Kaupan TES 2025–2028 erottaa ylityön ja lisätyön toisistaan — ja tällä erolla on suora vaikutus korvausmääriin. Ylityöstä maksetaan 50 %:n tai 100 %:n korotus peruspalkaan, lisätyöstä sen sijaan pelkkä peruspalkka. Ilta-, yö- ja viikonloppulisät kertyvät päälle näiden korvausten lisäksi. Tämä artikkeli selittää, miten korvaukset lasketaan käytännössä, mitkä tilanteet oikeuttavat kuhunkin lisään, ja mitä tehdä jos palkkalaskelmassa on virhe.
Ylityö vai lisätyö? Keskeinen jaottelu Kaupan TES:ssä
Kaupan TES:n mukaan ylityö on työtä, joka ylittää säännöllisen työajan — eli ylityö alkaa vasta siitä, kun kokoaikaisen työntekijän viikoittainen tuntiraja (yleensä 37,5–40 h/vko riippuen työsopimuksesta) tulee täyteen. Lisätyö on termi, jota käytetään osa-aikaisen tehdessä töitä enemmän kuin sopimuksessa on sovittu, mutta ei vielä kokoaikaisen säännöllistä työaikaa enempää.
Konkreettinen esimerkki:
- Osa-aikaisella Kallella on sopimuksessa 20 h/vko
- Hän tekee viikolla 30 h
- Tunnit 20–37,5 = lisätyötä (palkka: peruspalkka, ei korotusta)
- Mahdolliset tunnit 37,5–44 = ylityötä (palkka: 50 %:n korotuksella)
Tämä jaottelu on kaupan alan erityispiirre: osa-aikaisille se tarkoittaa, että suuri osa "ylimääräisistä" tunneista ei oikeuta korotettuun korvaukseen. Tässä piilee usein palkanlaskennan virhe — "lisätyö" sekoitetaan virheellisesti "ylityöhön" ja laskutetaan väärin.
Ylityön laskenta: päivittäinen ja viikoittainen
Kaupan TES:ssä ylityön raja voidaan asettaa joko päiväkohtaisesti tai viikkokohtaisesti — käytännössä usein molempia seurataan rinnakkain:
- Päivittäinen ylityö: alkaa säännöllisen päivittäisen tuntimäärän (esim. 7,5 h/pv) ylittyessä
- Viikoittainen ylityö: alkaa viikorajan (esim. 37,5 h/vko) ylittyessä, vaikka yksittäisenä päivänä ei ylittyisi
Ylityökorvausten laskentaperusteet: 50 % ja 100 %
Ylityökorvausten laskentaperiaate on Kaupan TES:ssä selkeä: ensimmäisistä ylityötunneista maksetaan 50 %:n korotus peruspalkasta, myöhemmistä 100 %:n korotus.
50 %:n korotus — ensimmäiset ylityötunnit
Ensimmäisistä ylityötunneista (tyypillisesti 2–4 ensimmäistä ylityötuntia) maksetaan 50 %:n korotus tuntipalkkaan. Laskentatapa:
Tuntipalkka × 1,5 = ylityöpalkka/tunti
Esimerkki: kuukausipalkka 1 900 €, tuntipalkka 1 900 ÷ 163 ≈ 11,66 €/h Ylityöpalkka (50 % korotuksella): 11,66 € × 1,5 = 17,49 €/tunti
100 %:n korotus — pidemmät ylityöjaksot
Kun ylityötunnit ylittävät sovitun rajan (yleensä 2–4 ensimmäistä ylityötuntia/vrk tai viikko), korotus nousee 100 %:iin:
Tuntipalkka × 2,0 = ylityöpalkka/tunti
Esimerkki: 11,66 € × 2,0 = 23,32 €/tunti
Ylityön korvaaminen vapaa-aikana
Rahallisen korvauksen sijaan työnantaja ja työntekijä voivat sopia ylityön hyvittämisestä vapaa-aikana:
- 50 %:n ylityö → 1,5 tunnin vapaa jokaisesta ylityötunnista
- 100 %:n ylityö → 2 tunnin vapaa jokaisesta ylityötunnista
Vapaa-aikakorvauksesta on aina sovittava kirjallisesti tai muutoin todistettavasti — työnantaja ei voi yksipuolisesti muuttaa rahallista korvausta vapaa-aikaan.
Lisäpalkkiot: ilta-, yö-, lauantai- ja sunnuntaityö
Ylityökorvausten lisäksi kaupan alan erityispiirteenä ovat tuntikohtaiset lisät. Nämä lisät maksetaan peruspalkasta riippumatta — ne voivat kumuloitua ylityökorvausten kanssa, eli yöllä tehdystä ylityöstä saat sekä yötyölisän että ylityökorotuksen.
| Lisätyyppi | Kellonajat / ajankohta | Korvausperuste |
|---|---|---|
| Iltalisä | Noin klo 18–21 | Euromääräinen lisä/h (TES:n mukainen) |
| Yötyölisä | Klo 23–06 (Työaikalaki 872/2019, 27 §) | Euromääräinen lisä/h |
| Lauantailisä | Lauantai (sopimuksen mukaiset kellonajat) | Euromääräinen lisä/h |
| Sunnuntailisä | Sunnuntai & kirkollinen juhlapäivä | +100 % peruspalkasta (laki) |
| Arkipyhälisä | Listatut arkipyhät | TES:n mukainen korvaus |
Huom sunnuntaityöstä: 100 %:n sunnuntailisä on lakiin (Työaikalaki 872/2019, 33 §) perustuva ehdoton oikeus. Siitä ei voi sopia pois edes luottamusmiehen kautta. Tämä korvaus maksetaan peruspalkasta — sunnuntaille osuvasta ylityöstä maksetaan lisäksi ylityökorotus.
Arkipyhätyön kumuloituminen: Jos joulupäivä osuu sunnuntaille, voidaan saada sekä sunnuntaityön 100 %:n korotus että arkipyhälisä. Tämä johtaa merkittävään kokonaiskorvaukseen ja on yksi yleisimmistä palkanlaskennan virhekohdista kaupan alalla.
Ylityön suostumusvaatimus: milloin työnantaja voi vaatia ylityötä?
Ylityöhön tarvitaan Kaupan TES:n ja Työaikalain (872/2019, 17 §) mukaan aina työntekijän suostumus — työnantaja ei voi yksipuolisesti määrätä ylityöhön. Poikkeus on hätätilanne tai poikkeuksellinen tilanne, jossa ylityö on välttämätöntä vakavan vahingon estämiseksi.
Käytännön vaikutus: Kauppias ei voi sanoa "jää tunnin yli ja tee hyllytys valmiiksi" ilman, että se merkittyisi ylityöksi ja korvattaisiin sen mukaisesti. Jos työnantaja painostaa ylityöhön ilman erillistä sopimusta tai korotuskorvausta, kyseessä voi olla laiton ylityömääräys.
Ylityön enimmäismäärä: Kaupan TES:n mukainen ylityöraja on Työaikalaissa (872/2019, 18 §) säädetty — ylityötä saa tehdä enintään 138 tuntia neljän kuukauden seuranta-ajanjaksossa tai työnantajan ja luottamusmiehen sopimalla korkeintaan 250 tunnin vuosirajaan. Rajojen ylittyessä työnantajalla on erillinen selvitysvelvollisuus.
Vertailuksi: teknologiateollisuuden TES:ssä ylityöt ja lisäpalkkiot seuraa samaa Työaikalain perustaa, mutta sopimustason yksityiskohdat voivat poiketa kaupan alan TES:stä merkittävästi.
Konkreettinen laskentaesimerkki: iltavuoro lauantaina + ylityö
Tilanne: Siiri on myyjä Turussa. Hänen kuukausipalkansa on 1 850 €. Lauantaina hän tekee 10 tuntia työtä, kun normaalit lauantaivuorot ovat 7,5 h. Vuoro on klo 14–00 (iltatyötä klo 18 alkaen).
Laskennan eteneminen:
Tuntipalkka: 1 850 € ÷ 163 = 11,35 €/h
Normaalit tunnit (14–21:30), yhteensä 7,5 h:
- Perustyö klo 14–18: 4 h × 11,35 € = 45,40 €
- Iltalisä klo 18–21:30 (3,5 h): 3,5 h × iltalisä/h = lisäkorvaus (TES:n mukainen euromäärä)
- Lauantailisä koko vuoron ajalta: TES:n mukainen euromäärä/h
Ylityö (21:30–00:00), 2,5 h:
- Ensimmäiset 2 h × 50 %: 11,35 € × 1,5 = 17,03 €/h → 34,06 €
- 0,5 h × 100 %: 11,35 € × 2,0 = 22,70 €/h → 11,35 €
- Yötyölisä (klo 23 alkaen, 0,5 h): lisäksi yötyökorvaus
Kokonaisansio: Perustyöpalkka + kaikki lisät + ylityökorvaukset — kokonaisuus on huomattavasti korkeampi kuin pelkkä peruspalkka.
Tämä esimerkki kuvastaa, miksi palkkalaskelman tarkistaminen on tärkeää: useita lisiä kertyvässä vuorossa virheiden riski on suuri ja korvauserot voivat olla kymmeniä euroja per vuoro.

Mitä tehdä, jos ylityökorvaukset on laskettu väärin?
Ylityökorvausten virheet ovat yksi yleisimmistä syistä, joiden takia PAM:in jäsenet ottavat yhteyttä neuvontaan. Tyypillisiä virheitä ovat:
- Ylityö on kirjattu lisätyöksi (pienemmällä korvauksella)
- Iltalisä on jäänyt laskematta ylityöstä päälle
- Sunnuntaityön 100 %:n korotus on unohdettu
- Arkipyhälisä ja sunnuntaityölisä eivät ole kumuloituneet
Toimintaohje:
1. Kerää dokumentaatio: Palkkalaskelma + työvuorolista. Vertaa laskelman korvauksia tekemiisi vuoroihin tunti tunnilta.
2. Laske oikea korvaus: Käytä TES:n virallista sopimustekstiä pohjana. Virallinen teksti löytyy PAM:in verkkosivuilta.
3. Tee kirjallinen reklamaatio työnantajalle: Pyynnön kirjallinen muoto on tärkeä — sähköposti tai kirje riittää.
4. Ota yhteyttä luottamusmieheen tai PAM:iin: Jäsenpalveluun liittymättömätkin voivat ottaa yhteyttä AVI:n työsuojeluosastoon.
Kanneaika: Palkkaeroja koskevat vaatimukset vanhentuvat 5 vuodessa (Laki palkkaturvasta 866/1998). Tänä aikana voi vaatia kaikki tekemättömät korvaukset korkoineen.
Vertailut muihin sopimuksiin — kuten KVTES:n ylityö- ja lisätyösäännöt kunnalla — auttavat hahmottamaan, onko kaupan TES:n taso parempi vai heikompi kuin julkisella puolella.
Avertissement: Tässä artikkelissa esitetyt korvausprosentit ovat Kaupan TES 2025–2028:n periaatteiden mukaisia yleiskuvauksia. Tarkat euromäärät (esim. iltalisän euroarvo) on tarkistettava aina voimassa olevasta sopimustekstistä. Oman tilanteesi selvittämiseksi ota yhteyttä PAM:iin tai työoikeuden asiantuntijaan.
Hälytysraha ja varallaolo kaupan alalla
Kaupan TES:ssä on säännöt myös hälytysrahalle — tilanteessa, jossa työntekijä kutsutaan töihin odottamatta sovitun työvuoron ulkopuolelta. Hälytysraha on kiinteä lisäkorvaus (euromäärä) sen lisäksi, että varsinaisesta työajasta maksetaan normaalisti.
Hälytysrahan edellytykset:
- Työnantaja kutsuu töihin äkillisesti (ei etukäteisellä ilmoituksella)
- Kutsu tapahtuu työvuoron ulkopuolelta
- Työntekijä saapuu töihin
Hälytysrahan määrä on sovittu TES:ssä euromääräisenä kiinteänä summana — katso voimassa olevan sopimuksen kohta hälytysrahasta tarkan summan selvittämiseksi.
Varallaolo ja sen korvaaminen
Varallaolo tarkoittaa tilannetta, jossa työntekijä on velvoitettu olemaan tavoitettavissa töihin kutsumista varten. Kaupan alalla tätä esiintyy esimerkiksi pienten myymälöiden avainhenkilöillä.
Kaupan TES:ssä varallaolokorvaus on säännelty: se on pienempi kuin varsinaisesta työtuntikorvauksesta, mutta se on korvattava. Jos työnantaja vaatii varallaoloaikaa ilman korvauksia, kyse on sopimuksen rikkomisesta.
Ylityö ja työaikapankki — vaihtoehtoinen järjestely
Kaupan TES sallii ylityön korvaamisen vapaa-ajaksi niin sanotun työaikapankin kautta. Työaikapankki on järjestely, jossa ylityö- ja lisätyökorvaukset kertyvät tuntisaldoksi, joka käytetään myöhemmin vapaapäivinä.
Kuinka työaikapankki toimii käytännössä:
- Työnantaja ja henkilöstö sopivat työaikapankkijärjestelmästä paikallisesti
- Ylityötunnit kirjataan pankkiin korotettuina (50 %:n ylityö = 1,5 h pankissa jokaisesta ylityötunnista)
- Saldo käytetään vapaapäivinä sopimuksen mukaisesti
- Jos työsuhde päättyy ennen saldojen käyttämistä, kertynyt saldo maksetaan rahana
Kaupan alalla työaikapankki voi olla järkevä ratkaisu, kun ylityötä kertyy säännöllisesti mutta vapaita on helpompi pitää hiljaisempana aikana — esimerkiksi tammikuussa joulukauden jälkeen.
Mihin kannattaa kiinnittää huomiota?
Työaikapankissa on riskejä, joihin kannattaa varautua:
- Saldo ei saa olla ns. "lukittu" siten, ettet pysty pitää vapaitasi kohtuullisessa ajassa
- Kertynyttä saldoa ei saa vähentää ilman suostumustasi
- Työnantaja ei voi yksipuolisesti muuttaa olemassa olevaa pankissa olevaa saldoa
Ota yhteyttä luottamusmieheen, jos epäilet, että pankista tehdään vähennyksiä ilman perustetta.
Korvausten seuranta: palkkalaskelman lukeminen
Jokainen palkkalaskelma on erilainen — mutta lain mukaan kaikki korvaukset on eriteltävä näkyviin. Tässä on opas siihen, mitä hakea Kaupan TES:n ylityö- ja lisäpalkkiolaskelmasta:
Mitä palkkalaskelmassa pitää näkyä:
- Peruspalkka erikseen
- Jokainen lisä nimettynä ja euromääräisenä (iltalisä, yötyölisä, lauantailisä, sunnuntailisä)
- Ylityökorvaukset eriteltynä 50 %:n ja 100 %:n korotusosuuksiin
- Arkipyhäkorvaukset erikseen
- Hälytysraha erikseen, jos sitä on maksettu
- Kokonaissumma ennen vähennyksiä
Jos laskelmalla näkyy vain "peruspalkka" tai "kokonaistunnit × tuntipalkka" ilman eriteltyä lisärakennetta, pyydä työnantajaa korjaamaan laskelma. Erittelemätön palkkalaskelma tekee oikeuttesi tarkistamisen mahdottomaksi.
Vertailu edellisiin kuukausiin
Hyvä tapa seurata palkkakorvausten oikeellisuutta on verrata laskelmaasi edellisten kuukausien laskelmiin. Jos lisät tai ylityökorvaukset näyttävät poikkeuksellisen pieniltä verrattuna työtunteihin, se voi olla merkki virheestä.
Säilytä kaikki palkkalaskelmat vähintään 5 vuotta — se on kanneaika palkkaeroja koskevissa asioissa.
Usein kysyttyjä kysymyksiä ylitöistä ja lisistä
Voiko työnantaja maksaa iltalisän sijaan pelkän peruspalkan, jos se "sisältyy" sopimukseen? Ei. Kaupan TES ei salli lisien sisällyttämistä peruspalkkaosaan siten, että ne häviäisivät korvauksen kokonaan. Lisät on maksettava TES:n edellyttämän mukaisesti — pelkkä korkeampi peruspalkka ei korvaa TES:n mukaisia yksittäisiä lisiä.
Voinko kieltäytyä ylityöstä ilman seuraamuksia? Kyllä, pääsääntöisesti. Ylityöhön tarvitaan suostumuksesi. Pelkkä kieltäytyminen ylityöstä ei oikeuta työnantajaa irtisanomaan sinua tai rankaisemaan muulla tavoin. Poikkeuksena on Työaikalaissa määritelty hätätilanne.
Maksetaanko sunnuntailisä myös, jos teen sunnuntaina ylityötä vapaa-ajalta? Kyllä. Sunnuntaityön 100 %:n korotus ja ylityökorotus kumuloituvat. Saat sekä sunnuntailisän että ylityökorotuksen päällekkäin.
Jos työsuhteeni päättyy, maksetaanko laskematta jääneet ylityökorvaukset lopputilin yhteydessä? Kyllä. Kaikki saatavat — mukaan lukien maksamatta jääneet ylityökorvaukset — on maksettava lopputilin yhteydessä. Lopputilin maksuaika on TSL:n (55/2001, 2 luku 14 §) mukaisesti palkanmaksupäivä tai viimeistään viikon kuluessa työsuhteen päättymisestä.
Ylityöt kaupan alalla käytännössä: luottamusmiehen näkökulma
Ylityöt ovat kaupan alan arkipäivää erityisesti sesonkiaikoina — jouluna, pääsiäisenä ja kesäalennusmyynneissä. Luottamusmiesten kokemuksen mukaan ylityöjärjestelyt menevät vinoon useimmiten kahdella tavalla: joko ylityökorvaukset lasketaan väärin tai ylityötä teetetään ilman asianmukaista suostumusprosessia.
Dossierissa Kaupan TES 2025–2028: kattava katsaus käsitellään sopimuksen muita osa-alueita, jotka liittyvät ylityökysymykseen — erityisesti työaika- ja joustosäännöt täydentävät tässä artikkelissa esitettyä kuvaa.
Hyvä nyrkkisääntö: jos et ole varma, onko tehty ylityöstä vai lisätyöstä kyse, tai miten korvaukset lasketaan — kysy ensin luottamusmieheltä tai PAM:in neuvonnasta ennen kuin hyväksyt palkkalaskelman.
Yhteenveto: keskeisimmät asiat ylitöistä ja lisistä
Kaupan TES:n ylityö- ja lisäpalkkiojärjestelmä on monikerroksinen, mutta perusperiaatteet ovat selkeät:
- Ylityö ≠ lisätyö — osa-aikaiselle kertyy ensin lisätyötä (ilman korotusta), sitten ylityötä
- 50 % + 100 % — ylityön korotusporrastus tuntikohtaisesti
- Lisät kumuloituvat — iltalisä, yölisä ja lauantailisä maksetaan päälle kaikissa tilanteissa
- Sunnuntaityö = aina 100 % korotus — lakiin perustuva ehdoton oikeus
- Hälytysraha = erillinen kiinteä korvaus äkillisestä töihin kutsumisesta
- Palkkalaskelma — tarkista aina erittelyt, säilytä 5 vuotta
Tämä artikkeli on osa Kaupan TES 2025–2028 -dossieria. Muut osa-alueet kattavat palkat, lomat, irtisanomisen, työajan ja vakuutukset.








