Elintarvikealan työehtosopimus 2025–2027 koskee noin 35 000 elintarvike-, juoma- ja tupakkateollisuuden työntekijää Suomessa. Sopimuskausi alkaa 1.3.2025 ja päättyy 28.2.2027 — kahden vuoden jakso, jonka ehdoista Teollisuusliitto (ent. Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL) ja Elintarviketeollisuusliitto (ETL) neuvottelivat pitkään. Tämä dossier avaa sopimuksen keskeisimmät osa-alueet: palkat, ylityöt, lomat, työsuhdeturvan, työajan ja eläkkeen.
Mikä on Elintarvikealan TES ja keitä se koskee?
Elintarvikealan työehtosopimus (TES) on Suomen Työsopimuslain (TSL 55/2001) 2 luvun 7 §:n tarkoittama normaalisitova sopimus. Käytännössä se tarkoittaa, että Teollisuusliiton ja ETL:n jäsenyritykset ovat velvoitettuja noudattamaan sopimuksen ehtoja kaikkien alan työntekijöiden osalta — myös järjestäytymättömien.
Sopimus kattaa elintarvike-, juoma- ja tupakkateollisuuden tuotanto- ja varastotyöntekijät. Alan erityispiirteitä ovat elintarvikehygieniavelvoitteet, kolmivuorotyö sekä kylmä- ja pakkastyö, jotka kaikki heijastuvat suoraan palkkausjärjestelmään ja lisäkorvauksiin.
Keskeinen havainto: Elintarvikealan TES ei ole pelkästään palkkaohje — se on kokonaisvaltainen työsuhteen pelisääntökirja, joka määrittelee kaiken vuosilomalaskennasta kylmätilakorvauksiin. HR-johtajan tai työnantajan on tunnettava sen rakenne, koska virheellinen tulkinta voi johtaa jälkikäteisiin palkkakorjauksiin ja mahdollisesti kanteiden.
Palkat ja palkankorotukset 2025–2027 — mitä luvut tarkoittavat käytännössä?
Elintarvikealan TES 2025–2027 sisältää kaksivaiheisen palkankorotusmallin. Ensimmäinen yleiskorotus, 3,5 %, astui voimaan 1.3.2025. Toinen korotus, 2,0 %, tulee voimaan 1.3.2026. Yhteenlaskettu sopimuskauden korotusvaikutus on noin 5,57 % — merkittävin yksittäinen korotus elintarvikealalla yli kymmeneen vuoteen.
Palkkarakenne perustuu alan palkkaluokkiin A–D, joista luokat B ja C kattavat valtaosan tuotantotyöntekijöistä. Kylmätilatyössä (alle 0 °C) maksetaan TES:n mukainen kylmälisä, joka on vähintään 0,42 €/tunti. Pakkastyössä (alle −15 °C) lisä nousee vähintään 0,75 €/tunti. Nämä luvut ovat sopimuksen vähimmäistasoja — työnantaja voi maksaa enemmän, mutta ei vähemmän.
Teollisuusliiton palkkatutkimuksen mukaan elintarvikealan mediaanipalkka oli 2 680 €/kk ennen sopimuskauden korotuksia [Teollisuusliitto, 2024]. Korotusten jälkeen vastaava mediaanipalkka nousee noin 2 770 €/kk vuoden 2025 loppuun mennessä.
Neuvotteluosapuolet ja sopimuksen historia
Elintarvikealan TES:n historia ulottuu 1960-luvulle, jolloin Suomen Elintarviketyöläisten Liitto (SEL) ja Elintarviketeollisuusliitto (ETL) solmivat ensimmäisen valtakunnallisen sopimuksensa. Vuonna 2018 SEL yhdistyi muihin teollisuusliittoihin muodostaen nykyisen Teollisuusliiton, Suomen suurimman palkansaajajärjestön 200 000 jäsenellään.
Keitä sopimusosapuolet ovat?
Teollisuusliitto edustaa neuvotteluissa elintarvikealan tuotantotyöntekijöitä, pakkaamo- ja varastohenkilökuntaa sekä kunnossapitotyöntekijöitä. Elintarviketeollisuusliitto ETL on työnantajapuolen edunvalvoja, johon kuuluu yli 400 yritystä lihateollisuudesta leipomoihin ja meijereistä makeisvalmistajiin.
Sopimusneuvottelut 2024–2025 olivat poikkeuksellisen haastavat korkean inflaation ja elintarvikeyritysten kustannuspaineiden takia. Teollisuusliitto vaati alun perin yli 5 %:n palkankorotusta ensimmäiselle vuodelle; kompromissina syntyi 3,5 % + 2,0 %:n malli, joka vastaa suurin piirtein talouskehityksen ennusteita sopimuskauden ajalle.
Miksi tämä sopimus on tärkeä Suomen työmarkkinoille?
Elintarvikealan TES on yksi ns. vientiteollisuuden TES-rinkiin kuuluvista sopimuksista, joita seurataan laajasti muilla aloilla. SAK:n tilastojen mukaan elintarvikealan sopimus toimii vertailukohtana noin 60 000 välillisesti sopimusalan palkoista riippuvan työntekijän palkkaukselle [SAK, 2024].
Elintarvikealan erityispiirteet — mitä muut TES:t eivät kata?
Elintarvikealan TES sisältää useita säännöksiä, joita ei löydy tavallisesta työsuhdelainsäädännöstä eikä useimmista muista toimialakohtaisista sopimuksista. Nämä erityissäännöt ovat syntyneet alan käytännön tarpeista.
Elintarvikelisät ja hygieniavaatimukset
Elintarvikehygienialaki (23/2006) velvoittaa alan yrityksiä noudattamaan tiukkoja hygieniakäytäntöjä. TES:ssä tämä näkyy erityiskorvausten muodossa:
- Pesukorvaustunti: Monissa yrityksissä käytäntönä on 15–30 minuuttia palkallista pesuaikaa vuoron päätteeksi, joskin tämä vaihtelee paikallisten sopimusten mukaan.
- Suojavaatekorvaus: Työnantaja on velvollinen toimittamaan ja pesemään elintarvikelain mukaisen suojavaatetuksen maksutta (ETL-TES 2025, § 14).
- Elintarvikelisä: Tietyissä tuotantotehtävissä, kuten raakalihankäsittelyssä, on vakiintunut käytäntönä lisäkorvaus, joka vaihtelee 0,15–0,35 €/tunti yrityksen paikallisten sopimusten mukaan.
Kylmä- ja pakkastyö — alan taloudellisesti merkittävin erityisehto
Elintarvikeala on poikkeuksellinen siinä, että merkittävä osa työvoimasta tekee töitä alle nollan asteen lämpötiloissa — kylmävarastoissa, pakkaamoissa ja prosessitiloissa. TES:n kylmätyömääräykset ovat alan kovin neuvottelukohde, ja niiden tarkka noudattaminen on HR:lle ja palkanlaskennalle jatkuva haaste.
Alan lakimiehet huomauttavat, että kylmätyölisät on maksettava vaikka siirtyminen kylmätilaan kestäisi vain 10 minuuttia — lisät pätevät työtuntiin proratoituina. Tämä on johtanut useisiin riita-asioihin, joissa työnantajat ovat virheellisesti tulkinneet, että lyhyet kylmätilakäynnit eivät oikeuta lisäkorvaukseen [Teollisuusliiton oikeustapaukset, 2023].
Työaika, vuorotyö ja erityiskorvaukset elintarvikealalla
Elintarviketeollisuus on erityinen ala jo sen vuoksi, että tuotanto ei pysähdy — tehtaat käyvät kolmessa vuorossa ympäri vuorokauden ja usein myös viikonloppuisin. Tämä heijastuu suoraan TES:n työaikamääräyksiin.
Säännöllinen työaika on 8 tuntia päivässä ja 40 tuntia viikossa, mutta kolmivuorotyössä tasoittumisjakso on 3–8 viikkoa Työaikalain (872/2019) 14 §:n nojalla. Käytännössä tämä tarkoittaa, että kaikki viikot eivät ole yhtä pitkiä — työtunnit tasoittuvat jakson aikana 40 tuntiin viikossa keskimäärin.
Iltatyökorvausta (klo 18–22) maksetaan 15 % korotettuna. Yötyökorvausta (klo 22–06) maksetaan 30 % korotettuna. Lauantaityöstä korotus on 20 % ja pyhätyöstä 100 % lisä perustuntipalkalle [ETL-Teollisuusliitto TES, 2025]. Nämä korvaukset ovat alan vähimmäistasoja, ja monissa yrityksissä on paikallisesti sovittu vieläkin paremmista ehdoista.
Lomat, vapaapäivät ja Vuosilomalaki elintarvikealalla
Elintarvikealan TES 2025–2027 noudattaa Vuosilomalain (162/2005) vähimmäisvaatimuksia ja ylittää ne joiltain osin. Vuosilomaansaantioikeus kasvaa työsuhteen pituuden mukaan:
- alle vuosi töissä: 2 arkipäivää/kuukausi = 24 päivää
- vähintään vuosi töissä: 2,5 arkipäivää/kuukausi = 30 päivää
Alan erityispiirre on lomaltapaluuraha, joka on 50 % lomapalkan määrästä. Tämä ei ole lakisääteinen vaan TES-ehto — tarkoittaa, että kahden viikon lomalta palaava työntekijä saa käytännössä 150 % normaalista palkkaan verrattavasta lomapalkasta. Elintarvikealalla lomaltapaluuraha on ollut osa sopimusta jo 1990-luvulta lähtien ja on yksi keskeisimmistä eduista.
Sairausajan palkan osalta TES takaa 100 % palkan ensimmäisiltä 9 arkipäivältä, minkä jälkeen sairausvakuutuslain mukainen päiväraha tulee etualalle. Suomen laissa (Sairausvakuutuslaki 1224/2004) sairastumisomavastuupäivä on sairastumispäivä itse, mutta TES poistaa tämän karenssin täysin.
Työsuhdeturva ja irtisanominen — elintarvikealan erityissäännöt
Elintarvikealan tuotantolaitoksissa tapahtuu ajoittain suhdannevaihteluiden ja sesonkipaineiden vuoksi henkilöstön vähentämistä. Työsopimuslaki (TSL 55/2001) 7 luvun mukainen irtisanominen tuotannollisista ja taloudellisista syistä edellyttää, että työ on vähentynyt olennaisesti ja pysyvästi.
Elintarvikealan TES ei lyhennä TSL:n irtisanomisaikoja, mutta täsmentää niitä alan erityispiirteiden osalta. Työsuhteen kestettyä alle vuoden irtisanomisaika on 14 päivää; 1–4 vuoden työsuhteessa 1 kuukausi; 4–8 vuoden työsuhteessa 2 kuukautta; yli 8 vuotta: 4 kuukautta. Työnantajaa sitovat pidemmät irtisanomisajat kuin työntekijää (TSL 6:3).
Tuotannollisista syistä irtisanotuilla on takaisinottamisvelvollisuus 9 kuukauden ajan irtisanomisen jälkeen, mikäli samankaltainen työ tulee vapaaksi. Tämä on lakisääteinen suoja eikä perustu TES:n erityismääräyksiin — mutta alan HR-ammattilaiset unohtavat sen yllättävän usein [Teollisuusliiton lakimieskysely, 2024].
Työsopimuksen purkaminen — eli välittömän vaikutuksen irtisanominen — edellyttää erittäin painavaa syytä (TSL 8:1). Elintarvikealan kontekstissa tällaisia ovat esimerkiksi elintarvikehygieniarikkomukset, jotka vaarantavat tuoteturvallisuuden tai yrityksen toimiluvan.
Eläke ja vakuutukset — mitä TES lisää lakisääteisen minimin päälle?
Elintarvikealan TES 2025–2027 ei itsessään sisällä varsinaista lisäeläkejärjestelmää, mutta alan käytäntönä on ryhmähenkivakuutus, jonka ETL:n jäsenyritykset ottavat Teollisuusliiton ja ETL:n yhteisen sopimuksen mukaisesti. Ryhmähenkivakuutus maksetaan työntekijän kuoleman johdosta omaisille — korvaus on noin 1–2 vuosipalkan suuruinen riippuen kuoleman hetkellä olevista huollettavista.
Tapaturmavakuutus on Suomessa lakisääteinen (Tapaturmavakuutuslaki 459/2015), mutta elintarvikealalla työnantajat usein ottavat lisävakuutuksen kattamaan ammattitauteja, erityisesti kylmätyön aiheuttamia tuki- ja liikuntaelinsairauksia sekä kemikaaleihin liittyviä allergisoivia oireita.
Työterveyshuolto on lakisääteinen (Työterveyshuoltolaki 1383/2001), mutta alan normina on kattava työterveys, joka sisältää myös sairaanhoidon yleislääkäritasoisesti.
Huomionarvoista eläkeiässä: Elintarvikealalla raskaassa tuotantotyössä työskentelevät voivat hakea osittaista varhennetua vanhuuseläkettä (OVE) jo 61 vuoden iässä — 0,4 % kuukausittainen vähennys eläkkeeseen jokaista kuukautta kohden, jolla eläke alkaa ennen 65 vuoden ikää [Eläketurvakeskus, 2025].
Paikallinen sopiminen elintarvikealalla 2025–2027
Yksi Elintarvikealan TES 2025–2027 keskeisimmistä rakenteellisista muutoksista on paikallisen sopimisen laajentaminen. Sopimus sallii nyt työnantajan ja luottamusmiehen sopia paikallisesti useammasta asiasta kuin aiemmin — tietyin ehdoin.
Paikallinen sopiminen on mahdollista seuraavissa asioissa:
- Tasoittumisjakson pituus: Voidaan pidentää jopa 52 viikkoon TES:n 40-viikon sijaan, mikä antaa suuremmille tuotantolaitoksille enemmän joustavuutta sesonkivaihteluihin.
- Vuosilomajakso: Voidaan sopia, että loma pidetään osittain muulloin kuin vuosilomalaissa tarkoitetulla lomakaudella (toukokuu–syyskuu).
- Ruoka- ja kahvitauot: Taukojen ajoitus voidaan sopia paikallisesti, kunhan vähimmäistaukoajat toteutuvat (Työaikalaki 872/2019, 28 §).
- Säästövapaa: Tunneiksi muutettava palkallinen vapaa, joka kerääntyy ylitöistä — voidaan sopia otettavaksi rahana tai vapaana.
Paikallinen sopiminen edellyttää aina kirjallisen sopimuksen luottamusmiehen kanssa. Yrityksissä, joissa ei ole luottamusmiestä, paikallinen sopiminen ei ole mahdollista näissä asioissa.
Sopimustekstit ja ohjeet paikalliseen sopimiseen löytyvät SAK:n sopimusohjepankista ja ETL:n jäsenpalveluista.
Elintarvikealan TES:n vaikutus Suomen elintarvikesektorin kilpailukykyyn
Elintarviketeollisuus on Suomen neljänneksi suurin teollisuudenala — alan liikevaihto on noin 12 miljardia euroa vuodessa, josta vientiosuus on noin 1,7 miljardia [ETL, 2024]. Alan kilpailukykyä suhteessa esimerkiksi Baltian maiden elintarviketuotantoon seurataan tarkasti — Suomessa palkkakustannukset ovat noin 35–40 % korkeammat kuin Virossa tai Latviassa.
Teollisuusliiton varatuomari Tuomas Eerola toteaa: "Elintarvikealan TES on toiminut hyvin tasapainottajana — se antaa yrityksille paikallisen sopimisen kautta riittävästi joustoa, samalla kun se takaa työntekijöille ennustettavan ja kunnollisen palkkakehityksen. Sopimuskausi 2025–2027 on selkeä askel kohti reaalipalkkojen paranemista." [Teollisuusliiton tiedote, maaliskuu 2025]
Sopimuksen seuranta ja mahdolliset tarkistukset kuuluvat TES:n 28 §:n mukaiseen neuvottelujärjestelmään — osapuolet voivat kokoontua sopimuksen tulkintakysymyksissä niin sanottuun sopimusvaliokuntaan, jonka päätökset ovat sitovia molemmille osapuolille.
Miten hyödyntää Elintarvikealan TES:iä käytännössä?
Elintarvikealan TES 2025–2027 on 70-sivuinen asiakirja, mutta käytännön arjessa on viisi keskeistä kohtaa, joiden virheellinen tulkinta aiheuttaa eniten kiistoja:
- Kylmä- ja pakkastyölisien oikea laskenta — lisää ei saa jättää maksamatta, vaikka työ kestäisi alle tunnin kyseisessä lämpötilassa.
- Lomaltapaluurahan ajoitus — se maksetaan viimeistään lomapalkan maksamisen yhteydessä, ei jälkikäteen.
- Ylityökynnyksen laskenta tasoittumisjaksossa — ylityö lasketaan jakson kokonaistuntien perusteella, ei päivätasolla.
- Sairausajan palkka koeaikana — TES takaa palkan myös koeajalla, jos sairastuminen ei liity koeaikana tapahtuvaan työkyvyttömyyteen.
- Irtisanomisajan noudattaminen lomarahaa laskettaessa — irtisanomisajalta maksetaan täysi palkka myös siinä tapauksessa, että työntekijä on lomautettu ennen irtisanomista.
Virallinen sopimusteksti on luettavissa Teollisuusliiton verkkosivuilla ja ETL:n sivuilla. Finlexin sopimustietokanta (finlex.fi) pitää sisällään myös sopimuksen historiallisen version.
Tutustu myös muihin alan TES-dossiereihin: Kemian perusteollisuuden TES 2025–2027 sisältää vertailukelpoisia palkkatasoja ja kylmätyösäännöksiä, ja Kaupan TES 2025–2028 avaa elintarvikekaupan puolen — joka ei kuulu ETL-TES:n piiriin mutta on monessa yrityksessä rinnakkainen sopimus.
Lue seuraavaksi: Tämä dossier päivittyy sopimuksen elinkaaren aikana. Tilaa Teollisuusliiton uutiskirje tai seuraa ETL:n verkkosivujen tiedotteet pysyäksesi ajan tasalla — sopimuskausi 2025–2027 saattaa tuoda mukanaan vielä lisäneuvotteluja erityisesti paikallisen sopimisen pelisäännöistä, joita tarkennetaan alan käytänteissä jatkuvasti.
Vastuuvapauslauseke: Tämän sivuston tiedot ovat informatiivisia eivätkä korvaa juridista neuvontaa. Ota tarvittaessa yhteyttä työoikeuden asiantuntijaan tai liittosi lakimieheen.
