Anna NieminenKuinka monta tuntia opettaja oikeasti tekee töitä viikossa? Opetustuntivelvollisuus (OTV) on se, mitä useimmat tietävät — mutta opettajan todellinen viikkotyöaika on paljon laajempi käsite. Tässä Q&A-oppaassa vastaamme yleisimpiin kysymyksiin OVTES 2025–2027:n mukaisen opettajan työajasta, joustoista ja kokonaistyöaikamallista.
Mikä on opetustuntivelvollisuus (OTV) ja miten se vaihtelee?
Opetustuntivelvollisuus (OTV) on OVTES:n ydinkäsite: se tarkoittaa viikottaista opetustuntien enimmäismäärää, jonka opettaja on velvollinen pitämään. OTV ei kuitenkaan ole opettajan koko työaika — sen lisäksi tulevat suunnittelu, arviointi, kokoukset ja muu pedagoginen työ.
OTV vaihtelee oppilaitosmuodon ja tehtävänimikkeen mukaan:
| Tehtävä | Opetustuntivelvollisuus |
|---|---|
| Luokanopettaja (perusopetus) | 24 h/vk |
| Aineenopettaja (perusopetus) | 22 h/vk (vaihtelee oppiaineittain) |
| Lehtori (lukio) | 17–19 h/vk |
| Lehtori (ammattilaitos) | 16–23 h/vk (alakohtainen) |
| Erityisopettaja | 22–24 h/vk |
| Vararehtori (opetusta hoitava) | Virkohtainen |
Nämä ovat viikottaisia opetustuntimääriä — kouluvuoden aikana pidettäviä. Kesäloman ja muiden kouluvapaiden aikana OTV ei ole voimassa.
Lasketaanko suunnittelu- ja valmisteluaika OTV:hen?
Ei. Suunnittelu, valmistelu, arviointi, kokoukset ja vanhempainillat eivät sisälly OTV:n tuntimäärään. Ne ovat osa opettajan kokonaistyötä, mutta niitä ei erotella erikseen sovitulle tuntimäärälle — toisin kuin kokonaistyöaikamallissa. OTV-mallissa opettaja itse organisoi ajan OTV:n ulkopuolisille tehtäville.
Tämä on sekä vapaus että haaste: opettaja voi itse päättää, milloin valmistelee tunnit, milloin tapaa vanhempia ja milloin arvioi kokeita. Vastapainona työtuntimäärä ei ole rajattu — tutkimusten mukaan suomalaisopettajan kokonaistyöaika on keskimäärin 42–47 tuntia viikossa [OAJ, Opettajan työn kuormitustutkimus 2025].
Mikä on kokonaistyöaikamalli ja miten se eroaa OTV-mallista?
Kokonaistyöaikamallit (KTA-malli) on vaihtoehto perinteiselle OTV-pohjaiselle järjestelmälle. Siinä opettajan työaika määritellään kokonaisena viikkotyöaikana (38 h 15 min/vk), kuten muilla kunnallisilla virkamiehillä.
OTV-malli:
- Vain opetustunnit sovitaan tarkasti (OTV)
- Muu työ on joustavaa ja itseohjautuvaa
- Ylivelvollisuuskorvauksia maksetaan OTV:n ylityksestä
KTA-malli:
- Kaikki työ (opetus + suunnittelu + kokoukset) lasketaan 38 h 15 min/vk
- Ylityöt lasketaan Työaikalain mukaan (ei ylivelvollisuutta)
- Rehtorit pääsääntöisesti KTA-mallissa
KTA-malli tarjoaa selkeämmän rajauksen työ- ja vapaa-ajalle, mutta vähentää joustavuutta. Monessa kunnassa on kokeiltu KTA-mallia vapaaehtoisesti tietyissä kouluissa [OAJ, kokonaistyöaikakokeilun yhteenveto 2024].
Voiko työnantaja muuttaa OTV:tä yksipuolisesti?
Ei, ei merkittävästi. OTV on OVTES:ssä pakottavaa oikeutta — työnantaja ei voi yksipuolisesti korottaa opettajan OTV:tä ilman sopimusmuutosta tai virkamiehen suostumusta. Yksittäisten tuntien lisäys lyhyeksi aikaa on mahdollista ylivelvollisuutena (palkataan asianmukaisesti), mutta pysyvä OTV:n korottaminen edellyttää OVTES:n uudelleenneuvottelua tai paikallista sopimusta.
Työnantaja voi kuitenkin opetustunnit sijoittaa lukukausiohjelmaan oman harkintansa mukaan — se, milloin ja missä tunnit pidetään, kuuluu työnantajan direktio-oikeuteen. Opettajalla ei siis ole oikeutta valita itse tuntiaan tai luokkansa sijaintia, ellei paikallisesti ole sovittu toisin.
Mitä tarkoittaa joustotyö opetusalalla?
Joustotyö (Työaikalain 872/2019 § 13) on sopimus, jossa työntekijä saa merkittävän vapauden päättää oman työntekopaikkansa ja -aikansa. Opetusalalla joustotyön soveltaminen on rajoitettua lähiopetusvelvoitteen vuoksi: opettaja ei voi pitää lähiopetustunteja etänä ilman työnantajan lupaa ja opetuksen luonteen muutosta.
Etätyö opetusalalla tarkoittaa käytännössä valmistelu- ja arviointitehtäviä kotoa käsin — opetustunteja ei pääsääntöisesti voi tehdä etänä. Poikkeus: esim. erityisopetus tai täydennyskoulutustilanteet, joissa etäyhteysopetus on hyväksytty käytäntö.
Miten veso-päivät sijoittuvat opettajan työaikaan?
Suunnittelupäivät (ns. veso-päivät) ovat työnantajan järjestämiä koulutus- ja kehittämistilaisuuksia, joihin osallistuminen on virkavelvollisuus. Niitä on tyypillisesti 3 päivää lukuvuodessa. Nämä päivät eivät vähennä OTV:tä — ne ovat sen lisäksi. Veso-päivät lasketaan opettajan virkavelvollisuuksiin, ja niistä maksetaan normaali palkka.
Onko etätyöoikeus vahvistunut OVTES:ssä?
OVTES 2025–2027 ei sisällä erillistä "etätyöoikeutta" opettajille samaan tapaan kuin monet yksityissektorin sopimukset. Etätyö on työnantajan harkinnassa: sopimus antaa työnantajalle mahdollisuuden sallia etätyötä OTV:n ulkopuolisiin tehtäviin, mutta tästä on sovittava paikallisesti.
Yhä useampi kunta on sopinut kirjallisesti käytännöistä, joilla opettajat voivat tehdä osan suunnittelutyöstä kotoa käsin. Tämä on linjassa Työ- ja elinkeinoministeriön yleisten etätyösuositusten kanssa. Virallisia lähteitä: Akavan etätyöopas 2025.
Avertissement: Tämän artikkelin tiedot ovat yleisiä periaatteita OVTES 2025–2027:n mukaisesta työaikajärjestelmästä. Tapauskohtaisissa kysymyksissä ota yhteyttä OAJ:n neuvontapalveluun.
Miten opettajan kokonaistyöaika jakautuu lukuvuoden aikana?
Lukuvuosi rakentuu Suomessa lukukausien mukaan: syyslukukausi alkaa yleensä elokuun lopulla ja kevätlukukausi päättyy kesäkuun alussa. Opettajan työ ei jakaudu tasaisesti koko lukukauden ajan — ruuhkahuippuja ovat esimerkiksi lukukauden alku (tuntisuunnittelu, vanhempainillat), arviointijaksot ja kouluvuoden loppu.
Luokanopettajalla on 24 OTV-tuntia viikossa läpi lukuvuoden opetusjaksoilla. Syysloman, talviloman ja pääsiäisloman aikana opettajalla ei ole OTV-velvoitetta, mutta suunnittelua saatetaan tehdä. Suunnittelupäiviä (veso-päivät) sijoitetaan usein lukukausien alkuun tai loppuun.
Rehtorit kokonaistyöaikamallissa tekevät 38 h 15 min/vk ympäri vuoden — myös kesäloman aikaan heillä voi olla hallinnollisia velvoitteita, tosin kesälomajärjestely neuvotellaan yksilöllisesti.
Voiko opettaja kieltäytyä lisätunneista?
Ylivelvollisuudesta (OTV:n ylittävistä tunneista) kieltäytyminen on periaatteessa mahdollista — OVTES ei pakota opettajaa ottamaan ylivelvollisuustunteja vasten tahtoaan. Käytännössä työnantajan ja opettajan välillä vallitsee kuitenkin direktiosuhde: työnantaja voi ohjata opettajan työnkuvaa OTV:n puitteissa, mutta ei pakottaa ylittämään OTV:tä ilman suostumusta.
Jos työnantaja painostaa opettajaa ottamaan ylivelvollisuutta vastoin tahtoa, kyseessä voi olla epäasiallinen kohtelu. Tällaisessa tilanteessa kannattaa dokumentoida pyyntö ja kääntyä OAJ:n luottamusmiehen puoleen.
Miten kokonaistyöaikamalliin siirtyminen käytännössä tapahtuu?
Siirtyminen OTV-mallista kokonaistyöaikamalliin edellyttää paikallisen sopimuksen tekemistä kunnan ja OAJ:n paikallisyhdistyksen välillä. Yksittäinen opettaja ei voi siirtyä KTA-malliin ilman tätä paikallista sopimusprosessia.
Käytännössä prosessi etenee näin:
- Kunta esittää aloitteen KTA-mallin käyttöönottamisesta
- OAJ:n paikallisyhdistys neuvottelee ehdoista (palkkaus, ylityörakenne, loma)
- Sopimus allekirjoitetaan ja koulu tai oppilaitos siirtyy malliin
- Siirtyminen arvioidaan sovitun kokeilujakson jälkeen
KTA-mallissa ylityökorvaukset ovat usein korkeammat kuin OTV-mallissa (Työaikalain mukaiset 50 %/100 % korotukset), mutta malli sopii parhaiten opettajille, joiden työ on selkeästi rajattavissa 38 tuntiin viikossa.
Mitä tarkoittaa opetuksessa "päivittäinen enimmäistuntimäärä"?
OVTES ei suoraan säädä päivittäisestä enimmäistuntimäärästä opetukselle, mutta työnantajalla on viran järjestämisvelvoite: opettajalle ei voi asettaa kohtuuttomaksi katsottavaa opetuskuormaa yhdelle päivälle. Opetustuntimäärän sijoittumisessa päiville sovelletaan myös Työturvallisuuslain (738/2002) mukaisia henkistä kuormitusta koskevia periaatteita.
Käytännössä useimmissa kouluissa on vakiintunut käytäntö, ettei opettajalle sijoiteta yli 5–6 peräkkäistä oppituntia yhteen päivään ilman taukoja — mutta tästä ei ole OVTES:ssä erityistä säännöstä. Jos opetustuntien sijoittelu tuntuu kohtuuttomalta, asiasta voi neuvotella rehtorin kanssa tai ottaa yhteyttä OAJ:n paikallisyhdistykseen.
Onko opettajalla oikeus ruokataukoon?
Kyllä. Vaikka OVTES:ssä ei ole erillistä ruokataukosääntelyä, Työaikalain (872/2019) yleinen säännös koskee myös opetusalaa: jos päivittäinen työaika on yli 6 tuntia, työntekijällä on oikeus riittävään taukoon. Opettajille tauot sijoittuvat luontevasti oppituntien välisiin välitunteihin — nämä on katsottu riittäväksi tauotukseksi.
Rehtorit kokonaistyöaikamallissa ovat selkeämmin Työaikalain ruokataukosäännöstön piirissä: yli 6 h päivässä edellyttää vähintään 30 min ruokatauon. Opettajan OTV-mallissa asia on epäselvempi, ja käytäntö vaihtelee kouluittain.
Kaiken kaikkiaan OVTES:n mukainen työaikajärjestelmä on suunniteltu opetustyön erityisluonteen mukaan — se ei mahdu suoraan Työaikalain yleiseen muottiin. Tästä syntyy jatkuvasti tulkintakysymyksiä, joihin OAJ ja KT julkaisevat yhteisiä soveltamisohjeita. Seuraa OAJ:n ajankohtaisia ohjeita pysyäksesi ajan tasalla.
