Ylityöt ja lisäpalkkiot rahoitusalan TES:ssä: kattava opas

Voiko työnantaja pakottaa tekemään ylitöitä? Kuinka monta tuntia ylityökorvausta pitää maksaa, ja koska se on maksettava? Rahoitusalan TES 2025–2028 ja Työaikalaki (872/2019) antavat tarkat vastaukset näihin kysymyksiin — mutta käytännön tilanteissa niihin törmää yllättävän usein väärinkäsityksiä. Tässä oppaassa käydään läpi kaikki rahoitusalan toimihenkilön kannalta oleelliset ylityösäännökset: korvausten laskentakaava, liukuvan työajan vaikutus, kieltäytymisoikeus ja rahakorvauksen vs. vapaan vertailu.

Ylityö ja lisätyö: käsitteiden ero rahoitusalalla

Ennen korvausten laskemista on tärkeä tietää, milloin on kyse ylityöstä ja milloin lisätyöstä — koska korvausperuste on erilainen.

Lisätyö tarkoittaa osa-aikaisen työntekijän tekemää työtä, joka ylittää sovitun osa-aikaisen työajan mutta ei täysiaikaisen työajan rajaa (7,5 h/vrk tai 37,5 h/viikko). Rahoitusalalla osa-aikatyö on yleistä erityisesti vanhempainvapailta palaavilla tai opiskelevilla toimihenkilöillä. Lisätyöstä maksetaan normaali tuntipalkka ilman korotusta, ellei TES tai työsopimus toisin sovi.

Ylityö tarkoittaa työtä, joka ylittää Työaikalain (872/2019) 18 §:n mukaisen säännöllisen työajan — käytännössä yli 8 tuntia päivässä tai yli 40 tuntia viikossa (rahoitusalalla usein 7,5 h/vrk tai 37,5 h/viikko TES:n mukaan). Ylityöstä tulee aina maksaa korotettu korvaus.

Vuorokautinen ylityö alkaa, kun vuorokautinen säännöllinen työaika ylittyy.
Viikoittainen ylityö lasketaan viikoittaisen säännöllisen työajan perusteella, jolloin ensiksi vähennetään jo maksetut vuorokautisen ylityön tunnit.

Ylityökorvausten laskentakaava rahoitusalalla

Rahoitusalan TES 2025–2028 noudattaa Työaikalain ylityökorvausten perustasoa, mutta sisältää täsmennyksiä liukuvan työajan järjestelmissä työskenteleville. Perussäännöt ovat:

Ylityötyyppi	Ensimmäiset 2 h	Seuraavat tunnit
Vuorokautinen ylityö	Peruspalkka + 50 % = 150 %	Peruspalkka + 100 % = 200 %
Viikoittainen ylityö	Peruspalkka + 50 % = 150 %	Peruspalkka + 100 % = 200 %
Sunnuntaityö	Peruspalkka + 100 % = 200 %	(sunnuntaiyö päälle: + 100 %)

Lähde: Työaikalaki 872/2019, 25–27 §; Rahoitusalan TES 2025–2028

Tuntipalkka kuukausipalkasta lasketaan jakamalla kuukausipalkka tehollisella työtuntimäärällä. Rahoitusalalla yleinen kaava on: kuukausipalkka ÷ 158 (perustuu 37,5 h/viikko × 52/12).

Käytännön esimerkki: Mikael, riskianalyytikko

Mikael tekee poikkeuksellisesti 3 ylituntia tiistaina tilinpäätösjakson vuoksi. Hänen kuukausipalkkansa on 4 200 €.

1. Tuntipalkka: 4 200 ÷ 158 = 26,58 €/h
2. Ensimmäiset 2 ylituntia: 26,58 € × 1,5 × 2 = 79,74 €
3. Kolmas ylitunti: 26,58 € × 2 × 1 = 53,16 €
4. Korvaus yhteensä: 132,90 €

Mikael voi myös pyytää korvaavan vapaa-ajan sen sijaan — 1 tunnin ylityöstä saa 1,5 tuntia vapaata (ensimmäiset 2 h) ja 2 tuntia vapaata (sitä seuraavat tunnit).

Liukuva työaika ja ylityölaskelma rahoitusalalla

Rahoitusalalla liukuva työaika on normi. Liukuvassa järjestelmässä ylityö ei synny automaattisesti yksittäisestä pitkästä päivästä — se lasketaan tasoitusjakson kokonaistyötuntien perusteella.

Toimintamalli:

1. Työsopimuksessa sovitaan viikkotason tavoite (esim. 37,5 h) ja sallittu kertymäraja (esim. ±40 h)
2. Ylitunteja kertyy, kun kertymä ylittää sallitun ylärajan (+40 h)
3. Kertymä tasataan sovitun tasoitusjakson päättyessä — yleensä 3–6 kuukauden välein
4. Tasattava osa maksetaan ylityökorvauksena tai korvaavana vapaana

Tärkeä huomio: Liukuvassa järjestelmässä työnantajalla ei ole velvollisuutta maksaa ylityökorvausta yksittäisestä pitkästä päivästä, mikäli kertymäsaldo pysyy sallituissa rajoissa. Ylityökorvaukseen oikeuttaa vasta kertymärajan ylitys tasoitusjakson lopussa.

Kunnallisella puolella KVTES:ssä ylityö- ja lisätyösäännöt toimivat samankaltaisesti, mutta rakenne eroaa yksityissektorista erityisesti kertymärajojen osalta.

À retenir: Pidä itse kirjaa kertymäsaldostasi — älä luota pelkästään työnantajan järjestelmään. Ristiriitatilanteessa omalla kirjanpidolla on näyttöarvo erimielisyyden selvittämisessä.

Milloin voit kieltäytyä ylityöstä rahoitusalalla

Ylityön tekeminen edellyttää aina työntekijän suostumusta — tämä on Työaikalain 17 §:n keskeinen perusoikeus. Työnantaja ei voi pakottaa ylitöihin, mutta käytännössä tilanne ei ole aina niin yksinkertainen.

Oikeudellinen perusta: Ylityöstä on sovittava joko työsopimuksessa yleisesti ("olen valmis tekemään ylitöitä tarvittaessa") tai erikseen jokaisen yksittäisen ylityötarpeen kohdalla. Rahoitusalalla on yleistä, että työsopimuksessa on yleinen ylityösuostumus — tämä kattaa normaalin tilinpäätös- tai projektihuipun.

Milloin kieltäytyminen on perusteltua:

• Terveydellinen syy tai ylikuormittuminen (työnantajalla on velvollisuus kuunnella)
• Perheestä huolehtiminen — erityisesti alle 10-vuotiaan lapsen sairaustapaukset (TSL 4 luku)
• Ylityön teettäminen olisi lain ylityörajat ylittävää (yli 250 h/vuosi)

Teknologiateollisuudessa ylityö- ja lisäpalkkiojärjestelyt ovat hyvin vertailukelpoisia rahoitusalan kanssa — molemmissa toimihenkilöillä on vahva kieltäytymisoikeus ilman seuraamuksia.

Mikäli koet painostusta ylitöiden tekemiseen, dokumentoi tilanne kirjallisesti ja ota yhteyttä luottamusmieheen. Painostaminen on kiellettyä TSL:n häirintäsäännösten nojalla.

Rahakorvaus vs. vapaa-aikakorvaus: kumpi kannattaa?

Rahoitusalan TES 2025–2028 antaa oikeuden valita ylityökorvauksen muodon: raha tai korvaava vapaa. Molemmilla on etunsa:

Rahakorvaus soveltuu kun:

• Taloudellinen tilanne vaatii välitöntä lisätuloa
• Et pysty pitämään vapaata pitkään aikaan
• Olet lähellä vuosilomakiintiön täyttymistä (lisävapaa voi olla vaikea järjestää)

Vapaa-aikakorvaus soveltuu kun:

• Koet työuupumusta tai tarvitset lepoa
• Rahakorvaus voi nostaa marginaaliverotustasi merkittävästi ylöspäin (ks. edellinen artikkeli)
• Sinulla on lomapankki, johon vapaat voidaan tallentaa

Verotuksellinen näkökulma: Ylityökorvaus on veronalaista tuloa. Mikäli olet jo korkeahkolla marginaaliveroasteella (yli 40 %), rahakorvauksen nettoarvo voi olla vain 60–65 % bruttosummasta. Vapaa-aika on "verotonta" — sen arvo on täysi tuntipalkka ilman veronpidätystä.

Työnantajan näkökulma: Työnantaja ei voi yksipuolisesti päättää, maksetaanko korvaus rahana vai vapaana. Tämä on palkansaajan valintaoikeus, ellei TES tai työsopimus erikseen salli paikallista sopimista.

Ylityörajat ja lakisääteiset enimmäismäärät

Ylityötä ei voi teettää loputtomiin. Työaikalaki 872/2019 asettaa seuraavat rajat:

• Neljän kuukauden tasoitusjakso: ylityötä enintään 250 tuntia kalenterivuodessa
• Yhden viikon raja: ylityötä enintään 8 tuntia viikossa (laskettuna yksittäisestä viikosta)
• Yhteenlaskettu työmäärä: säännöllinen + ylityö yhteensä enintään 48 tuntia viikossa (4 kuukauden keskiarvona) EU:n työaikadirektiivi 2003/88/EY:n nojalla

Mikäli nämä rajat uhkaavat ylittyä, työnantajalla on velvollisuus lopettaa ylityön teettäminen. Palkansaajalla on puolestaan oikeus kieltäytyä, kun lakisääteiset rajat lähestyvät.

Rajojen seuraamisessa luottamusmiehellä on keskeinen rooli: hänellä on oikeus pyytää työnantajalta ylityökirjanpito, josta käy ilmi jokaisen toimihenkilön kertyneet ylityötunnit.

Usein kysytyt kysymykset ylitöistä rahoitusalalla

Maksetaanko ylityökorvaukset automaattisesti palkanlaskennassa?

Ei välttämättä — työnantaja tarvitsee tieto ylityötunneista kirjanpidosta. Useimmissa rahoitusalan yrityksissä on HR-järjestelmä, johon ylityöt kirjataan. Tarkista aina, onko ylityösi kirjattu oikein ennen palkkapäivää.

Mitä jos ylityö on tehty "epävirallisesti" — sähköpostiin vastaaminen kotona iltaisin?

Mikäli olet vastannut työsähköposteihin tai osallistunut palavereihin säännöllisen työajan ulkopuolella ilman kirjattua ylityökorvausta, sinulla voi olla oikeus takautuvaan korvaukseen. Dokumentoi tapahtumat (sähköpostiajat, kalenterimerkinnät) ja pyydä luottamusmiestä selvittämään asia.

Onko etätyöaikana tehty ylityö erilainen?

Ei — ylityö on ylityötä riippumatta siitä, tehdäänkö se toimistolla vai kotona. Etätyössä oman työajan seuranta korostuu, koska fyysinen irtautuminen töistä on vaikeampaa.

Avertissement: Tässä artikkelissa esitetty tieto on tarkoitettu yleiseksi ohjeeksi. Tarkistat oman tilanteesi aina luottamusmiehen, Ammattiliitto Pro:n tai lakimiehen kanssa.

Virallinen teksti: Rahoitusalan TES 2025–2028, Finanssiala ry.

Joustotyöaika (TAL 14 §) ja ylityön poikkeussäännökset

Rahoitusalan asiantuntijatehtävissä on mahdollista sopia nk. joustotyöajasta Työaikalain 14 §:n nojalla. Joustotyöaika on erityisjärjestely, jossa työntekijällä on laaja autonomia päättää oman työaikansa sijoittelusta. Joustotyöajassa:

• Ei ole kiinteää päivittäistä alkamis- tai päättymisaikaa
• Kokonaistyöaika tasataan sopimuksen mukaisella jaksolla (yleensä 4–12 kuukautta)
• Ylityölaskelma tehdään tasoitusjakson kokonaisuuden perusteella

Joustotyöaikasopimus on tehtävä kirjallisesti, ja se vaatii kummankin osapuolen suostumuksen. Työnantaja ei voi yksipuolisesti määrätä joustotyöajasta.

Kriittinen ero: joustotyöajassa työnantaja ei seuraa yksittäisiä päiviä — mutta kokonaistyöajalla on edelleen maksimiraja. Mikäli kokonaistunteja kertyy yli sovitun tasoitusjakson rajan, syntyvät tunnit ovat ylityötä myös joustotyöajassa.

Rahoitusalan senior-asiantuntijat (compliance-päällikkö, IT-arkkitehti, riskijohtaja) toimivat usein joustotyöajalla. Heille ylityökirjanpito on käytännössä itsehallittua — mikä vaatii kurinalaisuutta.

Hälytysraha ja kutsuraha: rahoitusalan erityiskorvaukset

Rahoitusalalla harva toimihenkilö joutuu hälytystyöhön, mutta järjestelmätekniikan parissa työskentelevät ja varallaolotehtävissä olevat saattavat kohdata sen. Hälytystyöllä tarkoitetaan tilannetta, jossa työtekijää kutsutaan töihin vapaapäivänä tai vapaa-aikana ilman ennakkoilmoitusta.

TES:n mukainen hälytysraha kompensoi sekä kutsumisesta aiheutuvan haitan että matkakulut. Hälytystyön tekemisestä maksetaan vähintään:

• 2 tunnin vähimmäiskorvaus, vaikka työ kestäisi vähemmän
• Ylityökorvaustaso (150 % tai 200 %) koko ajalta
• Matkakulujen korvaus, mikäli tullaan toimistolle

Kiireelliset pankkijärjestelmien häiriöt (esim. maksujärjestelmäkatkos viikonloppuna) ovat juuri tällainen tilanne. IT-tuen ja järjestelmäylläpidon henkilöt kuuluvat hälytysrahan piiriin.

Ylityöt ja vuosiloma: interaktio

Ylityökorvaukset on maksettava ennen vuosiloman alkamista, mikäli korvauksia on kertynyt. Työnantaja ei voi lykätä maksamista lomakauden yli ilman palkansaajan suostumusta.

Samoin on huomioitava, että vuosiloman ajalta ei kerry ylityötunteja — lomakaudella olet poissa töistä, ja kertymäsaldo jäädytetään loman ajaksi.

Kuljetus- ja logistiikka-alalla ylityösäännöt poikkeavat hieman rahoitusalasta, koska vuorotyö on yleisempää. Rahoitusalalla yötyölisät ovat harvinaisia, koska toimistot ovat auki vain päiväsaikaan.

Ylityökirjanpito: työnantajan ja palkansaajan velvollisuudet

Työaikalaki 32 §:n mukaan työnantajalla on velvollisuus pitää kirjaa tehdyistä työtunneista, ylityötunneista ja maksetuista korvauksieta. Kirjanpito on säilytettävä vähintään kaksi vuotta työsuhteen päättymisestä.

Palkansaajan oikeudet kirjanpidon suhteen:

• Oikeus saada jäljennös omista tuntitiedoista pyynnöstä
• Oikeus tarkistaa, että ylityötunnit on kirjattu oikein
• Oikeus kiistää virheellinen kirjanpito 14 vuorokauden kuluessa palkkalaskelman saamisesta

Digitaalisissa HR-järjestelmissä (SAP SuccessFactors, Workday, Mepco) ylityötiedot näkyvät yleensä reaaliaikaisesti. Mikäli yrityksessäsi on käytössä tällainen järjestelmä, tarkista ylityösaldo säännöllisesti.

Yhteenveto: ylityöoikeudet tiivistetysti

Rahoitusalan toimihenkilöllä on selkeät oikeudet ylityön suhteen:

• Ylityö edellyttää aina suostumuksen — kirjallinen tai työsopimukseen perustuva yleissuostumus
• Ensimmäiset 2 ylituntia: 150 % tuntipalkasta; sitä seuraavat: 200 %
• Liukuvan työajan kertymäraja on tasoitusjakson kokonaisylityöraja
• Korvauksen muodon (raha/vapaa) valitsee palkansaaja
• Maksimiylityömäärä on 250 h/vuosi
• Kirjanpito on työnantajan velvollisuus, mutta oman kirjanpidon pitäminen suositeltavaa

Työsopimuksen ylityölausekkeet: mitä tarkistaa ennen allekirjoittamista

Uutta työsopimusta allekirjoittaessa kannattaa tarkistaa ylityölausekkeesta seuraavat kohdat:

• Suostumuslauseke: onko sopimuksessa yleinen ylityösuostumus vai vaaditaanko tapauskohtainen suostumus? Yleissuostumus on työntekijälle riskialttiimpaa.
• "Kokonaiskorvaus" tai "all-in"-palkka: jotkut työnantajat pyrkivät sisällyttämään ylityöt kokonaispalkkaan ("tästä palkasta on jo vähennetty ylityöt"). TES:n piirissä tämä on lainvastaista — ylityökorvaukset on aina maksettava erikseen.
• Vapaaehtoisen ylityön kirjausvelvoite: sopia kirjallisesti, että vapaaehtoistakin ylityötä seurataan ja se kirjataan järjestelmään.

Jos työsopimuksessa on lauseke, joka kuulostaa epäselvältä ylityön osalta, pyydä Ammattiliitto Pro:ta tai luottamusmiestä tarkistamaan se ennen allekirjoittamista.

Tilinpäätöskausi ja muut kuormitushuiput: työnantajan ennakointivelvollisuus

Rahoitusalalla on tunnistettavia vuotuisia kuormitushuippuja: tilinpäätökset (helmikuu ja elokuu), osavuosikatsaukset, regulaatioraportoinnin määräajat (FINREP, COREP) ja budjetointikaudet. Näihin liittyvä ylityön lisääntyminen on ennakoitavissa — ja TES:n mukaan työnantajalla on velvollisuus ennakoida henkilöstötarve.

Työnantajan on suunniteltava resurssit siten, että toistuvat ylityöhuiput eivät muodostu pysyväksi käytännöksi. Mikäli tietty toimihenkilö tekee toistuvasti ylitöitä kuormituspiikkeinä, se voi olla merkki resurssivajeen rakenteellisesta ongelmasta — ei yksittäisestä poikkeuksesta.

Luottamusmies on keskeinen toimija tässä: hän voi nostaa esille rakenteelliset ylityöongelmat osapuolten välisessä yhteistyöneuvottelussa (YT-neuvottelu) ja vaatia henkilöstölisäystä tai töiden uudelleenjärjestelyä.

Ylityöt etätyössä: erityispiirteet vuonna 2026

Etätyön yleistymisen myötä rahoitusalan toimihenkilöt työskentelevät yhä useammin kotona — ja tässä kontekstissa ylityörajojen valvominen on haastavampaa. Vuonna 2026, kun etätyö on monessa pankissa normi, muutama käytännön seikka korostuu:

• Kirjautumislokit — työnantajan järjestelmiin kirjautumisajat tallentuvat automaattisesti. Mikäli kirjaudut töihin säännöllisesti ennen sovittua liukumarajaa tai sen jälkeen, nämä tunnit saattavat muodostaa ylityötä.
• Viestintäsovellukset — Teams- ja Slack-viestit kello 22 eivät automaattisesti muodosta ylityötä, ellei niihin vastaamiseen ole odotusarvo tai velvoite.
• Seuranta ilman kirjanpitoa — jos teet töitä kotona iltaisin ilman, että niitä kirjataan, menetät oikeutesi ylityökorvaukseen. Kirjaa ylityöt aina järjestelmään.

Rahoitusalan TES 2025–2028 ei erikseen säätele etätyön ylityökirjanpitoa, mutta Työaikalain kirjanpitovelvoite kattaa kaikki työtunnit asuinpaikasta riippumatta.