Kaupan alan työvuorot ovat poikkeuksellisen vaihtelevia: aukioloajat kattavat 7 päivää viikossa, sesonkihuiput vaativat lisäresursseja ja suunnittelemattomat muutokset ovat arkipäivää. Kaupan TES 2025–2028 ja Työaikalaki (872/2019) asettavat työvuorosuunnittelulle reunaehdot — tässä Q&A:ssa vastaamme yleisimpiin kysymyksiin.
Mikä on säännöllinen työaika kaupan alalla?
Kaupan TES:n mukainen säännöllinen työaika on enintään 8 tuntia päivässä ja 40 tuntia viikossa. Käytännössä sopimuksissa käytetään usein 7,5 tunnin päivää ja 37,5 tunnin viikkoa.
Kaupan alalla on tyypillistä, että säännöllinen työaika toteutetaan tasoittumisjärjestelmässä: viikoittainen tuntimäärä vaihtelee, mutta se tasoittuu tietyn tarkastelujakson (esim. 3–6 viikkoa) kuluessa sovitulle keskiarvolle. Tämä mahdollistaa sesonkihuippujen ja hiljaisten jaksojen hallinnan.
Tasoittumisjärjestelmästä pitää sopia paikallisesti — joko luottamusmiehen kanssa tai henkilöstön suostumuksella. Yksipuolisesti sitä ei voi ottaa käyttöön.
Onko työnantajalla velvollisuus antaa työvuorolista etukäteen?
Kyllä. Kaupan TES edellyttää, että työvuorolista annetaan vähintään viikkoa etukäteen. Hyvä käytäntö on antaa lista 2–3 viikkoa ennakkoon, ja monet suuret ketjut toimivat näin.
Työvuorolistan muuttaminen lyhyellä varoitusajalla voi johtaa TES:n mukaiseen hyvitysvelvollisuuteen. Uuden 2025–2028 sopimuksen mukaan peruutettu suunniteltu vapaapäivä (24 tunnin jakso) on korvattava rahassa eikä pelkästään siirtämällä vapaapäivä eteenpäin.
Mitä jos saat työvuorolistan vasta muutamaa päivää ennen? Se on sopimuksen rikkomus. Ota asia esille esimiehesi kanssa kirjallisesti. Toistuvat myöhäiset listat voidaan ilmoittaa luottamusmiehelle tai AVI:n työsuojeluosastolle.
Kuinka pitkä lepoajan pitää olla vuorojen välillä?
Kaupan TES:n ja Työaikalain (872/2019, 25 §) mukaan vuorojen välinen lepoaika on vähintään 11 tuntia 24 tunnin sisällä. Alle 11 tunnin lepo on rikkomus.
Lisäksi viikkolepo on Kaupan TES:ssä määritelty 24 tunnin yhtäjaksoisena lepona — tämä on uusi 2025–2028 sopimuksen muutos. Työnantajan on toteutettava viikkovapaa sovittuna ajankohtana. Jos suunniteltu 24 tunnin vapaa ei toteudu, työnantajan on korvattava se rahassa.
Käytännön esimerkki: Jos Veikon lauantaivuoro päättyy klo 23:00, seuraava vuoro ei saa alkaa ennen sunnuntaita klo 10:00 (11 tunnin lepo). Tästä säännöstä ei voi poiketa edes sopimalla.

Voiko työnantaja muuttaa työvuoroja pysyvästi yksipuolisesti?
Ei pysyvästi — ja ei edes tilapäisesti ilman asiallista syytä tai korvauksia. Työvuorojen muuttaminen on työnantajan direktio-oikeuden piirissä, mutta sillä on rajansa:
Sallittua on:
- Työvuorolistan muuttaminen tuotannollisella syyllä kohtuullisella ennakkoilmoitusajalla
- Sesonkivaihteluiden myötä toteutettavat tilapäiset muutokset (tasoittumisjärjestelmässä)
Ei sallittua on:
- Pysyvä työvuoromuutos ilman yhteisesti sovittua sopimusmuutosta
- Työvuorojen muuttaminen syrjivistä syistä (esim. rankaistakseen ammattiliittoon kuulumisesta)
- Suunnitellun vapaapäivän peruuttaminen ilman rahallista korvausta
Teknologiateollisuuden TES:n työaika ja joustavuus -artikkelissa on hyödyllinen vertailukohta — teknologiateollisuuden joustot ovat rakenteeltaan erilaiset kuin kaupan alalla.
Mikä on ylityörajan ja lisätyön ero viikkotyöaikasuunnittelussa?
Tämä on yksi yleisimmin sekaantuvan asia työvuorosuunnittelussa:
- Kokoaikaiselle ylityö alkaa viikorajan (esim. 37,5–40 h/vko) jälkeen
- Osa-aikaiselle lisätyö alkaa heti sopimustuntimäärän ylittyessä — ylityötä syntyy vasta kokoaikaisen rajan jälkeen
Tämä tarkoittaa, että osa-aikainen myyjä, joka tekee 30 h/vko sopimuksellaan 20 h:sta, tekee 10 tunnin lisätyön — mutta ei vielä ylityötä. Lisätyöstä maksetaan peruspalkka, ei korotettua ylityökorvausta. Vasta 37,5 h:n rajan jälkeen korotus alkaa.
Tämä rakenne on tärkeä ymmärtää sekä työnantajalle (työvuorosuunnittelu) että työntekijälle (palkkaodotukset).
Voiko paikallisesti sopia lyhyemmistä lepoajoista?
Rajoitetusti kyllä — mutta ei alle 9 tunniksi. Kaupan TES:ssä on mahdollisuus paikalliseen sopimiseen lepoajoista, mutta Työaikalain absoluuttiset alarajat ovat ehdottomia. 9 tunnin minimilepo on mahdollinen vain erityistapauksessa, josta sovitaan luottamusmiehen kanssa kirjallisesti.
Käytännössä kaupan alalla lepoaikoja lyhennetään paikallisesti harvoin — riski vaikuttaa henkilöstön hyvinvointiin ja lisätä ylityökustannuksia on useimmiten suurempi kuin saavutettava tehokkuushyöty.
Yhteenveto: kaupan alan työajan keskeisimmät säännöt
- Säännöllinen työaika: 8 h/pv, 40 h/vko (käytännössä usein 7,5 h/37,5 h)
- Vuorojen välinen lepo: vähintään 11 tuntia
- Viikkolepo: 24 tuntia yhtäjaksoisesti — peruutuksesta rahallinen korvaus
- Työvuorolista viikkoa etukäteen — muutos lyhyellä varoitusajalla voi oikeuttaa korvaukseen
- Tasoittumisjärjestelmästä sovittava paikallisesti
Lisätietoa palkoista, ylitöistä ja muista sopimusehdoista löydät Kaupan TES 2025–2028 -dossierista.
Avertissement: Tässä artikkelissa esitetyt tiedot ovat yleistä tietoa kaupan alan työaika- ja joustosäännöistä. Oman tilanteesi selvittämiseksi ota yhteyttä PAM:iin tai työnantajasi HR-osastoon.
Saako työnantaja määrätä minut tulemaan töihin vapaapäiväksi?
Lähtökohtaisesti ei — suunniteltu vapaapäivä on vapaa. Työnantaja voi pyytää tulemaan, mutta siihen tarvitaan suostumus.
Poikkeuksena on hätätilanne tai yllättävä poissaolo, joka uhkaa toiminnan jatkuvuutta vakavasti. Tällöinkin työnantajan pitää ensisijaisesti selvittää vapaaehtoiset vaihtoehdot ennen kuin pyytää vapaapäivälle töihin tulemista.
Jos tulet töihin suunnitellulta vapaapäivältä, oikeutesi ovat:
- Menetetty vapaapäivä korvattava rahassa (Kaupan TES 2025–2028:n uusi sääntö)
- Mahdollinen ylityökorvaus, jos viikkotyöaika ylittyy
- Mahdollinen sunnuntaityö- tai muita lisiä ajankohdasta riippuen
Merkitys: uusi 24 tunnin vapaakorvaussääntö antaa sinulle selkeän oikeuden — ja työnantajalle taloudellisen kannustimen suunnitella työvuorot niin, että vapaat oikeasti toteutuvat.
Onko ruokataukoaika palkallista aikaa kaupan alalla?
Tämä riippuu ruokatauon pituudesta ja siitä, voitko poistua työpaikalta:
- Alle 30 minuutin tauko on palkallista, jos et voi poistua vapaasti (esim. kassahenkilö, jonka pitää pysyä saatavilla)
- Yli 30 minuutin tauko, jolloin voit poistua vapaasti, ei kuulu työaikaan — se on palkaton tauko
Kaupan TES:ssä on tarkemmat säännöt ruokatauoista, jotka voivat poiketa joiltain osin Työaikalain perusteista. Tarkista voimassa olevasta sopimustekstistä.
Jos ruokatauko on merkitty työvuorolistalle palkattomaksi, mutta et todellisuudessa pysty poistumaan kaupasta asiakaspalveluvelvollisuutesi takia, sinulla voi olla oikeus vaatia ko. aika palkalliseksi. Ota asia esille luottamusmiehen kanssa.
Mitä tarkoittaa joustava työaika kaupan alalla?
Joustava työaika kaupan alalla eroaa perinteisestä liukuvasta työajasta (jota käytetään enemmän toimistotöissä). Kaupan alalla joustavuus tarkoittaa pääasiassa:
- Tasoittumisjärjestelmä — viikoittaiset tunnit vaihtelevat, mutta tasoittuvat tietyssä jaksossa
- Osa-aikatyön tuntimäärän vaihtelu — vaihtelevat tunnit osa-aikaisella
- Työnantajan tarjoama lisätyö — sesonkihuipuissa tarjotaan enemmän tunteja
Tyypillinen perinteinen "liukuva työaika" (kertyy pankkiin) kaupan alalla on harvinainen — erityisesti myymälätasolla. Se on useammin käytössä ketjujen toimistohenkilöstöllä.
Paikallisesti voidaan sopia myös ns. nollatuntisopimuksesta (vaihtelevat työtunnit 0–X h/vko), mutta tähän liittyy erityinen sääntely: työnantajan on tarjottava osa-aikaiselle lisätunteja ennen uuden henkilön palkkaamista, ja nollatuntisopimuksen käytöstä on tiedotettava selkeästi jo rekrytointivaiheessa.
Mitä muuttui Kaupan TES 2025–2028:ssa työajan osalta?
Uusi sopimus toi kaksi keskeistä muutosta:
1. Vapaat 24 tunnin jaksoina: Viikkovapaa on nyt eksplisiittisesti määritelty yhtäjaksoisena 24 tunnin jaksona. Aiemmin vapaan toteutustapa oli epäselvempi.
2. Rahallinen korvaus peruutetusta vapaasta: Jos työnantaja peruuttaa suunnitellun vapaapäivän, hän on velvollinen maksamaan sen rahana eikä pelkästään siirtämällä. Tämä on kaupan alan uniikki uudistus, jonka tarkoituksena on vähentää spontaaneja vapaapäivien peruutuksia.
Vertailun vuoksi: KVTES-muutokset 2025–2027 työajassa heijastavat erilaisia prioriteetteja julkisen sektorin työvuorosuunnittelussa — vertailu auttaa hahmottamaan alan kokonaiskenttää.
Nämä muutokset tekevät 2025–2028 Kaupan TES:stä yhden kaupan alan vahvimmista viikkoleposuojista Suomessa. HR-osastoilla muutosten toteuttaminen edellyttää päivitettyjä työvuorosuunnittelukäytäntöjä ja selkeitä ohjeita esimiehille, joilla on operatiivinen vastuu vuorolistoista.








