OVTES ylityöt ja lisäpalkkiot 2025–2027: ylivelvollisuus, opetustuntilisät ja korvaukset

Teetkö ylivelvollisuutta tai erityistehtäviä, mutta et ole varma, mitä OVTES oikeasti velvoittaa maksamaan? Kunnallinen opetushenkilöstön virkaehtosopimus sisältää useita erillisiä korvauselementtejä ylimääräisestä opetuksesta, erityistehtävistä ja poikkeuksellisista olosuhteista — ja niiden oikea soveltaminen on sekä opettajan oikeus että työnantajan velvoite. Tässä oppaassa käymme läpi OVTES 2025–2027:n mukaisen ylityökorvausjärjestelmän, ylivelvollisuuden ja lisäpalkkioiden logiikan sekä käytännön esimerkkejä niiden laskemisesta.

Ylivelvollisuus vs. ylityö: OVTES:n keskeinen erottelu

Opettajan työssä "ylityö" tarkoittaa eri asiaa kuin tavallisessa työsopimussuhteessa. Tämä on yksi OVTES:n keskeisimmistä erityispiirteistä, jota harva ulkopuolinen ymmärtää oikein.

Ylivelvollisuus (ylivelvollisuuskorvaus, YVK) syntyy, kun opettaja opettaa enemmän tunteja viikossa kuin hänen virkansa opetustuntivelvollisuus (OTV) edellyttää. Ylivelvollisuus ei Työaikalain (872/2019) mukainen ylityö — se on OVTES:n oma käsite. Korvaus on prosentuaalinen osuus kuukausipalkasta per ylivelvollisuustunti, ilman ylityökorotuksia.

Ylityö (Työaikalain mukainen) on puolestaan säännöllisen viikkotyöajan ylittämistä tilanteissa, joissa työ ei perustu opetustuntivelvollisuuteen. Rehtoreilla (kokonaistyöaika) ja muilla kokonaistyöaikamallissa olevilla ylityö lasketaan Työaikalain periaattein — korvaukseen sisältyy 50 %:n korotus kahdelta ensimmäiseltä ylityötunnilta viikossa ja 100 % sen jälkeen.

Lisätyö on kolmas käsite: se tarkoittaa osa-aikaisen opettajan lisätunteja, jotka ylittävät sopimuksessa määritellyn osa-aikaisen OTV:n mutta jäävät alle täyden OTV:n. Lisätyöstä ei makseta korotettua korvausta, vain normaali tuntipalkka.

Käsite	Milloin syntyy	Korvausperuste
Ylivelvollisuus	OTV ylittyy	Normaali tuntipalkka (ei korotusta)
Ylityö (kokonaistyöaika)	38h15min/vk ylittyy	+50 % (2 h), +100 % sen jälkeen
Lisätyö	Osa-aikaisen OTV ylittyy	Normaali tuntipalkka

Ylivelvollisuuskorvauksen laskeminen käytännössä

Ylivelvollisuuskorvaus (YVK) lasketaan OVTES:n mukaisella kaavalla. Se eroaa merkittävästi siitä, miten monet opettajat sen intuitiivisesti ajattelevat.

Kaava: YVK per ylivelvollisuustunti = kuukausipalkka ÷ OTV:n mukainen viikkotuntimäärä

Esimerkki — Tampereen aineenopettaja, OTV = 22 h/vk, kuukausipalkka 3 200 €:

• Tuntipalkka = 3 200 € ÷ 22 = 145,45 €/OTV-tunti
• Opettaa 24 h/vk → 2 h ylivelvollisuutta viikossa
• YVK per viikko = 2 × 145,45 € = 290,90 €

Ylivelvollisuuskorvaukset maksetaan palkan mukana kuukausittain. Laskenta-ajaksi otetaan lukuvuoden viikkotuntimäärät, joten pitkillä lukukausijaksolla korvausmäärä on korkeampi. Tärkeää on, että ylivelvollisuudesta on sovittava etukäteen työnantajan kanssa — opettaja ei voi yksipuolisesti päättää jäädä ylivelvollisuuteen ilman työnantajan nimenomaista pyyntöä tai suostumusta.

À retenir: Ylivelvollisuuskorvaus ei sisällä korotuskerrointa — opettaja saa saman tuntiveloituksen ylimääräisistä kuin normaalin opetuksenkin tunneista. Tämä poikkeaa yksityissektorin ylityökorvauksista merkittävästi.

Erityistehtävien lisäpalkkiot OVTES:ssa

OVTES sisältää lukuisia erityisiä lisäpalkkioita, joita maksetaan tietyistä tehtävistä tai vastuista tavallisen palkan lisäksi. Näistä yleisimmät ovat:

Luokanvalvojan lisä

Luokanvalvoja (ns. oppilasryhmän ohjaaja) saa luokanvalvojan lisää OVTES:n liitteen mukaisesti. Tämä lisä on nykyisin noin 60–80 €/kk riippuen oppilasmäärästä ja oppilaitosmuodosta. Lisä maksetaan automaattisesti, kunhan luokanvalvontatoimi on kirjattu työnantajan päätökseen — siitä ei tarvitse erikseen pyytää.

Mentorointitehtävät

Kokenut opettaja, joka toimii uuden opettajan mentorina, voi saada mentorointilisän. Lisän suuruus sovitaan paikallisesti ja se vaihtelee 30–80 €/kk välillä. Monessa kunnassa mentorointilisä on käytössä osana opettajan ammatillisen kehityksen tukijärjestelmää.

OPS-koordinaattori ja digivastaava

Opetussuunnitelmatyötä tai digitaalisia oppimisympäristöjä koordinoivat opettajat voivat saada harkinnanvaraisen henkilökohtaisen lisän (HKL) tai erillisen vastuulisän. Näistä on sovittava työnantajan kanssa erikseen — automaattisuus puuttuu, toisin kuin luokanvalvojan lisässä.

KVTES:n ylityökorvaukset tarjoavat vertailukohdan: kunta-alan muissa sopimuksissa ylityökorvausten rakenne eroaa merkittävästi opetusalan OTV-mallista. HR-ammattilaisille, jotka hallitsevat molempia sopimuksia, tämä ero on kriittinen tunnistaa.

Iltatyö, viikonlopputyö ja muut erityistilanteen korvaukset

Kaikki opettajat eivät tee työtään vain koulupäivien aikaan. Erityistilanteet — kuten vanhempainillat, oppilasretket, joulujuhlat ja kilpailut — voivat tapahtua ilta-aikaan tai viikonloppuisin. OVTES:n korvausjärjestelmä tunnistaa nämä tilanteet.

Iltatyölisä: OVTES:ssä ei ole erillistä iltatyölisää samalla tavoin kuin monissa yksityissektorin sopimuksissa. Poikkeuksena ovat tilanteet, joissa iltatyö ylittää kokonaistyöajan ja siitä tulee ylityötä (kokonaistyöaikamallissa olevat). OTV-mallissa iltatyötunnit, jotka kuuluvat normaaliin opetusvelvollisuuteen, korvataan normaalisti.

Viikonlopputyö: Jos opettaja työskentelee viikonloppuna työnantajan vaatimuksesta (esim. retkikunta tai koulutapahtuma), korvaus riippuu siitä, onko kyseessä virkavelvollisuuden alainen tehtävä vai vapaaehtoisuuteen perustuva. Pakollisesta viikonlopputyöstä kuuluu korvaus. OTV-mallissa se voi olla ylivelvollisuuskorvausta tai paikallisesti sovittua erilliskorvausta.

Leirikoulut ja retket: Opettajan osallistuminen leirikouluun tai luokkaretkelle on virkavelvollisuus, jos työnantaja niin päättää. Korvaus sovitaan yleensä paikallisesti: voi olla vuorokausipäivärahoja, matkakustannusten korvausta ja mahdollisesti erillinen tehtäväkorvaus. Tärkeää on sopia nämä kirjallisesti etukäteen.

Terveysalan ylityökorvauksista voi ottaa mallia siinä, miten toinen julkisen sektorin sopimus säätelee vastaavia tilanteita — erot ovat opettavat ja korostavat OVTES:n erityisluonnetta.

Täydennyskoulutus- ja suunnittelupäivien korvaukset

OVTES:n täydennyskoulutusvelvoite on tärkeä osa opettajan velvollisuuksien kokonaisuutta. Työnantaja voi velvoittaa opettajaa kolmeen ns. veso-päivään (suunnittelupäivään) lukuvuodessa. Nämä ovat osa virkavelvollisuutta ja maksetaan normaalin palkan mukaan — erillistä koulutuskorvausta ei makseta.

Jos työnantaja velvoittaa täydennyskoulutukseen näiden kolmen päivän lisäksi, on sovittava erikseen korvauksesta. Käytännössä ylimääräisten koulutuspäivien korvaus lasketaan samalla tavoin kuin ylivelvollisuus tai kertaluonteinen tehtäväkorvaus — riippuen siitä, milloin koulutus tapahtuu.

Kesäloman aikana tapahtuva koulutusvelvoite on erityisen herkkä aihe. Opettajan kesäloma on OVTES:ssä pakottavaa oikeutta — työnantaja ei voi yksipuolisesti velvoittaa opettajaa työskentelemään kesäloman aikana ilman asianmukaista korvausta. Jos työnantaja kuitenkin velvoittaa kesäkoulutukseen, tästä on neuvoteltava ja maksettava asianmukainen korvaus Virkaehtosopimuslain (664/1970) mukaisesti.

Oikeutesi palkkavirheessä ylityö- ja lisäpalkkioasioissa

Ylityö- ja lisäpalkkiovirheet ovat käytännössä yleisiä kahdesta syystä: työnantaja ei aina tiedä OVTES:n erityismääräyksistä, tai ylivelvollisuustunnit jätetään kirjaamatta epähuomiossa. Toimintamalli palkkavirheen sattuessa:

1. Kirjaa ylivelvollisuustunnit itse — pidä kirjaa viikoittain opetustunneistasi. Tämä on tärkeä todistusaineisto.
2. Tarkista palkkalaskelma — katso, onko YVK tai lisäpalkkio eritelty siinä. Jos puuttuu, kysy suoraan palkanlaskennalta.
3. Ota yhteyttä OAJ:n luottamusmieheen — hän osaa laskea, paljonko korvausta puuttuu, ja käy työnantajan kanssa neuvottelut.
4. Reklamointi kirjallisesti — jos suullinen pyyntö ei tuota tulosta, kirjaa vaatimus kirjallisesti. Kolmen vuoden vanhentumisaika koskee myös ylityökorvauksia.

Reklamaatiotilanteet ovat opetusalalla usein ratkaistavissa neuvotteluteitse: työnantaja korjaa virheen, kun se osoitetaan. Oikeudellinen polku on harvinainen, mutta mahdollinen.

Usein kysyttyjä kysymyksiä OVTES ylitöistä

Onko ylivelvollisuustunti sama kuin ylityötunti? Ei. Ylivelvollisuus on OVTES-spesifi käsite, joka tarkoittaa OTV:n ylittäviä opetustunteja. Työaikalain ylityö tarkoittaa kokonaistyöajan (38h15min/vk) ylitystä. Opettajalla OTV-mallissa on ylivelvollisuuskorvaus, ei Työaikalain ylityökorvaus.

Maksetaanko veso-päivistä erillinen korvaus? Ei, kolme työnantajan velvoittamaa veso-päivää ovat osa virkavelvollisuutta ja maksetaan normaalilla palkalla. Ylimääräisistä koulutuspäivistä voidaan sopia erikseen.

Pitääkö luokanvalvojan lisää hakea erikseen? Ei, se kirjataan automaattisesti, kun luokanvalvontatehtävä on kirjattu työnantajan päätökseen. Tarkista palkkalaskelmastasi, että lisä on mukana.

Saanko korotusosan ylivelvollisuustunnista? OVTES:n perussäännön mukaan ei — ylivelvollisuuskorvaus on normaalin tuntiveloituksen suuruinen. Poikkeus: jos työnantaja vaatii merkittävää ylivelvollisuutta ja se ylittää tietyn rajan, sopimusmääräykset voivat sallia lisäkorvauksen — tarkistuta tämä OAJ:lta tapauskohtaisesti.

Avertissement: Tämän artikkelin tiedot perustuvat OVTES 2025–2027 -sopimuksen yleisiin periaatteisiin. Yksittäinen tilanne saattaa edellyttää tapauskohtaista tulkintaa — ota yhteyttä OAJ:n neuvontapalveluun tai työoikeuden lakimieheen.

Osa-aikainen opettaja ja lisätyön erityispiirteet

Osa-aikaisella opettajalla on matalampi OTV kuin täysipäiväisellä. Kun osa-aikainen opettaja tekee enemmän opetustunteja kuin hänen osa-aikainen OTV:nsä edellyttää, syntyy lisätyötä — ei ylivelvollisuutta eikä ylityötä Työaikalain mielessä. Lisätyötunneista maksetaan normaali tuntipalkka ilman korotuksia, ja tähän osa-aikainen opettaja on lähtökohtaisesti velvollinen, jos työnantaja sitä kohtuudella vaatii.

Lisätyön ylärajana on täysiaikaisen OTV. Jos osa-aikainen opettaja ylittää myös täysiaikaisen OTV:n, yli menevät tunnit ovat ylivelvollisuutta — ja näistä maksetaan ylivelvollisuuskorvaus. Tämä portaittainen rakenne on tärkeä ymmärtää erityisesti niille, jotka tekevät osa-aikaista työtä ja ottavat sijaisuuksia päälle.

Käytännön esimerkki: Osa-aikainen aineenopettaja, jonka osa-aikainen OTV on 14 h/vk (täyden 22 h/vk sijaan). Hän opettaa 18 h/vk:

• Tunnit 14–22: lisätyötä (normaali tuntipalkka)
• Tunnit 22–: ylivelvollisuutta (ylivelvollisuuskorvaus)

Tässä tapauksessa 18 h/vk jää alle täyden OTV:n, joten kaikki lisätunnit ovat lisätyötä — ei ylivelvollisuutta.

Opettajan sijaisuuden korvaukset

Kun opettaja sijaistaa kollegaansa, korvausperuste riippuu siitä, sopiiko sijaisuus hänen normaaliin OTV:nsä vai ylittääkö sen. Lyhyissä sijaisuuksissa (saman oppilaitoksen sisällä) työnantaja voi pyytää opettajaa ottamaan tunnin "lisätuntina" — tästä maksetaan yleensä kertakorvauksen sijaan ylivelvollisuuskorvauksen mukainen tuntiveloitus, jos OTV ylittyy.

Pitkissä sijaisuuksissa (yli 1 vk) tilanne muuttuu: sijaiselle voidaan antaa virkasijaisen asema, jolloin palkka määräytyy sijaistettavan viran TKP:n mukaan. Tämä voi johtaa palkanlaskun alenemiseen, jos sijainen on aiemmin saanut korkeampaa palkkaa kuin sijaistettavan viran TKP.

Rehtoreita ja apulaisrehtoreita sijaistaville opettajille korvaus on usein selvästi korkeampi, koska rehtorin viran TKP ylittää useimpien opettajien TKP:n. Tässä tapauksessa sijaisuus voi olla taloudellisesti houkutteleva.

Korvaukset koulujen kehittämispäivistä

Kouluissa järjestetään säännöllisesti ns. kehittämispäiviä (tai "oped"-päiviä), joissa koko henkilöstö osallistuu yhteisiin koulutus- tai suunnittelutilaisuuksiin. Kolme ensimmäistä tällaista työnantajan järjestämää päivää kuuluvat virkavelvollisuuteen (veso-päivät). Neljännen tai useamman kehittämispäivän osalta on sovittava korvauksesta erikseen.

OVTES:n puitteissa työnantaja ja OAJ:n paikallisyhdistys voivat sopia lisäkoulutuspäivistä paikallisesti. Sopimuksessa on usein kirjattu, millä korvauksella ja millä ehdoilla opettaja voidaan velvoittaa osallistumaan koulutukseen yli veso-päivien.

Sivusuorituspalkkiot: tentitykset ja arvioinnit

Opettajille maksetaan tietyistä arviointitehtävistä ns. sivusuorituspalkkioita. Näitä ovat esimerkiksi ylioppilaskirjoitusten arvostelu, ammatillisten tutkintojen arviointi ja erityiset näyttötutkintotehtävät. Sivusuorituspalkkiot ovat erillinen korvausjärjestelmä, josta on sovittu joko OVTES:ssä tai Ylioppilastutkintolautakunnan ohjeissa.

Sivusuorituspalkkioiden tasot vaihtelevat tehtävittäin, mutta esimerkiksi ylioppilaskirjoitusten arvostelupalkkiot ovat tyypillisesti muutamia euroja per sensorointitehtävä. Nämä palkkiot maksetaan erillään kuukausipalkasta ja ovat Ylioppilastutkintolautakunnan vahvistamia [Ylioppilastutkintolautakunta, palkkiotaulukko 2025–2026].

Tämä dossier käsittelee myös kunnallisen opetushenkilöstön loma- ja vapaapäiviä, jotka liittyvät läheisesti ylityö- ja lisäpalkkiokysymyksiin erityisesti kesälomakauden osalta.

Kirjallinen sopiminen on avain ongelmien välttämiseen

Monet ylityö- ja lisäpalkkiokiistat syntyvät, koska tehtäväksi annot ja korvaukset on sovittu suullisesti tai ei lainkaan. OVTES antaa raamit, mutta käytännön toimeenpano jää usein paikallisen sopimuksen varaan.

OAJ suosittelee, että opettaja:

• Pyytää kirjallisen vahvistuksen kaikesta ylivelvollisuudesta ennen sen aloittamista
• Tallentaa itse opetustuntinsa viikottain (esim. kalenterimerkintä)
• Tarkistaa palkkalaskelman kuukausittain ja vertaa kirjattuihin lisätunteihin
• Ilmoittaa heti palkanlaskentaan, jos lisäpalkkio tai YVK puuttuu

Proaktiivinen kirjanpito ehkäisee ristiriitatilanteet ennen niiden syntymistä. Työnantajalla on velvollisuus pitää kirjaa tehdyistä tunneista Työaikalain (872/2019) 37 §:n nojalla — tätä velvoitetta soveltaen myös OTV-mallin opettajiin.

Yhteenveto: OVTES ylityö- ja lisäpalkkiojärjestelmän pääkohdat

Kunnallisen opetushenkilöstön lisäkorvausjärjestelmä on monikerroksinen, mutta sen logiikka on selkeä, kun keskeisten käsitteiden erot hallitsee. Pääkohdat tiivistetysti:

OTV-mallissa olevat opettajat (luokan- ja aineenopettajat, lehtorit):

• Ylivelvollisuus syntyy OTV:n ylittyessä — korvataan normaali tuntipalkka, ei korotusosaa
• Erityistehtävälisät (luokanvalvoja, mentori) maksetaan paikallisen sopimuksen tai OVTES:n liitteen mukaan
• Sivusuorituspalkkiot (yo-arvostelu) ovat erillisiä korvauksia

Kokonaistyöaikamallissa olevat (rehtorit, osittain muut):

• Ylityökorvaukset noudattavat Työaikalakia: +50 % ensimmäiset 2 h, +100 % sen jälkeen
• Ilta- tai viikonlopputyön korvaukset sovitaan paikallisesti tai sopimusmääräysten mukaan

Kaikille yhteistä:

• Kolme veso-päivää kuuluu virkavelvollisuuteen ilman lisäkorvausta
• Lisäpäivistä on sovittava erikseen
• Kesäloman aikaisista velvoitteista on neuvoteltava ja maksettava korvaus
• Palkkavirheitä voidaan periä takautuvasti kolme vuotta

Opettajan on tärkeää tietää, mihin kategoriaan omat ylimääräiset tunnit kuuluvat — koska korvausperuste vaihtelee merkittävästi. OAJ:n paikallisyhdistykset auttavat epäselvissä tapauksissa, ja KT:n OVTES-sopimussivu tarjoaa viralliset sopimustekstit tarkistamista varten.

Huomionarvoista on lisäksi, että OAJ ja KT julkaisevat säännöllisesti yhteisiä soveltamisohjeita OVTES:n korvauskysymyksistä. Nämä ohjeet ovat ensisijainen lähde epäselvissä tilanteissa — ennen kuin edes otat yhteyttä lakimieheen. Soveltamisohjeet löytyvät molempien järjestöjen verkkosivuilta OAJ, työ­ehtosopimukset ja soveltamisohjeet 2025–2027.

Paikallinen luottamusmies on usein tehokkain ensikontakti: hän tuntee oman kunnan käytännöt ja pystyy arvioimaan nopeasti, onko kyse virheestä vai paikallisesta sovellutuksesta. Jos kunnassasi ei ole aktiivista OAJ:n luottamusmiestä, ota yhteyttä suoraan OAJ:n aluetoimistoon tai valtakunnalliseen neuvontapalveluun. Kynnys avun pyytämiseen on matala — kyseessä on jäsenpalvelu, johon sinulla on oikeus.