Anna NieminenVoiko teknologiateollisuuden työnantaja vaatia töihin kuutena päivänä viikossa? Voiko etätyöpäiviä rajoittaa yksipuolisesti? Mitä tarkoittaa liukuva työaika käytännössä? Vastaamme näihin ja muihin yleisimpiin kysymyksiin Teknologiateollisuuden TES 2024–2026 ja Työaikalain (872/2019) pohjalta.
Mikä on teknologiateollisuuden säännöllinen työaika?
Teknologiateollisuuden TES 2024–2026 mukainen säännöllinen työaika on 8 tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa — sama kuin Työaikalain (872/2019, 5 §) lakiminimi. Lisäksi paikallisella sopimuksella voidaan ottaa käyttöön:
- Liukuva työaika (perusliukuma ±3 tuntia/vrk)
- Jaksotyö (erityisesti vuorotyöympäristöissä)
- Tasoittumisjakso (esim. 4 viikon tasoittumisjakso, jossa vko-tuntimäärä vaihtelee 32–45 h välillä, mutta keskiarvo on 40 h)
Tärkein muistisääntö: 40 tunnin raja on maksimi ilman korotusta — siitä yli mentäessä pitää maksaa ylityökorvaus.
Voiko työnantaja muuttaa liukuvan työajan yksipuolisesti?
Ei. Liukuva työaika perustuu kirjalliseen sopimukseen joko työnantajan ja luottamusmiehen välillä tai työnantajan ja yksittäisen työntekijän välillä. Sopimuksen muuttaminen edellyttää molempien osapuolten suostumusta tai muutoksesta ilmoittamista kohtuullisella varoitusajalla (yleensä 1 kuukausi).
Työnantaja voi kuitenkin yksipuolisesti palauttaa kiinteään työaikaan, jos:
- Liukumakirjanpito on jäänyt negatiiviseksi (saldo pahasti miinuksella)
- Tuotantovaatimukset edellyttävät kiinteää paikalla oloa
- Kyseessä on kriittinen projektijakso, josta on ilmoitettu etukäteen
Myöskään liukuman aikaa ei voi "yksipuolisesti siirtää" — eli työnantaja ei voi vaatia käyttämään kertynyttä liukumapositiivista lomapäivänä ilman suostumusta.
Onko etätyö oikeus vai etuus teknologiateollisuudessa?
Tällä hetkellä etätyö ei ole lakisääteinen oikeus Suomessa — ei myöskään teknologiateollisuuden TES:n mukainen automaattinen oikeus. Etätyöstä sovitaan työsopimuksessa tai erillisessä kirjallisessa etätyösopimuksessa.
Käytännössä kuitenkin:
- Monessa yrityksessä on paikallinen sopimus etätyön mahdollisuudesta (esim. 2–3 päivää viikossa)
- Työnantaja voi edellyttää toimistolla läsnäoloa, mutta ei voi yksipuolisesti poistaa vakiintunutta etätyökäytäntöä ilman asianmukaista prosessia ja irtisanomisajan pituista varoitusaikaa
- Etätyö edellyttää kirjallista sopimusta työvälineiden omistuksesta, kustannusten korvausperiaatteesta ja tavoitettavuusajasta
Tärkeä muutos 2024: Teknologiateollisuuden TES 2024–2026 täsmensi etätyön kustannusten korvausperiaatteen — työnantajan on korvattava etätyön aiheuttamat suorat lisäkustannukset (kuten internet-yhteyden kustannukset, erillinen työhuone-korvaus). Verovapaa korvaus on enintään 3 €/päivä Verohallinnon ohjeistuksen mukaan [Verohallinto, 2024].
Mitä on jaksotyö ja missä tilanteissa sitä sovelletaan?
Jaksotyö on Työaikalain (872/2019, 7 §) mukainen erityistyöaikajärjestely, jossa säännöllistä työaikaa ei lasketa viikko- vaan jaksoksi — tyypillisesti 3 viikon jakso. Jaksotyö soveltuu erityisesti:
- Vuorotyöympäristöihin (3-vuorojärjestelmä, kaksivuorojärjestelmä)
- Kausiluonteiseen tuotantoon, jossa työtuntimäärä vaihtelee huomattavasti
- Sairaalatyyppisiin pisteisiin — teknologiateollisuudessa lähinnä päivystys- tai varallaolovelvoitteisissa tehtävissä
Jaksotyössä 3 viikon jaksoon kuuluu enintään 120 tuntia. Tätä ylittävät tunnit ovat ylityötä.
Voiko työnantaja vaatia töihin lauantaiksi?
Kyllä, mutta ehdoin. Lauantaityö säännöllisen työviikon (ma–pe) ulkopuolella on korvattava TES:n mukaisella 25 prosentin lauantailisällä. Työnantajalla on oikeus sisällyttää lauantai normaaliin vuorojärjestelmään, mutta:
- Vuorojärjestelmästä on sovittava kirjallisesti luottamusmiehen kanssa
- Vuorojärjestelmä on ilmoitettava työntekijöille etukäteen (yleensä 2 viikkoa)
- Lauantaitunnit sisällytetään 40 tunnin viikkotyöaikarajaan — lauantain ylittäminen tarkoittaa ylityötä
Yli 5 päivän työviikoille (yli 40 h) ei ole erillistä oikeutta — ylityön kynnys pysyy samana.
Mikä on vuorokautinen lepoaika ja voiko työnantaja lyhentää sitä?
Työaikalaki (872/2019, 25 §) edellyttää, että työvuorojen välillä on vähintään 11 tunnin lepoaika. Tämä on pakottava säännös — sitä ei voi paikallisella sopimuksella lyhentää alle 9 tunnin.
Poikkeukset alle 11 tunnin lepoaikaan ovat mahdollisia vain:
- Työnantajan ja työntekijän kirjallisella yksittäistapauksellisella sopimuksella (min. 9 h)
- Toimialakohtaisessa TES:ssä erikseen sallituissa tilanteissa
Käytännössä koneistajalle tai asiantuntijalle, joka jättää toimiston puoliltaöin, seuraavan aamun sisäänkirjautumisaika on rajoitettava enintään kello 9:00:een (22:00 + 11 h = 09:00). Tätä rikotaan teknologiateollisuudessa useammin kuin uskotaan — erityisesti projektihuippujen aikana.
Voiko liukuman kertymän menettää?
Kyllä — osittain. Liukumasaldo on kirjanpidollinen tase, joka pysyy nollassa tai lähellä nollaa, kun kaikki on tasapainossa. Jos liukumasaldo nousee yli sovitun maksimin (esim. +40 tuntia), ylimenevät tunnit voidaan lain mukaan menettää (ne "leikkaantuvat" tai työnantaja voi edellyttää niiden pitämistä vapaana).
Paikallisessa sopimuksessa tulisi siksi määritellä selkeästi: mikä on liukumapositiivin maksimiraja, ja miten ylimenosta ilmoitetaan ajoissa.
Huomio: Tässä artikkelissa esitetty tieto on yleistä ohjaustarkoitusta varten eikä korvaa Teollisuusliiton tai pätevän lakimiehen neuvontaa yksittäisissä työsuhdetilanteissa. Ajantasainen Työaikalaki löytyy osoitteesta finlex.fi.
Miten matkustusaika lasketaan teknologiateollisuudessa?
Matkustusaika ei ole automaattisesti työaikaa — tämä on yksi lainsäädännön harhaanjohtavimmista alueista. Pääsääntö Työaikalain (872/2019) mukaan:
- Matkustusaika on työaikaa, jos se tapahtuu virka-ajan sisällä tai jos matkan aikana suoritetaan varsinaista työtä
- Matkustusaika ei ole työaikaa, jos se on pelkkää siirtymistä paikasta toiseen vapaa-aikana
Käytännön esimerkki: Asentaja lähtee Tampereelta Ouluun illalla 18:00 — matka kestää 5 tuntia. Virka-aika päättyi klo 16:00. Nämä 2 tuntia (16–18) on virka-ajan jälkeen ja matka-aika on vapaa-ajalla. TES:n mukainen käytäntö: matkustusajasta maksetaan erillinen matkustusaikakorvaus, joka on yleensä normaali tuntipalkka ilman korotuksia.
Teknologiateollisuuden TES 2024 täsmensi: etätyössä ei ole matkustusaikaa kotitoimistolta tehtäviin etäyhteystöihin — niitä ei lasketa matkaksi.
Voinko tehdä toisen työn vapaa-aikana, jos työnantaja ei hyväksy sitä?
Lähtökohtaisesti kyllä — sivutyö on sallittu, ellei se riko työsopimukseen kirjattua kilpailukieltoehtoa tai aiheuta eturistiriitoja. Teknologiateollisuuden TES ei sisällä yleistä sivutyökilpailu kiellettyä — mutta monessa työsopimuksessa se on erikseen kirjattu.
Sivutyön rajoittaminen on mahdollista, jos:
- Sivutyö kohdistuu työnantajan kilpailijan hyväksi
- Sivutyö vie kohtuuttomasti palautumisaikaa ja lisää tapaturmariskiä (työnantajalla velvollisuus varmistaa riittävä lepo Työaikalain 34 §:n nojalla)
- Työsopimuksessa on eksplisiittinen sivutyökieltoehto
Pelkkä ilmoitusvelvollisuus sivutyöstä on sallittu lisätä työsopimukseen — siitä ei seuraa automaattista kieltoa.
Miten tasoittumisjakso toimii käytännössä?
Tasoittumisjaksojärjestelmä on paikallisesti sovittava järjestely, jossa viikkotyöaika vaihtelee, mutta laskentajakson (esim. 4 viikkoa) aikana se tasoittuu 40 tuntiin viikossa.
Esimerkki: 4 viikon tasoittumisjakso.
- Viikko 1: 45 tuntia (projektihuippu)
- Viikko 2: 38 tuntia
- Viikko 3: 35 tuntia (hiljainen viikko)
- Viikko 4: 42 tuntia
- Yhteensä: 160 tuntia / 4 viikkoa = 40 tuntia/vko → ei ylityötä
Tasoittumisjakson ylityö lasketaan VASTA jakson päättyessä, ei viikoittain. Jos 4 viikon yhteistuntimäärä ylittää 160 (= 4 × 40), ylittävät tunnit ovat ylityötä.
Tasoittumisjärjestelmä on kirjattava kirjalliseen sopimukseen luottamusmiehen kanssa, ja se edellyttää etukäteissuunnitelman toimittamista työntekijöille.
Mistä löydän oman yritykseni paikallisen työaikasopimuksen?
Paikallinen työaikasopimus on kirjallinen asiakirja, joka on tehty työnantajan ja luottamusmiehen tai henkilöstön edustajan välillä. Se tulisi olla:
- Saatavilla henkilöstön tietojärjestelmässä (esim. intranet, HR-portaali)
- Luovutettu luottamusmiehelle, joka on velvollinen tiedottamaan siitä henkilöstölle
- Säilytettävä vähintään 2 vuotta voimaantulosta
Jos paikallista sopimusta ei löydy tai sitä ei haluta näyttää, ota yhteyttä luottamusmieheen tai Teollisuusliiton jäsenpalveluun. Työnantajalla on velvollisuus esittää sopimus pyydettäessä.
Ajantasaiset sopimukset ja liittoneuvonnan yhteystiedot löytyvät Teollisuusliiton verkkosivuilta ja Teknologiateollisuus ry:n sivustolta.
