä tietoa oman palkkaluokkasi mediaaniansioista — direktiivin voimaantulon jälkeen tähän pyyntöön on vastattava.

Kolmannen vuoden korotukset: skenaarioanalyysi

Koska TES 2025–2028 sisältää irtisanomisoptio-mekanismin vuodelle 2027, kolmannen vuoden palkankorotukset eivät ole varmoja. Seuraavassa kolme skenaariota:

Skenaario A: Sopimus jatkuu muuttumattomana (todennäköisin)
Jos kumpikaan osapuoli ei käytä irtisanomisoption ennen 28.2.2027, sopimus jatkuu alkuperäisin ehdoin. Tämä tarkoittaisi, että vuodelle 2027 tulee samat korotukset kuin 2026: 1,25 % huhtikuussa ja 1,25 % lokakuussa. Kumulatiivinen korotus 2025–2028 olisi silloin noin 7,7–7,8 prosenttia.

Skenaario B: Irtisanomisoptio käytetään — nopea sopimus
Osapuolet irtisanovat sopimuksen helmikuussa 2027 mutta pääsevät nopeasti neuvottelutulokseen. Kolmannen vuoden korotukset saattavat olla joko korkeammat (jos inflaatio on kiihtynyt) tai matalammat (jos talous on heikentynyt). Vanhan sopimuksen ehdot pysyvät voimassa neuvottelujen ajan.

Skenaario C: Irtisanomisoptio johtaa pitkiin neuvotteluihin
Tässä skenaariossa neuvottelut venyvät, ja alalla vallitsee tilapäinen epävarmuus. Vanhan TES:n ehdot pysyvät kuitenkin voimassa — palkansaaja ei menetä oikeuksiaan. Tällainen tilanne on Suomessa epätavallinen; historiallisesti rahoitusalan neuvottelukierrokset on saatu sovittua nopeasti.

Vähimmäispalkkojen kehitys: rahoitusala vs. yleinen palkkataso

Rahoitusalan vähimmäispalkat ovat historiallisesti pysyneet selvästi yksityissektorin yleistä tasoa korkeammalla. Tämä johtuu useista tekijöistä: toimihenkilötehtävät ovat koulutusintensiiviisiä, regulaatioympäristö asettaa koulutusvaatimuksia ja alan osaajapula pitää palkkatasoa yllä.

Tilastokeskuksen palkkarakennetilaston mukaan yksityisen sektorin kokoaikaisen palkansaajan mediaanikuukausipalkka oli vuonna 2023 noin 3 800 euroa [Tilastokeskus, 2023]. Rahoitusalan toimihenkilöiden mediaani asettui korkeammalle — erityisesti asiantuntijatehtävissä.

TES:n 7,8 prosentin korotukset 2025–2028 nostavat vähimmäistasoja samassa suhteessa. Tämä tarkoittaa, että aloittavan asiakasneuvoja vähimmäispalkka (VL 1) nousee noin 2 100 eurosta noin 2 265 euroon vuoden 2026 loppuun mennessä — mikäli kolmannen vuoden korotukset toteutuvat.

Vertailukohta: Suomessa ei ole kansallista lakisääteistä vähimmäispalkkaa (toisin kuin esimerkiksi Saksassa 12,82 €/h). Suomessa vähimmäispalkat määräytyvät toimialakohtaisesti TES:ien kautta. Yleissitovuus varmistaa, että kaikki alan työnantajat — järjestäytyneet tai ei — noudattavat samoja minimitasoja.

Palkankorotusten verokohtelu: mitä jää käteen?

Palkankorotukset ovat veronalaista tuloa, ja Suomessa progressiivinen tulovero tarkoittaa, että korotuksen marginaaliveroaste nousee tulon kasvaessa. Käytännön vaikutus:

Tulotaso ennen korotusta	Marginaaliveroaste (arvio 2026)	Nettopalkan lisäys 1,25 % korotuksesta
2 500 € / kk	noin 38 %	noin +19,4 € / kk
3 500 € / kk	noin 42 %	noin +25,4 € / kk
5 000 € / kk	noin 46 %	noin +33,8 € / kk

Arviot perustuvat Verohallinnon verolaskuriin ja ovat suuntaa-antavia — todellinen marginaaliveroaste riippuu vähennyksistä.

Korotus kasvattaa myös eläkemaksupohjan (TyEL) laskennan perustaa, mikä tarkoittaa hieman kasvavaa eläkemaksua — mutta myös parempaa tulevaa eläkettä. Tämä on usein unohtuva positiivinen sivuvaikutus palkankorotuksissa.

Käytännön ohje: kuinka valmistautua palkkakeskusteluun

Palkkakeskusteluun valmistautuminen on investointi, joka voi maksaa moninkertaisesti takaisin. Tässä konkreettiset askeleet:

Ennen kokousta:

• Kerää tiedot saavutuksistasi: projektit, liikevaihtovaikutus, kustannussäästöt, tiimille tuomasi lisäarvo
• Tutustu markkinapalkkoihin haettavaan rooliin (Ammattiliitto Pro:n palkkakyselyt, TE-palveluiden palkka-aineisto)
• Tarkista oma vaativuusluokkasi ja vähimmäistasosi TES-palkkataulukosta
• Valmistele konkreettinen pyyntö: "Pyydän X prosentin korotusta, koska..."

Kokouksessa:

• Aloita saavutusten esittelyllä, ei palkkavaatimuksella
• Esitä markkinatieto faktana, ei uhkauksena
• Ole valmis neuvottelemaan — esim. kertaluonteinen bonusrvi vs. pysyvä korotus

Kokouksen jälkeen:

• Pyydä kirjallinen vahvistus sovitusta korotuksesta
• Mikäli saat alle pyytämäsi, kysy selkeästi: "Mitä minun pitää saavuttaa saadakseni X % korotuksen ensi vuonna?" — saat joko selkeän kehityssuunnitelman tai paljastunee, ettei korotus ole mahdollinen

Yhteenveto: rahoitusalan palkat 2025–2028 lyhyesti

Rahoitusalan TES 2025–2028 tarjoaa 20 000 toimihenkilölle selkeän ja ennustettavan palkkakehyksen kolmelle vuodelle. Tärkeimmät muistettavat asiat:

• Kokonaiskorotus on noin 7,8 prosenttia sopimuskauden lopussa (2025–2028) — jakautunut neljään tasaerään
• Palkkakeskusteluerät mahdollistavat yksilöllisen palkitsemisen suorituksen perusteella
• Vaativuusluokitus asettaa kirkkaan vähimmäistason jokaiselle tehtäväryhmälle
• EU:n palkkaläpinäkyvyysdirektiivi tuo 2026 mennessä uusia oikeuksia tietää oman palkkatasonsa sijoittumisesta suhteessa kollegoihin
• Kolmannen vuoden korotukset riippuvat siitä, käytetäänkö irtisanomisoption

Rahoitusalan palkkataso on Suomessa kilpailukykyinen — TES:n takaamat vähimmäispalkat ovat selvästi yleistä tasoa korkeammalla, ja markkina tarjoaa erityisosaajille huomattavasti TES-tasoa parempiakin mahdollisuuksia.

Palkan suoja erityistilanteissa: sairaus, perhevapaa ja lomautus

Rahoitusalan TES täydentää lakisääteistä suojaa useissa erityistilanteissa:

Sairausloman aikainen palkka: TES turvaa täyden palkan ensimmäiseltä 60–90 päivältä (riippuen työsuhteen pituudesta). Sairausvakuutuslain mukainen päiväraha täydentää sen jälkeen, mutta TES-palkka on merkittävästi päivärahaa korkeampi. Tämä tarkoittaa, että lyhyt sairausloma (1–5 viikkoa) ei vaikuta ansioihin lainkaan.

Perhevapaat (vanhempainvapaa): Vanhempainvapaan ajalta työnantaja maksaa usein täyden tai lähes täyden palkan sopimuksen mukaan määräytyvältä ajalta (tyypillisesti 1–3 kuukautta), sen jälkeen Kelan vanhempainraha astuu voimaan. TES:n ehdot ovat tässä paremmat kuin lain minimitaso.

Lomautus: Taloudellisista tai tuotannollisista syistä tapahtuva lomautus on mahdollinen TSL:n (55/2001) 5 luvun nojalla. TES ei rajoita lomautusaikaa, mutta ilmoitusaika on vähintään 14 vuorokautta. Lomautusajalta ei makseta palkkaa, mutta palkansaaja on oikeutettu työttömyyspäivärahaan tai ansiosidonnaiseen päivärahaan ammattiliiton jäsenenä.

Työsuhteen päättyminen: Irtisanomisajalta maksetaan täysi palkka, myös jos palkansaaja on vapautettu työntekovelvollisuudesta (nk. garden leave). Tämä on kokonaisvaltainen suoja, joka turvaa toimihenkilön taloudellisen aseman siirtymävaiheen aikana.

Virallinen sopimusteksti: Rahoitusalan TES 2025–2028, Finanssiala ry ja Proliitto, rahoitusala.