Kunnallinen opetushenkilöstön virkaehtosopimus (OVTES) 2025–2027 säätelee noin 60 000 kunnallisen opettajan ja rehtorin palvelussuhteen keskeisiä ehtoja. Sopimus on voimassa 1.3.2025–28.2.2027 ja se on solmittu OAJ:n (Opetusalan Ammattijärjestö) ja JUKO ry:n sekä KT Kuntatyönantajien välillä. Sopimuksessa on erityismääräyksiä opetustuntivelvollisuudesta, kesälomasta ja täydennyskoulutusvelvoitteesta — osa-alueita, jotka erottavat OVTES:n muista kunnallisista virkaehtosopimuksista. Tämä dossier käy läpi kaikki kuusi keskeistä sopimusosa-aluetta: palkka, ylityöt, lomat, irtisanominen, työaika ja eläketurva.
Sopimuksen soveltamisala: ketä OVTES koskee?
Kunnallinen opetushenkilöstön virkaehtosopimus (OVTES) on Virkaehtosopimuslain (664/1970) mukainen sopimus, joka sitoo sekä kuntia työnantajina että sopimusjärjestöjen jäseniä. Sopimus kattaa laajan joukon kunnallisessa palveluksessa olevia opetusalan ammattilaisia: luokan- ja aineenopettajat perusopetuksessa, lukion opettajat, ammatillisten oppilaitosten opettajat, rehtorit ja apulaisrehtorit sekä erityisopettajat. Sopimuksen ulkopuolelle jäävät pääsääntöisesti varhaiskasvatuksen erityisopettajat, joita koskee osittain KVTES (Kunnallinen virka- ja työehtosopimus).
OVTES:n piirissä olevilla virkamiehillä on ns. virkasuhde kuntaan, ei tavanomainen työsopimussuhde. Tällä on merkittäviä käytännön seurauksia: virkasuhde antaa vahvempaa irtisanomissuojaa, mutta myös työnantajalle erityisiä toimivaltuuksia esimerkiksi yksipuolisten määräysten antamiseen. Kunnan opetusvirkaa hoitava opettaja on siten eri asemassa kuin yksityisen koulun palveluksessa oleva, jonka työsuhde perustuu Työsopimuslakiin (TSL 55/2001).
Sopimus on hierarkkisesti pakottavaa oikeutta: kunkin opettajan palvelussuhteen ehdot eivät voi alittaa OVTES:n asettamia vähimmäistasoja. Paikallisista sopimuksista voidaan poiketa OVTES:n ehtoihin nähden vain, jos sopimuksessa nimenomaisesti sallitaan paremmat paikalliset ehdot.
Palkkausjärjestelmä ja palkankorotukset sopimuskauden 2025–2027 aikana
OVTES:n palkkausjärjestelmä rakentuu tehtäväkohtaisen palkan (TKP) ja harkinnanvaraisten lisien varaan. Tehtäväkohtainen palkka määräytyy oppilaitosmuodon, tehtävänimikkeen ja hinnoittelutunnuksen perusteella. Esimerkiksi luokanopettajan peruspalkka on sidottu OVTES:n liitteessä 1 vahvistettuihin palkkahinnoittelun taulukoihin, joita tarkistetaan yleiskorotuksilla sopimuskauden kuluessa.
Sopimuskauden 2025–2027 palkankorotukset noudattavat KT Kuntatyönantajien ja pääsopijajärjestöjen yhteisesti sopimaa korotusmallia. Yleiskorotusten lisäksi sopimuksessa on paikallisia järjestelyeriä, joilla voidaan palkita esimerkiksi erityistä vastuuta kantavat opettajat tai korjata paikallisia palkkaepäsuhteita. Kokemuslisä kasvattaa tehtäväkohtaista palkkaa tiettyjen palvelusvuosien jälkeen — tavallisesti 5, 10 ja 15 vuoden kohdalla. Kunta- ja hyvinvointialutyönantajat KT, sopimustiedote 2025
Opettajan palkkauksessa keskeinen erityispiirre on opetustuntipohjainen palkkausmalli. Toisin kuin useimmissa muissa aloissa, opettajan palkka ei ole suoraviivaisesti sidottu tehtyihin työtunteihin viikossa, vaan opetustuntivelvollisuuteen (OTV). Tämä tekee ylivelvollisuuden — ylimääräisten opetustuntien — korvauslaskennasta oman erityisalueensa, jota käsitellään tarkemmin ylityöt-osiossa.
Opetustuntivelvollisuus ja OVTES:n erityinen työaikajärjestelmä
OVTES:n kenties merkittävin erityispiirre on sen poikkeuksellinen tapa järjestää opettajan työaika. Useimmilla aloilla sovelletaan joko säännöllisen työajan (40 h/vk) tai liukuvan kokonaistyöajan mallia. Opettajan työn luonne on kuitenkin erilainen: varsinaista luokkatyötä mitataan opetustuntivelvollisuudella, jonka ohella opettajalle kuuluu suunnittelu- ja valmistelutyötä, kokouksia ja oppilasarviointia.
Luokanopettajan opetustuntivelvollisuus on pääsääntöisesti 24 tuntia viikossa, aineenopettajan 19–23 tuntia oppiaineesta riippuen, ja lukion lehtorin 16–19 tuntia. Velvollisuuden ylittäminen kompensoidaan ylivelvollisuuskorvauksena, joka lasketaan tuntikohtaisesti OVTES:n määräämän kaavan mukaan. Kokonaistyöaikamalliin siirtyneitä koskevat omat, poikkeavat määräykset OAJ, TES-opas 2025.
Lukuvuoden rakenteella on keskeinen merkitys opettajan työn kokonaisuuden hahmottamisessa. OVTES:ssä säädetään myös suunnittelupäivistä (ns. veso-päivät), joita on tyypillisesti 3–5 päivää vuodessa. Nämä ovat osa opettajan virkavelvollisuutta, ja niiden sisältö on työnantajan päätettävissä. Täydennyskoulutukseen osallistumisesta on omat määräyksensä: työnantajalla on oikeus velvoittaa opettaja osallistumaan tiettyyn määrään koulutuspäiviä vuodessa, ja tästä on maksettava asianmukainen korvaus.
Joustavan ja etätyön soveltaminen opetusalalla on kasvanut. Vaikka Työaikalaki (872/2019) tarjoaa yleissäännöt joustotyölle, OVTES:n erityismääräykset rajaavat niiden soveltamista merkittävästi. Lähiopetusvelvoite on pääsääntö: opettaja ei pääsääntöisesti voi tehdä lähiopetustaan etänä ilman työnantajan lupaa ja opetuksen luonteen muuttumista.
Kesäloma ja muut vapaat: opettajan erityinen loma-asema
Opettajan loma-asema poikkeaa merkittävästi tavallisesta vuosilomasta. Vuosilomalakia (162/2005) ei sovelleta OVTES:n piirissä oleviin opettajiin loma-aikojen osalta — sen sijaan opettajilla on OVTES:ssä vahvistettu oikeus kesälomaan, jonka pituus määräytyy palvelusajan mukaan. Tämä kesäloma sisältää pääsääntöisesti koko koulujen kesäloman ajan kesäkuun alusta elokuun loppuun.
Kesäloman lisäksi opettajilla on oikeus syyslomaan, talvilomaan ja pääsiäislomaan koulujen lukukausirakenteiden mukaisesti. Nämä lomat ovat kuitenkin ns. palvelussuhteen mukaisia vapaamuotoisuuksia, jotka työnantaja voi tietyissä tilanteissa jättää pois tai muuttaa — esimerkiksi tilanteessa, jossa opettaja siirtyy kokonaistyöaikamalliin. Sairauslomaa, vanhempainvapaata ja muita perhevapaamuotoja koskevat sekä yleiset lait (kuten Sairausvakuutuslaki) että OVTES:n erityismääräykset, jotka voivat olla lakia edullisempia.
À retenir: Opettajan "kesäloma" ei ole Vuosilomalain mukainen vuosiloma, vaan OVTES:n oma erityissäännös. Tällä on käytännön merkitystä esimerkiksi työsuhteen päättymistilanteissa: lomapäivien taloudellinen arvo lasketaan eri tavoin kuin yksityissektorilla.
Valtion virkamiehiin sovellettava Valtion virka- ja työehtosopimus 2025–2028 tarjoaa mielenkiintoisen vertailukohdan: valtiolla loma-ajat voivat erota kunnallisesta järjestelmästä merkittävästi, vaikka molemmat ovat julkisen sektorin virkasuhteita.
Irtisanominen ja työsuhdeturva OVTES:n piirissä
Opettajan virkasuhde antaa lähtökohtaisesti vahvan suojan työsuhteen päättymistä vastaan. Kunnallinen virkamies voidaan irtisanoa vain Kunnallisesta viranhaltijalaista (304/2003) johtuvilla perusteilla, eikä sovellettavaksi tule Työsopimuslain (TSL 55/2001) irtisanomisperusteet suoraan. Taloudellisilla ja tuotannollisilla perusteilla irtisanominen on mahdollista, mutta sille on asetettu erityisedellytyksiä: tehtävät on oltava tosiasiallisesti vähentyneet, uudelleensijoittamismahdollisuus on selvitettävä, ja irtisanomisaika on asianmukaisesti noudatettava.
OVTES:ssä on lisäksi erityismääräyksiä koeajasta, varoituksesta ennen irtisanomista ja virkamiehen kuulemisvelvoitteesta. Opettajan koeaika on enintään kuusi kuukautta virkasuhteen alkamisesta. Koeajan aikana sekä viranhaltija että työnantaja voivat purkaa virkasuhteen ilman erityistä syytä.
Yhteistoimintamenettelystä säädetään Laissa kunnallisesta yhteistoiminnasta (449/2007). Kuntien on neuvoteltava henkilöstön tai heidän edustajiensa kanssa ennen kuin tehdään päätöksiä, joilla on olennaisia vaikutuksia henkilöstön asemaan. Tämä koskee myös opettajia — esimerkiksi koulujen lakkauttamisia tai yhdistämisiä suunniteltaessa. KVTES:n irtisanomissäännöksiä on hyödyllistä verrata OVTES:iin, sillä molemmat kattavat kunnallisia virkamiehiä, vaikka OVTES sisältää opetusalaa koskevia erityismääräyksiä.
Eläketurva Kevan kautta: julkisen sektorin opettajan eläkeoikeudet
Kunnallisen opettajan eläketurva perustuu Julkisten alojen eläkelakiin (JuEL 81/2016) ja sitä hallinnoi Keva. Toisin kuin yksityissektorin TyEL-vakuutuksessa, kunnallisen opettajan eläkevakuuttamisesta vastaa kunta työnantajana ilman erillisiä neuvotteluja: järjestelmä on automaattinen. Eläkettä kertyy 1,5 % vuotuisesta ansiosta ikävälillä 17–52 vuotta, 1,9 % ikävälillä 53–62 vuotta ja 1,5 % tämän jälkeen [Keva, eläkeopas 2025].
Opettajan erityinen etu on aikaisempi eläkekertymä: ennen vuotta 1995 voimaan tulleet ns. vanhat viransijaisuusehdot ovat saattaneet kerryttää eläkettä aiemmissa palvelussuhteissa. Sopimuksen piirissä olevan opettajan vanhuuseläkeikä määräytyy henkilökohtaisen alimman eläkeiän mukaan, joka on sidottu syntymävuoteen. Vuonna 1965 tai myöhemmin syntyneillä alin eläkeikä on 65 vuotta (muutos vuoteen 2027 mennessä).
Kunta osallistuu eläkemaksun rahoitukseen maksamalla eläkevakuutusmaksun Kevalle. Opettajilla ei ole erillistä vapaaehtoisen eläkevakuutuksen velvoitetta, mutta moni hyödyntää yksilöllisiä vapaaehtoisia eläkevakuutuksia täydentämään lakisääteistä turvaa.
OVTES:n juridinen kehys ja viralliset lähteet
Kunnallinen opetushenkilöstön virkaehtosopimus on siinä mielessä erityislaatuinen, että se toimii usean normitason leikkauspisteessä. Ylimpänä on perustuslain tasolla suojattu opetuksen vapaus ja koulutuksen järjestämistä koskeva lainsäädäntö. Välitasolla ovat opetusalan erityislait, kuten Perusopetuslaki (628/1998) ja Lukiolaki (714/2018), jotka vaikuttavat siihen, mitä opettajan virkatehtäviin kuuluu. Pohjakerroksen muodostaa Kunnallinen viranhaltijalainen (304/2003), joka on OVTES:n yleisin taustatuki.
OVTES itsessään täsmentää, miten nämä normit konkretisoituvat yksittäisen opettajan palvelussuhteen ehdoiksi. Sopimus sisältää sekä pakottavia ehtoja (joista ei saa poiketa) että joustavia määräyksiä (joista voidaan sopia paikallisesti). Paikallisen sopimisen laajuus on kasvanut viimeisten sopimusten aikana: esimerkiksi kokonaistyöaikakokeilut ovat mahdollistaneet opetustuntivelvollisuudesta poikkeavan työn organisoinnin tiettyjen kriteerien täyttyessä.
Virallisia lähteitä seurataksesi: KT:n OVTES-sopimussivu, OAJ:n TES-tiedot, Finlex — sopimustekstit ja Akavan TES-palvelut.
Avertissement: Tämän sivun tiedot on tarkoitettu yleiseen tiedottamiseen, eikä niitä tule pitää oikeudellisena neuvontana. Yksittäistä palvelussuhteen tilannetta koskevissa kysymyksissä suosittelemme kääntymään ammattiliiton tai työoikeuden lakimiehen puoleen.
OVTES neuvotteluosapuolet ja sopimuksen syntyprosessi
Kunnallinen opetushenkilöstön virkaehtosopimus on syntynyt kahden osapuolen välisistä neuvotteluista. Työnantajapuolella neuvottelee KT Kuntatyönantajat (entinen Kunnallinen työmarkkinalaitos), joka edustaa kaikkia Suomen kuntia ja kuntayhtymiä työnantajina. Palkansaajapuolta edustavat JUKO ry (Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö) pääsopijajärjestönä sekä OAJ (Opetusalan Ammattijärjestö) sen tärkeimpänä jäsenyhdistyksenä. OAJ on Suomen suurin opettajajärjestö, johon kuuluu noin 120 000 opettajaa ja kasvatusalan ammattilaista.
Neuvotteluprosessi noudattaa Virkaehtosopimuslain (664/1970) mukaista menettelyä. Sopimus syntyy, kun osapuolet pääsevät yhteisymmärrykseen kaikista keskeisistä ehdoista. Jos neuvottelut pitkittyvät, voidaan turvautua sovittelumenettelyyn — opetusalalla on historiallisesti pyritty ratkaisuun ilman työtaistelutoimenpiteitä, vaikka lakkouhka on ollut neuvotteluja ratkaisevasti nopeuttava tekijä.
Sopimuskauden 2025–2027 neuvottelut käytiin laajemman suomalaisen palkkaratkaisun viitekehyksessä. KT ja pääsopijajärjestöt ovat sitoutuneet kustannuskilpailukykyä tukevaan malliin, jossa palkankorotukset heijastavat yleistä hintatason kehitystä. Palkkaratkaisun ohella neuvottelukierros kattoi myös rakenteellisia kysymyksiä, kuten kokonaistyöaikan laajentamista ja täydennyskoulutuksen resurssointia.
OVTES ja muut kunnalliset sopimukset: asemointi
Kunnallisen sektorin sopimuskentässä OVTES on yksi useista virkaehtosopimuksista. Sen rinnalla ovat mm. KVTES (Kunnallinen virka- ja työehtosopimus), joka kattaa laajan joukon muita kunnallisia virkamiehiä, sekä erilliset sopimukset lääkäreille (LS), tekniselle henkilöstölle (TS) ja tuntipalkka-alaisille (TTES). OVTES:n erityisasema johtuu opetustyön luonteesta: opetustuntivelvollisuuteen perustuva palkkamalli, kesälomajärjestelmä ja täydennyskoulutusvelvoite ovat ainutlaatuisia piirteitä, joita ei löydy muista kunnallisista sopimuksista.
Kunnallinen virka- ja työehtosopimus KVTES 2025–2027 tarjoaa hyödyllisen vertailukohdan: molemmat sopimukset kattavat kunnallisia virkamiehiä, mutta OVTES:n opetusalan erityispiirteet tekevät siitä merkittävästi erilaisemman kokonaisuuden. HR-ammattilaiset, jotka hallinnoivat sekä opettajia että muuta henkilöstöä, törmäävät käytännössä usein tilanteisiin, joissa on selvitettävä, sovelletaanko OVTES:ia vai KVTES:iä — esimerkiksi koulujen tukihenkilöstön osalta.
Yksityisen opetussektorin työntekijöihin sovelletaan eri sopimuksia: yksityisten oppilaitosten opettajiin sovelletaan pääasiassa Yksityisen opetusalan TES:iä, jota neuvottelevat Sivista ry työnantajajärjestönä ja OAJ. Järjestelmät poikkeavat toisistaan erityisesti palkkarakenteen ja eläketurvan (julkinen Keva vs. yksityinen TyEL) osalta.
Käytännön tilanteet: miten OVTES vaikuttaa opettajan arkeen?
Virkaehtosopimus on parhaiten ymmärrettävissä käytännön esimerkkien kautta. Kuvitellaan Tampereella työskentelevä luokanopettaja Kaisa Mäkinen, joka on toiminut kunnallisessa palveluksessa 12 vuotta. Hänen työtä koskevat seuraavat OVTES:n erityispiirteet:
Palkka ja kokemuslisä: Kaisalla on 10 vuoden palvelusvuodet ylittäneen opettajan kokemuslisä, joka on laskettu hänen hinnoittelutunnuksensa mukaisen tehtäväkohtaisen palkkansa päälle. Sopimuskauden 2025–2027 yleiskorotus on nostanut hänen palkkaansa KT:n ilmoittamassa suhteessa.
Opetustuntivelvollisuus ja ylivelvollisuus: Kaisa opettaa säännöllisesti 25 tuntia viikossa — yhden tunnin yli 24 tunnin OTV:n. Tämä ylivelvollisuustunti korvataan hänelle ylivelvollisuuskorvauksena, jonka suuruus on osa-aikainen lisä kuukausipalkasta, jaettuna velvollisuustuntien määrällä.
Kesäloma: Kaisan kesäloma on poikkeuksellisen pitkä: hän vapautuu palvelusvelvoitteesta jo kesäkuun alussa ja palaa töihin elokuun viimeisinä viikkoina. Tätä vapaa-aikaa ei lueta Vuosilomalain (162/2005) mukaisiksi vuosilomapäiviksi, vaan se perustuu OVTES:n erityismääräykseen.
Sairausloma: Jos Kaisa sairastuu pitkäaikaisesti, OVTES:n mukaan hänellä on oikeus palkan säilymiseen pidemmän aikaa kuin monet yksityissektorin sopimukset edellyttäisivät. Pääsääntöisesti kunnallisella virkamiehellä on oikeus täyteen palkkaan 60 päivää ja sen jälkeen 2/3 palkasta seuraavat 120 päivää.
Tällainen käytännön tilanne havainnollistaa, miksi OVTES:n tuntemus on keskeistä niin opettajille itselleen kuin HR-ammattilaisille ja rehtoreille, jotka vastaavat sen toimeenpanosta kouluissa.
Usein kysyttyjä kysymyksiä OVTES 2025–2027:stä
Voinko sopia työnantajani kanssa paremmista ehdoista kuin OVTES takaa? Kyllä, jos OVTES:n kyseinen määräys on joustava eli sallii paikallisen sopimisen paremmasta. Pakottavissa määräyksissä (esim. minimipalkat) työnantaja ei saa sopia heikommista ehdoista, mutta edullisemmista kylläkin. Edullisemmista ehdoista sopiminen on täysin sallittua.
Koskettaako OVTES varhaiskasvatuksen opettajia? Varhaiskasvatuksen opettajia koskee pääasiassa KVTES, ei OVTES. Esiopetuksessa työskentelevät opettajat voivat kuitenkin kuulua OVTES:n piiriin, jos he toimivat koulujen yhteydessä järjestetyssä esiopetuksessa. Tämä raja-alue voi olla tulkinnanvarainen — tarkistuskeino on selvittää viran tai toimen hinnoittelutunnus.
Mitä tapahtuu, jos kunta rikkoo OVTES:n mukaisia velvoitteita? Virkaehtosopimuksen rikkominen voi johtaa hyvitysmaksuvelvoitteeseen Virkaehtosopimuslain 21 §:n nojalla. Toisin sanoen työnantaja voi joutua maksamaan sopimuksen rikkomisesta sopimussakkoa. Yksittäisen virkamiehen oikeussuoja toteutuu ennen kaikkea ammattiliiton kautta: OAJ avustaa jäseniään työriitojen ratkaisemisessa ja tarvittaessa vie asiat oikeuteen.
Lasketaanko opettajan lomakorvaus OVTES:n vai Vuosilomalain mukaan? Opettajan loma ei ole Vuosilomalain (162/2005) mukainen vuosiloma, joten lomakorvausta ei lasketa Vuosilomalain kaavalla. OVTES:n erityissäännökset määräävät, miten korvaus lasketaan työsuhteen päättyessä — tällöin sovelletaan opetustuntivelvollisuuden mukaista palkkalaskentaa, joka voi johtaa eri lopputulokseen kuin Vuosilomalain kaava yksityissektorilla.
OVTES:n seuraaminen ja ammatillinen tuki
Sopimuksen kehittyminen ei pääty allekirjoitushetkeen. Sopimuskauden 2025–2027 aikana KT ja OAJ seuraavat paikallista sopimista ja julkaisevat neuvontakirjeitä sekä tulkintaohjeita. Erityisesti kokonaistyöaikakokeilut ja uudet joustavan täydennyskoulutuksen mallit tuottavat käytännön soveltamiskysymyksiä, joihin vastataan yhteisten ohjeiden kautta.
OAJ:n paikallisyhdistykset toimivat opettajien ensisijaisena neuvontapisteenä: ne auttavat palkkaneuvotteluissa, selvittävät ylivelvollisuuskorvauslaskelmia ja tukevat jäseniä ristiriitatilanteissa. Rehtoreille ja koulujen johtoryhmille KT tarjoaa omat koulutuspalvelunsa, jotka kattavat OVTES:n soveltamisen käytännön tilanteissa. Juridisesti monimutkaisissa kysymyksissä — kuten pitkittyvissä irtisanomiskiistoissa tai virkasuhteen ehtojen kiistanalaisessa tulkinnassa — kannattaa kääntyä työoikeuteen erikoistuneen lakimiehen puoleen, jolla on kokemusta nimenomaan julkisen sektorin virkasuhteiden erityispiirteistä.
