Kunnallinen Virka- Ja Työehtosopimus Kvtes 2025-2027

Mikä on KVTES ja ketä se koskee?

Kunnallinen virka- ja työehtosopimus (KVTES) on Suomen kuntasektorin pääasiallinen työ- ja virkaehtosopimus. Se perustuu Kunnalliseen virkaehtosopimuslakiin (669/1970) sekä Työsopimuslakiin (TSL 55/2001) ja on ollut voimassa jatkuvana sopimuksena 1990-luvun alusta. Sopimus on ns. yleissopimus: se kattaa kaikki kuntatyönantajat ja hyvinvointialueiden työnantajat, joilla ei ole omaa alakohtaista erityissopimusta.

Soveltamisala on poikkeuksellisen laaja. Käytännössä KVTES koskee:

• Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisia: sairaanhoitajia, lähihoitajia, sosiaalityöntekijöitä, terveydenhoitajia, fysioterapeutteja ja bioanalyytikoita
• Hallinto- ja toimistohenkilöstöä: kirjanpitäjiä, HR-asiantuntijoita, IT-tukihenkilöstöä ja toimistosihteereillä
• Teknistä ja kiinteistöhenkilöstöä: rakennusmestareita, kiinteistönhoitajia ja aluetyöntekijöitä
• Sivistys- ja kulttuurityöntekijöitä: kirjastohenkilöstöä, nuorisotyöntekijöitä ja museoviraston henkilöstöä

Erityisesti terveys- ja sosiaalipalveluissa KVTES:llä on omat liitteensä (mm. Liite 3 terveyskeskuslääkäreille, Liite 4 yötyötä tekevälle henkilöstölle), jotka täydentävät yleisiä määräyksiä ammattiryhmäkohtaisesti. Viralliset sopimusasiakirjat löytyvät KT Kuntatyönantajien verkkosivustolta.

Palkankorotukset ja palkkausjärjestelmä 2025–2027

KVTES:n palkkausjärjestelmä rakentuu kolmesta osasta: tehtäväkohtainen peruspalkka (määräytyy vaatimustason mukaan viisiportaisella arviointiasteikolla I–V), henkilökohtainen lisä (osaaminen, tuloksellisuus) sekä erilaiset korvaukset (ilta-, yö- ja viikonloppulisät, ylityökorvaukset).

Sopimuskaudella 2025–2027 on sovittu kahdesta yleiskorotuksesta. Ensimmäinen yleiskorotus astuu voimaan 1.6.2025 ja toinen 1.3.2026. Korotukset neuvoteltiin tilanteessa, jossa kuntasektorin henkilöstöpula — erityisesti hoitohenkilöstön kohdalla — on akuutti haaste. Palkkaohjelman tavoitteena on parantaa kuntasektorin kilpailukykyä yksityissektoria vastaan.

Tehtäväkohtainen palkka ammattiryhmittäin (esimerkkejä 2025):

Lähde: KT Kuntatyönantajat, palkkataulukot 2025. Tarkat luvut vaihtelevat hyvinvointialueittain ja tehtäväkuvan mukaan.

Paikallisilla järjestelyerillä työnantaja voi kohdentaa palkitsemista sellaisille ammattiryhmille tai henkilöille, joiden rekrytointi tai sitouttaminen on vaikeaa. Paikallisen sopimisen liikkumavara on KVTES:ssä rajatumpi kuin yksityissektorin sopimuksissa, mutta hyvinvointialueet ovat käyttäneet sitä erityisesti hoitohenkilöstön palkkakilpailukyvyn parantamiseen.

Lire dans ce dossier

KVTES palkat ja palkankorotukset 2025–2027: täydellinen opas viranhaltijalle

14 min

Ylityö ja lisätyö: korvausrakenne kuntasektorilla

Ylityökorvaukset ovat KVTES:ssä tarkoin säännelty kokonaisuus, joka poikkeaa paikoin Työaikalain (872/2019) yleissäännöksistä. KVTES erottaa toisistaan kahden sopimussuhteen — virkasuhteen ja työsuhteen — ylityömääräykset, vaikka korvausperusteet ovat käytännössä yhtenevät.

Ylityön raja ja korvausperiaatteet:

Normaalissa päivätyössä ylityön raja on 40 tuntia viikossa. Jaksotöössä (käytössä etenkin sote-alan hoitohenkilöstöllä) laskentajakso on 3 tai 6 viikkoa:

• 3 viikon jakso: enimmäistyöaika 120 tuntia; ylimenevä aika on ylityötä
• 6 viikon jakso: enimmäistyöaika 240 tuntia; ylimenevä aika on ylityötä

Ylityökorvaukset maksetaan 50 % korotettuna ensimmäisistä ylityötunneista ja 100 % korotettuna sen jälkeen — tai voidaan korvata vastaavana vapaa-aikana. Lisätyö (työsuhteisille) on työnantajan pyyntöön perustuva lisätuntien tekeminen sopimustuntien yli ilman ylityörajaa; siitä maksetaan normaali tuntipalkka.

Vuorotyölisät ovat kuntasektorilla merkittävä osa kokonaisansioita: iltatyölisä, yötyölisä ja viikonloppulisä on määritelty euroissa tai prosenteissa tuntipalkasta. Esimerkiksi yötyölisä on KVTES:ssä korkeampi kuin Työaikalain minimitaso, mikä on tärkeä osa sote-alan palkkakokonaisuutta.

Vuosiloma, sairausloma ja perhevapaat KVTES:ssä

KVTES:n vuosilomamääräykset rakentuvat Vuosilomalain (162/2005) pohjalle, mutta sisältävät useita edullisempia erityissäännöksiä. Kertymäoikeus on jaettu kahteen ansaintaperusteeseen: § 11 (kertymä 2,5 päivää/kk, alle 1 vuosi palvelua) ja § 12 (kertymä enintään 3,17 päivää/kk pitkään palvelleille).

Yli 15 vuotta kunta-alalla palvellut viranhaltija ansaitsee enimmillään 38 päivän vuosiloman — Vuosilomalain yleissääntelyssä katto on 30 päivää. Tämä on yksi kuntasektorin merkittävimmistä eduista verrattuna moneen yksityissektorin sopimukseen.

Säästövapaamahdollisuus: Osa ansaitusta lomasta (yli 30 päivää ylittävä osuus tai sen osa) voidaan siirtää myöhemmäksi säästövapaaksi, joka pidetään sovittuna ajankohtana tai liitetään vanhuuseläkkeeseen ns. eläkepäivärahan muodossa.

Sairausloman ajalta työnantaja maksaa täyttä palkkaa ensimmäisestä sairauspäivästä lähtien enintään 60 päivää, minkä jälkeen Kela maksaa sairauspäivärahaa. Tämä on huomattavasti Sairausvakuutuslain (1224/2004) yleissääntelyä edullisempaa, jossa omavastuuaika on yksi päivä.

Perhevapaissa KVTES noudattaa vuonna 2022 uudistettua vanhempainvapaalakia laajennuksin: molemmille vanhemmille on varattu 160 päivän osuus vanhempainvapaasta, ja työnantaja maksaa vanhempainvapaapalkan ensimmäisten viikkojen ajalta KVTES:n mukaisesti.

Työaika ja jaksotöö: kuntasektorin erityisjärjestelmä

KVTES:n jaksotyöjärjestelmä on yksi Suomen lakisääteistä viikkotyöaikaa merkittävimmin täydentävistä erityisjärjestelyistä. Jaksotyö perustuu Työaikalain 8 §:ään, mutta KVTES täsmentää sen ehdot ja enimmäisrajat hoitohenkilöstölle.

Jaksotyö käytännössä:

Terveydenhuollon ja sosiaalihuollon henkilöstö tekee lähes poikkeuksetta jaksotyötä, jossa työtunnit jaetaan 3 tai 6 viikon seurantajaksoihin. Työvuorosuunnittelussa sovelletaan seuraavia KVTES-rajoituksia:

• Kahden peräkkäisen työvuoron välissä on oltava vähintään 11 tuntia lepoaikaa
• Yötyön jälkeen lepoaika on 13 tuntia ennen seuraavaa vuoroa
• Työvuoroluettelo on julkaistava viimeistään viikkoa ennen jakson alkamista

Vuorojenvaihtomahdollisuuksia on KVTES 2025–2027:ssa laajennettu. Kirjallisella sopimuksella kaksi työntekijää voi vaihtaa vuoroja keskenään, ja työnantajan on suhtauduttava pyyntöihin myönteisesti ilman perusteettomia esteitä. Tämä vastaa henkilöstön esittämään tarpeeseen joustavammasta arjen suunnittelusta.

Etätyö ja hybridityö: KVTES 2025–2027 tunnustaa etätyön mahdollisuuden hallinto- ja asiantuntijatehtävissä. Etätyöstä sovitaan kirjallisesti työnantajan ja työntekijän kesken, ja työnantajalla on velvollisuus tarjota tarvittavat työvälineet. Hoitohenkilöstön etätyömahdollisuudet ovat rajoitetummat työn luonteen vuoksi.

Irtisanominen ja työsuhdeturva KVTES:ssä

Irtisanomismääräykset noudattavat Työsopimuslakia (TSL 55/2001), mutta viranhaltijoiden osalta sovelletaan Lakia kunnallisesta viranhaltijasta (304/2003, KVhL). Tämä erottelu on juridisesti merkittävä, sillä viranhaltijan irtisanomissuoja on työsuhteista vahvempi.

Viranhaltija vastaan työsuhteinen:

Viranhaltija on kunnallisessa palveluksessa virkasuhteessa: hänet voidaan irtisanoa vain KVhL 35 §:ssä tarkoitetuilla painavilla syillä. Toistaiseksi voimassa olevaa virkasuhdetta ei voida lopettaa tuotannollis-taloudellisilla perusteilla yhtä suoraviivaisesti kuin yksityissektorilla — siihen vaaditaan pääsääntöisesti tehtävien olennainen muutos tai lakkautuminen kokonaan.

Työsuhteiseen sovelletaan TSL 7 lukua ja tuotannollis-taloudelliset irtisanomisperusteet ovat mahdollisia, kun edellytykset (työn olennainen väheneminen, eikä uudelleensijoittaminen ole mahdollista) täyttyvät.

Irtisanomisajat KVTES:ssä:

YT-lain (1333/2021) mukainen yhteistoimintamenettely on käynnistettävä, kun harkitaan vähintään 10 henkilön irtisanomisia tuotannollisin tai taloudellisin perustein. Kuntien ja hyvinvointialueiden organisaatiouudistukset ovat lisänneet YT-neuvottelujen määrää — erityisesti Sote-uudistuksen myötä.

Eläketurva ja vakuutukset: Keva ja kuntasektori

KVTES:n piirissä olevien eläketurva järjestyy pääosin Kevan (Keva — Kuntien eläkevakuutus, aiemmin Kuntien eläkevakuutus) kautta. Keva on julkisalan yhteinen eläkejärjestelmä, joka kattaa kuntasektorin, valtion, kirkon ja Kelan henkilöstön — yhteensä lähes miljoona suomalaista.

Eläkekertymä kuntasektorilla (Kevan piirissä 2025):

Kuntasektorin eläke kertyy Työeläkelakien (erityisesti Julkisten alojen eläkelaki, JuEL 81/2016) mukaisesti. Kertymäprosentit ovat ikäsidonnaisia:

• 17–52 vuotta: 1,5 % vuosiansioista per vuosi
• 52–62 vuotta: 1,9 % vuosiansioista per vuosi
• 63–68 vuotta: 4,5 % vuosiansioista per vuosi (ns. superkarttuma)

Vanhuuseläkkeen alaikäraja on 65 vuotta, mutta joustava eläköityminen on mahdollista 63–68 vuoden iässä. Kunta-alan pitkä ura — useilla hoitoalan ammattilaisilla yli 30 vuotta — johtaa merkittävään eläkekertymään.

Muut vakuutukset:

Lakisääteinen tapaturmavakuutus (Tapaturmavakuutuslaki 459/2015) on kuntasektorin työnantajilla pakollinen. Ryhmähenkivakuutus on KVTES:ssä sovittu eduksi: kuolemantapauksessa maksetaan korvaus puolisolle tai muulle edunsaajalle. Jotkut kunnat ja hyvinvointialueet tarjoavat lisäksi täydentävää sairauskulu- tai vapaa-ajan tapaturmavakuutusta.

Työkyvyttömyyseläke: Mikäli viranhaltija tai työntekijä menettää työkykynsä sairauden tai vamman vuoksi, Keva arvioi työkyvyttömyyseläkeoikeuden JuEL:n kriteerien mukaan. Kuntasektorilla on myös ns. kuntoutustuki (määräaikainen työkyvyttömyyseläke), joka tukee paluuta työelämään. Ammatillinen kuntoutus Kevan kautta on ensisijainen vaihtoehto ennen pysyvää työkyvyttömyyseläkettä.

Miksi KVTES on poikkeuksellinen Suomen työsääntelykentässä?

KVTES:n asema Suomen oikeudellisessa maisemassa on ainutlaatuinen kolmesta syystä.

1. Viranhaltijajärjestelmä on suomalaisen julkissektorin erityispiirre, jota ei ole useimmissa muissa Pohjoismaissa. Viranhaltija ei ole pelkästään työsuhteessa — hän hoitaa julkista virkaa, johon liittyy erityinen oikeudellinen asema (KVhL 1 §). Tämä merkitsee vahvempaa irtisanomissuojaa, mutta myös tiukempia lojaliteetti- ja käyttäytymisvelvoitteita kuin tavallisessa työsuhteessa.

2. Jaksotyöjärjestelmä on räätälöity ympärivuorokautisen hoitotyön tarpeisiin. Se sallii joustavan tuntijaon 3–6 viikon seurantajaksoihin tavoilla, jotka olisivat hankalasti toteutettavissa Työaikalain yleissäädöksillä. Ilman tätä erityisjärjestelyä Suomen terveydenhuoltojärjestelmän yö- ja viikonloppupalvelut olisivat logistisesti lähes mahdottomia ylläpitää kustannustehokkaasti.

3. Pitkä palvelusaikaan sidottu lomarakenne kannustaa pysymään kuntasektorilla uralla. Yli 15 vuotta palvellut ansaitsee enimmillään 38 vuosilomapäivää — yksityissektorin 30 päivän katosta 8 päivää enemmän. Tällä on konkreettinen merkitys pitkän uran tehneille sote-alan ammattilaisille, joille loman määrä on työnantajanvalinnan kriteeri.

Oikeudellinen huomio: KVTES:n tulkinnassa on olennaista erottaa yleissäädöksestä poikkeava erityissääntely. Epäselvissä tilanteissa — erityisesti virkasuhdetta koskevissa kysymyksissä — paras käytäntö on konsultoida oman ammattiliiton lakimiestä tai HR-osaston asiantuntijaa. JUKO ry:n jäsenet voivat kääntyä Akavan työelämäpalveluiden puoleen. JHL:n jäsenille neuvontaa tarjoaa JHL:n työsuhdeneuvojat.

KVTES-dossier: kuusi osa-aluetta lähemmin

Tämä dossier pureutuu KVTES 2025–2027:n kuuteen keskeiseen osa-alueeseen, joista jokainen on kriittinen eri kohderyhmille: palkansaajille, HR-ammattilaisille ja työnantajan edustajille.

Palkat ja palkankorotukset käsittelee tehtäväkohtaisen peruspalkan rakennetta, sopimuskaudella 2025–2027 sovittuja yleiskorotuksia ja paikallisia järjestelyeriä. Se sisältää ammattiryhmäkohtaiset palkkataulukot ja analyysin siitä, miten korotukset vaikuttavat eri palkkatasoille.

Ylityöt ja lisäpalkkiot erittelee kuntasektorin ylityökorvausten laskentakaavat, jaksotyön erityissäännökset ja vuorotyölisien rakenteet — tiedot, joita tarvitaan sekä palkanlaskennassa että neuvotteluissa.

Loma ja vapaat vertaa KVTES:n vuosilomamääräyksiä Vuosilomalakiin (162/2005), avaa säästövapaajärjestelmän toimintaperiaatteen ja selostaa sairaus- ja perhevapaiden maksuehdon käytännössä.

Irtisanominen ja työsuhdeturva vastaa käytännön kysymyksiin viranhaltijan erityisasemasta, YT-neuvotteluvelvoitteesta ja irtisanomisajoista — alue, josta sekä HR-johtajat että työntekijät etsivät usein täsmätietoa.

Työaika ja jaksotöö selittää jaksotyöjärjestelmän logiikan, vuorojenvaihtomahdollisuudet ja etätyön aseman KVTES 2025–2027:ssa.

Eläke ja vakuutukset kuvaa Kevan eläkejärjestelmän kertymälogiikan, työkyvyttömyyseläkkeen polun ja kuntasektorin vakuutuskattauksen — jotta jokainen viranhaltija ja työntekijä tietää, mitä odottaa eläkeiässä.

Nämä kuusi artikkelia muodostavat kokonaisuuden, jonka avulla KVTES:n keskeinen sisältö on helposti saavutettavissa — ilman sopimusasiakirjojen tulkintasanaston hallintaa.

Huomautus: Tämä artikkeli on laadittu yleistiedoksi eikä muodosta oikeudellista neuvontaa. Yksittäistä työ- tai virkasuhdetta koskevissa asioissa suositellaan aina konsultoimaan oman ammattiliiton tai HR-osaston asiantuntijoita. Virallinen sopimusteksti löytyy KT Kuntatyönantajien sopimuskokoelmasta ja Finlexin sopimustietokannasta.

KVTES:n neuvotteluprosessi ja osapuolten roolit

KVTES 2025–2027:n neuvottelut käytiin haastavassa tilanteessa. Hyvinvointialueuudistus (voimaan 1.1.2023) siirsi sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstön kunnilta hyvinvointialueille, mikä muutti työnantajarakenteen merkittävästi. KT Kuntatyönantajat edustaa nyt sekä kuntia että hyvinvointialueita sopimuspöydässä.

Palkansaajapuolen kolmijako:

KVTES:n palkansaajapuoli jakautuu kolmeen järjestöön, joilla on erilaiset jäsenkunnat ja painotukset:

1. JUKO ry (Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö) edustaa akateemisia ja korkeakoulutettuja, kuten sosiaalityöntekijöitä, asiantuntijoita ja johtotehtävissä toimivia. JUKO kuuluu Akavaan.

2. JHL (Julkisten ja hyvinvointialojen liitto) on laaja-alaisin palkansaajajärjestö, joka edustaa mm. lähihoitajia, siivoojia, ruokapalvelutyöntekijöitä ja monenkirjavia avustavia henkilöstöryhmiä.

3. Sote ry edustaa ensisijaisesti sairaanhoitajia ja muita terveydenhuollon korkeakoulutettuja. Sairaanhoitajaliiton ja Talentian yhteinen neuvottelujärjestö toimii erityisesti terveys- ja sosiaalialan ammattilaisten palkkatavoitteiden ajamisessa.

Kolmen neuvottelujärjestön erilaisten tavoitteiden yhteensovittaminen on perinteisesti KVTES-neuvottelujen haastavin osa. Akuutein palkkataistelu käydään usein hoitohenkilöstön — etenkin sairaanhoitajien ja lähihoitajien — palkkatason kohottamisesta.

Työrauha ja lakko-oikeus: KVTES:n voimassaoloaika on työrauha-aikaa; lakkotoimiin ei saa ryhtyä voimassa olevaa sopimusta koskevissa asioissa. Jos neuvottelut eivät suju, osapuolet voivat turvautua sovittelumenettelyyn (Valtakunnansovittelijalaitos). Erityisasema koskee välttämättömyyspalveluita: terveydenhuollon piirissä osan henkilöstöstä on pysyttävä töissä lakkonkin aikana hätätyövelvoitteen nojalla.

KVTES:n neuvotteluhistoria heijastelee Suomen palkansaajakentän laajempaa murrosta: lähihoitajien pitkäaikaiset palkkavaateet, Tehy:n suurlakkouhkaus 2007 ja sittemmin Sote ry:n neuvottelutaktiikka ovat muokanneet sopimuskulttuuria kestävämmin kuin mikään muu yksittäinen työehtosopimusneuvottelu Suomessa.

Usein kysytyt kysymykset KVTES 2025–2027:sta

Kuka kuuluu KVTES:n soveltamisalaan?
KVTES kattaa pääosan kuntasektorin ja hyvinvointialueiden viranhaltijoista ja työntekijöistä, joilla ei ole omaa erityistä virkaehtosopimusta. Poikkeuksia ovat mm. kunnanlääkärit (oma liitteensä), tekniset johtajat (oma sopimuksensa) ja opettajat (OVTES). Epäselvissä tapauksissa tarkistus oman liiton kautta on suositeltavin.

Miten KVTES-palkankorotukset lasketaan?
Yleiskorotus kohdistuu koko henkilöstöön ja nostaa tehtäväkohtaista peruspalkkaa prosentuaalisesti. Paikallinen järjestelyerä taas kohdistetaan työnantajan harkinnan mukaan — esimerkiksi rekrytointivaikeuksia kokeneille yksiköille tai henkilöille, joiden tehtäväkuva on laajentunut. Laskelmat löytyvät KT:n palkkataulukoista.

Saanko KVTES:ssä sairauslomalla täyttä palkkaa?
Kyllä. KVTES 2025–2027:n mukaan työnantaja maksaa täyttä palkkaa sairauden ajalta ensimmäisestä sairauspäivästä alkaen enintään 60 päivää. Tämä on Sairausvakuutuslakia (1224/2004) olennaisesti edullisempaa, sillä yleislaki sisältää omavastuupäivän.

Miten pitkät vuosilomat KVTES:ssä ovat?
Kertymä riippuu palvelusajasta. Uudella virkailijalla lomaa kertyy 2,5 päivää kuukaudessa (30 päivää täydeltä vuodelta). Yli 15 vuotta palvelleelle kertymä on enimmillään 3,17 päivää/kk, mikä tarkoittaa 38 päivää vuodessa. Tämä ylittää Vuosilomalain 30 päivän maksimin selvästi.