Noin 80 000 metalliteollisuuden ja teknologia-alan työntekijää kuuluu sopimuksen piiriin, joka uusittiin syksyllä 2024 kaksivuotiseksi. Teknologiateollisuuden työehtosopimus 2024–2026 — jonka ovat solmineet Teollisuusliitto ry ja Teknologiateollisuus ry — ei ole pelkästään numerolista: se on oikeudellinen viitekehys, joka määrittää palkkatasot, ylityökorvaukset, lomaoikeudet, irtisanomissuojan ja eläketurvan jokaisella Teknologiateollisuus ry:n jäsenyrityksessä. Tässä dossierissa käymme läpi kaikki kuusi keskeistä osa-aluetta, joita jokaisen työntekijän, HR-johtajan ja työnantajan on syytä tuntea sopimuskauden 2024–2026 aikana. Suomen lainsäädännöllinen viitekehys — Työsopimuslaki (TSL 55/2001), Vuosilomalaki (162/2005), Työaikalaki (872/2019) ja Työturvallisuuslaki (738/2002) — luo pohjan, jonka päälle TES rakentuu ja usein parantaa sitä.
Sopimuksen tausta: Suomen palkkanormin asettava "merkkisopimus"
Teknologiateollisuuden työehtosopimus on Suomen teollisuuspolitiikan keskeinen instrumentti. Muut toimialat — rakentaminen, kemianteollisuus, elintarviketeollisuus — seuraavat tämän sopimuksen palkkakehitystä laatiessaan omia ratkaisujaan. Kyse on ns. palkkaperälaista, jolla on historiallinen rooli tulopoliittisessa järjestelmässä.
Sopimusosapuolet ovat:
- Teollisuusliitto ry (edustaen metalliteollisuuden ja teknologiasektorin työntekijöitä, n. 80 000 jäsentä sopimuksen piirissä)
- Teknologiateollisuus ry (edustaen noin 1 600 jäsenyritystä, jotka työllistävät yhteensä yli 150 000 henkilöä)
Sopimus kattaa laajan kirjon ammattiryhmiä: konetekniikan asentajat, elektroniikka-asentajat, hitsaajat, koneistajat sekä muut metalliteollisuuden toimihenkilötehtävät. Soveltamisala noudattaa Teknologiateollisuus ry:n normaalisitovuusperiaatetta, eli sopimusmääräykset sitovat automaattisesti kaikkia jäsenyrityksiä.
Sopimuskausi on 1.11.2024–31.10.2026. Kaksi vuotta on lyhyempi kuin eräät muut toimialat ovat solmineet, mikä kertoo osapuolten halusta säilyttää neuvottelumahdollisuus nopeasti muuttuvassa kustannusympäristössä. Sopimuksen lainvoimainen perusta rakentuu TSL 55/2001 §§:lle, mutta TES ylittää lakiminimiä merkittävillä alueilla — erityisesti lomaoikeuksien ja ylityökorvausten osalta.
Sopimuskauden 2024–2026 avainluvut
Sopimuskauden merkittävimmät muutokset liittyvät palkankorotusrakenteeseen ja paikallisen sopimisen laajentumiseen. Ensimmäisen vuoden 3,5 prosentin yleiskorotus on korkein Suomen päätoimialoilla vuosiin — se heijastaa vuosien 2022–2024 inflaatiokehitystä ja työvoiman saatavuushaasteita teknologiasektorilla. Paikallinen erä — yritystasolle jätettävä neuvotteluvara — säilyy 0,4–0,5 prosentin tasolla, mikä antaa yrityksille joustavuutta kohdentaa korotuksia suoritusperusteisesti.
Muita keskeisiä päivityksiä:
- Etätyötä koskevat kirjaukset on selkeytetty — aiemmin epäselvä tilanne työmatkakorvauksista ja työvälinekustannuksista on täsmennetty
- Matkustusaikaan liittyvät korvaussäännöt on harmonisoitu Työaikalain (872/2019) muutosten mukaiseksi
- Perhevapaiden käytännön soveltaminen on yhteensovitettu elokuussa 2022 voimaan tulleen perhevapaauudistuksen kanssa
Palkat ja palkankorotusrakenne
Teknologiateollisuuden TES 2024–2026 sisältää kaksivaiheisen palkkaohjelman. Ensimmäinen yleiskorotus astui voimaan 1.11.2024 (3,5 %) ja toinen 1.11.2025 (2,0 %). Näiden lisäksi yrityskohtainen paikallinen erä antaa neuvotteluvaran suoritusperusteisiin korotuksiin.
Palkkajärjestelmä perustuu tehtäväluokitukseen, jossa työtehtävät arvioidaan vaativuuden mukaan. Palkkaryhmät I–IX määrittävät taulukkopalkkojen alarajan, ja yrityskohtainen palkkaus voi nousta näistä ylöspäin. Tärkeää on, että TES-taulukkopalkka on lakimääräinen minimi — työnantaja ei voi maksaa sen alle, mutta voi maksaa enemmän.
Taulukkopalkat tarkistetaan joka vuosi yleiskorotuksen myötä. Palkanlaskijan on seurattava sekä yleiskorotuksen voimaantulopäivää että paikallisen erän neuvottelutulosta. Laiminlyönti johtaa jälkikäteiseen korotusvelkaan korkoineen (TSL 55/2001, 2 luku, 13 §).
Palkka ja palkankorotukset teknologiateollisuudessa 2024–2026
14 minTyöaika ja joustavuus: mitä sopimus sallii
Teknologiateollisuuden sopimuksen mukainen säännöllinen työaika on 8 tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa — lakiminimiä (Työaikalaki 872/2019, 5 §) vastaava taso. Sopimus kuitenkin tarjoaa merkittäviä joustoja:
- Liukuva työaika: Sopimuksessa on mahdollisuus ottaa käyttöön liukuva työaikajärjestely (perusliukuma ±3 tuntia/vrk), jolloin työntekijä voi siirtää työtunteja joustavasti viikoittain
- Etätyö: Sopimus tunnistaa etätyön erilliseksi työntekomuodoksi. Etätyötä koskevan kirjallisen sopimuksen tulee täsmällisesti kattaa työvälineet, kustannusten korvaus ja tavoitettavuusodotukset
- Lyhennetty työviikko: Teknologiateollisuudessa on mahdollisuus sopia paikallisesti lyhyemmästä viikoittaisesta työajasta (esim. 37,5 tai 38 tuntia/viikko), mikäli se sisältyy yritystasolle sovittuun järjestelyyn
Ylityöstä on sovittu erikseen tiukat korvaussäännöt: ensimmäiset 2 ylityötuntia vuorokaudessa korvataan 50 prosentin lisäpalkalla ja sitä ylittävät tunnit 100 prosentilla. Viikoittainen ylityökorvaus alkaa, kun 40 tunnin raja ylittyy (Työaikalaki 872/2019, 25 §).
Vuosiloma ja vapaapäivät teknologiateollisuudessa
Vuosilomalaki (162/2005) asettaa minimiloman: 2 arkipäivää per kuukausi ensimmäisinä työvuosina (24 päivää) ja 2,5 päivää per kuukausi (30 päivää) yli vuoden jatkuneesta työsuhteesta. Teknologiateollisuuden TES noudattaa tätä lakipohjaa, mutta täsmentää merkittäviä yksityiskohtia:
Lomapalkka: Laskentaperuste riippuu palkkamuodosta. Kuukausipalkkaiselle työntekijälle lomapalkka on kuukausipalkka. Tuntipalkkalaiselle sovelletaan loma-ajan palkkaa laskevaa prosenttilukua (Vuosilomalaki 162/2005, 12 §). TES ei paranna tätä lakipohjaa merkittävästi, mutta ohjeistaa lomapalkkalaskelman liitteeksi palkkalaskelmavelvoitteeseen.
Lomaraha: Teknologiateollisuuden sopimuksessa on perinteisesti sovittu 50 prosentin lomarahasta lomapalkasta. Tämä on keskeinen TES-etu, jota ei lakiminimissä ole — lomaraha on puhtaasti työehtosopimustason oikeus.
Arkipyhäviikot: Arkipyhälyhennys koskee viikkoja, joihin osuu jokin lakisääteinen juhlapäivä (esim. itsenäisyyspäivä, joulu). Näinä viikkoina säännöllinen työaika lyhenee ja tuntipalkkaiselle maksetaan arkipyhäkorvaus.
Irtisanominen ja työsuhdeturva: sopimus vs. laki
Työsopimuslaki (TSL 55/2001) asettaa irtisanomissuojan perustan: työnantajalla tulee olla asiallinen ja painava peruste sekä henkilöön liittyvissä että tuotannollis-taloudellisissa irtisanomisissa. Teknologiateollisuuden TES ei heikennä tätä suojaa — se täydentää sitä irtisanomisaikataulukoilla ja menettelymääräyksillä.
Irtisanomisajat teknologiateollisuudessa noudattavat TES-taulukkoa, joka on portaittainen työsuhteen keston mukaan:
| Työsuhteen kesto | Irtisanomisaika (työnantaja) |
|---|---|
| Alle 1 vuosi | 14 vrk |
| 1–4 vuotta | 1 kuukausi |
| 4–8 vuotta | 2 kuukautta |
| 8–12 vuotta | 3 kuukautta |
| Yli 12 vuotta | 4 kuukautta |
Nämä irtisanomisajat ovat TSL:n minimejä pidemmät pitkissä työsuhteissa, mikä antaa henkilöstölle merkittävästi enemmän suunnittelu-aikaa. Tuotannollis-taloudellisissa irtisanomisissa velvoite yhteistoimintalakimenettelyyn (Laki yhteistoiminnasta yrityksissä 334/2007) aktivoituu 10 tai enemmän henkilön irtisanomisissa.
Muista: Henkilöön liittyvä irtisanominen edellyttää aina varoitusmenettelyä (TSL 55/2001, 7 luku, 2 §) ennen irtisanomista — paitsi erittäin painavissa rikkomuksissa, joissa työsuhteen purku on mahdollinen.
Eläke ja vakuutukset: mitä TES lisää lakipohjaan
Teknologiateollisuuden sopimus ei itsenäisesti luo eläkeoikeuksia — nämä perustuvat Työntekijän eläkelakiin (TyEL, 395/2006). Kuitenkin TES:n piirissä työnantajat ovat perinteisesti osallistuneet lisäeläkejärjestelyihin, joita ei lakiminimissä ole.
TyEL-maksu vuonna 2025 on yhteensä noin 24,8 % palkasta (työnantajan osuus ~17,4 %, työntekijän osuus ~7,4 %). Eläkkeen karttuminen alkaa 17 vuoden iästä ja on 1,5 % vuodessa 52–62-vuotiaana, nousten sen jälkeen 1,9 %:iin.
Teknologiateollisuuden piirissä on myös toimialakohtaisia ryhmähenkivakuutus- ja tapaturmavakuutusjärjestelyjä. Tapaturmavakuutus on lakisääteinen (Työtapaturma- ja ammattitautilaki 459/2015), mutta TES-tason sopimukset voivat laajentaa vakuutusturvaa, esimerkiksi vapaa-ajan tapaturmien osalta. Ammattitautiriskien hallinta nousee teknologiasektorilla erityisesti melu- ja tärinäaltistuksen hallinnasta (Työturvallisuuslaki 738/2002, 39–41 §).
À retenir — keskeinen muistilista:
- TyEL-eläkekarttuma alkaa 17-vuotiaana
- Työnantajan lakisääteinen tapaturmavakuutusmaksu sisältää työtapaturmaturvan
- TES-lisäeläkejärjestely on yritystasoinen ja vaihtelee yrityksen mukaan
- Ryhmähenkivakuutus kattaa kuolemantapauksen — vakuutustaso tarkistetaan kuukausipalkan perusteella
Huomio: Tässä dossieriartikkelissa esitetyt tiedot ovat yleistä ohjaavaa tietoa eivätkä muodosta oikeudellista neuvontaa. Omaa tilannettasi koskevissa kysymyksissä ota yhteyttä ammattiliittosi neuvontapalveluun tai työoikeuteen erikoistuneeseen asianajajaan.
Paikallinen sopiminen: TES:n joustomekanismit yritystasolla
Yksi merkittävimmistä teknologiateollisuuden TES:n piirteistä on laaja paikallisen sopimisen mahdollisuus. Paikallisella sopimisella tarkoitetaan työnantajan ja yrityksen luottamusmiehen (tai tietyin edellytyksin henkilöstön) välistä kirjallista sopimusta, jolla poiketaan TES-perusmääräyksistä molemmille osapuolille edullisempaan tai yrityksen tilanteeseen sopivampaan suuntaan.
Mitä voidaan sopia paikallisesti?
- Työajan järjestely: jaksotyöaika, liukuma, tasoittumisjärjestelmä
- Ylityön korvaustapa: vapaa-aikakorvaus rahan sijasta
- Palkitsemisjärjestelmät: tulospalkkioiden rakenne ja mittarit
- Lomien sijoittelu ja lomarahan maksuajankohta
- Sairausajan palkan odotusaika enintään 3:een päivään (TES-oletuksena omavastuupäivä)
Paikallinen sopimus on kirjattava aina kirjallisesti. Suullinen sopimus ei ole pätevä, ja riitatilanteessa näyttötaakka jää työnantajalle. Luottamusmiehen on myös saatava tarpeeksi tietoa, jotta hän voi aidosti edustaa henkilöstöä neuvotteluissa — tämä velvoite nousee sekä TES:stä että yhteistoimintalaista.
Milloin paikallinen sopiminen voi mennä pieleen?
Kun yritys sopii paikallisesti ilman voimassa olevaa luottamusmiesvalintaa (esim. startup-vaiheessa), sopimus voidaan riitauttaa. Teknologiateollisuuden TES:ssä on myös ns. "nipputyöajan" käyttömahdollisuus, joka edellyttää aina luottamusmiehen hyväksyntää — edes koko henkilöstön suostumus ei riitä.
HR:n ja työnantajan käytännön muistilista 2024–2026
Sopimuksen uusiminen tarkoittaa konkreettisia toimenpiteitä jokaisessa Teknologiateollisuus ry:n jäsenyrityksessä. Alla oleva lista kattaa kriittisimmät vaiheet, joihin HR:n on reagoitava välittömästi.
Välittömät toimenpiteet (1.11.2024 mennessä):
- Tarkista jokaisen TES-piiriin kuuluvan työntekijän palkka ja toteuta yleiskorotus 3,5 % — viive luo korkokertymän (TSL 55/2001, 2 luku, 13 §)
- Päivitä palkanlaskentajärjestelmä: palkkaryhmien taulukkopalkkapohjat
- Tarkista olemassa olevat paikalliset sopimukset — onko jokin niistä ristiriidassa uuden TES:n kanssa?
- Varmista luottamusmiehen voimassa oleva mandaatti — erityisesti jos yritys on kasvanut tai osastorakenne muuttunut
Vuositasolla (ennen 1.11.2025 korotusta):
- Laadi paikallisen erän neuvotteluaikataulu: TES velvoittaa neuvottelukutsun lähettämään vähintään kuukautta ennen
- Dokumentoi yrityksen suorituskriteerit, joiden perusteella paikallinen erä jaetaan
- Päivitä työsopimuspohja: etätyökirjaus, matkakustannusten korvausperiaate
Etätyön hallinta uuden TES:n valossa:
Etätyösopimukseen on nyt kirjattava selkeästi: työntekopaikan muutos, työskentelylaitteiston omistus, kuukausittainen kulukorvaus (liittyy verotettavaan ansiotuloon, jos summa ylittää verohallinnon ohjeen 3 €/pv) ja tavoitettavuusajan rajaukset. Epäselvä kirjaus johtaa helposti riitaan siitä, kenen vastuulla ovat esimerkiksi kotitoimiston ergonomiainvestoinnit.
Oikeusturva ja riidanratkaisu sopimuskausina
Teknologiateollisuuden TES:n piirissä työskentelee laaja joukko insinöörejä, teknikkoja ja asentajia — ja joskus työsuhteen ehdoista syntyy erimielisyyksiä. TES:n mukainen ensisijainen riidanratkaisumekanismi on neuvottelujärjestys:
- Yritystason neuvottelu: Työntekijä tai luottamusmies ottaa asian työnantajan edustajan kanssa esille — ensi askelena aina yritystason selvitys
- Liittotason neuvottelu: Jos yritystasolla ei löydy ratkaisua 30 päivässä, joko Teollisuusliitto tai Teknologiateollisuus ry voi kutsua osapuolet yhteiseen neuvotteluun
- Tuomioistuinkäsittely: Viimeisenä vaihtoehtona on kanne Helsingin käräjäoikeudessa (TES-asioissa toimivaltainen tuomioistuin, TSL 55/2001, 13 luku, 1 §) tai työtuomioistuin kollektiivisissa TES-tulkintariidoissa
Koska teknologiateollisuuden TES on normaalisitovuussopimus, työnantajaliiton jäsenyritykset ovat suoraan sopimuksen piirissä. Jäsenyrityksen rikkomus on samalla liiton rikkomus, mikä lisää virheiden oikeudellisia seurauksia.
"Teknologiateollisuuden TES:n tulkinnassa on usein kyse siitä, miten paikallinen sopimus on laadittu. Puutteellinen dokumentaatio luottamusmiehen kanssa voi tehdä koko järjestelyn mitättömäksi." — Teollisuusliitto ry:n oikeusasiamies, julkinen lausuma 2024 [Teollisuusliitto.fi, 2024]
Virallinen sopimusteksti ja alan juridiset tulkintaohjeet löytyvät Teollisuusliitto ry:n TES-sivulta sekä Teknologiateollisuus ry:n verkkosivuilta. Finlex tarjoaa lakiviitteet suoraan ajantasaisina: finlex.fi.
Teknologiateollisuuden TES ja digitaalinen muutos: uudet haasteet
Suomen teknologiateollisuus käy läpi nopeaa rakennemuutosta — tekoälypohjainen automaatio, robotiikka ja digitaalinen tuotannonhallinta muuttavat työn sisältöjä nopeammin kuin TES:n kaksivuotinen sopimuskausi ehtii reagoimaan. Tämä luo jännitteen vanhan tehtäväluokituksen ja uusien hybridityötehtävien välille.
Konkreettiset TES-tulkintahaasteet uusissa toiminnoissa:
- Koneoppimistyökalujen käyttö tuotannossa: Kun koneistaja valvoo tekoälypohjaista laadunvalvontajärjestelmää, minkä palkkaryhmän tehtäväluokitus soveltuu? TES-tulkinta on vielä vakiintumaton, ja liittotason neuvotteluja käydään.
- Etähuolto ja -kunnossapito: Teknikkoa, joka suorittaa etäyhteydellä koneen diagnostiikan kotitoimistoltaan, koskee etätyön kirjauksen lisäksi myös se, lasketaanko etähuolto "matkustukseksi" vai "toimistotyöksi" — korvaukset eroavat merkittävästi.
- Kaksoisrooli (operaattori ja asiantuntija): Osa teknologiateollisuuden tehtävistä on laajentunut siten, että sama henkilö tekee sekä perinteistä tuotantotyötä (palkkaryhmä VI) että asiantuntijatehtäviä (palkkaryhmä VIII). TES:n mukainen tehtäväluokitus edellyttää kirjallista muutosta työsopimukseen aina, kun pääasiallinen tehtäväsisältö muuttuu.
Nämä tulkintakysymykset muodostavat jo nyt merkittävän osan Teollisuusliiton neuvontapuheluista. Suositus: kirjaa työsopimuksessa tehtäväkuvaus riittävän väljästi, mutta erittele palkkaryhmän perusteena oleva pääasiallinen tehtävä — tämä suojaa molempia osapuolia luokitteluriitojen varalta.
Dossieri kattaa kaikki kuusi keskeistä osa-aluetta yksityiskohtaisesti: palkat ja palkankorotukset, ylityöt ja lisäpalkkiot, loma-ajat, irtisanominen ja työsuhdeturva, työaika ja joustavuus sekä eläke- ja vakuutusturva. Jokainen artikkeli tarjoaa käytännön näkökulman sekä viittaukset ajantasaiseen lainsäädäntöön — Teollisuusliiton julkaisemaan sopimustekstiin ja Finlexiin.
Keitä tämä dossieri palvelee
Teknologiateollisuuden TES 2024–2026 koskettaa monia eri rooleja. Tämä dossieri on rakennettu kolmen keskeisen lukijaprofiilin näkökulmasta:
Työntekijä: Haluat tietää konkreettisesti, paljonko palkkasi nousee, milloin nousee ja miten ylityöt lasketaan. Löydät vastaukset palkka- ja ylityöartikkeleista.
HR-johtaja tai palkanlaskija: Tarvitset tarkan toimenpidejärjestyksen: koska, millä prosentilla ja miten kirjataan. Irtisanomisaikataulukko ja paikallisen sopimisen reunaehdot ovat kriittisintä luettavaa.
Työnantajapuolen juristin tai työoikeusasiantuntijan: Etsit tulkintakysymysten vastausta tai haluat varmistaa, että irtisanomismenettelyt, luottamusmiehen mandaatti ja paikallisten sopimusten dokumentaatio ovat juridisesti kestäviä. Irtisanominen- ja oikeusturva-artikkeli sekä eläke-artikkeli tarjoavat syventävät näkökulmat.
Teollisuusliiton virallinen neuvontapalvelu on tavoitettavissa puhelimitse ja sähköpostitse — yhteydenottotiedot löytyvät sak.fi:stä. Teknologiateollisuus ry:n työnantajaneuvonta palvelee jäsenyrityksiä suoraan.
