Anna NieminenElintarvikealan TES vai yleinen Vuosilomalaki — kumpi antaa enemmän? Vastaus on selvä: Elintarvikealan TES 2025–2027 on jokaisessa keskeisessä lomamittarissa vähintään yhtä hyvä kuin laki, ja lomaltapaluurahan osalta selkeästi parempi. Silti moni alan työntekijä ei tiedä, mitä heille kuuluu — erityisesti lomaltapaluurahan maksuajankohdan ja sairausloman karenssin puuttumisen osalta.
Vuosilomalaki vs. Elintarvikealan TES — mikä menee yli lain?
Vuosilomalaki (162/2005) asettaa kaikille suomalaisille palkansaajille lain mukaisen vähimmäistason. TES voi ainoastaan parantaa näitä ehtoja, ei heikentää. Alla vertailutaulukko kolmen järjestelmän välillä.
| Loma-aspekti | Vuosilomalaki (min.) | Elintarvikealan TES 2025 | Kemian TES 2025 |
|---|---|---|---|
| Loman kertymä (alle vuosi töissä) | 2 pv/kk | 2 pv/kk | 2 pv/kk |
| Loman kertymä (yli vuosi töissä) | 2,5 pv/kk | 2,5 pv/kk | 2,5 pv/kk |
| Lomapalkka | Sama kuin normaali | Sama kuin normaali | Sama kuin normaali |
| Lomaltapaluuraha | Ei lakisääteinen | 50 % lomapalkasta | 50 % lomapalkasta |
| Sairausloman karenssi | Sairastumispäivä | Ei karenssia (9 pv 100 %) | Ei karenssia |
| Sairauspäiväraha-aika | Kela-päiväraha 2. pv:stä | TES-palkka 9 pv:ään | TES-palkka 9 pv:ään |
| Lomakausi | Touko–syyskuu | Touko–syyskuu | Touko–syyskuu |
Keskeinen havainto: Elintarvikealan TES antaa samat lomaedut kuin kemianteollisuus — molemmat perustuvat pitkän historiallisen sopimusperinteen vuoksi vakiintuneisiin käytäntöihin.
Lomaltapaluuraha — elintarvikealan arvokkain loma-etu
Lomaltapaluuraha on 50 % lomapalkan määrästä. Se ei ole lakisääteinen — se on TES-ehto, josta työnantaja ei voi yksipuolisesti luopua.
Käytännössä se toimii näin: Anneli Korhonen, pakkaamotyöntekijä Lahdessa, pitää 4 viikon kesäloman. Hänen kuukausipalkkansa on 2 350 €, lomapalkkansa on siis noin 2 350 € (koska loma on kalenterikuukauden pituinen). Lomaltapaluuraha on 50 % × 2 350 € = 1 175 €. Anneli saa siis yhteensä 2 350 + 1 175 = 3 525 € kesälomakaudella.
Tämä on merkittävä etu erityisesti perheellisille, joille kesäkuu on kallis kuukausi. Lomaltapaluuraha maksetaan viimeistään lomapalkan maksamisen yhteydessä — se ei voi jäädä maksettavaksi jälkikäteen ilman kirjallista sopimusta.
MaRaVa TES:ssä on vastaava lomaltapaluurahajärjestelmä, joskin sen laskentaperusteet eroavat hieman — vertailukohta on hyödyllinen.
Sairausloman karenssin puuttuminen — käytännöllinen etu
Vuosilomalaki ei säädetä sairausajan palkkaa — se jää Sairausvakuutuslain (1224/2004) varaan. Lain mukaan ensimmäinen sairaspäivä on omavastuupäivä (karenssi), josta ei saa Kela-päivärahaa eikä työnantajapalkka ole pakollinen.
Elintarvikealan TES poistaa tämän karenssin kokonaan:
- 1.–9. sairaspäivä: Työnantaja maksaa 100 % palkan.
- 10. päivästä eteenpäin: Kela-sairausvakuutuksen päiväraha tulee pääasialliseksi korvaukseksi, työnantaja täydentää erotuksen 28 päivään asti.
Tämä tarkoittaa, että yksittäinen influenssapäivä ei maksa elintarvikealan työntekijälle mitään — toisin kuin monissa aloissa, joissa ensimmäinen sairaspäivä on palkaton.
Loman sijoittelu ja työnantajan oikeudet
Työnantajalla on oikeus määrätä vuosiloman ajankohta, mutta hänen on kuultava työntekijää. Elintarvikealalla lomakausi (toukokuu–syyskuu) voi olla haastava, koska monet tuotantolaitokset ovat kiivaimmillaan kesällä — erityisesti limonaadi-, jäätelö- ja savustuotetuotannossa.
Käytännössä monet elintarvikealan yritykset ovat siirtyneet ns. liukuvan lomakauden malliin, jossa:
- Kesäloma (3 viikkoa) sijoitetaan perinteisesti kesä–elokuuhun.
- Talviloma (1 viikko) sijoitetaan joulun tai talvilomakauden yhteyteen.
- Loput lomapäivät käytetään joululomana tai talvikuukausina.
Tämä järjestely edellyttää paikallista sopimista luottamusmiehen kanssa, mutta on yleistynyt merkittävästi elintarvikealalla.
Kemian perusteollisuudessa vastaavat loma-ajat ja paikallinen sopiminen toimivat samankaltaisesti — vertailukohta alan HR-ammattilaisille.
Vuosiloman kertyminen erityistilanteissa
Kertyminen äitiys- ja vanhempainvapaan aikana
Äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaalta kertyy vuosilomaa 156 päivään asti vapaata (noin 6 kuukautta). Tämä on suoraan Vuosilomalain (162/2005) 7 §:n mukainen oikeus — TES ei heikennä eikä paranna tätä.
Kertyminen lomautusajalta
Lomautusajalta ei kerry vuosilomaa — tämä on yksi merkittävimmistä eroista normaalin työsuhteen ja lomautuksen välillä. Jos elintarvikealan tuotannossa on lomautuksia sesonkimuutoksen vuoksi, lomautetut päivät eivät kerrytä vuosilomaa.
Kertyminen sairausloman aikana
Vuosilomaa kertyy sairauslomalta ensimmäiseen 75 sairauspoissaolopäivään asti (Vuosilomalaki 7 §). Tämä tarkoittaa, että pitkässä sairauslomassa (yli 75 päivää) vuosilomakertymiä ei synny jäljellä olevalta ajalta.
Yhteenveto — mitä Elintarvikealan TES tuo yli lain?
Elintarvikealan TES 2025–2027 tarjoaa kolme selkeää etua Vuosilomalain vähimmäistasoon nähden:
- Lomaltapaluuraha (50 %) — ei lakisääteinen, mutta TES-velvoite. Merkittävä taloudellinen etu erityisesti perheellisille.
- Sairausloman karenssin puuttuminen — ensimmäinen sairaspäivä on palkallinen, mikä on keskeinen etu fyysisesti raskaan alan työntekijälle.
- Täsmälliset paikallisen sopimisen mahdollisuudet — lomakauden joustava sijoittaminen on mahdollista kirjallisella luottamusmiessopimuksella.
Vastuuvapauslauseke: Tässä artikkelissa esitetyt vertailuluvut ovat ohjeellisia. Tarkat ehdot selviävät sopimusteksteistä, jotka löytyvät Teollisuusliiton sivuilta.
Lomapäivien laskenta elintarvikealalla — arkipäiviä vai kalenteripäiviä?
Vuosilomalain mukainen laskentapa käyttää arkipäiviä (ma–la, paitsi arkipyhinä). Elintarvikealan TES noudattaa tätä samaa periaatetta. Käytännössä 30 päivän vuosiloma (2,5 pv/kk × 12 kk) vastaa 5 kalenteriviikkoa, koska laskennassa ei lasketa sunnuntaita.
Tämä aiheuttaa joskus sekaannusta: jos loma alkaa maanantaina ja kestää 24 arkipäivää, se kattaa kalenterin mukaan 4 kalenteriviikkoa + 1 viikonloppu. Moni laskee väärin ja ottaa liian vähän tai liian paljon lomaa.
Yksinkertainen laskukaava:
- 30 lomapäivää ÷ 6 arkipäivää/viikko = 5 viikkoa lomaa
- 24 lomapäivää ÷ 6 arkipäivää/viikko = 4 viikkoa lomaa
Sunnuntait eivät kulu lomapäiviin — ne ovat kalenterissa vapaana, mutta eivät vähennä lomapäivätiliä.
Loman pitäminen osissa — onko se sallittua?
Elintarvikealan TES sallii loman pitämisen useammassa osassa. Kaksiviikkoinen kesäloma ei ole pakollinen — yksi viikko voidaan pitää kesällä ja loput muulloin. Edellytyksenä on työnantajan suostumus tai paikallinen sopiminen.
Kuitenkin: lain mukainen vähimmäiskesäloma on 4 viikkoa yhtäjaksoisesti (Vuosilomalaki 27 §), jos työnantaja niin haluaa. Elintarvikealan TES ei lyhennä tätä. Työnantaja voi siis vaatia 4 viikon yhtäjaksoista kesälomaa, mikäli tuotantotekniset syyt tukevat sitä.
Käytännössä monissa elintarvikealan yrityksissä on paikallisesti sovittu, että loma pidetään osissa sesonkivaihteluiden mukaan. Tällöin luottamusmiehen allekirjoittama sopimus on välttämätön.
Palkaton vapaa ja erikoisvapaat
TES:n mukaisten vuosilomapäivien lisäksi elintarvikealan työntekijä voi hakea palkattomia erikoisvapaita seuraavissa tilanteissa:
- Läheisen kuolema: TES takaa palkallisen vapaapäivän lähiomaisen hautajaisiin (enintään 1 päivä).
- Avioliittojuhla: Oman vihkimisen päivä on palkallinen vapaapäivä TES:n mukaan.
- Lastenhoito: Tilapäinen hoitovapaa sairaan lapsen hoitamiseksi on Työsopimuslain (TSL 4:6) nojalla oikeutettu — enintään 4 päivää/tapahtuma alle 10-vuotiaan lapsen sairaustapauksessa.
Nämä erikoisvapaat eivät vähennä vuosilomapäiviä — ne ovat erillisiä oikeuksia.
Vuosilomalomapalkka vs. lomaltapaluuraha — ero selitettynä
Termien sekaannus on yleinen jopa HR-ammattilaisten keskuudessa:
Lomapalkka on se palkka, jonka työntekijä saa loma-ajalta. Se lasketaan työnantajan velvollisuuden mukaan samaksi kuin normaalin työssäoloajan palkka. Kuukausipalkkaiselle se on yksinkertainen: normaalikuukauden palkka maksetaan myös lomakuukaudelta.
Lomaltapaluuraha (joskus "lomaraha") on TES-perusteinen erillinen korvaus, joka vastaa 50 %:a lomapalkan määrästä. Se maksetaan kerran vuodessa lomapalkan yhteydessä — se ei ole kuukausittainen korotus vaan kertaluonteinen maksuerä.
Yhteensä: lomalta maksetaan 150 % normaalikuukauden palkasta. Tämä tekee elintarvikealan kesäkuukaudesta poikkeuksellisen vahvan — monissa muissa aloissa vastaavaa käytäntöä ei ole.
Vuosiloman keskeyttäminen — voiko työnantaja tehdä niin?
Työnantajalla on hyvin rajattu oikeus keskeyttää vuosiloma. Keskeyttäminen on mahdollista vain poikkeuksellisessa tilanteessa, kuten:
- Elintarviketurvallisuuteen liittyvä kriisi (esim. tuotevetokehotus, joka vaatii henkilöstöä paikalle)
- Äkillinen laiterikko, joka vaatii erityisosaamista omaavaa henkilöä
Keskeytystilanteessa työnantajan on korvattava keskeytyksestä aiheutuneet kulut (esim. varaamattoman matkan peruutuskulut) ja annettava keskeytyneet lomapäivät myöhemmin pidettäväksi.
Käytännössä elintarvikealan lomakeskeytykset ovat harvinaisia mutta mahdollisia — erityisesti tuotantolaitosten avainhenkilöille.
Loma sesonkiyrityksessä — kuinka se eroaa?
Elintarvikealalla sesonki on keskeinen ilmiö. Jäätelötehtaat, savustamot ja limonaditehtaat toimivat kesäkuukausina täydellä kapasiteetilla — jolloin loman pitäminen kesäkuukausina on ristiriitaista sekä yrityksen että työntekijöiden näkökulmasta.
TES sallii paikallisella sopimuksella lomakauden laajentamisen syyskuun loppupuolelle tai jopa marraskuuhun, jos työnantajalla on perusteltu sesonkipohjainen syy. Tällöin myös kesälomaraha maksetaan, vaikka loma pidetään syyskauden aikana.
Kausiluonteisissa sopimuksissa loma-ajan ajankohta on kirjattu työsopimukseen jo etukäteen — tyypillisesti loka–marraskuu. Loman sijoittaminen sesonkiajan ulkopuolelle on molemmille osapuolille etu.
Tämä on yksi keskeisimmistä asioista, joita uuden elintarvikealan sesonkityöntekijän kannattaa tarkistaa työsopimuksestaan ennen allekirjoittamista.
FAQ — loma ja vapaapäivät elintarvikealalla
Pitääkö lomaltapaluuraha erikseen pyytää? Ei. Se on TES-velvoite ja maksetaan automaattisesti lomapalkan yhteydessä. Jos se puuttuu palkkalaskelmasta, tee kirjallinen reklamaatio työnantajalle.
Voiko loman pitää talvella kokonaan? Kyllä, paikallisella sopimuksella luottamusmiehen kanssa. Työnantajalla on kuitenkin oikeus vaatia 4 viikon kesälomaa lain mukaan, jos sopimusta ei ole.
Kertyykö vuosilomaa koeajalla? Kyllä. Vuosiloma kertyy myös koeajan aikana. Jos työsuhde päättyy koeajalla, kertyneet lomapäivät maksetaan lomakorvauksena.
Miten käy lomaoikeuteni, jos minut lomautetaan? Lomautusajalta ei kerry vuosilomaa. Jo kertyneet lomapäivät säilyvät, mutta lomautusjakso ei lisää niitä.
