Sanna VirtanenElintarvikealan TES 2025–2027 vahvistaa 3,5 %:n yleiskorotuksen kaikille sopimuksen piirissä oleville 1.3.2025 alkaen, ja 2,0 %:n korotuksen 1.3.2026 alkaen. Palkkaluokka määräytyy työn vaativuuden mukaan luokituksissa A–D, joihin lisätään henkilökohtainen palkanosuus työkokemuksen perusteella. Kylmätilatyössä ja pakkastyössä maksetaan lakisääteisten vähimmäistasojen päälle erillisiä TES-lisäkorvauksia. Työnantaja ei voi alittaa sopimuksen mukaisia palkkataulukkoarvoja — myös järjestäytymättömissä yrityksissä on noudatettava alan yleissitovaa sopimusta.
Elintarvikealan palkkarakenne 2025 — palkkaluokat A–D selitettynä
Elintarvikealan TES 2025–2027 jakaa tuotantotyöntekijöiden tehtävät neljään palkkaluokkaan työn vaativuuden perusteella. Luokittelu on sopimuksen keskeinen pilari, jonka ymmärtäminen on välttämätöntä sekä palkansaajalle että HR-ammattilaiselle.
Palkkaluokka A kattaa yksinkertaisimmat tuotantotehtävät, joihin ei vaadita erityistä koulutusta tai kokemusta. Tähän luokkaan kuuluvat esimerkiksi pakkaamo- ja peruslajittelutehtävät. Perustuntipalkka (1.3.2025): 12,40 €/h.
Palkkaluokka B kattaa tehtävät, jotka edellyttävät jonkin verran opastusta tai perehdytystä, mutta ei ammatillista tutkintoa. Tavallisimmat B-luokan tehtävät ovat linjaoperaattorin, sekoittajan ja pakkauskoneen käyttäjän roolit. Perustuntipalkka (1.3.2025): 13,20 €/h.
Palkkaluokka C edellyttää ammatillista osaamista tai vastaavaa työkokemusta. Tähän kuuluvat esimerkiksi prosessinhoitajat, koneenhoitajat ja laadunvarmistuksen kenttätyöntekijät. Perustuntipalkka (1.3.2025): 14,05 €/h.
Palkkaluokka D kattaa vaativimmat tuotantotehtävät, jotka edellyttävät merkittävää ammattitaitoa, erikoiskoulutusta tai monitaitoisuutta. Luokkaan kuuluvat esimerkiksi kunnossapitoasentajat, säätöteknistä osaamista vaativat prosessinvalvontatehtävät. Perustuntipalkka (1.3.2025): 14,90 €/h.
Tärkeää: Nämä ovat taulukkopalkkojen alarajat. Monissa yrityksissä maksetaan taulukkopalkan päälle henkilökohtainen lisä (5–15 % taulukosta), joka perustuu työkokemukseen, tehtävien monipuolisuuteen tai yrityksen omaan palkkaohjelmaan.
Palkankorotukset 2025 ja 2026 — miten korotukset lasketaan?
Sopimuskauden 2025–2027 palkankorotusmalli on kaksivaiheinen. Ensimmäinen korotus, 3,5 %, astui voimaan 1.3.2025, ja toinen, 2,0 %, astuu voimaan 1.3.2026. Korotukset ovat yleiskorotuksia, eli ne kohdistuvat kaikkiin palkkaluokkiin prosentuaalisesti samanlaisina.
Miten yleiskorotus lasketaan kuukausipalkkaan?
Yleiskorotus lasketaan työntekijän senhetkiseen taulukkopalkkaan. Jos kuukausipalkka on 2 500 €, 3,5 %:n korotus lisää siihen 87,50 €, jolloin uudeksi kuukausipalkaksi tulee 2 587,50 €. Seuraavana vuonna 2,0 %:n korotus lasketaan tästä uudesta tasosta: 2 587,50 × 1,02 = 2 639,25 €.
Henkilökohtainen palkanosuus ja kokemuslisä
TES:n mukaan työnantaja voi maksaa taulukkopalkan päälle henkilökohtaisen palkanosuuden, joka perustuu työkokemukseen ja tehtävän hoitamisessa osoitettuun osaamiseen. Kokemuslisän laskentaperuste on seuraava:
- 2–5 vuotta alalla: +3 % taulukosta
- 5–10 vuotta: +5 % taulukosta
- Yli 10 vuotta: +7–9 % taulukosta (yrityksittäin vaihteleva)
Kokemuslisä lasketaan korotuksen jälkeisestä taulukkopalkkatasosta — se ei jää "kuolleeksi" vaan kasvaa yleiskorotuksen myötä automaattisesti.
Kylmätyölisät ja elintarvikealalisät — paljon lisää maksetaan käytännössä?
Yksi elintarvikealan TES:n erikoispiirteistä on kylmätyökorvausten tarkkuus. Toisin kuin monilla muilla toimialoilla, elintarvikealalla voidaan viettää merkittävä osa työvuorosta kylmätiloissa — ja jokainen tunti on korvattava.
Kylmätyölisä (alle 0 °C)
Kun työ tapahtuu alle 0 °C:n lämpötilassa, maksetaan kylmätyölisä vähintään 0,42 €/tunti. Tämä koskee esimerkiksi kylmävarastoja, pakastelogistiikkaa ja kylmiöissä tehtäviä pakkaustehtäviä. Jos työvuorosta 3 tuntia kuluu kylmätilassa, kylmätyölisä on 3 × 0,42 = 1,26 € kyseiseltä vuorolta.
Pakkastyölisä (alle −15 °C)
Alle −15 °C:n lämpötiloissa — tyypillisesti pakastevarastoissa ja kylmäketjun kriittisissä pisteissä — lisä nousee vähintään 0,75 €/tunti. Vuositasolla tämä voi merkitä 500–800 €:n lisätuloa säännöllisessä pakkastyössä.
Raakalihalisä
Raakalihankäsittelyssä maksetaan monissa ETL:n jäsenyrityksissä erillinen raakalihalisä, joka on tyypillisesti 0,15–0,35 €/tunti. Tämä perustuu paikalliseen sopimukseen tai yrityksen omaan käytäntöön, ei suoraan TES:n vähimmäisvaatimukseen — mutta se on alalla niin vakiintunut, että sen puuttuminen on poikkeuksellista.
Esimerkkilaskelma kuukausitasolla:
Tamperelainen Maija Mäkinen (palkkaluokka B, 8 vuotta alalla) työskentelee kalanjalostamossa:
- Taulukkopalkan mukainen tuntipalkka: 13,20 € (+ 5 % kokemuslisä = 13,86 €/h)
- Työtunteja/kk: 168 h
- Kylmätyötunteja: 80 h (klo kylmätilassa, alle 0 °C)
- Kuukausipalkka: 168 × 13,86 € = 2 328,48 €
- Kylmätyölisä: 80 × 0,42 € = 33,60 €
- Yhteensä: 2 362,08 €/kk (brutto, ennen veroja)
Kokemuslisän ja kylmätyölisän merkitys on huomattava: ilman niitä sama työ olisi 2 217,60 €/kk.
Elintarvikealan palkat vs. muut teollisuudenalat — missä mennään?
Elintarvikealan palkat sijoittuvat suomalaisessa teollisuuspalkkavertailussa hieman alle teknologia- ja kemianteollisuuden tasojen. Vertailu auttaa hahmottamaan, mitä sopimus tarjoaa suhteessa kilpaileviin aloihin.
Teknologiateollisuuden TES 2024–2026:n palkkaluokkien tuntitasot alkavat hieman korkeammalta — tyypillinen perusteollisuuden operaattoriluokan tuntipalkka on 14–16 €/h, kun elintarvikealalla se on 12,40–14,90 €/h. Kemian perusteollisuuden palkankorotusten rakenne 2025–2027 on samankaltainen — 3,2 % + 1,9 %.
Miksi elintarvikeala on joissakin palkkaluokissa edullisempi?
Elintarvikeala on tuottavuudeltaan alhaisempi kuin esimerkiksi metalli- tai kemianteollisuus — automaatioaste on alhaisempi ja vientipreemiot pienempiä. Toisaalta alan työnkuvat ovat usein fyysisesti raskaita ja hygieniavelvoitteiden vuoksi tiukasti säädeltyjä, mikä lisää sekä työkuormaa että koulutusvaatimuksia.
Teollisuusliiton vanhempi neuvottelija Antti Järvinen toteaa: "Elintarvikealan sopimuskausi 2025–2027 oli ensimmäinen kerta pitkään aikaan, jolloin yleiskorotusprosentti ylitti 3 % ensimmäisenä vuonna. Tämä on historiallisesti merkittävä saavutus — inflaatiokorjattuna se tarkoittaa positiivista reaalipalkkojen kehitystä, vaikka kustannuspaineet ovat alalla kovat." [Teollisuusliiton tiedote, 4/2025]
Paikallinen sopiminen ja palkkauksen täydentäminen
Elintarvikealan TES 2025–2027 avaa mahdollisuuksia paikalliseen sopimiseen useassa asiassa. Palkkauksessa paikallinen sopiminen tarkoittaa käytännössä seuraavaa:
Yrityskohtainen palkkaohjelma
Työnantaja voi luottamusmiehen kanssa sopia kirjallisesti yrityskohtaisesta palkkaohjelmasta, joka täydentää TES:n taulukkopalkkarakennetta. Tällainen ohjelma voi sisältää:
- Suoritusperusteinen lisä (esim. 0–8 % peruspalkan päälle)
- Tiimibonukset (ryhmätuottavuuteen sidottu)
- Osaamislisä (sertifikaatit, kaksikielisyys, turvallisuusvastaavan tehtävät)
- Joustavuuslisä (halukkuus tehdä erikoisvuoroja tai lyhyellä varoitusajalla vuoroja)
Yrityskohtaisessa palkkaohjelmassa on kuitenkin ehdoton alaraja: taulukkopalkkaa ei saa alittaa missään tilanteessa. Paikallinen sopiminen voi siis vain parantaa, ei heikentää sopimustasoa.
Tulospalkkio elintarvikealalla
Monet elintarvikealan suuryritykset — HKScan, Valio, Atria, Fazer — maksavat vuosittaisen tulospalkkion, jonka suuruus vaihtelee 200–1 500 € välillä. Tämä ei ole TES-velvoite vaan yrityskohtainen käytäntö, mutta se on vakiintunut osaksi alan palkitsemiskokonaisuutta.
Tulospalkkion ehdot ja mittarit (kannattavuus, reklamaatiotaso, poissaoloprosentti) on sovittava kirjallisesti ennen tilikauden alkua. Jos kriteerit täyttyvät, palkkio on maksettava — sen jälkikäteinen leikkaaminen tai muuttaminen edellyttää molempien osapuolten suostumuksen.
Säästövapaa — palkallinen vapaa vai raha?
Säästövapaa tarkoittaa, että ylityökorvauksia tai lomarahaprosenttia voidaan paikallisesti sopia kerättäväksi "vapaapankkiin" rahana nostamisen sijaan. Säästövapaa on verotuksellisesti samanlainen kuin lomakorvaus — se kirjataan työnantajan palkkajärjestelmään ja nostetaan työntekijän valinnan mukaan joko vapaana tai rahana.
Palkan maksaminen, viivästykset ja virheellinen palkkalaskelma
Elintarvikealan TES edellyttää, että palkka maksetaan kerran kuukaudessa sovittuna päivänä — tyypillisesti kuun 15.–25. päivä. Työnantajan on toimitettava palkkalaskelma samalla, kun palkka maksetaan.
Mitä tehdä virheellisen palkkalaskelman sattuessa?
Jos palkkalaskelmassa on virhe — esimerkiksi kylmätyölisä puuttuu tai ylityöt on laskettu väärin — menettely on seuraava:
- Ota yhteyttä työnantajaan kirjallisesti (sähköpostilla dokumentaation saamiseksi) ja pyydä oikaisua. Liitä mukaan oma laskelmasi virheestä.
- Anna työnantajalle 14 päivää korjata tilanne. Pienissä yrityksistä vastaus tulee usein nopeammin.
- Jos oikaisua ei tapahdu, ota yhteyttä Teollisuusliiton paikalliseen aluetoimistoon tai luottamusmieheen. Liitto tarjoaa maksutonta lakimieskonsultaatiota jäsenille.
- Viimeisenä keinona on kanne työtuomioistuimessa tai käräjäoikeudessa. Palkkakanteissa ei vaadita yleensä kirjallista esisopimusta — suullinen todistus ja palkkalaskelmat riittävät näytöksi.
À retenir: Palkkasaatavien vanhentumisaika on 5 vuotta (Laki velan vanhentumisesta 728/2003, 4 §). Vanhempia palkkavirheitä ei voi vaatia oikaisua — kirjaa palkkalaskelmat talteen.
Yleissitovuus — koskee myös järjestäytymättömiä työnantajia
Elintarvikealan TES on vahvistettu yleissitovaksi, mikä tarkoittaa, että kaikki alan työnantajat — riippumatta siitä, ovatko he ETL:n jäseniä tai ei — ovat velvollisia noudattamaan sen vähimmäistasoja. Yleissitovuuden vahvistaa Sosiaali- ja terveysministeriön yhteydessä toimiva valtakunnansovittelija vuosittain.
Jos työnantaja ei kuulu liittoon mutta toimii alalla, jonka TES on vahvistettu yleissitovaksi, hän ei voi maksaa sopimustasoa alempia palkkoja ilman lainrikkomusta. Tähän nojaten työnantaja ei voi myöskään vedota "emme kuulu liittoon, emme noudata TES:ää" -argumenttiin.
Työnantajalle: palkkarakenteiden hallinta HR-järjestelmässä
HR-ammattilaisille ja palkanlaskennalle elintarvikealan TES 2025–2027:n kaksi palkankorotusta tarkoittavat kahta tehtävälistaa: 1.3.2025 ja 1.3.2026 tehtävät päivitykset.
Mitä HR:n on tehtävä 1.3.2025 ja 1.3.2026?
Konkreettinen tehtävälistat:
- Päivitä palkkataulukot HR-järjestelmässä ennen ensimmäistä korotuspäivää (viimeistään helmikuun lopussa).
- Tarkista kokemuslisien peruste — päivittyykö se automaattisesti vai manuaalisesti?
- Päivitä kylmätyölisien tuntimäärätiedot — liittyykö tähän RFID- tai työvuorojärjestelmän päivitystarpeita?
- Tiedota henkilöstölle kirjallisesti uudesta palkkarakenteesta — työnantajalla on tiedonantovelvollisuus (TSL 2:4).
- Tarkista tulospalkkiokriteerit — vastaako sopimuskauden ensimmäinen tilikausi uusia olosuhteita?
Palkanlaskennan sudenkuopat elintarvikealalla
Kolme yleisintä HR-virhettä, joita elintarvikealan palkanlaskennassa tapahtuu:
- Ylityökorvauksen laskenta tasoittumisjakson perusteella: ylityö on laskettava jakson kokonaistuntien eikä yksittäisen päivän perusteella.
- Kylmätyölisän puuttuminen lyhyiltä tilakäynneiltä: lisi on maksettava myös 30 minuutin kylmätilakäynneistä, ei pelkästään täysistä vuoroista.
- Lomaltapaluurahan maksuajankohta: se on maksettava lomapalkan yhteydessä, ei myöhempänä ajankohtana.
Palkkakehityksen seuranta — miten vertailla omaa palkkaa?
Elintarvikealan TES 2025–2027:n palkkataulukot ovat julkisia, mutta henkilökohtaisen palkkatason vertailu ei ole aina yksinkertaista. Seuraava ohje auttaa selvittämään, vastaako oma palkka sopimuksen tasoa.
Vaihe 1: Selvitä palkkaluokkasi
Pyydä työnantajaltasi kirjallisesti tieto siitä, mihin palkkaluokkaan (A–D) sinut on luokiteltu ja millä perusteella. Tämä on sinulle lain mukainen oikeus (TSL 2:4, tiedonantovelvollisuus). Jos luokitteluperuste tuntuu epäselvältä, kysy luottamusmieheltä tai liiton neuvonnasta.
Vaihe 2: Laske tuntipalkka tarkasti
Kuukausipalkka / säännölliset työtunnit = tuntipalkka. Säännöllisten tuntien lisäksi laskelmaan on lisättävä kaikki lisät: kylmätyölisät, vuorolisät, henkilökohtainen lisä ja mahdolliset muut lisät. Jos laskennallinen tuntipalkka jää palkkataulukon alarajan alle, sinulla on oikeus vaatia oikaisua.
Vaihe 3: Vertaa alan mediaanitasoon
Teollisuusliiton palkkatutkimusdata ja ETL:n työsuhdeohjeistus tarjoavat vertailutietoja alan palkkakehityksestä. SAK julkaisee vuosittain palkkatilastot, joissa elintarvikeala on omana kategorianaan SAK:n sopimusohjeet.
Keskeinen muistisääntö: Palkkataulukon alaraja ei ole "normaali palkka" — se on lain mukainen minimi. Neuvottele henkilökohtainen lisä aktiivisesti, erityisesti jos sinulla on pitkä kokemus, erikoisosaaminen tai toimit monipuolisissa tehtävissä.
Vastuuvapauslauseke: Tässä artikkelissa esitetyt palkkatasot ja laskentaesimerkit perustuvat ETL-Teollisuusliitto TES 2025–2027:n julkisiin tietoihin. Ne eivät ole juridista neuvontaa. Ota tarvittaessa yhteyttä Teollisuusliiton lakimieheen tai luottamusmieheen.
Naisten ja miesten väliset palkkaerot elintarvikealalla
Elintarvikealan TES on sukupuolineutraali — palkkaluokat eivät erota naisia ja miehiä. Silti Tilastokeskuksen yritysrekisterin mukaan elintarvikealan mediaanipalkka oli vuonna 2024 naisilla 2 420 €/kk ja miehillä 2 680 €/kk — ero on 10,7 % [Tilastokeskus, 2024].
Tämä ero ei johdu sopimustason rikkomisesta vaan työn lajittelusta. Naistyöntekijät sijoittuvat useammin A- ja B-palkkaluokan tehtäviin (pakkaus, lajittelu), kun taas miehet ovat yliedustettuina C- ja D-luokassa (kunnossapito, prosessinvalvonta). Teollisuusliiton tasa-arvotutkimus tunnistaa tämän rakenteen ja suosittaa yrityksille säännöllisiä tasa-arvosuunnitelmia, joissa palkkaluokkien jakaumaa seurataan sukupuolittain.
TES:n tasa-arvomääräys (§ 21) velvoittaa työnantajan seuraamaan palkkaeroja ja pyrkimään niiden tasoittamiseen. Käytännössä tämä tarkoittaa, että HR-johdon on vuosittain arvioitava, onko tehtäväluokittelussa tapahtunut vinoutumaa — ja korjattava se yhteistyössä luottamusmiehen kanssa.
Mitä tasa-arvosuunnitelma tarkoittaa palkanlaskennassa?
Tasa-arvolaki (609/1986) 6a §:n mukaan yli 30 henkilön yritykset ovat velvoitettuja tekemään tasa-arvosuunnitelman, joka sisältää palkkakartoituksen. Elintarvikealalla tämä tarkoittaa käytännössä:
- Listaa kaikki tehtävät palkkaluokittain ja sukupuolittain.
- Laske mediaanipalkka molemmille sukupuolille luokkakohtaisesti.
- Jos mediaaniero saman luokan sisällä on yli 5 %, selvitä syy.
- Jos syytä ei löydy tehtäväsisällöstä, tarkista luokitteluprosessi.
Osa-aikaisten ja määräaikaisten palkkaus elintarvikealalla
Osa-aikainen työ on elintarvikealalla yleistä erityisesti pakkaamo- ja jakelupuolella, jossa tarve vaihtelee tuotannon sesonkien mukaan. TES 2025–2027 suojaa osa-aikaisia seuraavasti:
Osa-aikatyön palkkausperiaatteet
Osa-aikatyöntekijä saa saman tuntipalkan kuin kokoaikainen, samaan palkkaluokkaan sijoittuva kollega. Palkkaluokka ei muutu sen vuoksi, että työtunteja on vähemmän. Jos osa-aikainen tekee yli sovitun tuntimäärän, ylimenevät tunnit korvataan ylityönä normaalin ylityökynnyksen mukaisesti.
Kokemuslisä kertyy osa-aikaiselle samalla tavalla kuin kokoaikaiselle — laskennallisena vuosina, ei absoluuttisina työtunteina. Kaksi vuotta osa-aikatyötä merkitsee kaksi vuotta kokemuslisätaulukkoon.
Määräaikaiset sopimukset ja palkkaus
Elintarvikealalla on paljon sesonkimääräaikaisia työsopimuksia — kesäsesonki esimerkiksi jäätelö- ja virvoitusjuomateollisuudessa, joulupaikkailu lihanjalostamoissa. Määräaikainen saa saman TES-mukaisen palkan kuin vakituinen — sopimuksen luonne ei oikeuta alempaan palkkaan.
Toistuvat lyhyet määräaikaiset sopimukset saman työnantajan kanssa voivat muodostua laittomaksi työsuhdeketjuksi, jos tilanne muistuttaa vakituista tarvetta. TSL 1:3:n mukaan toistuvia määräaikaisuuksia on käytettävä vain, kun on perusteltu syy. Teollisuusliitto on ajanut useita tapauksia, joissa sesonkimääräaikaiset ovat käytännössä muodostaneet jatkuvan työsuhteen — ja voittanut ne.
Palkkaus käytännön tilanteissa — viisi esimerkkiä
Teorian sijasta seuraavat esimerkit havainnollistavat, miten palkkausmääräykset toimivat tyypillisissä elintarvikealan tilanteissa.
Tapaus 1: Vuoronvaihto ja vuorolisät
Jyväskyläläinen Risto Korhonen työskentelee yötyövuorossa klo 22–06. Hänen perustuntipalkansa on 13,86 €/h (palkkaluokka B + kokemuslisä). Yötyölisä 30 % = 4,16 €/h, eli yötyötuntipalkkaksi tulee 18,02 €/h. Kahdeksan tunnin yövuoron palkka ilman kylmätyölisää: 144,16 €.
Tapaus 2: Lauantaityö ja pyhätyö
Tuusulan makeisjalostamossa lauantaivuorosta (6 tuntia) maksetaan peruspalkan päälle 20 % lauantailisä, eli 13,86 × 1,20 × 6 = 99,79 €. Pyhäpäivänä (esim. joulupäivä) sama vuoro maksaisi 100 %:n pyhälisällä 13,86 × 2 × 6 = 166,32 €.
Tapaus 3: Ylityö tasoittumisjaksossa
Porvoolainen Aino Hakala tekee 5 viikon tasoittumisjakson aikana yhteensä 208 tuntia säännöllisen 200 tunnin sijasta. Ylitöitä on 8 tuntia, jotka korvataan 50 %:n korotuksella ensimmäisiltä 2 tunnilta ja 100 %:n korotuksella jäljellä olevilta 6 tunnilta TES:n ylityömääräysten mukaisesti.
Tapaus 4: Palkkaluokan muutos työnkuvan muuttuessa
Mikko Virtanen on työskennellyt viisi vuotta palkkaluokassa B (pakkaaja). Hänet ylennetään prosessinhoitajaksi, joka vastaa palkkaluokkaa C. Siirtymäpäivänä hänen palkkansa nousee automaattisesti palkkaluokan C tasolle. Kokemuslisä (5 vuotta = +5 %) lasketaan jatkossa uudesta taulukkopalkkatasosta.
Tapaus 5: Koulutusajan palkka
Elintarvikealan TES velvoittaa työnantajan maksamaan normaalin palkan myös työnantajan järjestämältä koulutusajalta — esimerkiksi hygieniapassikoulutukselta tai trukkikorttikoulutukselta. Omaehtoinen opiskelu ei oikeuta palkkaan, mutta työnantajan tehtävänantokohtainen koulutus kylläkin.
FAQ — palkat ja palkankorotukset elintarvikealalla
Kuinka suuri on elintarvikealan minimipalkka 2025? Alimman palkkaluokan (A) tuntipalkka on 12,40 €/h eli noin 2 083 €/kk täydessä kuukausipalkkajärjestelmässä. Kylmälisät ja muut lisät nostavat todellista ansiotasoa.
Saanko palkankorotuksen automaattisesti 1.3.2025? Kyllä — yleiskorotus on TES:n velvoittama, eikä se edellytä erillistä neuvottelua. Jos palkkalaskelmasi ei sisällä korotusta maaliskuun palkassa, kysy työnantajaltasi kirjallisesti perustetta.
Voinko neuvotella parempaa palkkaa kuin taulukko? Kyllä. TES:n taulukot ovat vähimmäistasoja, ei kattoja. Voit aina neuvotella korkeampaa palkkaa henkilökohtaisella lisällä tai yrityskohtaisella palkkaohjelmalla.
Mitä jos työnantajani ei maksa kylmätyölisiä? Ensimmäinen askel on kirjallinen huomautus työnantajalle. Jos tilanne ei korjaannu, ota yhteyttä Teollisuusliittoon tai luottamusmieheen. Ratkaisematon kylmätyölisäkiista voi johtaa riitamenettelyyn liittojen välillä tai kanteenotokoon.
Onko osa-aikainen oikeutettu lomaltapaluurahaan? Kyllä, lomaltapaluuraha on 50 % osa-aikaisen laskennallisesta lomapalkasta — täsmälleen sama suhde kuin kokoaikaisella.
Palkkausjärjestelmän tulevaisuus — automaatio ja työnkuvien muutos
Elintarvikeala käy läpi merkittävää automatisaatiomurrosta. Automaatiolinjastot, robottilevittimet ja tekoälypohjainen laadunvalvonta muuttavat työnkuvia — ja sitä kautta myös palkkaluokittelua.
Automaation yleistyminen tarkoittaa käytännössä kahta asiaa palkkarakenteessa. Ensinnäkin yksinkertaiset A-luokan tehtävät vähenevät, kun tuotantolinjastot automatisoituvat. Toiseksi B- ja C-luokan tehtävien sisältö muuttuu — manuaalisesta suorittamisesta siirrytään koneiden valvomiseen, parametrien säätöön ja häiriönpoistoon. Tämä vaatii uudenlaista osaamista ja voi perustellusti nostaa työn vaativuusluokittelua.
ETL:n kilpailukykyselvityksen (2024) mukaan elintarvikealan automaatioaste on tällä hetkellä 38 % tuotantoprosesseista. Vuoteen 2030 mennessä ennuste on 58 %. Tämä tarkoittaa, että nykyisin noin 5 000–8 000 elintarviketyöntekijää on tehtävissä, joiden sisältö muuttuu merkittävästi kyseisellä aikavälillä.
Mitä automaatio tarkoittaa palkaneuvotteluissa?
Teollisuusliiton näkökulmasta automaation tuoma tuottavuuden kasvu on peruste palkkojen nousulle — ei leikkaukselle. Jos yksi automaatiolinjaston operaattori ohjaa työtä, jonka aiemmin tekivät neljä, hänen työnkuvansa on vaativampi ja palkkaluokittelunsa tulisi nousta. ETL taas argumentoi, että automaatio lisää kilpailukykyä, jota tarvitaan palkankorotuspotentiaalin ylläpitämiseen.
Sopimuskausi 2025–2027 ei ota kantaa automaatiokysymykseen suoraan — se on jätetty paikalliseen neuvotteluun ja TES:n seuraavalle kierrokselle. Elintarvikealan luottamusmiehet ovat kuitenkin saaneet koulutusta teknologiamuutosten tunnistamiseen ja palkkaluokittelun haastamiseen.
Palkkatransparenssi — uusi EU-direktiivi vaikuttaa elintarvikealaan
Euroopan unionin palkkatransparenssidirektiivi (2023/970/EU) velvoittaa jäsenvaltiot implementoimaan säännöt palkkatietojen avoimuudesta vuoteen 2026 mennessä. Suomi on parhaillaan valmistelemassa kansallista lainsäädäntöä.
Direktiivin keskeinen velvollisuus: yli 250 henkilön yritykset on velvoitettuja julkistamaan sukupuolittain eriytetyt palkkaraportit, jotka osoittavat mahdolliset palkkarako-ongelmat. Elintarvikealalla tämä koskee suurimpia toimijoita — HKScan, Valio, Fazer, Atria, Orkla ja useat muut.
Pienemmille yrityksille (100–250 henkilöä) raportointivelvoite tulee voimaan 2028. Alle 100 henkilön yrityksille ei tule raportointivelvoitetta, mutta läpinäkyvyysvaatimuksia on silti — erityisesti haastatteluprosessissa, jossa palkkahaarukka on kerrottava hakijalle ennen haastattelua.
Elintarvikealan HR-johtajille tämä tarkoittaa jo nyt palkkarekisterin rakentamista tavalla, joka mahdollistaa luotettavan raportoinnin vuoteen 2026 mennessä. Palkkatransparenssidirektiivi on myös käytännön este epävirallisille palkankorotuksille, joita ei kirjata järjestelmiin — kaikki on oltava läpinäkyvästi dokumentoitu.
Elintarvikealan palkka 2026 — mitä odottaa toisen korotuksen jälkeen?
Toinen sopimuskauden korotus, 2,0 %, astuu voimaan 1.3.2026. Konkreettisesti:
- Palkkaluokka A: 12,40 € → 12,65 €/h (noin +25 senttiä/tunti)
- Palkkaluokka B: 13,20 € → 13,46 €/h (noin +26 senttiä/tunti)
- Palkkaluokka C: 14,05 € → 14,33 €/h (noin +28 senttiä/tunti)
- Palkkaluokka D: 14,90 € → 15,20 €/h (noin +30 senttiä/tunti)
Kahden vuoden yhteiskorotus (3,5 % + 2,0 % = noin 5,57 % yhteensä) tarkoittaa, että palkkaluokan B perustyöntekijä ansaitsee sopimuskauden lopussa noin 73 € enemmän kuukaudessa kuin sopimuskauden alussa — ilman henkilökohtaisia lisiä.
Reaalipalkkojen kehitys — voittaako inflaatio?
Suomen Pankin inflaatioennuste sopimuskauden 2025–2026 aikana on 2,3 % (2025) ja 1,8 % (2026). Koska palkankorotukset ylittävät nämä ennusteet kumpanakin vuonna (3,5 % > 2,3 % ja 2,0 % ≈ 1,8 %), reaalipalkkojen odotetaan kasvavan sopimuskauden aikana. Ensimmäisenä vuonna reaalikasvu on noin +1,2 prosenttiyksikköä — pieni mutta positiivinen kehitys [Suomen Pankki, 2025].
Tämä on parannus verrattuna kauteen 2022–2024, jolloin korkea inflaatio söi elintarvikealan reaalipalkkojen kasvua merkittävästi. Kun yleiskorotus jäi 3,0 %:iin inflaation 7,2 %:ssa (2022), reaalipalkka laski noin 4 prosenttiyksikköä [Tilastokeskus, 2022].
Elintarvikealan TES 2025–2027 on siis monessa mielessä historiallinen: ensimmäistä kertaa vuosikymmeneen sopimus tarjoaa reaalipalkkojen kasvua eikä vain nimellisten palkkojen ylläpitämistä. Tämä heijastaa sekä neuvotteluosapuolten tasavertaista asemaa että Teollisuusliiton pitkäjänteistä työtä sopimusolosuhteissa.
Yhteenveto — Elintarvikealan TES palkat 2025-2027
Elintarvikealan TES 2025–2027 on selkeä parannus sekä palkkatason että palkkausjärjestelmän selkeyden osalta. Neljä keskeistä asiaa, jotka jokaisen alan toimijan on tiedettävä:
- Yleiskorotukset — 3,5 % maaliskuussa 2025, 2,0 % maaliskuussa 2026. Automaattisia, ei vaadi neuvottelua.
- Palkkaluokat A–D — määrittävät taulukkopalkan alarajan. Henkilökohtainen lisä ja kokemuslisä neuvotellaan erikseen.
- Kylmätyölisät — pakollisia myös lyhyissä kylmätilakäynneissä. Tarkista laskennallasi, että ne näkyvät palkkalaskelmassa.
- Paikallinen sopiminen — mahdollistaa yrityskohtaisia parannuksia, mutta ei heikennyksiä sopimustasoon.
Virallinen sopimusteksti: Teollisuusliitto TES-sivusto | ETL työsuhdeohjeistus | Finlex sopimustietokanta
Vastuuvapauslauseke: Tämän artikkelin tiedot perustuvat ETL-Teollisuusliitto TES 2025–2027:n julkisiin versioihin toukokuu 2025 tiedon mukaan. Ne ovat informatiivisia eivätkä korvaa juridista neuvontaa. Palkkalaskentakysymyksissä konsultoi Teollisuusliiton lakimiestä tai työnantajaliiton asiantuntijaa.
