Vuosilomalaki (162/2005) vai kemian perusteollisuuden TES 2025–2027 — kumpi määrittää lomaoikeutesi? Vastaus on molemmat, mutta eri tavoilla. Vuosilomalaki asettaa minimitason, TES parantaa sitä. Tässä vertailussa selvitämme, mitä eroa käytännössä on — ja missä asioissa TES tuo merkittäviä lisäetuja.
Vuosilomalain (162/2005) perusehdot
Vuosilomalaki (162/2005) on kaikkia Suomen työsuhteita koskeva pakottava laki. Se asettaa seuraavat minimivaatimukset:
- Vuosiloman pituus: 2 arkipäivää per täysi ansaintakuukausi — enintään 24 arkipäivää/vuosi. Yli vuoden kestäneessä työsuhteessa 2,5 arkipäivää/kk, enintään 30 arkipäivää.
- Vuosilomapalkka: Loman ajalta maksetaan vähintään normaali kuukausipalkka (kuukausipalkkaisille) tai prosenttiperusteinen lomakorvaus (tuntipalkkaisille).
- Lomakorvaus: Työsuhteen päättyessä maksamattomat lomat korvataan rahana.
- Loman sijoittaminen: Työnantaja päättää loman ajankohdasta, mutta kesäloma (24 arkipäivää) tulee sijoittaa 2.5.–30.9. välille.
Laki on pakottava — siitä ei voi sopia heikompaan suuntaan edes työsopimuksessa tai TES:ssä.
TES 2025–2027 vs. Vuosilomalaki: vertailu
| Ehto | Vuosilomalaki (min.) | Kemian perusteollisuuden TES 2025–2027 |
|---|---|---|
| Loman pituus (alle 1v työsuhde) | 24 arkipäivää | 24 arkipäivää (laki) |
| Loman pituus (yli 1v työsuhde) | 30 arkipäivää | 30 arkipäivää + mahdolliset lisäpäivät pitkissä työsuhteissa |
| Lomaraha | Ei velvoiteta | 50 % vuosilomapalkasta (TES-etu) |
| Pekkaspäivät | Ei velvoiteta | Kyllä (alakohtainen etu) |
| Loman siirto sairauden takia | Kyllä (6 ensimmäisen sairaspäivän jälkeen) | TES:n mukaan — vähintään laki |
| Loman pituus pitkässä työsuhteessa | 30 arkipäivää max | TES voi sisältää lisäpäiviä (tarkista sopimuksesta) |
À retenir: TES ei heikennä Vuosilomalain etuja — se voi vain parantaa niitä. Lomaraha on merkittävin TES-etu: se tarkoittaa käytännössä, että ansaitset loma-ajanjakson ajalta kaksi kertaa palkastasi (lomapalkka + lomaraha).
Vuosiloman kertyminen käytännössä: laskuesimerkki
Päivi on kemian perusteollisuuden laborantti Oulussa. Hän aloitti vakituisen työsuhteen 1.3.2024 ja täyttää vuosilomaoikeuden ehdot.
Lomanmääräytymisvuosi on 1.4.–31.3. Paivan ensimmäinen täysi lomanmääräytymisvuosi on 1.4.2024–31.3.2025 — tänä aikana hän tekee 12 täyttä kuukautta töitä (poislukien alle 14 päivää kuukaudessa tai alle 35 tuntia kuukaudessa tehdyt kuukaudet).
- Ansaintakerroin: 2,5 päivää/kk (yli vuoden työsuhde)
- 12 kk × 2,5 = 30 vuosilomapäivää (arkipäiviä) kertymä 1.4.2025
Kesäloma (20 arkipäivää) sijoitetaan kesälle 2025 ja talviloma (10 arkipäivää) talveen 2025–2026. Päivi saa myös lomarahan: 50 % vuosilomapalkastaan maksetaan ennen loman alkamista.
Vertailu: KVTES:ssä on käytössä samanlainen 30 arkipäivän enimmäisloma, mutta julkisen sektorin lomaraha ja pekkaspäivät poikkeavat kemian perusteollisuuden mallista.
Lomaraha: kemian perusteollisuuden merkittävin loma-etu
Lomaraha (myös "lomaltapaluuraha") ei ole lakisääteinen — se perustuu yksinomaan kemian perusteollisuuden TES:ään. Lomaraha on 50 % kyseisen loman vuosilomapalkan määrästä.
Käytännön esimerkki: Jos Päivin kuukausipalkka on 2 600 € ja 30 lomapäivän lomapalkka on 2 600 € (yksi kuukausi), hänen lomarahansa on 1 300 €. Yhteensä Päivi saa lomakuukaudeltaan 3 900 € — 50 % enemmän kuin normaalin työkuukauden palkka.
Lomaraha maksetaan yleensä loman alkaessa tai ennen kesäloman alkua. Paikallisella sopimuksella lomarahan maksuajankohdasta ja maksutavasta voidaan sopia toisin.
Pekkaspäivät kemian perusteollisuudessa
Pekkaspäivät (virallisesti "työajan lyhennysvapaat") ovat kemian perusteollisuuden TES:n mukaisia lisävapaita, joita ei Vuosilomalaki velvoita. Pekkaspäivien tarkoitus on kompensoida pitkien lomanmääräytymisvuosien aikana tehtyjen työtuntien ylityksiä.
Kemian perusteollisuudessa pekkaspäivien kertyminen ja käyttö on sovittu TES:ssä. Yleensä pekkaspäiviä kertyy kullekin kalenterivuodelle tietty määrä, ja niiden käytöstä sovitaan työnantajan kanssa lomansuunnittelun yhteydessä.
Teknologiateollisuuden TES:ssä pekkaspäivistä on sovittu samankaltaisesti, mutta kemian perusteollisuuden vuorotyöjärjestelmä vaikuttaa siihen, miten pekkaspäivät käytännössä ajoitetaan kolmivuorotyötä tekevillä.
Vuosiloman sijoittelu: oikeutesi ja työnantajan oikeudet
Työnantajalla on Vuosilomalain (162/2005) 20 §:n mukaan oikeus päättää loman ajankohdasta. Työnantajan on kuitenkin:
- Ilmoitettava loman ajankohta vähintään kuukautta ennen loman alkua
- Kuultava työntekijää toiveiden suhteen mahdollisuuksien mukaan
- Sijoitettava kesäloma (vähintään 24 arkipäivää) lomakauteen 2.5.–30.9.
Kemian perusteollisuudessa vuorotyö vaikuttaa loman suunnitteluun merkittävästi — kolmivuorotyöstä siirtyminen kesälomalle edellyttää huolellista vuorosuunnittelua. Työnantajan intressissä on yleensä jakaa lomat tasaisesti, jotta tuotanto jatkuu myös lomakaudella.
Loman siirto sairauden takia
Jos sairastut ennen lomaa tai sen aikana, sinulla on oikeus siirtää vuosilomasi. Siirto-oikeus alkaa, kun työkyvyttömyys kestää vähintään yhden kokonaisen arkipäivän vuosiloman alussa. Laki (Vuosilomalaki 25 §) antaa oikeuden siirtoon — ilmoita työnantajalle välittömästi ja toimita lääkärintodistus.
Mitä jos loma peruuntuu työnantajan toimesta?
Työnantajalla on vain poikkeuksellisissa olosuhteissa (vakava tuotantohäiriö, hätätilanne) oikeus peruuttaa jo myönnetty loma. Jos näin tapahtuu, työnantajan on korvattava peruuntumisesta aiheutuvat kustannukset (esimerkiksi perutut matkat). Tällaiset tilanteet ovat kemian perusteollisuudessa harvinaisia mutta mahdollisia esimerkiksi prosessionnettomuuden jälkikorjauksissa.
Sairausloma vs. vuosiloma: miten ne vaikuttavat toisiinsa?
Sairauslomalla oleminen lomanmääräytymisvuoden aikana vaikuttaa vuosiloman kertymiseen — mutta vain tietyn ajan ylittäviltä osin. Vuosilomalaki (162/2005) 7 §:n mukaan sairausloma rinnastetaan työssäoloon seuraavasti:
- Ensimmäiset 75 sairauspäivää lomanmääräytymisvuoden aikana rinnastetaan työssäoloon — loma kertyy normaalisti
- Sen yli menevä aika ei kerrytä vuosilomaa (poikkeuksia mm. työtapaturman takia sairauslomalla ollessa)
Käytännössä tämä tarkoittaa, että lyhyehkö sairausloma ei vaikuta vuosiloman kertymiseen, mutta pitkä sairausloma (yli 75 päivää) alkaa vähentää kertyvän loman määrää.
Loman ansainta osa-aikatyössä ja määräaikaisessa työsuhteessa
Osa-aikainen tai määräaikainen työsuhde ei poista vuosiloma-oikeutta. Vuosilomalaki koskee kaikkia työsuhteessa olevia, riippumatta työtuntien määrästä.
Osa-aikainen työsuhde
Osa-aikainen kemian perusteollisuuden työntekijä kertyy vuosilomaa samalla ansaintakertoimella kuin kokoaikainen — 2 tai 2,5 arkipäivää per täysi ansaintakuukausi. Vuosilomapalkka lasketaan kuitenkin osa-aikaisen palkan mukaan.
Määräaikainen työsuhde
Määräaikainen työntekijä kertyy vuosilomaa työsuhteen keston mukaan. Jos työsuhde päättyy ennen loman pitämistä, maksamatta jääneet lomat korvataan lomakorvauksena työsuhteen päättyessä.
Lomakorvaus työsuhteen päättyessä
Jos työsuhde päättyy irtisanomiseen — sinulle tai työnantajasi toimesta — kemian perusteollisuuden TES:n ja Vuosilomalain mukaan sinulle on maksettava lomakorvaus kaikista pitämättä jääneistä lomistasi. Lomakorvaus lasketaan samoin perustein kuin lomapalkka.
Perhevapaat ja vuosiloman kertyminen kemian perusteollisuudessa
Äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaa eivät katkaise vuosiloman kertymistä kemian perusteollisuudessa. Vuosilomalaki (162/2005) 7 §:n mukaan perhevapaat rinnastetaan työssäoloon — eli loma kertyy normaalisti koko perhevapaakaudelta.
Tämä on merkittävä etu suomalaisessa järjestelmässä: kemian perusteollisuuden naispuolinen laborantti, joka on äitiys- ja vanhempainvapaalla yhteensä 11 kuukautta, kertoo koko vapaakauden ajalta täydet vuosilomat — ja palaa töihin täydellä lomaoikeudella. Työnantaja ei voi leikata kertynyttä lomaa perhevapaan perusteella.
Käytännön huomio: pitkän perhevapaan jälkeen kertyneet lomat on pidettävä tai korvattava lomanmääräytymisvuoden tai sitä seuraavan vuoden kuluessa. Jos lomia on kertynyt enemmän kuin yhden vuoden lomanmääräytymisvuodella pitää, työnantajan kanssa on sovittava niiden käytöstä hyvissä ajoin.
Arkipyhät ja niiden vaikutus loma-aikoihin
Arkipyhät — kuten juhannusaatto, jouluaatto ja muut vapaapäivät — eivät kuluta vuosilomapäiviä. Jos arkipyhä osuu loman ajalle, sitä ei lasketa lomapäiväksi. Tämä on sekä Vuosilomalain (162/2005) mukainen pääsääntö että kemian perusteollisuuden TES:n mukainen käytäntö.
Kolmivuorotyöntekijöille tämä voi olla merkittävä asia: juhannuksen tai joulun ympärillä sijoitettu loma voi sisältää useita arkipyhiä, jotka eivät kulu lomapäiviin. Tällaisessa tapauksessa viikon loma voi käytännössä olla pidempi kuin 5 arkipäivää.
Usein kysytyt kysymykset
Miten lomaraha lasketaan kemian perusteollisuudessa?
Lomaraha on 50 % vuosilomapalkastasi. Jos lomapalkka on 2 000 €, lomaraha on 1 000 €. Lomaraha maksetaan yleensä ennen loman alkamista tai loman ensimmäisen palkanmaksun yhteydessä.
Voinko säästää loman seuraavalle vuodelle kemian perusteollisuudessa?
Kyllä — Vuosilomalaki mahdollistaa osan loman siirtämisen säästövapaaksi. Kemian perusteollisuuden TES:ssä säästövapaata koskevat ehdot on sovittu erikseen. Säästölomat on yleensä pidettävä seuraavan lomanmääräytymisvuoden kesälomakauden loppuun mennessä.
Pitääkö työnantajan ilmoittaa loma-ajankohdasta kirjallisesti?
Ilmoitus on annettava vähintään kuukautta ennen loman alkamista. Kirjallinen ilmoitus on suositeltava, mutta laki ei edellytä sitä nimenomaisesti. Työkäytäntönä kirjallinen vahvistus on kuitenkin yleinen kemian perusteollisuudessa.
Onko pekkaspäivät pakko pitää tiettynä ajankohtana?
Pekkaspäivien ajoituksesta sovitaan työnantajan kanssa. TES voi sisältää määräyksiä siitä, millä ajanjaksolla pekkaspäivät on pidettävä. Pitämättä jääneet pekkaspäivät korvataan yleensä rahana vuoden lopussa.
Lakiasiallinen huomautus: Tässä artikkelissa esitetyt tiedot perustuvat Vuosilomalakiin (162/2005) ja Kemian perusteollisuuden TES 2025–2027:n julkiseen tekstiin. Ne eivät muodosta oikeudellista neuvoa. Loma-asioissa suosittelemme ottamaan yhteyttä Teollisuusliittoon tai työnantajasi HR-osastoon.
Yhteenveto: vuosiloman edut kemian perusteollisuudessa
Kemian perusteollisuuden TES 2025–2027 tarjoaa vuosiloman osalta Vuosilomalain vähimmäistasoon verrattuna selviä parannuksia, joista merkittävin on lomaraha (50 % vuosilomapalkasta). Lisäksi pekkaspäivät, mahdolliset lisäpäivät pitkissä työsuhteissa ja loman siirtoa koskevat TES-ehdot parantavat loma-oikeutta lakitasoon nähden.
Käytännön neuvot:
- Tarkista jokainen vuosilomapäätös: varmista, että se noudattaa sekä Vuosilomalakia että TES:ää
- Laske lomaraha etukäteen — tiedät, mitä odottaa
- Sovi pekkaspäivien käytöstä ajoissa, jotta saat haluamasi ajankohdat
- Muista: sairausloma tai perhevapaa ei poista vuosilomaoikeuttasi
Kaupan TES:ssä vuosilomaehdot eroavat merkittävästi kemian perusteollisuudesta erityisesti sesonkivapaiden ja joustojen osalta — molemmissa aloissa lomaraha on kuitenkin keskeinen TES-etu.








