Anna NieminenKaleva Media ja Ilkka-Pohjalainen yhdistivät medialiiketoimintansa tammikuun 1. päivänä 2026, luoden noin 60 miljoonan euron liikevaihdolla toimivan mediajätin. Fuusio on herättänyt paljon kysymyksiä: mitä se tarkoittaa toimittajille, toimituksellisille tekijöille ja muille media-alan työntekijöille? Asianajaja selittää, mitä oikeuksia palkansaajalla on työnantajan yritysrakenteen muuttuessa – ja milloin on viimeistään aika ottaa yhteyttä ammattilaiseen.
Mikä muuttui tammikuussa 2026?
Oululainen Kaleva Media ja seinäjokelainen Ilkka Oyj ilmoittivat huhtikuussa 2025 yhdistävänsä medialiiketoimintansa yhteisyritykseen. Tavoiteltu käynnistyspäivä oli 1. tammikuuta 2026 – ja aikataulussa pysyttiin. Uudessa yhteisyrityksessä Kaleva Media omistaa 65 prosenttia ja Ilkka Oyj 35 prosenttia.
Fuusion taustalla on median nopea digitalisoituminen. Molempien yhtiöiden johtojen mukaan leveämmät hartiat tukevat digitaalisia investointeja ja skaalahyötyjä. Kaleva Median toimitusjohtaja Juha Laakkonen korosti tiedotteissaan, että yhdistyminen ei tarkoita sisältöjen yhtenäistämistä – Maakuntalehti Ilkka-Pohjalainen, Jurvan Sanomat, Järviseutu, Komiat, Suupohjan Sanomat, Epari ja Vaasa-lehti jatkavat ilmestymistään kuten aiemminkin.
Hallintorakenne, johtaminen ja tukitoiminnot ovat kuitenkin muuttuneet merkittävästi. Käytännössä tämä tarkoittaa, että tuhannet media-alan tekijät ovat saaneet uuden työnantajan – ainakin käytännön mielessä, vaikka työsopimukset siirtyisivätkin muodollisesti ennallaan.
Mitä YT-laki velvoittaa työnantajaa tekemään?
Suomen yhteistoimintalaki velvoittaa työnantajan käymään neuvottelut henkilöstön edustajien kanssa ennen merkittäviä yritysrakenteen muutoksia. Tämä koskee myös fuusioita ja osakekauppoja, joissa työnantaja vaihtuu tai työnantajan organisaatio muuttuu olennaisesti.
Lain mukaan työnantajan on ilmoitettava henkilöstölle merkittävistä muutoksista ajoissa – eli ennen kuin lopullinen päätös on tehty, ei sen jälkeen. Tämä on kriittinen kohta, jossa työnantajat tekevät virheitä: muutosneuvotteluita ei saa aloittaa vasta kun päätös on jo lyöty lukkoon ja kutsutaan koolle neuvotteluja "kuulemisvelvollisuuden täyttämiseksi". Tämä muotoilu on lain vastainen.
Neuvotteluvelvollisuus koskee ainakin näitä tilanteita:
- Irtisanomiset tai lomautukset taloudellisista tai tuotannollisista syistä
- Osa-aikaistamiset tai työtuntien merkittävä vähentäminen
- Työn tai toimenkuvan oleellinen muuttuminen ilman työntekijän suostumusta
- Toimipaikan sulkeminen tai supistaminen – esimerkiksi toimituksen siirtäminen toiselle paikkakunnalle
Säilyvätkö työsopimuksen ehdot fuusiossa?
Moni media-alan tekijä miettii: muuttuvatko työsopimukseni ehdot, kun työnantaja vaihtuu fuusiossa tai yrityskaupassa? Vastaus on pääsääntöisesti ei – työsopimus seuraa mukana.
Liikkeen luovutusta koskevien periaatteiden mukaan työsopimukset siirtyvät uudelle omistajalle samoilla ehdoilla. Luovutushetken palkkaehdot, työtunnit, lomaoikeudet ja muut sopimuksen ehdot säilyvät ennallaan. Tähän periaatteeseen ei voi puuttua yksipuolisella työnantajan päätöksellä.
Kuitenkin käytännössä fuusion jälkeen organisaatiorakenne muuttuu usein nopeasti. Toimenkuvat voivat muuttua, esihenkilöt vaihtua ja toimintakulttuurit erota huomattavasti toisistaan. Nämä muutokset eivät saa automaattisesti heikentää työntekijän asemaa – mutta niistä voi syntyä riitoja, varsinkin kun muutoksia tehdään vaiheittain ja niitä ei kirjata sopimukseen.
Lisäksi palkkajärjestelmät saattavat yhdenmukaistua fuusion jälkeen. Tässä kohdin asianajaja on tärkeä: yhdenmukaistettu palkkajärjestelmä ei saa merkitä palkanalennusta ilman laillista perustetta.
Viestintäalan TES: erityisoikeudet toimittajille
Viestintäalalla sovelletaan erityistä viestintäalan TES-sopimusta, joka sisältää toimittajia suojaavia erityismääräyksiä. Tärkeimpiä ovat:
Omantunnonlauseke: Toimittajalla on oikeus kieltäytyä julkaisemasta materiaalia, joka on ristiriidassa hänen ammatillisen omatuntonsa tai toimituksellisen linjan kanssa. Fuusioissa tämä korostuu: jos uusi yhteisjohto asettaa toimituksellisia linjauksia, jotka poikkeavat entisestä, toimittajalla on suoja.
Työn muuttuminen: TES määrittelee reunaehdot, joiden puitteissa toimenkuvaa voidaan muuttaa. Pelkän tehokkuuden lisäämisen varjolla ei voi siirtää toimittajaa täysin eri tehtävään ilman suostumusta.
Freelancerit ja sivutoimiluvat: Moni media-alan tekijä tekee sivutöitä tai freelancelee. Uusi työnantaja ei voi yksipuolisesti kieltää aiemmin hyväksyttyjä sivutöitä.
Milloin media-alan tekijän kannattaa hakea oikeudellista neuvontaa?
Fuusiot ja rakennemuutokset tuovat mukanaan tilanteita, joissa asianajajan konsultaatio on viisasta:
Työnkuvasi muuttuu merkittävästi ilman kirjallista sopimusta. Yksipuolinen ja merkittävä muutos on laiton, ellei siitä ole sovittu tai ellei se perustu tuotannollisiin ja taloudellisiin syihin, joiden osalta YT-neuvottelut on käyty asianmukaisesti.
Olet irtisanomisuhan alla ja epäilet syyn laillisuutta. Mediafuusioissa syntyy päällekkäisiä tehtäviä – mutta irtisanomisen tulee aina perustua todelliseen tuotannolliseen tai taloudelliseen syyhyn. Asianajaja selvittää, pitääkö syy paikkaansa.
Muutosneuvotteluissa on epäselvyyttä tai prosessi ei ole lain mukainen. YT-neuvotteluissa sinulla on oikeus tulla kuulluksi – ja oikeus tietää ennen kuin päätös on lyöty lukkoon.
Irtisanomiskorvauksesta on epäselvyyttä. TES ja laki määrittelevät irtisanomisajat ja mahdolliset korvaukset. Niiden noudattamatta jättäminen on lainrikkomus, johon on oikeudellisia keinoja puuttua.
Olet freelancer tai projektiluonteinen tekijä. Fuusioissa freelancerien asema on usein epäselvempi kuin vakinaisten. Asianajaja arvioi, mitä sinulla on oikeus vaatia.
Käytännön vinkit: näin valmistaudut fuusion tuomaan muutokseen
Jos työnantajasi on fuusion tai yrityskaupan osapuoli, näillä käytännön toimilla voit suojata asemaasi:
Lue työsopimuksesi huolellisesti uudelleen. Erityisesti kohtiin, joissa sovitaan toimenkuvasta, palkasta ja työskentelypaikasta. Nämä ovat ensimmäiset asiat, joita saatetaan yrittää muuttaa organisaatiomuutoksen varjolla.
Dokumentoi kaikki muutokset. Jos saat suullisia ilmoituksia uusista tehtävistä tai järjestelyistä, pyydä ne kirjallisena. Sähköpostiviestit tai Slack-viestit ovat riittäviä, mutta niiden olemassaolo on olennaista mahdollisessa riitatilantessa.
Osallistu muutosneuvotteluihin aktiivisesti tai valitse edustaja. Muutosneuvotteluissa on oikeus esittää vastaväitteitä ja vaatia lisätietoja. Passiivisuus ei tarkoita suostumista.
Ota yhteyttä ammattiliittoosi. Viestintäalan ammattiliitto Viesti ry ja Journalistiliitto neuvovat jäseniä TES-tulkinnassa ja muutosneuvotteluasioissa. He ovat ensisijainen apu – ja voivat ohjata asianajajan puoleen tarvittaessa.
Median rakennemuutos jatkuu Suomessa
Kaleva-Ilkka-fuusio ei ole media-alan ainoa yhdistyminen. Satakunnan Kansa ja median rakennemuutos on toinen esimerkki trendin laajuudesta. Suomalaisessa mediakentässä paikallis- ja aluelehdet yhdistyvät saavuttaakseen digitaalisen investointikyvyn ja skaalahyödyt.
Kilpailu lukijoista on siirtynyt pääosin verkkoon, mainostulot ovat laskeneet printissä, ja media-alan yhtiöt hakevat synergioita. Tämä rakennekehitys jatkuu todennäköisesti vielä vuosia.
Tuhansien suomalaisten media-alan ammattilaisten työnantaja on muuttunut tai muuttuu lähivuosina. Joillekin se tarkoittaa uusia mahdollisuuksia laajemmassa organisaatiossa – toisille sopeutumispaineita tai pahimmassa tapauksessa irtisanomisia.
Kaikkia näitä tilanteita säätelee laki – ja se suojaa palkansaajia. Mutta vain silloin, kun oikeutensa tuntee ja osaa vaatia niiden noudattamista ajoissa. Media-ala on murroksessa, mutta yksilöllinen oikeusturva ei katoa sen mukana. Asianajaja auttaa konkretisoimaan, mitä se tarkoittaa sinun tilanteessasi.
Oletko media-alan tekijä ja kohtaat fuusion tai rakennemuutoksen? ExpertZoomin asianajajat auttavat sinua ymmärtämään oikeutesi nopeasti ja selkeästi.
Tämä artikkeli käsittelee oikeudellisia kysymyksiä yleisellä tasolla eikä korvaa yksilöllistä oikeudellista neuvontaa. Ota yhteyttä pätevään asianajajaan oman tilanteesi arvioimiseksi.
