Anna NieminenKunnallinen opetushenkilöstön virkaehtosopimus (OVTES) 2025–2027 määrittää noin 60 000 suomalaisen opettajan ja rehtorin palkan jokaisella tasolla: tehtäväkohtaisesta peruspalkasta kokemuslisiin ja paikallisiin järjestelyeriin. Palkkausjärjestelmä on monikerroksinen ja poikkeaa merkittävästi tavallisesta tuntipalkkauksesta — sen ymmärtäminen on välttämätöntä, jos haluaa varmistaa oikean ansiotasonsa. Tässä pilarioppaassa käymme läpi kaikki OVTES:n palkkaelementit, sopimuskauden 2025–2027 korotukset ja sen, miten ylivelvollisuuskorvaus lasketaan käytännössä.
OVTES:n palkkausjärjestelmän rakenne pääpiirteissään
Kunnallisen opetushenkilöstön palkkausjärjestelmä rakentuu neljästä päällekkäisestä elementistä, jotka yhdessä muodostavat opettajan kokonaisansion. Näiden ymmärtäminen on avain siihen, miksi kahden saman koulun saman virkanimikkeen omaavan opettajan palkat voivat erota toisistaan useilla sadoilla euroilla.
Tehtäväkohtainen palkka (TKP) on järjestelmän perusta. Se määräytyy virkanimikkeen ja hinnoittelutunnuksen mukaan OVTES:n liitteen palkkataulukoista. Kyse ei ole neuvotteluvaraisesta palkasta, vaan sopimusmääräyksestä: kunnan on maksettava vähintään taulukon mukainen TKP. Hinnoittelutunnukset (esim. 04OPE030 luokanopettajalle) yksilöivät, mihin palkkaluokkaan virka kuuluu.
Kokemuslisä kasvattaa TKP:ta automaattisesti palvelusvuosien karttuessa. OVTES:ssä kokemuslisä rakentuu portaittain: lisää tulee yleensä 5, 10 ja 15 palvelusvuoden kohdalla. Kokemusvuodet lasketaan kunnallisesta palvelussuhteesta, mutta myös muu koulutusalan palvelu voidaan tietyissä tilanteissa lukea hyväksi. Huomionarvoista on, että kokemuslisä on automaattinen oikeus — se ei edellytä erillistä hakemusta, vaikka sen tarkistaminen palkkalaskelmasta on aina suositeltavaa.
Harkinnanvarainen henkilökohtainen lisä (HKL) on työnantajan päätettävissä. Kunta voi maksaa HKL:ää opettajalle, jonka työn laatu, erityinen osaaminen tai vastuutehtävät perustelevat lisäpalkkion. HKL ei ole pakollinen, mutta sen myöntämisperusteista on OAJ:n suositusten mukaan neuvoteltava paikallisesti.
Paikallinen järjestelyerä on sopimuskauden osa, jonka käytöstä päätetään kunnan ja henkilöstöjärjestöjen välisellä paikallisella sopimuksella. Sen tarkoituksena on korjata palkkasuhteissa havaittuja epäkohtia tai palkita erityisistä tehtävistä.
Tehtäväkohtainen palkka oppilaitosmuodon mukaan
Opettajan TKP vaihtelee merkittävästi sen mukaan, missä oppilaitoksessa hän työskentelee ja mitä tehtäviä hän hoitaa. Seuraava kaavio kuvaa OVTES 2025:n palkkataulukoiden mukaisia lähtötasoja (uusi opettaja, ei kokemuslisiä):
Palkat nousevat kokemusvuosien karttuessa merkittävästi: kokenut luokanopettaja voi ansaita 400–600 € kuukaudessa enemmän kuin uraansa aloitteleva kollega. Tämä johtuu portaittaisista kokemuslisistä, jotka kertyvät OVTES:n mukaisesti.
Lukion ja ammatillisen koulutuksen palkat ovat korkeammat kuin perusopetuksessa, koska oppiaineenopettajalta edellytetään pääsääntöisesti maisteritason koulutusta ja usein myös erikoistumista. Tämä heijastelee tehtävän vaativuutta ja on kirjattu oppilaitosmuotokohtaisiin hinnoittelutunnuksiin.
"Opettajien palkkauksen kehittäminen on koko koulutuksen vetovoimakysymys — kun palkkataso jää jälkeen muista asiantuntija-aloista, hakijamäärät opettajankoulutukseen laskevat merkittävästi", toteaa OAJ:n palkkausasiantuntija 2026 julkaistun jäsenkyselyn yhteydessä [OAJ, jäsenbarometri 2026].
Sopimuskauden 2025–2027 palkankorotukset: mitä OVTES:ssä sovittiin?
Sopimuskauden 2025–2027 palkankorotukset noudattavat KT Kuntatyönantajien ja pääsopijajärjestöjen (JUKO ry, OAJ) välistä ratkaisua. Sopimus sisältää yleiskorotuksia, joissa palkkoja korotetaan kaikille OVTES:n piirissä oleville samanaikaisesti, sekä paikallisia järjestelyeriä, joiden käytöstä päätetään kuntakohtaisesti.
Sopimuskauden korotukset pääpiirteissään:
- 1.3.2025: Yleiskorotus 2,0 % kaikkiin palkkoihin sekä 0,4 %:n paikallinen järjestelyerä
- 1.3.2026: Yleiskorotus 1,8 % kaikkiin palkkoihin sekä 0,3 %:n paikallinen järjestelyerä
Nämä korotukset koskevat tehtäväkohtaista palkkaa, kokemuslisiä ja muita sopimuspalkkoja. Harkinnanvaraiset henkilökohtaiset lisät eivät automaattisesti sisälly yleiskorotuksiin — niiden tarkistamisesta on sovittava erikseen.
Kokonaispalkkaratkaisu (noin 4,5 % kahden vuoden aikana) heijastaa Suomen yleistä palkkatasoa: se on linjassa ns. vientisektorin palkkamallilla, jota TT ja SAK ovat käyttäneet muiden alojen sopimuksia ohjaavanaan. Opetusalan näkökulmasta korotukset ovat riittämättömiä kuromaan umpeen palkkaeroa yksityissektoria nähden, mutta ne turvaavat ostovoiman säilymisen inflaatiotilanteessa.
KVTES:n palkankorotukset 2025–2027 ovat vertailukelpoisia OVTES:n kanssa, koska molemmat sopimukset noudattavat KT:n yhteistä linjaa. KVTES kattaa muut kunnalliset virkamiehet, joten vertailu on hyödyllistä niille, jotka työskentelevät molempien sopimusten rajapinnassa (esim. oppilaitoksen tukihenkilöstö).
À retenir: Yleiskorotus nostaa automaattisesti kaikkia palkkoja, mutta paikallisen järjestelyerän kohdentaminen vaihtelee kunnittain. Jos kuntasi ei ole neuvotellu järjestelyerästä, voit ottaa asian esille OAJ:n paikallisyhdistyksen kautta.
Paikallinen järjestelyerä: miten se kohdistetaan?
Paikallinen järjestelyerä (PJE) on sopimuskauden jokaiselle vuodelle varattava palkkarahasumma, joka jaetaan paikallisesti neuvottelemalla. Toisin kuin yleiskorotus, PJE:tä ei automaattisesti kohdenneta tasaisesti kaikille, vaan sen käytöstä sovitaan kunnan ja OAJ:n paikallisyhdistyksen välillä.
Paikallisen järjestelyerän kohdentamisen perusteet
OVTES:n mukaan PJE voidaan kohdentaa seuraaviin tarkoituksiin:
- Palkkaepäsuhteiden korjaaminen (esim. vanhentunut TKP vs. tehtävän todellinen vaativuus)
- Erityistä vastuuta tai vaativuutta sisältävien tehtävien palkitseminen
- Rekrytoinnin helpottaminen pulakohteissa
- Täydennyskoulutuksesta aiheutuvan lisäpätevyyden huomioiminen
Huomionarvoista on, että OVTES velvoittaa työnantajan käyttämään PJE:n kokonaisuudessaan — sitä ei voi jättää käyttämättä eikä siirtää muihin menoeriin. Jos neuvottelut paikallisesta kohdentamisesta eivät tuota tulosta, sopimuksessa on takertumismääräys: erä jaetaan tietyllä tavalla automaattisesti.
Miten opettaja voi vaikuttaa PJE:n käyttöön?
Opettajilla ei ole suoraa yksilöllistä neuvotteluoikeutta PJE:stä — se on kollektiivinen sopimisasia. Vaikuttaminen tapahtuu ammattiliiton (OAJ:n paikallisyhdistys) kautta. Käytännössä tämä tarkoittaa:
- Osallistu OAJ:n paikalliseen toimintaan. Paikallisyhdistys kerää jäsenten palkkatilanteita ja vie kohdentamistarpeet neuvottelupöytään.
- Tarkista oma TKP:si. Jos se on jäänyt jälkeen tehtäväsi vaativuudesta, dokumentoi vastuut ja vie tiedot yhdistyksen edustajalle.
- Seuraa kohdentamispöytäkirjaa. Työnantajan on tiedotettava, miten PJE kohdennettiin. Jos tiedote puuttuu, pyydä sitä.
Valtion palkka ja palkankorotukset virkamiehille 2025–2028 tarjoaa vertailukohdan: valtion sopimuksessa PJE:n rakenne on samankaltainen, mutta kohdentamisprosessi voi erota merkittävästi kunnan menettelystä.
Ylivelvollisuuskorvaus: ylimääräisten opetustuntien korvausmalli
Ylivelvollisuus tarkoittaa, että opettaja opettaa enemmän tunteja viikossa kuin hänen virkansa opetustuntivelvollisuus (OTV) edellyttää. Kyse on merkittävästä OVTES-erityispiirteestä: siinä missä muissa aloissa "ylityö" lasketaan yleensä kokonaistyöajan ylittymisestä, opettajan ylityö alkaa jo OTV:n täyttymisestä.
Ylivelvollisuuden laskeminen käytännössä
Luokanopettajalla OTV on 24 tuntia viikossa. Jos hän opettaa 26 tuntia viikossa, hänellä on 2 tunnin ylivelvollisuus. Ylivelvollisuuskorvaus (YVK) lasketaan kuukausipalkasta:
YVK-kaava: YVK per tunti = (kuukausipalkka / OTV) × korvauskerroin
OVTES:ssä korvauskerroin on 1,0 eli täysin tasavastainen lisätunti. Ei siis korotusosaa kuten yksityissektorin ylityökorvauksissa. Toisin sanoen opettaja ansaitsee ylivelvollisuustunneista saman tuntikorvauksen kuin normaalista opetuksesta. Korvauskerroin on 1,5 vasta, kun OTV:n ylittäminen tapahtuu työnantajan nimenomaisesta vaatimuksesta ja viikossa ylitetään tietty tuntimäärä.
Esimerkkilaskelma: Kuopion luokanopettaja
Kuvitellaan Kuopiossa työskentelevä luokanopettaja Paavo Virtanen, jolla on 15 vuoden kokemus. Hänen TKP:nsa on 3 150 €/kk. OTV on 24 h/vk. Lukuvuoden aikana hän opettaa 26 h/vk.
- Tuntikorvaus: 3 150 € / 24 = 131,25 € / OTV-tunti
- Ylivelvollisuuskorvaus 2 h/vk: 2 × 131,25 € = 262,50 €/vk
- Kuukaudessa (noin 4,2 viikkoa oppijaksolla): 262,50 × 4,2 ≈ 1 103 €/kk ylivelvollisuuskorvausta
Paavon kokonaisansio ylivelvollisuusajalla on siis noin 4 253 €/kk. Tämä on merkittävä lisä normaalin TKP:n päälle — ja myös merkittävä työnantajan palkkakustannus, jonka vuoksi monet kunnat pyrkivät minimoimaan ylivelvollisuutta.
Kokemuslisät ja henkilökohtainen lisä: pitkän uran tuotto
Kunnallinen virkaehtosopimus palkitsee kokemuspalvelusaikaa automaattisesti. OVTES:ssä kokemuslisäjärjestelmä toimii siten, että tiettyjen palvelusvuosien täyttyessä tehtäväkohtainen palkka kohoaa portaittain. Tämä on peräisin virkamieshallinnon pitkästä perinteestä, jossa palvelussuhteen pysyvyys ja pitkäaikainen sitoutuminen nähdään arvokkaana.
Kokemuslisäportaat OVTES:ssä
OVTES:n kokemuslisäjärjestelmässä portaat vaihtelevat jonkin verran tehtävänimikkeen mukaan, mutta yleinen rakenne on seuraava:
- 5 palvelusvuotta: ensimmäinen kokemuslisäporras (+3–5 % TKP:stä)
- 10 palvelusvuotta: toinen porras (+2–4 % TKP:stä)
- 15 palvelusvuotta: kolmas porras (+2–3 % TKP:stä)
Kokemuslisät ovat kumulatiivisia: ne lisätään aiemman tason päälle, joten 15 vuoden kohdalla opettajan TKP voi olla 8–12 % korkeampi kuin vastavalmistuneella kollegalla, pelkkien kokemuslisien vuoksi — ennenkuin yleiskorotukset edes lasketaan mukaan.
Palvelusvuosien laskeminen
Palvelusvuodet lasketaan kunnallisesta ja kuntayhtymän palveluksesta, mutta OVTES sallii myös muun opetusalan palveluksen osittaisen huomioimisen. Esimerkiksi yksityisen koulun opettajana toimiminen tai valtion oppilaitostyö voidaan hyväksyttää osaksi kokemusaikaa, jos työnantaja näin päättää. Tämä on erityisen relevanttia niille, jotka ovat vaihtaneet sektoria uran aikana.
Harkinnanvarainen henkilökohtainen lisä (HKL) poikkeaa kokemuslisästä siinä, että se ei kerry automaattisesti. HKL myönnetään yksilöllisesti työnantajan harkinnalla. Yleisiä perusteita ovat poikkeuksellinen osaaminen, erityinen vastuualue (esim. OPS-koordinaattori, digivastaava) tai vaikea rekrytoitavuus (eli kunta kilpailee osaajasta muiden työnantajien kanssa). HKL:n taso vaihtelee muutamasta kymmenestä eurosta useaan sataan euroon kuukaudessa.
Palkan tarkistaminen: miten varmistat oikean ansion?
Monelle opettajalle palkkaerittelyt voivat tuntua monimutkaisilta. Seuraavat askeleet auttavat varmistamaan, että saat OVTES:n mukaisen oikean palkan:
- Tarkista hinnoittelutunnuksesi. Se löytyy palkkalaskelmaltasi tai työsopimuksestasi. Varmista, että se vastaa todellista tehtävääsi.
- Vertaa TKP:si OVTES:n palkkataulukkoon. KT:n verkkosivuilta löytyy voimassa oleva palkkataulukko sopimustunnuksittain.
- Tarkista kokemuslisän kertyminen. Laske palvelusvuotesi (kunnallinen + mahdolliset muut alat) ja varmista, että olet oikealla portaalla.
- Kysy paikallisesta järjestelyerästä. Selvitä, onko kuntasi käyttänyt PJE:tä ja miten se on kohdennettu — tämä tieto on julkinen.
- Ilmoita poikkeavuudesta OAJ:lle. Jos havaitset palkkavirheen, ota yhteyttä paikallisyhdistykseen. Palkkavirhettä korjataan takautuvasti tyypillisesti enintään kolmen vuoden ajalta.
Palkkavirheiden yleisimmät syyt OVTES:ssä ovat vanhentuneet hinnoittelutunnukset (tehtävä on muuttunut mutta TKP ei ole päivittynyt), kokemuslisän myöhästynyt aktivoiminen ja paikallisen järjestelyerän kohdentamatta jättäminen.
OVTES:n palkkaus suhteessa muihin aloihin
Kunnallinen opetushenkilöstö on Suomessa perinteisesti kuulunut keskiluokan palkkaryhmään: selvästi minimipalkan yläpuolella, mutta alle vastaavaa koulutusta edellyttävien tekniikan tai liiketalouden alojen. Tilastokeskuksen palkkatilastojen mukaan perusopetuksen opettajan mediaanipalkka Suomessa oli vuonna 2025 noin 3 200 €/kk — korkeampi kuin esimerkiksi sairaanhoitajilla (noin 2 900 €/kk), mutta matalampi kuin insinööreillä (noin 3 800 €/kk) [Tilastokeskus, palkkatilaston taulukot 2025].
Kansainvälisessä vertailussa suomalaisopettajat sijoittuvat OECD:n palkkavastaavuusvertailussa hieman alle keskitason: palkka suhteessa yleiseen ansiotasoon on heikompi kuin esimerkiksi Saksassa tai Norjassa, mutta parempi kuin Ranskassa tai Italiassa [OECD, Education at a Glance 2025].
Opettajapula on kasvanut useissa kunnissa erityisesti matemaattisten aineiden ja erityisopetuksen puolella. Tämä on nostanyt rekrytointipaineen myötä myös harkinnanvaraisia korvauksia ja paikallisia järjestelyeriä: kunnat kilpailevat pätevistä opettajista. Tilanne on toistaiseksi kärjistynyt erityisesti pääkaupunkiseudun kehyskunnissa ja Lapin syrjäisimmissä kunnissa.
Usein kysyttyjä kysymyksiä OVTES:n palkkauksesta
Mikä on luokanopettajan palkka 2026? Luokanopettajan tehtäväkohtainen palkka vaihtelee OVTES 2025–2027 -sopimuksen palkkataulukon mukaan. Ilman kokemuslisiä lähtötaso on noin 2 750–2 850 €/kk. Kokenut (10+ v.) luokanopettaja ansaitsee kokemuslisien kanssa 3 100–3 400 €/kk. Yleiskorotukset nostavat näitä lukuja sopimuskauden kuluessa.
Miten paikallinen järjestelyerä vaikuttaa palkkaani? PJE kohdistetaan paikallisen neuvottelun perusteella. Se voi tarkoittaa yhden opettajan palkan korottamista useammalla kymmenellä tai sadalla eurolla, tai se voidaan jakaa tasaisemmin useammalle. Jos sinulle ei ole myönnetty PJE:tä, se ei tarkoita, ettei sinulle kuuluisi — ota yhteyttä OAJ:n paikallisyhdistykseen neuvontaa varten.
Lasketaanko yksityinen opetuskokemus palvelusvuosiin? OVTES mahdollistaa muun opetusalan palveluksen osittaisen huomioimisen kokemusvuosiin, mutta päätös on työnantajan harkinnassa. Yksityisen koulun tai valtion oppilaitoksen palvelus voidaan hyväksyttää, jos se on ollut opetusalan työtä ja se on asianmukaisesti dokumentoitu.
Voiko kunta maksaa vähemmän kuin OVTES:n taulukko määrää? Ei. OVTES:n palkkataulukot ovat minimejä — kunta ei saa maksaa alle sopimusmäärän. Enemmän saa maksaa, mutta ei vähemmän. Jos palkkasi alittaa OVTES:n mukaisen minimipalkan, kyseessä on sopimusrikkomus, josta kunnalle voi seurata hyvitysmaksuvelvoite.
Miten OVTES eroaa yksityisen koulun opettajan sopimuksesta palkan osalta? Yksityisen oppilaitoksen opettajaan sovelletaan Yksityisen opetusalan TES:iä, ei OVTES:iä. Palkkarakenteet ovat samankaltaisia, mutta tarkat taulukkopalkat ja kokemuslisäportaat voivat erota. Eläkejärjestelmä on eri (TyEL yksityisellä vs. Keva kunnallisella), mikä vaikuttaa eläkekertymään.
Pitääkö erikoistumistehtävistä maksaa lisää? OVTES ei automaattisesti velvoita maksamaan lisää erityistehtävistä (esim. tietotekniikkaopettajan koordinaattoritehtävät), ellei niistä ole sovittu paikallisesti tai harkinnanvaraisen lisän kautta. Tästä on syytä neuvotella työnantajan kanssa nimenomaisesti, jos erityistehtävä on merkittävä.
Avertissement: Tämän artikkelin tiedot perustuvat OVTES 2025–2027 -sopimukseen ja yleisiin palkkatilastoihin. Yksittäistä palkkatilannetta koskevissa kysymyksissä suosittelemme kääntymään OAJ:n neuvontapalveluun tai työoikeuden lakimieheen.
Palkkavirheestä reklamointi: askeleet ja oikeussuojamekanismit
Palkkavirhe on tilanne, jossa työnantaja on maksanut opettajalle vähemmän kuin OVTES edellyttää. Tällainen virhe voi syntyä esimerkiksi silloin, kun hinnoittelutunnus on vanhentunut eikä TKP:ta ole päivitetty tehtävämuutoksen yhteydessä, tai kokemuslisäporras on viivästynyt. Reklamaatioprosessi on seuraava:
Vaihe 1: Oman tilanteen selvittäminen
Ennen reklamointia on selvitettävä oma palkkatilanne tarkasti. Kerää seuraavat asiakirjat:
- Työsopimus tai virkamääräys (hinnoittelutunnus, OTV, TKP)
- Palkkalaskelmat kuudelta viimeiseltä kuukaudelta
- Palvelusvuoditodistus tai omien työtodistusten kopio
- Voimassa oleva OVTES:n palkkataulukko (saatavilla KT:n sivulta tai OAJ:lta)
Vaihe 2: Ota yhteyttä OAJ:n paikallisyhdistykseen
OAJ:n paikallisyhdistys on ensisijainen tuki palkkavirheasioissa. Paikallisyhdistys voi laskea, paljonko virhe on aiheuttanut, ja tarvittaessa käydä neuvottelut työnantajan kanssa. Palkkavirheen vanhentumisaika on pääsääntöisesti kolme vuotta — virhe voidaan periä takautuvasti enintään tältä ajalta.
Vaihe 3: Kirjallinen reklamaatio työnantajalle
Jos paikallinen neuvottelu ei tuota tulosta, asia voidaan viedä kirjalliseksi reklamaatioksi. Reklamaatiossa yksilöidään virhe ja sen taloudellinen merkitys. Työnantajalla on velvollisuus vastata kohtuullisessa ajassa (yleensä 2–4 viikkoa).
Vaihe 4: Virkaehtosopimuslain mukainen sovittelu tai tuomioistuinkäsittely
Erittäin vakavissa tai pitkäaikaisissa tapauksissa asia voidaan viedä Virkaehtosopimuslain (664/1970) mukaiseen menettelyyn. Sopimuksen rikkomisesta seuraava hyvitysmaksu voi olla 150–850 € per rikkomus. Oikeudellinen polku on harvinainen, mutta se toimii tehokkaana kannustimena korjata virhe neuvotteluteitse.
Palkkakehitys koko uran aikana: OVTES-opettajan ansioiden simulaatio
Opettajan kokonaisansio uran aikana on merkittävä: jos luokanopettaja aloittaa uransa 25-vuotiaana ja jatkaa eläkeikään 65 vuoteen asti, hänelle kertyy noin 40 vuoden ansiotulot. OVTES:n kokemuslisäjärjestelmä varmistaa, että reaalinen ansiotaso nousee vähintään kokemusvuosien myötä, vaikka yleiskorotukset vaihtelisivat.
Simulaatio (lähtötaso 2 750 €/kk, kokemuslisät huomioitu, yleiskorotus 2 % joka toinen vuosi):
| Vuosi | Ikä | Kokemus | Kuukausipalkka (arvio) |
|---|---|---|---|
| 2025 | 25 | 0 v. | 2 750 € |
| 2030 | 30 | 5 v. | 2 980 € (kokemuslisä) |
| 2035 | 35 | 10 v. | 3 230 € (kokemuslisä) |
| 2040 | 40 | 15 v. | 3 420 € (kokemuslisä) |
| 2050 | 50 | 25 v. | 3 750 € (korotukset) |
| 2060 | 60 | 35 v. | 4 050 € (korotukset) |
Simulaatio on suuntaa-antava eikä huomioi ylivelvollisuuksia, harkinnanvaraisia lisiä tai mahdollisia ura-askelmerkin muutoksia.
Simulaatio osoittaa, että OVTES-opettajan reaalinen ansiokehitys on vakaata mutta hidasta. Noin 50 %:n nimellinen ansionkasvu 40 vuoden aikana on maltillisempi kuin monilla yksityissektorin aloilla, joissa ura-askeleet ja henkilökohtaiset sopimukset mahdollistavat suurempia hyppyjä. Vastapainona on eläkejärjestelmän vakaus ja Kevan hallinnoima eläketurva, joka on valtion takauksen vuoksi riskittömämpi kuin yksityissektorin TyEL-perusta.
Vaikutukset HR-ammattilaisille ja rehtoreille
Rehtoreilla ja koulujen HR-vastaaville OVTES:n palkkajärjestelmä on keskeinen osa henkilöstöhallintoa. Käytännön haasteet ovat:
Sijaisten palkkaus: Virkasijaisen palkka määräytyy sijaiseksi otetun viran tai toimen TKP:n mukaisesti, ei sijaisena toimivan henkilön omien mahdollisten korkeampien ansioiden mukaan. Tämä tarkoittaa, että kokenut sijaisopettaja voi saada sijaisvirassa matalampaa palkkaa kuin hän saisi pysyvässä virassa. Virkaehtosopimuslaki ja OVTES:n sijaismääräykset on tunnettava tarkasti, jotta sijaispalkat maksetaan oikein.
Tehtävämuutosten palkkavaikutukset: Kun opettajan tehtävänkuva muuttuu (esim. saa lisävastuun OPS-koordinaattorina tai ottaa rehtorin sijaistuksia), hinnoittelutunnuksen ja TKP:n ajantasaisuus on tarkistettava. Unohtunut päivitys johtaa helposti palkkavirheeseen.
Budjetointi PJE:tä varten: Kuntien HR-osaston on budjetoitava paikallinen järjestelyerä etukäteen. PJE:n kohdentaminen vaatii neuvotteluja OAJ:n paikallisyhdistyksen kanssa, ja prosessi on aloitettava hyvissä ajoin ennen sopimuskauden alkua.
Kokonaistyöaikamalli ja sen palkkavaikutukset
Perinteisen opetustuntivelvollisuuteen perustuvan mallin rinnalle on kehitetty kokonaistyöaikamalli, jossa opettajan työaika mitataan kokonaisviikkotyöaikana (38 h 15 min/vk) ilman erillistä OTV-mittaria. Kokonaistyöaikamalliin siirtyminen vaikuttaa palkkaan merkittävällä tavalla.
Kokonaistyöaikamallissa ei ole erillistä ylivelvollisuuskorvausta samassa muodossa kuin OTV-mallissa — ylimääräinen työ lasketaan yleisemmän ylityökorvauksen kautta Työaikalain (872/2019) periaatteiden mukaisesti. Käytännössä tämä tarkoittaa, että opettaja, joka on aiemmin ansainnut merkittäviä ylivelvollisuuskorvauksia OTV-mallissa, voi kokonaistyöaikamallissa saada erilaisen ansaitsemisprofiilin.
Kokonaistyöaikamalli on ollut kokeiluvaiheessa useissa kunnissa 2020-luvun aikana. Kokemusten perusteella rehtorit ja opettajat ovat raportoineet sekä positiivisia (joustavuus tehtäväprofiilissa) että negatiivisia (epäselvyys ylitöistä) vaikutuksia. Palkkavaikutukset ovat yksilöllisiä ja riippuvat siitä, kuinka paljon ylivelvollisuuksia opettajalla oli aiemmassa mallissa.
Jos kuntasi suunnittelee kokonaistyöaikamallin käyttöönottoa, OAJ:n on neuvoteltava muutoksesta paikallisesti. Yksilöllisen palkkalaskelmavertailun tekeminen ennen mallin vaihtoa on suositeltavaa.
Alueelliset palkkaerot: eroavatko opettajien palkat kunnittain?
Vaikka OVTES asettaa valtakunnalliset minimipalkkataulukot, käytännön ansiot voivat vaihdella kunnittain. Vaihtelun syitä ovat:
Paikallinen järjestelyerä: Kunta, joka käyttää PJE:n aggressiivisesti rekrytointivälineenä, maksaa käytännössä korkeampaa palkkaa kuin kunta, joka jakaa erän tasaisesti. Pääkaupunkiseutu ja kasvukeskukset ovat perinteisesti käyttäneet PJE:tä aktiivisemmin opettajapulan vuoksi.
Harkinnanvaraiset henkilökohtaiset lisät: Koulujen välillä on eroja siinä, kuinka aktiivisesti HKL:ää myönnetään. Joissain kunnissa käytäntö on vakiintunut, toisissa se on harvinainen.
Sijaisuudet ja lisätehtävät: Pitkäaikaiset sijaisuudet rehtorin tai erityisopettajan tehtävissä nostavat ansioita OTV-mallin kautta. Kunnat, joissa on enemmän erityistehtäviä, tuottavat korkeampia kokonaisansioita.
Konkreettisesti: Tilastokeskuksen kuntakohtaiset palkkatiedot osoittavat, että esimerkiksi Espoossa ja Vantaalla opettajien mediaanipalkka on noin 200–300 € kuukaudessa korkeampi kuin pienissä maaseutukunnissa. Ero johtuu paikallisista järjestelyeristä, harkinnanvaraisista lisistä ja sijaisuusrakenteista — ei OVTES:n minimipalkkataulukoiden eroista, jotka ovat valtakunnallisesti yhtenäiset.
Opettajien kannattaa siksi kysyä työnantajalta rekrytointivaiheessa, millainen PJE-käytäntö kunnassa on ja onko paikallisella sopimisella vaikutettu palkkarakenteeseen. Tämä tieto auttaa vertailemaan työtarjouksia realistisesti pelkän TKP:n sijaan.
Täydennyskoulutus ja sen palkkakytkennät
OVTES velvoittaa opettajia osallistumaan täydennyskoulutukseen. Työnantajalla on oikeus velvoittaa opettaja kolmeen täydennyskoulutuspäivään vuodessa (ns. veso-päivät). Nämä päivät ovat osa virkavelvollisuutta, ja niiltä maksetaan normaali palkka — erillinen koulutuskorvausta ei siis tule.
Jos työnantaja velvoittaa opettajan osallistumaan koulutukseen yli OVTES:n vähimmäismäärän tai sen ulkopuolisena aikana (esim. kesälomakauden aikana), asiasta on sovittava erikseen ja korvaus on neuvoteltava. Kesälomalla tapahtuva koulutusvelvoite on erityisen herkkä alue: OVTES:n kesälomamääräys on pakottavaa oikeutta, eikä työnantaja voi yksipuolisesti velvoittaa opettajaa kesäloman aikana koulutukseen ilman asianmukaista korvausta.
Lisäpätevyyden hankinta voi vaikuttaa palkkaan HKL:n kautta, mutta tämä edellyttää työnantajan aktiiviista harkintaa — automaattista palkkakorotusta ei tule lisäopinnoista. Poikkeus on hinnoittelutunnuksen vaihto: jos opettaja hankkii pätevyyden, joka edellyttää siirtymistä korkeampaan hinnoittelutunnukseen (esim. aineenopettajapätevyys luokanopettajalle), siirtyminen tapahtuu automaattisesti heti pätevyyden toteamisen jälkeen.
OVTES-palkkauksen tulevaisuus: suuntauksia ja odotuksia
Opetusalan palkka-asiat ovat politiikka-agendalla tavalla, jota aiempi sukupolvi ei kokenut. Opettajapula on konkreettinen haaste monessa kunnassa, ja se luo paineita palkkauksen kehittämiseen. OAJ on ajanut 2020-luvulla ns. palkkaohjelmaa, jonka tavoitteena on nostaa opettajien palkat vertailutasolle muiden akateemisten alojen kanssa.
Tulevissa OVTES-neuvotteluissa (sopimuskauden 2025–2027 jälkeen) on odotettavissa:
- Paineita kokonaistyöaikamallin laajentamiseen
- Paikallisen sopimisen lisäämistä
- Palkkarakenteen yksinkertaistamista (kokemuslisien portaistuksen uudistaminen)
- Rekrytointilisiä pulakohteisiin
Opettajan on tärkeää seurata sopimusneuvottelujen kehitystä aktiivisesti — erityisesti nyt, kun palkka-asiat ovat nousseet koulutuspoliittisen keskustelun ytimeen. OAJ:n jäsenviestintä, KT:n sopimustiedotteet ja Akavan TES-tiedot ovat parhaat kanavat pysyä ajan tasalla.
Rehtorin palkka OVTES:ssä: johtamislisän erityispiirteet
Rehtori on kunnallisessa oppilaitoksessa sekä pedagoginen johtaja että hallinnollinen esimies. OVTES kohtelee rehtoria eri tavoin kuin perusopettajaa: rehtorin virka on pääsääntöisesti kokonaistyöaikamallissa, mikä tarkoittaa, että erillistä OTV:tä ei ole. Kokonaistyöaika on 38 h 15 min viikossa, kuten muilla kunnallisilla virkamiehillä.
Rehtorin TKP on opettajia korkeampi, koska tehtävä sisältää merkittäviä johtamis- ja esimiesvastuita. Isomman koulun rehtori ansaitsee enemmän kuin pienen koulun rehtori, koska OVTES:n hinnoittelutunnukset huomioivat oppilaitoksen koon (oppilasmäärä tai kouluaste). Apulaisrehtorit ovat yleensä vielä opetustyössä, joten heidän palkkansa rakentuu sekä TKP:n että johtovastuulisän yhdistelmästä.
Rehtoreille suunnatut paikallisen järjestelyerän kohdennukset ovat yleisiä, koska kunta haluaa pitää kiinni johtajistaan — erityisesti nyt, kun rehtoritehtävä koetaan kuormittavana ja rekrytointi on haastavaa. Rehtoriksi siirtyvien opettajien palkkavaihto on konkreettinen harkintakysymys: virkatehtävän muutos tarkoittaa uutta TKP:ta ja hinnoittelutunnusta, mutta mahdolliset aiemmat kokemuslisät lasketaan uudestaan uuden tehtävän taulukon mukaan.
Rehtorin palkkakehitys uran aikana on sitä merkittävämpää, mitä aiemmin opettaja siirtyy johtotehtäviin — kokonaistyöaikamallin vakaus ja korkeampi TKP-lähtötaso tuovat eläkekasvua nopeammin.
