Auto- ja korjausalan TES 2025-2027: kattava opas mekaanikkojen ja työnantajien tueksi

Sopimuksen osapuolet, soveltamisala ja sopimuskausi

Auto- ja korjausalan TES 2025–2027 sitoo työnantajia, jotka kuuluvat Autoalan Keskusliitto AKL ry:hyn, sekä heidän palveluksessaan olevia työntekijöitä. Sopimuksen yleissitovuus tarkoittaa, että myös järjestäytymättömät autokorjaamot ja ajoneuvoliikkeet ovat velvollisia noudattamaan sen vähimmäisehtoja [AKL, 2025]. Soveltamisalan piiriin kuuluvat muun muassa:

• Automekaanikot ja moottoriteknikot (henkilöauto-, hyötyajoneuvo- ja moottoripyörähuolto)
• Korikorjaajat ja ajoneuvomaalaarit
• Varaosahenkilöstö (myynti ja varastointi korjaamoympäristössä)
• Renkaanvaihto- ja katsastusalan työntekijät sopimuksen piirissä olevissa yrityksissä

Sopimuksen sopijaosapuolet ovat AKN (Auto- ja Kuljetusalan Neuvottelujärjestö) työtekijäpuolella sekä AKL ry työnantajapuolella. Sopimuskausi on kaksi vuotta: 1.2.2025–31.1.2027. Sopimuskauden pituus heijastaa alan tarpeita vakauttaa palkka- ja työkustannukset sähköajoneuvojen lisääntymisen tuomien investointitarpeiden aikana.

Palkkarakenne ja ammattitaitoluokitus: kuka ansaitsee mitä?

Auto- ja korjausalan TES:n palkkaluokitus perustuu ammattitaitoon ja työn vaativuuteen — ei työsuhteen kestoon yksinomaan. Sopimuksessa on kolmiportainen luokitusjärjestelmä: A-luokka (perustason tehtävät), B-luokka (ammattityö, vaatii alan tutkinnon tai vastaavan kokemuksen) ja C-luokka (erikoisammattityö, esim. sähköautoteknikko tai diagnostiikkaasiantuntija). Tuntipalkkataulukot ovat sopimustekstissä sidottuja yleiskorotuksiin.

Vuoden 2025 palkankorotukset: Ensimmäinen yleiskorotus tuli voimaan 1.2.2025, ja toinen seuraa 1.2.2026. Korotusprosentit noudattavat ns. vientiteollisuuden palkkakehitysuraa, jonka referenssiarvona on Suomen kansainvälisen kilpailukyvyn turvaaminen [SAK, 2025]. Lisäksi paikallinen erä mahdollistaa yritystasoisen täydennyksen, mikäli yrityksen taloudellinen tilanne sen sallii.

Erikoisammattiluokissa — etenkin HV (high voltage) -sertifioiduilla sähköautokorjaajilla — on mahdollisuus sopia henkilökohtaisesta lisästä, joka kompensoi lisäkoulutuksen tuomaa osaamista. Tämä on merkittävä muutos verrattuna aiempaan sopimuskauteen, jossa sähköajoneuvoihin liittyvä osaamislisä oli harkinnanvarainen eikä TES:iin kirjattu periaate [AKL ry:n kiertokirje, 2025].

Sisäisesti palkkaluokkaan vaikuttavat myös olosuhdelisät: öinen työvuoro, viikonloppulisät ja varallaolokorvaukset on tarkemmin käsitelty dossierimme ylityö- ja lisäpalkkio-osiossa.

Lire dans ce dossier

Auto- ja korjausalan TES 2025-2027: palkat, palkkaluokat ja korotukset selitettynä

14 min

Työaika, ylityöt ja joustavuusjärjestelyt

Auto- ja korjausalan TES 2025–2027 noudattaa Työaikalain (872/2019) viitekehystä, mutta täydentää sitä alan erityispiirteet huomioivilla lisämääräyksillä. Säännöllinen vuorokautinen työaika on enintään 8 tuntia ja viikoittainen enintään 40 tuntia — kuten laki säätelee. Poikkeuksena ovat tasoittumisjaksoihin perustuvat järjestelyt, joissa viikkotyöaika voi lyhyellä jaksolla ylittää 40 tuntia, kunhan se tasoittuu sovitun laskentajakson (enintään 52 viikkoa) kuluessa.

Ylityöt korvataan TES:n mukaan korotetulla palkalla:

• 1.–2. ylityötunti/vrk: 50 % korotettuna tuntipalkkaan
• 3. ylityötunti/vrk tai useammat: 100 % korotettuna
• Viikoittainen ylityö (yli 40 h/viikko): 50 % korotus koko ylimenevälle osalle

Autokorjaamoille erityisen tärkeä säännös koskee päivystysaikaa: yritys voi sopia päivystysvelvollisuudesta kirjallisesti. Varallaoloajan korvaus on 50 % säännöllisen tuntipalkasta, ja mikäli korjaamo kutsuu päivystäjän töihin, työn tosiasiallinen osuus korvataan täysimääräisesti ylityöhinnoittelulla.

Paikallinen sopiminen on laajentanut joustavuusjärjestelyjen kirjoa: työnantaja ja luottamusmies voivat esimerkiksi sopia liukuvasta työajasta tai joustopankkijärjestelmästä, jossa ylityöt muutetaan vapaaksi. Tämä sopii erityisesti huoltomyynnin sesonkivaihteluihin — kesäisin renkaanvaihdon sesonki tuo nopeita kuormituspiikkejä, jotka voidaan tasoittaa syksymmällä ansaitulla vapaalla.

Vuosiloma, sairausajan palkka ja muut sosiaaliedut

Vuosilomalaki (162/2005) muodostaa perustan, johon auto- ja korjausalan TES tuo parannuksia. Täysiltä lomanmääräytymiskuukausilta kertyvä loma on lain mukainen (2–2,5 päivää/kk työsuhteen kestosta riippuen), mutta TES:n mukaan lomapalkan laskentatavassa sovelletaan prosenttiperusteista laskentaa, joka yleensä on työntekijälle edullisempi kuin lain minimiperusteinen laskenta.

Sairausajan palkka on yksi TES:n tärkeimmistä parannuksista lain minimiin nähden. Sopimus turvaa täyden palkan sairauspäivistä alkaen ensimmäisestä päivästä (omavastuupäivää ei sovelleta), kun työsuhde on kestänyt vähintään kuukauden. Kesto vaihtelee työsuhteen pituuden mukaan: alle kolme vuotta kestäneissä työsuhteissa täyttä palkkaa maksetaan 28 päivää, yli kolme vuotta kestäneissä jopa 90 päivää.

Lisäksi TES:n sosiaalietupiiriin kuuluvat:

• Lapsen sairausloma: Vanhemmalla on oikeus jäädä kotiin hoitamaan alle 10-vuotiasta sairasta lasta, ja TES turvaa palkanmaksun tältä ajalta enintään neljän päivän ajan vuodessa.
• Perhevapaat: Vanhempainvapaalain mukaan myönnetyt vapaat, joille TES:ssa on määritelty täydentäviä korvausrakenteita.
• Ryhmähenkivakuutus: Työnantaja on velvollinen järjestämään ryhmähenkivakuutuksen jokaiselle sopimuksen piirissä olevalle työntekijälle.
• Eläkevakuutus: Lakisääteinen TyEL-vakuutus, jonka lisäksi yritystasoinen lisäeläke on mahdollinen — tämä käsitellään tarkemmin dossierimme eläke- ja vakuutus-osiossa.

Muistettavaa: Vuosilomaoikeus säilyy myös sairausloman tai vanhempainvapaan aikana kertyvien Vuosilomalain 7 §:n mukaisten päivien osalta. Kertymä ei katkea pelkän poissaolon vuoksi, mikäli poissaolon syy on laissa tai TES:ssä hyväksytty.

Irtisanominen, työsuhdeturva ja koeaika

Irtisanominen auto- ja korjausalalla noudattaa Työsopimuslakia (TSL 55/2001), mutta TES täydentää sen säännöksiä irtisanomisaikojen ja -korvausten osalta. Koeaika on enintään kuusi kuukautta. Koeaikana työsuhde voidaan purkaa välittömästi ilman erityistä perustetta, kuitenkin niin ettei purkaminen saa olla syrjivä.

Irtisanomisajat (työnantaja irtisanoo):

• Alle 1 v työsuhde: 14 päivää
• 1–4 v: 1 kuukausi
• 4–8 v: 2 kuukautta
• 8–12 v: 3 kuukautta
• Yli 12 v: 6 kuukautta

Työsuhdesuoja on erityinen yhdistyneiden henkilöstöedustajien (luottamusmiesten) kohdalla: heidän irtisanomisensa vaatii erityisen painavan syyn ja paikallisen neuvottelumenettelyn noudattamista. Tämä on TSL 13 luvun mukainen velvoite, jota TES vahvistaa omilla lisämääräyksillään.

Tuotannollis-taloudellinen irtisanominen autoalalla yleistyy, kun sähköautoihin siirtyminen muuttaa korjaamoiden osaamistarpeita. Työnantajan on tarjottava korvaavaa työtä tai koulutusta ennen irtisanomista, mikäli se on kohtuullisesti mahdollista [TSL 7:4 §]. Tämä velvoite on erityisen ajankohtainen, kun polttomoottorimekaanikoita halutaan kouluttaa HV-ajoneuvojen huoltoon.

Sähköautojen aikakausi: uudet vaatimukset ja TES:n vastaus

Sähköajoneuvojen (BEV ja PHEV) osuus Suomessa rekisteröidyistä ajoneuvoista kasvoi vuonna 2025 yli 20 prosenttiin uusmyynneistä [Autoalan Tiedotuskeskus, 2025]. Tämä muuttaa autokorjaamoiden arjen: korkeavolttiset järjestelmät (HV, yli 60 V DC tai 25 V AC) edellyttävät SFS 6002 -standardin mukaista sähkötyöturvallisuuskoulutusta ja HV-pätevyyttä.

Auto- ja korjausalan TES 2025–2027 tunnustaa tämän kehityksen kahdella tavalla:

1. HV-osaamislisä: Sopimuksessa on mahdollisuus sopia kirjallisesti henkilökohtaisesta lisäkorvauksesta, joka kompensoi HV-koulutuksen tuomaa lisäarvoa ja -vastuuta. Lisä on yritystasoinen ja edellyttää paikallista sopimista.
2. Koulutusvelvoite: Työnantajalla on velvollisuus järjestää tai rahoittaa SFS 6002:n edellyttämät koulutukset sähköajoneuvojen parissa työskenteleville työntekijöille [Työturvallisuuslaki 738/2002, 14 §].

Käytännön haaste on, että HV-standardikoulutus kestää 2–5 päivää työntekijää kohden ja maksaa työnantajalle 500–1 500 euroa per henkilö [Autoalan Koulutuskeskus, 2025]. Pienille korjaamoille tämä on merkittävä investointi. TES tarjoaa kuitenkin paikallisen sopimisen kautta ratkaisun, jossa koulutuskulut voidaan ottaa huomioon palkkaneuvotteluissa.

Sähköautojen yleistyminen tuo myös uudenlaisia turvallisuusnäkökohtia: akkupalojen riski, suuren energian omaavien järjestelmien käsittely ja asianmukainen henkilönsuojainten käyttö. Näistä on erilliset Työturvallisuuslain 738/2002 nojalla annetut ohjeet, joita TES:n ohessa on noudatettava.

Keskeinen havainto: Autoalan TES 2025–2027 on ensimmäinen sopimuskausi, jossa HV-osaaminen on kirjattu eksplisiittisesti sopimuspuitteiden yhteyteen. Tämä signaloi alan tunnustavan sähköistymisen peruuttamattomaksi megatrendiksi.

Paikallinen sopiminen: joustavuutta vai epävarmuutta?

Auto- ja korjausalan TES 2025–2027 laajentaa paikallisen sopimisen mahdollisuuksia verrattuna aiempiin sopimuskausiin. Paikallinen sopiminen tarkoittaa, että työnantaja ja henkilöstön edustaja (luottamusmies tai koko henkilöstö pienissä yrityksissä) voivat sopia tietyistä asioista poiketen TES:n yleisistä määräyksistä — kuitenkin aina Työsopimuslain pakottavat säännökset säilyttäen.

Paikallisesti sovittavissa olevia asioita ovat muun muassa:

• Tasoittumisjakson pituus (ylitöiden laskentajakso)
• Joustavat työaikajärjestelyt (liukuva työaika, joustopankki)
• Varallaolokorvauksen muoto (raha vs. vapaaksi muuttaminen)
• Henkilökohtaisten lisien suuruus erityisosaamisen perusteella

Paikallisen sopimisen onnistuminen edellyttää luottamusmiehen toimivaltaa ja neuvottelukykyä. Pienet korjaamot, joissa ei ole valittua luottamusmiestä, soveltavat TES:n yleismääräyksiä sellaisenaan — tällöin paikallisen sopimisen hyödyt jäävät saavuttamatta. Tässä tilanteessa ammattiliitot, kuten AKT (Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto), tarjoavat jäsenilleen neuvontaa ja tukea.

Työnantajapuolelta AKL ry tarjoaa jäsenyrityksilleen HR-oppaat ja mallisopimuspohjat paikalliseen sopimiseen. Suosittelemme tutustumaan viralliseen sopimustekstiin osoitteessa akl.fi ennen kuin yritystasoisiin sopimuksiin ryhdytään.

Sopimuksen noudattaminen: työnantajan ja työntekijän tarkistuslista

Sekä työnantajan että työntekijän on tärkeä tuntea omat oikeutensa ja velvollisuutensa. Alla on käytännön tarkistuslista keskeisimmistä TES-velvoitteista:

Työnantajan velvoitteet (välitön):

1. Tarkista, että palkat vastaavat TES:n 1.2.2025 voimaan astunutta palkankorotustasoa
2. Päivitä työvuorolistat Työaikalain (872/2019) ja TES:n mukaisiksi — tasoittumisjakson pituus on dokumentoitava
3. Järjestä HV-koulutus kaikille sähköajoneuvojen kanssa työskenteleville — viimeistään ennen ensimmäistä HV-työtä
4. Varmista ryhmähenkivakuutuksen voimassaolo
5. Säilytä työvuorokirjanpito lain edellyttämät 5 vuotta

Työntekijän oikeudet (tarkista):

• Olet oikeutettu palkkaluokkaasi vastaavaan tuntipalkkaan tai kuukausipalkkaan
• Ylityöstä on maksettava TES:n mukainen korotus — pyydä palkkalaskelma, josta tämä näkyy
• Sairausajan palkka alkaa ensimmäisestä päivästä (ei omavastuupäivää)
• HV-koulutus on työnantajan kustannettava — sinun ei tarvitse maksaa sitä itse

Avertissement / Varoitus: Tämän dossierin tiedot on tarkoitettu yleiseen tiedottamiseen eikä se korvaa oikeudellista neuvontaa. Yksilöllisessä työsuhdetilanteessa suosittelemme kääntymään lakimiehen tai ammattiliiton puoleen.

Eläke- ja vakuutusturva autokorjaamolla

Lakisääteinen eläkevakuutus (TyEL) koskee kaikkia auto- ja korjausalan palkansaajia, ja työnantaja tilittää vakuutusmaksun Eläketurvakeskukselle. Vuonna 2025 TyEL-maksu on yhteensä noin 24,85 % palkkasummasta, josta työnantajan osuus on noin 17,5 % ja työntekijän osuus 7,15–8,65 % (ikäryhmän mukaan) [ETK, 2025].

TES:n sosiaaliturvapakettiin kuuluu lisäksi tapaturmavakuutus, jonka järjestäminen on työnantajalle pakollista Työtapaturma- ja ammattitautilain (459/2015) nojalla. Autokorjaamoympäristössä tapaturmariski on tilastollisesti suurempi kuin toimistotyössä: yleisin tapaturmatyyppi on liukastuminen tai kompastuminen korjaamolattian öljyisten pintojen johdosta [Tapaturmavakuutuskeskus, 2024].

Ryhmähenkivakuutus on TES:ssä vähimmäisvaatimuksena sovittu. Se korvaa kuolemantapauksessa edunsaajille sovitun korvaussumman. Vakuutuksen ottaminen on työnantajan velvollisuus, mutta vakuutuksen sisältö (korvaussum ja edunsaajat) kannattaa tarkistaa työsuhteen alkaessa.

Täydentäviä lisäeläkevakuutuksia ei TES automaattisesti edellytä, mutta niistä voidaan sopia paikallisesti tai henkilökohtaisesti työsopimuksessa. Suuremmissa autoliikkeissä ja jälleenmyyjäketjuissa tarjotaan usein työsuhde-etuja, kuten laajennettu yksityinen terveysvakuutus tai lisäeläkesäästö. Nämä ovat rekrytoinnin kilpailutekijöitä alalla, jossa ammattitaitoisen henkilöstön saatavuus on haastavaa.

Lisätietoja ja vertailukohtia muiden toimialojen sopimuksiin saat tutustumalla vastaaviin dossiereihimme: Kuljetus- ja logistiikka-alan TES 2025–2027 tarjoaa vertailupohjan läheisen toimialan sopimukseen, ja Rakennusalan TES 2025–2028 avaa käsityöammattien palkkaperusteita.

Riitatilanteet ja oikeusturva: miten toimia?

Työsuhteeseen liittyvissä riitatilanteissa auto- ja korjausalan palkansaaja voi turvautua useaan eri väylään. Ensisijainen reitti on paikallinen neuvottelu: työnantajan kanssa tai luottamusmiehen välityksellä selvitetään, onko TES:ä sovellettu oikein. Useimmat erimielisyydet ratkaistaan tässä vaiheessa.

Mikäli paikallinen neuvottelu ei johda ratkaisuun, ammattiliitto (esim. AKT) tarjoaa jäsenilleen oikeudellista neuvontaa ja tarvittaessa avustaa liittotasoisessa neuvottelussa tai työtuomioistuimessa. Työnantajapuolella AKL ry:n lakimiespalvelut neuvovat jäsenyrityksiä TES:n tulkintakysymyksissä.

Tuomioistuinvaihtoehdot riitatilanteessa:

• Käräjäoikeus: Työsuhteen irtisanomis- tai purkamisriidoissa, vahingonkorvausasioissa
• Työtuomioistuin: TES:n tulkintaan liittyvissä kollektiivisissa riidoissa (osapuolena on liitto)
• Aluehallintoviraston (AVI) työsuojelun valvonta: Lainrikkomusepäilyt — palkanmaksurikkomus, työtuntien ylitys

Viralliset tiedot sopimustekstistä ja lainsäädännöstä:

• Sopimusteksti: akl.fi/tyoelama/tyoehtosopimukset ja akt.fi
• Lainsäädäntö: finlex.fi
• Työsuojeluohjeet: sak.fi/tyoelama/sopimukset

Tästä dossierista löydät yksityiskohtaisen analyysin jokaisesta osa-alueesta — palkoista irtisanomiseen, ylitöistä eläkkeeseen. Jokainen osa on kirjoitettu niin, että se palvelee sekä yksittäistä automekaanikkkoa että korjaamoketjun HR-johtajaa. Käytä navigointia oikealla löytääksesi juuri sinulle relevantin artikkelin.

Luottamusmies autokorjaamolla: rooli ja valtuudet

Luottamusmies on palkansaajien valittu edustaja, jolla on keskeinen rooli TES:n soveltamisessa ja paikallisessa sopimisessa. Auto- ja korjausalan TES 2025–2027 vahvistaa luottamusmiehen oikeuden saada kaikki tarpeelliset tiedot yrityksen palkkatasosta ja henkilöstösuunnitelmista neuvottelujensa tueksi. Tämä on yhteneväinen Yhteistoimintalain (1333/2021) vaatimusten kanssa.

Luottamusmiehen valinta on vapaaehtoista, mutta suositeltavaa kaikissa yrityksissä, joissa on yli kymmenen työntekijää. Ilman valittua luottamusmiestä työnantaja ja koko henkilöstö voivat sopia paikallisesti yhdessä — mutta tällöin prosessi on juridisesti monimutkaisempi ja riitatilanteen sattuessa heikommin turvattu. Luottamusmiehellä on irtisanomissuoja: hänet voidaan irtisanoa ainoastaan erityisen painavan syyn perusteella, ja menettely vaatii liiton kuulemisen.

Autoalan erityispiirteet tekevät luottamusmiehen roolista käytännöllisen: sesonkivaihtelut, varallaolovelvoitteet, HV-koulutuskorvaukset ja palkkaluokkaneuvottelut ovat kaikki aiheita, joissa luottamusmies toimii välittäjänä. Ammattiliitto tarjoaa luottamusmiehille koulutusta, jotta he osaavat tulkita TES:ä oikein ja puolustaa jäsenistönsä etuja tehokkaasti.

Miksi auto- ja korjausalan TES on ajankohtaisempi kuin koskaan?

Suomen autokorjaamoala on murroksessa. Polttomoottoriajoneuvojen markkinaosuus pienenee, sähköajoneuvojen osuus kasvaa, ja samalla huolto-osaamisen vaatimukset monimutkaistuvat. Tämä asettaa sekä työnantajat että työntekijät uudenlaisten haasteiden eteen: kuinka sopimuksen palkkakehitys pysyy mukana osaamisen arvonnousun kanssa? Kuinka pienet yhden tai kahden miehen korjaamot selviytyvät uusista koulutusvelvoitteista?

Auto- ja korjausalan TES 2025–2027 on näissä olosuhteissa tasapainottava tekijä. Se takaa vähimmäisehdot, jotka eivät riipu yksittäisen korjaamon taloudellisesta tilanteesta tai neuvotteluvoimasta. Samalla paikallisen sopimisen laajennettu kirjo antaa yrityksille mahdollisuuden reagoida omaan tilanteeseen — kunhan pelisäännöt ovat kaikille selvät.

Tämä dossier on rakennettu vastaamaan juuri tähän tarpeeseen: selkeää, Suomen lainsäädäntöön ja virallisiin lähteisiin ankkuroitua tietoa kaikille alan toimijoille. Aloita haluamastasi osa-alueesta — esimerkiksi palkoista tai ylitöistä — ja palaa tähän katsaukseen aina, kun tarvitset kokonaiskuvaa sopimuksesta.

Tärkeimmät lähteet ja lisätietoa: AKL ry:n TES-sivut | AKT:n sopimussivut | Finlex — Työsopimuslaki | SAK:n sopimussivut

Varoitus: Tämän artikkelin tiedot on tarkoitettu yleiseen tiedottamiseen eikä se korvaa oikeudellista neuvontaa. Yksilöllisessä työsuhdetilanteessa suosittelemme kääntymään ammattiliiton tai lakimiehen puoleen.